VALIKKO

SDP:n Tuppurainen Purran ilmoituksesta: “Kesti aika pitkään”

Tytti Tuppurainen (sd.).

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ihmettelee perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran hidasta reagointia.

Purra kommentoi Ilta-Sanomille tänään iltapäivällä, ettei hän tunne luottamusta Helsingin Kampissa käsiaseella ampuneeseen kansanedustaja Timo Vornaseen (ps.), vaikka Vornasen ammuskelu tapahtui jo perjantaina aamuyöllä klo 4. Tiedotustilaisuutta Purra tai puhemies Jussi Halla-aho (ps.) eivät ole tapahtuneen tiimoilta järjestäneet.

– Purralla meni pitkä viikonloppu ennen kuin hän kykeni esittämään arvion luottamuksesta edustaja Vornaseen, jota epäillään vakavasta rikoksesta. On täysin poikkeuksellista, että kansanedustaja liikkuu julkisella paikalla aseen kanssa. Tämä tapaus on niin pysäyttävä, että olisin odottanut avoimempaa ulostuloa jo heti perjantain kuluessa ennen kaikkea perussuomalaisten puheenjohtajalta ja myöskin eduskunnan puhemies Halla-aholta, joka korkeimpana tahona vastaa koko eduskunnan uskottavuudesta ja kansanedustajien toimintakyvystä, Tuppurainen toteaa Demokraatille.

TUPPURAINEN ei rajaisi puhemiehen vastuulla olevaa kansanedustajien nuhteettomusvalvontaa vain eduskunnan salityöskentelyyn.

– Olisin odottanut, että puhemies olisi ollut asiassa esillä jo aiemmin. Hänellä on korkea vastuu eduskunnan auktoriteetista ja kansalaisten luottamuksesta eduskuntainstituutioon. Voi sanoa, että tämä on koko eduskunnan historian valossa hyvin poikkeuksellinen tapaus. Myös puhemiehellä on tässä roolinsa, ei voi vain vetäytyä virkamiesjohdon suojiin.

Puhemies Halla-aho on myöntänyt Helsingin Sanomille tienneensä Vornasen edesottamuksista jo puhemiesneuvoston kokouksessa perjantaina. Halla-aho ei kuitenkaan maininnut asiasta kokouksessa.

Aikooko SDP ottaa esille sen, ettei esimerkiksi puhemiesneuvostossa kerrottu asiasta mitään perjantaina?

– Varmasti tullaan keskustelemaan. Huomenna kokoontuu SDP:n eduskuntaryhmän työvaliokunta ja siitä käydään keskustelua, mutta mitään linjauksia ei ole vielä tehty.

Tuppurainen tähdentää, että kyseessä on vasta rikosepäily, jonka seuraavia askeleita ovat esitutkinta ja mahdollinen syyteharkinta, tuomioistuinkäsittely ja vasta sen jälkeen mahdollinen tuomio.

– Kaikki nämä vaiheet täytyy käydä lävitse oikeusvaltion kriteerien mukaisesti. Toisaalta, kun on kysymyksessä kansanedustaja ja näin poikkeuksellinen välikohtaus, aseen kanssa liikkuminen ja sen laukaiseminen julkisella paikalla, niin epäluulon ja epäselvyyksien poistaminen edellyttää korkeinta mahdollista avoimuutta myös tilanteessa, jossa kaikki kysymyksiin ei ole vielä vastauksia. Korkean poliittisen johdon ja tässä tapauksessa perussuomalaisten johdon pitää astua esiin. Kesti aika pitkään.

– Vaikuttaa, että tämä asia on hyvin vaikea ja varmasti kiusallinen puolueelle, joka on esiintynyt Suomen sisäisen turvallisuuden takaajana.

– Juuri tällaisissa tapauksissa johtajuus mitataan ja kyky käsitellä hankalia asioita on se yksi stressitesti, joka jokainen johtaja joutuu käymään lävitse jossakin vaiheessa, Tuppurainen sanoo.

“Perussuomalaiset on ilmoittanut, että he tulevat piilosta torstaina”

VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kertoo ryhmänsä pettyneen tiedonkulkuun Vornasen tapauksessa.

