VALIKKO

Antti Lindtman jatkaa SDP:n puheenjohtajana – kertoo, millaisia päättäjiä Suomi nyt tarvitsee

SDP:n 48. puoluekokous valitsi Antti Lindtmanin puolueen puheenjohtajaksi jatkokaudelle vuosille 2026-2028.

Lindtman on toiminut SDP:n puheenjohtajana vuodesta 2023.

Tällä kertaa Lindtmanilla ei ollut vastaehdokkaita.

SDP:n puoluekokous päätti aiemmin tänään sääntömuutoksesta, jonka myötä seuraava puoluekokous järjestetään jo vuonna 2028.

Lindtman sanoi kiitospuheessaan olevansa hyvillään siitä, että on saanut demariväeltä tukea myös vaikeina hetkinä.

– Siksi juuri uskon, että myös suomalaiset voivat olla huoleti meidän sosialidemokratian huomassa, meidän johtamassa Suomessa.

Lindtman julisti SDP:n olevan vahvin vastavoima nykyhallituksen politiikalle.

– Mutta ei vain pelkkä vastavoima vaan vaihtoehto, joka pystyy parhaiten yhdistämään vastuullisen taloudenpidon, kasvun ja oikeudenmukaisuuden. Me varmistamme, että reiluus palaa politiikkaan.

TIEDOTUSTILAISUUDESSA Lindtman sanoi, että edessä oleva julkisen talouden vahvistamistarve on niin mittava, että siitä ei voi laskea pois mitään pääkeinoa.

– Jos me nyt onnistumme 8 miljardin euron julkisen talouden vahvistamisessa, niin senkin jälkeen Suomi velkaantuu nykyisten ennusteiden mukaan vuosikymmenen loppuun lähes 10 miljardia.

Lindtmanin mukaan nopeasti vaikuttavien toimien lisäksi tarvitaan pidemmän aikavälin rakenteellisia toimia, kuten kotihoidon uudistamista ja yritystukien arviointia.

Lindtman linjasi, että Suomi tarvitsee Orpon hallituksen jäljiltä ennen kaikkea sellaisen hallituksen ja sellaisia päättäjiä, jotka sitoutuvat tuloksiin.

– Nyt me olemme nähneet, että hallitus on hehkuttanut tätä 100 000 uutta työpaikkaa, mutta kysyn, missä ne ovat. Ei riitä, että ne ovat vain laskelmissa. Jotta niillä on vaikutusta julkiseen talouteen, tarvitsemme ihan oikeita työpaikkoja ja sen takia tarvitsemme ennen kaikkea tuloksia.

AVAINSANAT

Purra: Hallitus luopui matkailijavero-ideasta

Matkailijaverolla piti tasata matkailun kunnalle aiheuttamaa taloudellista kuormitusta.

Valtiovarainministeriön kaavailema, vilkkaimmilla turistialueilla perittävä muutaman euron suuruinen matkailijavero ei etene eduskuntaan tällä kaudella.

Asiasta viestipalvelu X:ssa kertoneen valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) mukaan hallitus ei päässyt asiassa yhteisymmärrykseen, joten vero ei tule käyttöön vielä tulevana talvena.

Purra ei täsmentänyt, mihin jo keväästä asti valmisteltu hanke lopulta kaatui.

Kokoomuksen kansanedustajista muun muassa Sinuhe Wallinheimo on kiitellyt X:ssa ratkaisua ja luonnehtinut veroideaa ”hömpötykseksi”.

Monissa eurooppalaisissa lomakohteissa on yöpyjiltä peritty pientä kunnallista lisämaksua, joilla katetaan turismin seudulle aiheuttamia kuluja. Sillä myös osaltaan rahoitetaan turismin tarpeisiin rakennettuja infraratkaisuja.

SUOMALAISEN matkailijaveromallin valmistelu oli valtiovarainministeriössä jo hyvässä vauhdissa.

Kaavailujen mukaan kunnat olisivat saaneet itse päättää, ottavatko ne veron käyttöön vai ei.

Veron suuruus olisi ollut muutaman prosentin verran majoitushinnasta. Sitä olisi laskutettu sekä kotimaisilta että ulkomaisilta turisteilta.

Muun muassa Lapin kauppakamari vastusti esitettyä mallia, koska kalliissa mökeissä yöpyvät olisivat maksaneet siinä enemmän kuin reppureissaajat. Kamarin mielestä tämä voisi karkottaa äveriäämpiä turisteja.

Matkailualan talousnäkymien vaarantumisesta varoittivat myös Elinkeinoelämän keskusliitto sekä Palvelualan työnantajat.