– Meidän puhemiesneuvoston edustaja Aino-Kaisa Pekonen on pyytänyt välittömästi informointia, kun tästä on meille median kautta tullut tietoa. Tuntuu, että perussuomalaisilla on tässä piiloutumistaktiikka käytössä. Perussuomalaiset on ainoa, jolla on tieto tapahtumista vaikka he sanovat, että täytyy odotella virallisia poliisin ja oikeuslaitoksen ratkaisuja.

– Paitsi, että perussuomalaisilla on yhteys Vornaseen, niin heillä on ollut paikalla ainakin (kansanedustaja) Sanna Antikainen, joten muut tässä odottavat perussuomalaisten ratkaisuja.

– Perussuomalaiset on ilmoittanut, että he tulevat piilosta torstaina. Sitten kuulemme lisää, jos olen oikein ymmärtänyt, Saramo sanoo.

MYÖS vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Atte Harjanne vastuuttaa perussuomalaisia ja puhemies Halla-ahoa tiedonkulun ongelmista. Harjanne kaipaa perussuomalaisilta Vornasen suhteen päätöksiä jo ennen torstaita.

– Kun kansanedustajat kuulivat näin vakavasta asiasta vasta reippaalla viiveellä median kautta, vaikka tietoa on sekä puhemiehellä että kyseisellä ryhmällä ja puolueella jo paljon aiemmin, niin ei homma ole ihan nappiin mennyt. Odottaisin perusuomalaisilta sekä avoimempaa viestintää että jotakin johtopäätöstä Vornasen suhteen ryhmänä jo ennen torstaita.

AVAINSANAT

Euroopan neuvosto: tekoälysopimus on hyväksytty

Kuva: Istock

Euroopan neuvosto hyväksyi perjantaina ensimmäisen sitovan kansainvälisen tekoälysopimuksen.

Sopimuksessa vaaditaan muun muassa sitä, että tekoälyjärjestelmät eivät saa vaarantaa demokraattisia instituutioita tai toimintoja. Läpinäkyvyys- ja valvontavaatimuksiin sisältyy tekoälyn tuottaman sisällön merkitseminen käyttäjiä varten.

Tekoälyä koskeva puiteyleissopimus hyväksyttiin Euroopan neuvoston ministerikomitean kokouksessa, johon kokoontui edustajia kaikista neuvoston 46 jäsenmaasta.

Sopimuksen valmistelussa on ollut mukana myös 11 neuvoston ulkopuolista valtiota kuten Yhdysvallat ja Vatikaani.

Puiteyleissopimuksen allekirjoittaminen aloitetaan syyskuussa Vilnassa järjestettävässä oikeusministerien kokouksessa. Sopimuksen voivat allekirjoittaa myös Euroopan neuvoston ulkopuoliset valtiot.

AVAINSANAT

Purra jyrähtää X:ssä: “Yhdellekään hallituspuolueelle tai sellaisen edustajalle ei ole annettu hallitusneuvotteluissa oikeutta…”

Valtiovarainministeri Riikka Purra kuvassa eduskunnan suullisella kyselytunnilla.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää hallituksen alkoholilakiesityksen hylkäämistä. Asia ratkesi tänään, kun hallituspuolue kristillisdemokraattien Päivi Räsänen kannatti valiokunnassa hylkäämistä opposition rinnalla.

Räsäsen toiminta on närästänyt muissa hallituspuolueissa ja ryhmäjohtajat ovat käyneet asiasta pelisääntökeskustelua.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi X:ssä tänään asiaa. Tosin hän ei suoraan kerro, mihin tapaukseen hänen kommenttinsa viittaa – luultavimmin kuitenkin juuri Räsäseen.

– Yhdellekään hallituspuolueelle tai sellaisen edustajalle ei ole annettu hallitusneuvotteluissa oikeutta kaataa hallituksen esityksiä tai vaikeuttaa niiden etenemistä, Purra kirjoittaa.

Demokraatti ei ole tavoittanut Purraa kommentoimaan päivitystään.

Eilen perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila otti myös keskusteluun kantaa.

– Hallitusohjelmassa on useita asioita, joissa neljä puoluetta ovat päätyneet kompromissiin. Nyt yhteisesti sovittua vesitetään alkoholilain 8 % osalta. Jos kompromissi ei kelpaa, katson, että voimme jatkossa enemmistöpäätöksellä edistää viinien saamista ruokakauppaan, Junnila sanoi X:ssä.