Yritykset harmittelivat, että vero olisi sorsinut matkailuyrittäjiä ja suosinut rekisteröimättömien lyhytvuokrauspalveluiden käyttäjiä.

AVAINSANAT

Keskustalta sähköavaus – ”Niin tämä ei voi mennä”

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen puolueen mediatilaisuudessa eduskunnassa 20. lokakuuta.

Keskusta esittää ratkaisuja datakeskusten investointibuumiin ja sen lieveilmiöihin kuten sähkön hintapiikkeihin. Maksajan rooli lankeaa keskustan mallissa kansalaisten sijaan datakeskusinvestoijille.

Puolue muun muassa poistaisi avauksessaan kotitalouksilta sähköveron ja rahoittaisi sen tuplaamalla datakeskusten sähköveron. Keskusta myös velvoittaisi datakeskusten rakentajat investoimaan puhtaan lähisähkön tuotantoon.

Puolue muistaisi datakeskuksia myös säävarmaa sähköntuotantoa rahoittavalla rahastolla, jota keskukset rahoittaisivat puskurimaksuilla.

– Niin tämä ei voi mennä, että datakeskuksia nousee maahan holtittomasti kuin sieniä sateella, sähkön hinta nousee ja tavallinen suomalainen kuluttaja tai yrittäjä maksaa, keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen tiivisti keskustan tiedotustilaisuudessa tiistaina eduskunnassa.

UUDET investoinnit ja kohtuuhintainen sähkö pitää Kaikkosen mukaan kyetä Suomessa yhdistämään.

– Niiden pitää vahvistaa toisiaan, ei olla toistensa vastakohtia.

Keskusta on asettanut tavoitteekseen tehdä sähkön hintapiikeistä historiaa vuoteen 2035 mennessä. Ensimmäinen idea on pakkaspuskuriksi nimetty rahasto, jonka varat kerättäisiin datakeskuksilta puskurimaksuilla, suuruudeltaan 1,5 senttiä/kilowattitunnilta.

Keskustan mukaan rahastosta olisi vuoteen 2035 mennessä vivutettu ainakin kahdeksan miljardin euron edestä investointeja säävarmaan sähköön.

TOINEN avaus on nimeltään lähisähkösuunnitelma, jolla keskusta tavoittelee sähköntuotannon tuplaamista. Tässäkin keskustan katse kääntyy datakeskusten ja uusien lupaehtojen suuntaan.

– Jatkossa datakeskusten pitää lisätä puhtaan sähkön tuotantoa kulutuksensa verran ja sähkön pitää tulla omasta maakunnasta tai lähialueelta, keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markku Siponen sanoo.

TAVOITTEENA on myös tuulivoiman rakentaminen Itä-Suomeen, jossa se voitaisiin keskustan mukaan valjastaa uuden teknologian avulla ilmavalvonnan tueksi. Suurin este Itä-Suomen tuulivoimainvestoinneille on ollut Puolustusvoimat, joiden tutkien toimintaa voimalat häiritsevät.

Kuluttajien sähköveron poisto tapahtuisi keskustan mallissa portaittain sitä mukaa, kun datakeskusten sähköveroon tehty yhden sentin (kwh) korotus kasvattaisi verokertymää.

– Meidän mallissamme jokainen uusi datakeskus laskee suomalaisten sähköverotusta, keskustan varapuheenjohtaja Eeva Kalli sanoo.

AVAINSANAT

Oslossa Ukraina-neuvottelut – Stubb osallistuu

Presidentti Stubb Helsingissä 14. lokakuuta.

Oslossa neuvotellaan tänään Ukrainan tilanteesta.

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin on määrä tavata muun muassa Norjan pääministeri Jonas Gahr Störe. Tapaamiseen osallistuu myös presidentti Alexander Stubb.

Asiasta kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK maan hallituksen tiedotteeseen viitaten. Myös presidentin kanslia kertoo, että Stubb tekee työvierailun Osloon tänään.

Zelenskyi on pyytänyt Norjaa ja Suomea järjestämään tapaamisen osana Ukrainan sodasta käytäviä neuvotteluita, kertoo NRK.

Uutistoimisto Reutersin lähteiden mukaan tapaamisessa on mukana myös EU:n ja sotilasliitto Naton edustajia. Uutissivusto Axios kertoo, että Oslossa olisivat paikalla myös edustajat Saksasta, Britanniasta, Ranskasta ja Puolasta.