AVAINSANAT

“Valtava takaisku” – järjestöt kertovat tasa-arvotiedon keskuksen lakkauttamisesta

Kuvituskuvaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen juuri päättyneiden muutosneuvotteluiden seurauksena tasa-arvotiedon keskus lakkautetaan. Asiasta kertovat naisjärjestöt tiedotteessaan.

“Lakkauttaminen on valtava takaisku tasa-arvon edistämistyölle, sillä keskus on toiminut yhtenä Suomen tasa-arvoviranomaisista, ja se on tuottanut tutkimukseen perustuvaa tietoa sukupuolten tasa-arvosta. Lakkauttamisen myötä Suomesta tulee ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole valtakunnallista tasa-arvotiedon keskusta”, todetaan Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n, Naisasialiitto Unionin ja Naisjärjestöjen Keskusliiton yhteisessä tiedotteessa.

Liitot toteavat, että tasa-arvotiedon keskus on koonnut ja välittänyt sukupuolten tasa-arvoon ja sukupuolentutkimukseen liittyvää tietoa kaikkien saataville, vastannut tasa-arvoon ja sukupuoleen liittyviin tietopyyntöihin muun muassa päätöksentekijöille, virkamiehille ja medialle ja tehnyt yhteistyötä sekä kotimaisten että kansainvälisten tasa-arvotoimijoiden kanssa.

“Yksi tämän yhteistyön konkreettisista ilmenemismuodoista on vuosittaiset tasa-arvopäivät, joiden kymmenvuotisen perinteen lakkauttaminen myös katkaissee. Lakkauttaminen vaikeuttaa pääsyä tutkittuun tasa-arvotietoon ja heikentää sitä kautta tietopohjaisen päätöksenteon edellytyksiä.”

“Hallitusohjelmassa luvataan edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä sekä tietoon perustuvaa päätöksentekoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös valtioneuvoston tasa-arvopoliittisessa selonteossa linjataan, että tasa-arvotyölle on turvattava riittävät koordinaatio- ja asiantuntijaresurssit. Nyt tehty päätös keskuksen lakkauttamisesta on räikeästi ristiriidassa näiden kirjausten kanssa”, tiedotteessa sanotaan.

Järjestöt vaativat, että päätöstä keskuksen lakkauttamisesta arvioidaan uudelleen.

Asiaa on kommentoinut viestipalvelu X:ssä myös Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara.

– Tämä tasa-arvotiedon keskuksen lakkauttaminen kertoo karua kieltä hallituksen sitoutumisesta tasa-arvon edistämiseen, Maarianvaara kirjoittaa.

Maarianvaara on toiminut aiemmin tasa-arvovaltuutettuna.

AVAINSANAT

“Eriskummallista, jopa ylimielistä” – SDP:n Berg odottaa Orpolta pahoittelua harhaanjohtamisesta

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kim Berg muistuttaa, että ministeriltä edellytetään erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta tämän vastatessa eduskunnalle.

Berg viittaa eiliseen kyselytuntiin, jossa pääministeri Petteri Orpo (kok.) antoi hänen mukaansa ministeriaitiosta eduskunnalle väärää tietoa hoitotakuusta väittäessään, että hoitojonot ovat pidentyneet.

– Moni muistaa varmasti vielä, miten kokoomuksen entinen puheenjohtaja, nykyinen tasavallan presidentti Alexander Stubb antoi pääministerinä ollessaan vääriä prosenttilukuja eduskunnalle ja esitti myöhemmin tästä pahoittelunsa, Berg muistuttaa tiedotteessa.

Hänen mielestään tuntuu eriskummalliselta, jopa ylimieliseltä, ettei istuva pääministeri näe omassa toiminnassaan ongelmaa.

– Aivan kuin häntä koskisivat eri säännöt kuin edeltäjiään. Se tuntuu tahdittomalta etenkin, kun juuri tapahtumaa edeltäneenä päivänä uutisoitiin Orpon antaneen ristiriitaisia lausuntoja medialle niin sanotussa Pelttarin tapauksessa.

BERG MUISTUTTAA, että pääministerillä on suuri vastuu ja esimerkin näytön paikka. Kansalaisten on voitava luottaa poliitikkoihin.

– Eduskuntainstituutio edellyttää ministereiltä, myös pääministereiltä, tiettyä käytöstä. Olisi erittäin suotavaa, että pääministeri esittäisi eduskunnalle pahoittelunsa harhaanjohtamisesta ja korjaisi antamansa virheellisen tiedon.

Vaihtoehtoisesti pääministeri Orpon olisi hyvä avata tarkemmin, miksi hän kyseenalaistaa asiantuntijaorganisaation, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n, näkemyksen hoitotakuun tuloksista, Berg huomauttaa.

– Osoittaa aikamoista ylenkatsetta pääministeriltä, ettei hän kyennyt myöntämään virhettään ja pahoittelemaan sitä heti istunnossa, vaikka hänelle tarjoutui tähän useita mahdollisuuksia.

AVAINSANAT

Oppositiosta syytetään Orpon antaneen väärää tietoa eduskunnassa – Näin pääministeri vastaa

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman ja pääministeri Petteri Orpo (oikealla) eduskunnan suullisella kyselytunnilla eilen.

Eduskunnan kyselytunnilla käytiin eilen kiivas keskustelu (pöytäkirja) hoitotakuusta. Siinä pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, että “hoitojonot ovat pidentyneet”.

Oppositio puuttui tiukasti Orpon sanoihin.

– Pääministeri Orpo, te taisitte tässä edellä tulla antaneeksi väärän todistuksen eduskunnan edessä. Te sanoitte ihan sanatarkasti, että hoitojonot ovat pidentyneet, ja sillä ikään kuin perustelitte tätä teidän hoitotakuun leikkaustanne, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen tarttui Orpon lausumaan.

Näin Orpo oli sanonut tarkalleen ottaen, edellistä hallitusta syytellen:

– Te teitte lain hoitotakuusta, mutta se ei toiminut, koska te teitte siihen ympärille sote-ratkaisun, joka on räjäyttänyt kustannukset. Hoitojonot ovat pidentyneet, ja tämän järjestelmän rakentaminen on kesken. Me peruutettiin, koska on pakko löytää jostain säästöjä. Me peruutimme hoitotakuussa.

Tuppurainen viittasi Orpolle THL:n arvioon, jonka mukaan ”lokakuussa 2023 perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömään lääkärin hoitoon tai tutkimukseen pääsi selvästi aiempaa paremmin jo viikon kuluessa. Edeltävän kahden vuoden aikainen hoitoonpääsyn odotusaikojen pidentyminen on siis pysähtynyt ja odotusajat ovat lyhentyneet lokakuussa 2023”.

– Tämä kertoo siitä, että hoitotakuu nimenomaan toimi, Tuppurainen painotti.

Orpo jatkoi, että “isossa kuvassa tosiasia on se, että meillä on erittäin pitkät jonot hoitoon. Viestejä tulee jatkuvasti eri puolilta Suomea, miten hoitojonot ovat pitkiä”.

VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo löi kyselytunnilla lisää löylyä.

– Kyllä oli aika huippu tämä, että pääministeri Orpo tässä antoi täysin väärän todistuksen, eikä äsken vastannut edustaja Tuppuraisen kysymykseen. Kyllä ministerien pitää puhua eduskunnalle ja kansalaisille totta. Hoitojonot ovat nyt lyhentyneet sote-uudistuksen ja hoitotakuun jälkeen, Saramo sanoi.

Orpo vetikin keskustelussa eri tavoin vähän sanojaan takaisin.

– Kyllä se tarkoitukseni oli kuvata sitä tilannetta, mikä on tosiasia meidän tämän hetken sosiaali- ja terveyspalveluissa. Meillä on valtavan pitkät jonot, hän sanoi.

– Voi olla, että jollain aikavälillä voi olla niin, että jonoissa on joillakin alueilla tapahtunut parannusta, mutta kun me katsomme koko Suomea ja koko sitä tilannetta, mikä meillä on, niin meillä on samaan aikaan pitkät hoitojonot ja meillä on pulaa hoitajista, osaavasta henkilökunnasta, ja valtava puute rahasta, hän jatkoi.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sai puheenvuoron ja totesi Orpon sanoneen sanatarkasti, että hoitojonot ovat pidentyneet.

– Mutta niin kuin ryhmäpuheenjohtaja Tuppurainen tässä totesi, THL hyvin selvästi on todennut täällä, että vuonna 23 hoitojonot ovat lyhentyneet. Kun tämä on teidän keskeinen argumenttinne, että tämä ei ole toiminut, niin sanokaa nyt: antaako THL väärää tietoa, vai haluaisitteko korjata äskeistä lausuntoanne, Lindtman sanoi.