TAPAAMISEN tavoitteena on edistää rauhanehdotusta Venäjälle. Axiosin lähteen mukaan yhdysvaltalaiset, ukrainalaiset ja eurooppalaiset ovat työskennelleet viime aikoina ehdotusten laatimiseksi. Axiosin mukaan tavoitteena olisi kaksi päälinjaa eli Ukrainan turvallisuuden takaaminen tulevaisuudessa ja pysyvän rauhan edellytysten luominen.

Yhdysvalloista paikalle Osloon on menossa mediatietojen mukaan erityislähettiläs Steve Witkoff. Witkoffin matkasta kertoo uutissivusto Axios. Alun perin Witkoffin matkassa oli määrä olla myös presidentti Donald Trumpin erityisneuvonantaja Jared Kushner, mutta hänen kerrotaan sairastuneen influenssaan ja osallistuvan siksi etäyhteydellä.

Axiosin lähteen mukaan Witkoff ja Kushner keskustelivat Zelenskyin kanssa jo sunnuntaina ja alustivat tänäistä tapaamista.

Witkoffin on määrä matkustaa Venäjälle Oslon-tapaamisen jälkeen tapaamaan maan presidenttiä Vladimir Putinia.

KOKOUKSEN alla äänenpainot Yhdysvaltain ja Ukrainan välillä ovat kiristyneet, sillä Ukraina on syyttänyt Yhdysvaltain hallintoa ilmatorjuntaohjustoimitusten viivyttämisestä. Zelenskyin mukaan Euroopan maat ovat jo maksaneet ohjuksista, mutta ohjustoimitus odottaa yhä Yhdysvaltain puolustusministerin Pete Hegsethin allekirjoitusta.

Myös satelliittiyhteyksistä käytävä keskustelu on ollut viime päivinä kiivasta. Zelenskyi kertoi maanantaina, että Starlink- ja Starshield-satelliittiverkkoyhteyksissä on yhä esiintynyt ongelmia Ukrainassa. Hänen mukaansa Ukraina ei ole saanut ongelmille vieläkään selitystä.

Zelenskyin mukaan verkkopalveluiden nopeusongelmat haittaavat logistiikkaa rintamalla, Ukrainan iskuja keskipitkän kantaman kohteisiin sekä maan kykyä puolustautua drooneilta.

Zelenskyi tapaa Oslon-matkallaan myös Norjan kuninkaan Haakonin sekä Norjan suurkäräjien eli parlamentin edustajia.

AVAINSANAT

KD-nuoret suuttuivat Mika Ebelingin Venäjä-mielistelystä: ”Peru puheesi”

Kristillisdemokraattien nuorisojärjestö paheksuu puolueen helsinkiläisen kansanedustajaehdokkaan Mika Ebelingin Ukraina-väitteitä ja vaatii tätä perumaan Venäjää tukevat puheensa.

Ebeling on julistanut syksyn aikana sosiaalisessa mediassa, että lännen pitäisi lopettaa Ukrainan tukeminen ja maan ”tuhoaminen” sotatoimien jatkamisella.

Helsingin Sanomien kysyessä asiasta Ebeling korosti, että lännen pitää huomioida Venäjän turvallisuusedut, ja patistaa Ukraina rauhaan ennen kuin Venäjä tuhoaa sotilasmahdillaan koko maan.

Ebeling myös arvioi, että Venäjä olisi perunut hyökkäyksensä Ukrainaan, jos länsi olisi myöntynyt Kremlin vaatimuksiin ennen vuotta 2022.

NUORISOJÄRJESTÖ sanoo maanantaina julkaisemassaan kannanotossa Ebelingin esittämiä näkemyksiä paikkansapitämättömiksi.

KD Nuoret muistuttaa, että puolue on ottanut voimakkaasti kantaa Ukrainan tukemisen puolesta ja kannattaa Suomen valtiojohdon linjaa Venäjän aggression torjumisessa.

– Olemme täysin eri mieltä Ebelingin kanssa Ukrainan sodasta ja Naton toiminnasta, ja toivomme että hän korjaisi virheellisiä lausuntojaan, KD Nuorten puheenjohtaja Toni Haakila Costa sanoo Demokraatille.

Nuorisojärjestön mielestä puolueen Helsingin piirin pitää perua Ebelingin kansanedustajaehdokkuus, jos tämä ei luovu mielipiteistään.

KD Nuorten kannanotossa paheksutaan, että Ebelingin näkemyksissä toistuu Kremlin syöttämä narratiivi, ”eikä Putinin ymmärtäjillä ole paikkaa puolueessa”.

KONSERVATIIVISEN kansanlähetysjärjestön pappina toimiva Ebeling (s. 1964) valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran vuonna 1997. Vuoden 2025 vaaleissa hän ei enää päässyt läpi.