– Täytyy olla tarkkana, mitä sanoo, mutta oliko niin, että tämä hoitotakuulainsäädäntö tuli voimaan 1.9.23.? Tuskin se on ihan valtavasti ehtinyt vaikuttamaan, jos hoitojonot ovat sitten vuoden 23 aikana lyhentyneet, Orpo vastasi.

ORPON puheet eivät kuitenkaan vakuuttaneet oppositiota, sillä Tytti Tuppurainen jatkoi välittömästi keskustelua kyselytunnin jälkeen viestipalvelu X:ssä.

– Pääministeri Petteri Orpo ei kyennyt myöntämään että antoi eduskunnalle väärän todistuksen. ”Hoitojonot ovat pidentyneet” ei pidä THL:n datan mukaan paikkaansa. Tällä pääministeri silti perusteli hoitotakuun romuttamista. Saako eduskuntaa johtaa harhaan, Tuppurainen kirjoitti.

Tänä aamuna vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen vaati tiedotteessaan Orpoa vastaamaan, “mihin eduskunnalle esitetty väite hoitotakuun toimimattomuudesta ja hoitojonojen pidentymisestä perustuu”, joka oli otsikoitu “pääministerin on lopetettava eduskunnan harhaanjohtaminen sote-asioissa”.

Mikä sitten on totuus hoitotakuun toteutumisesta?

THL:n tuoreetkin tietokantaraportit näyttävät tukevan sitä, että hoitotakuu on toteutunut hyvin myös vuoden 2023 lokakuun jälkeen. THL:n tietoja on päivitetty pari päivää sitten ja tiedot ulottuvat aina tämän vuoden huhtikuuhun saakka.

THL:n tiedoista voi katsoa toteutuneiden kiireettömien avosairaanhoidon käyntien odotusaikojen jakaumaa prosentteina tapauksissa, joissa hoidon tarpeen arvion tekijä on tulkinnut asiakkaan tarvitsevan hoitoa 14 vuorokauden kuluessa.

Esimerkiksi näkymästä, jossa on vastaanottajan kaikki ammattiryhmät avosairaanhoidossa, voi nähdä hoitoon pääsyn nopeutuneen nopeuttaneen lokakuun lisäksi myös vuoden 2024 puolella. Pelkissä lääkärikäynneissä kehitys ei näyttäisi olevan aivan yhtä selvä, mutta nekin indikoivat hoitojonojen lyhenemistä. Avosairaanhoidilla tarkoitetaan yleiskielisesti terveysasemine vastaanottotoimintaa. Käynneistä entistä suurempi osuus näyttää tapahtuu entistä lyhyemmässä ajassa hoidon tarpeen arvioinnista, toisin sanoen hoitojonot ovat lyhentyneet hoitotakuun tiukentumisen jälkeen.

Kyseisten tietojen laatu on hyvinvointialueiden ja niiden alla olevien palveluntuottajien vastuulla. THL analysoi tiedot pari kertaa vuodessa, mutta yleensä tiedot eivät muutu.

DEMOKRAATTI kysyi vielä tänään eduskunnassa pääministeri Petteri Orpolta hoitojonojen pidentymisestä. Hän jatkaa pitkälti samalla linjalla kuin kyselytunnilla.

– Minusta tämä ei ole nyt se oleellisin kysymys, vaan katsoo sitä isoa kuvaa. Silloin koronan aikana, edellisen hallituksen aikana ne hoitojonothan nousivat ihan valtavan korkeiksi. Sitten tämä laki (hoitotakuun tiukentuminen) tuli voimaan 1.9.2023. Jos hoitojonot 2023 olivat lyhentyneet, niin hyvä asia. Mutta sitten kun katson kokonaiskehitystä, mikä Suomessa on, niin Suomessahan hoitojonot ovat aivan liian pitkät. Niissä voi olla vähän jotain vaihteluita, kun tarkastellaan eri vuosia, mutta ne ovat liian pitkiä ja meillä on pulaa hoitohenkilöstöstä, meillä on pulaa rahasta. Se on minusta oleellista, Orpo sanoo.

Väitettä siitä, että hän olisi antanut väärää tietoa, hän ei kysyttäessä kommentoinut.

Kiireettömän hoidon hoitotakuu kiristyi syyskuun alussa 2023 kolmesta kuukaudesta kahteen viikkoon. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu kiristyi kuudesta neljään kuukauteen.

AVAINSANAT