1990-luvulla hän johti samaa kristillisten nuorisojärjestöä, joka nyt tuomitsee hänen lausuntojaan.

Nuorisojärjestö korostaa, ettei sillä ole mitään Mika Ebelingiä vastaan henkilönä.

– Kyse on puhtaasti hänen lausuntojensa vastustamisesta, niitä emme voi hyväksyä, Haakila Costa sanoo Demokraatille.

AVAINSANAT

Adlercreutz saa tukea kokoomuksesta: ”Nyt tarvitaan lakimuutoksia”

Oskari Valtola (kok.) menossa sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoukseen eduskunnassa Helsingissä 13. maaliskuuta.

Kokoomus haluaa muuttaa kotiopetuksen luvanvaraiseksi ja varmistaa, että jokainen lapsi saa perusopetuksen edellyttämät tiedot ja taidot, toteaa kansanedustaja Oskari Valtola (kok.).

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti tänään kotiopetusta koskevan selvityksensä. Ministeriön tiedotustilaisuudessa opetusministeri Anders Adlercreutz (rp.) sanoi edistävänsä mallia, jossa kotiopetus muutettaisiin tulevaisuudessa luvanvaraiseksi.

Lakia ei enää tällä kaudella ehditä muuttaa, joten mallin toteuttaminen jää tulevan hallituksen harkittavaksi.

KOTIOPETUKSESSA olevien lasten määrä on yli kolminkertaistunut alle kymmenessä vuodessa. Lähes puolet kotiopetuksessa olleista ei ole saanut peruskoulun päättötodistusta. Valtolan mukaan ministeriön selvitys osoittaa, että kotiopetuksen lainsäädäntö on uudistettava viipymättä.

– Selvitys vahvistaa sen, mistä on ollut huolta jo pitkään. Nykyinen sääntely ei turvaa jokaisen lapsen oikeutta opetukseen. Tilanne, jossa lapsen voi siirtää pois koulusta pelkällä ilmoituksella ja jossa viranomaisilla ei ole keinoja puuttua, ei ole kestävä. Nyt tarvitaan lakimuutoksia, ei enää uusia selvityksiä, Valtola sanoo tiedotteessaan.

Selvityksen mukaan kotiopetuksessa on tänä vuonna ollut 1 026 oppivelvollista, kun vuonna 2018 heitä oli 309. Kasvun syistä ei ole virallista tietoa, koska kotiopetukseen siirtyminen ei edellytä perusteluja. Aiempaa useampi kotiopetuksessa ollut ei suorita erityistä tutkintoa eikä saa todistusta perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta.

– Peruskoulun päättötodistus on jokaisen nuoren pääsylippu jatko-opintoihin ja työelämään. Jos lähes puolella kotiopetuksessa olleista sitä ei ole, yhteiskunta on epäonnistunut tehtävässään. Kyse on lapsen oikeuksista, ei aikuisten valinnanvapaudesta.

KOKOOMUS on linjannut, että kotiopetus on muutettava luvanvaraiseksi samaan tapaan kuin yksityisen opetuksen järjestäminen. Kotiopetuksessa on kokoomuksen mukaan noudatettava perusopetuslakia ja opetussuunnitelman perusteita, ja valvonnan on oltava säännöllistä ja valtakunnallisesti yhdenmukaista.

Valtolan mukaan selvityksessä esitetyt vaihtoehdot tarjoavat hyvän pohjan lainvalmistelulle. Kotiopetukseen siirtymisen tulisi jatkossa perustua kunnan hallintopäätökseen, edistymisen valvonnasta ja vähimmäisosaamisesta pitäisi säätää laissa ja oppivelvollinen tulisi velvoittaa vuosittaiseen erityiseen tutkintoon.

– Viranomaisilla on oltava selkeät keinot puuttua ja tarvittaessa keskeyttää kotiopetus, jos lapsen oppiminen ei etene. Tällä hetkellä ainoat keinot ovat rikos- tai lastensuojeluilmoitus. Ne ovat liian järeitä ja tulevat usein liian myöhään, Valtola sanoo.

OSA perheistä valitsee kotiopetuksen esimerkiksi lapsen terveyden tai koulukiusaamisen vuoksi.

– Näihin tilanteisiin vastaus on toimiva koulu ja riittävä tuki. Myös silloin, kun kotiopetus on perusteltua, lapsella on oikeus samaan osaamisen tasoon ja arviointiin kuin muilla. Lainsäädännön valmistelu on käynnistettävä nyt, jotta jokaisen lapsen sivistykselliset oikeudet toteutuvat, Valtola sanoo.

AVAINSANAT