VALIKKO

SDP:n ryhmä tukee rajalain jatkamista – tämä kuusikko sai luvan äänestää toisin

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoo, että demariryhmä tukee edelleen rajalain jatkamista.

Tuppuraisen mukaan turvallisuustilanne ei ole muuttunut viime kesästä ainakaan paremmaksi.

SDP:n ryhmä oli koolla iltapäivällä.

– Ryhmä tukee tätä lainsäädäntöä. Meillä oli kuusi kansanedustajaa, jotka hakivat ryhmäsääntöjen mukaisesti lupaa käyttäytyä äänestyksessä toisin ja tämän luvan ryhmä myönsi näille kuudelle kansanedustajalle.

Viime kesänä SDP:stä lakia vastaan äänesti kuusi edustajaa: Elisa Gebhard, Timo Harakka, Krista Kiuru, Johan Kvarnström, Matias Mäkynen ja Nasima Razmyar.

Nimet ovat nyt samat.

– Ryhmässä käytiin asiasta vilkas keskustelu ja selkeää on, ettei ryhmässä haluttu muodostaa minkäänlaista pysyvää käytäntöä tällaisten erillislupien myöntämisestä vaan päinvastoin nähtiin, että tämä oli hyvin kertaluonteinen, poikkeuksellinen päätös nyt tässä kohdassa rajaturvallisuuslain jatkosta päätettäessä, Tuppurainen kommentoi medialle eduskunnassa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi, että asetelma on sama kuin viime kerralla vuosi sitten. Hänen mukaansa puolueessa katsotaan laajasti, että Suomen rajojen turvallisuus on tärkeää kaikissa oloissa.

Määräaikaisena poikkeuslakina säädetty rajaturvallisuuslaki hyväksyttiin eduskunnassa viime heinäkuussa. Nyt eduskunta käsittelee lain voimassaolon jatkamista vuoden 2026 loppuun saakka.

Myös lain jatkoaika vaatii eduskunnassa ensin 5/6:n enemmistön ja sen jälkeen vielä 2/3 enemmistön.

AVAINSANAT

”Melkein kaikki on nähty” – kolmessa hallituksessa ministerinä toiminut Annika Saarikko vaihtaa työpaikkaa

Annika Saarikko tiedotustilaisuudessaan eduskunnassa 6. kesäkuuta.

Keskustaa Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella johtanut entinen valtiovarainministeri ja nykyinen kansanedustaja Annika Saarikko jättää politiikan.

Saarikko siirtyy 1950-luvulla perustetun valtakunnallisen Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) johtajaksi. Perjantain tiedotustilaisuudessaan Saarikko kertoi hakeneensa eroa kansanedustajan tehtävästä. Hän vakuutti, että lähdön syyt liittyvät henkilökohtaiseen kiinnostukseen.

– Minulla ei ole työntötekijöitä eduskunnan tai keskustan puolelta. Nämä liittyvät omaan ammatilliseen nälkääni ja energiani määrään, jota haluan käyttää merkityksellisessä tehtävässä.

JOS eduskunta Saarikolle vapautuksen suo, hän aloittaa uudessa työssään syyskuussa. Tulevaa työnantajaansa Saarikko kiitteli rohkeudesta valita johtaja suoraan poliittisen sorvin ääreltä.

– On reilua sanoa ääneen, että ei entisten ministereiden ja puoluejohtajien työllistyminen ja täällä hankitun osaamisen tunnistaminen työelämässä ole aina ihan erityisen helppoa.

Taustalla on paljon julkisuutta keväällä saanut Kelan johtajavalinta, jossa Saarikko ja työministerin tehtävän hiljattain jättänyt kokoomuksen Arto Satonen olivat poliittisina ehdokkaina. Tehtävään valittiin HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Juha Sipilän (kesk), Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin hallituksissa ministerinä toiminut Saarikko kävi tiedotustilaisuudessa tiivistetysti läpi poliittisen uransa.

– Olen 41-vuotias ja takana on nyt 5162 päivää kansanedustajana. Olen palvellut valtioneuvostossa kolmessa eri ministeriössä, useammassa eri hallituksessa, yhteistyössä käytännössä kaikkien suomalaisten puolueiden kanssa. Olen toiminut kymmenen vuoden ajan keskustan eri johtotehtävissä. Olen nähnyt nousut ja laskut. Olen onnistunut ja epäonnistunut. Koskaan ei kai voi sanoa, että kaikki on nähty mutta voin sanoa, että melkein kaikki on nähty.

SAARIKOLLA oli kysyttäessä politiikasta kiinnostuneille myös vinkkejä.

– Jos rohkenen jonkun evään antaa, se liittyy rohkeuteen tehdä kompromisseja, tulla puolimatkaan vastaan ja ymmärtää yhteinen hyvä. Siitä on Suomessa liikaa puutetta.

– Parasta mitä tässä lajissa voi tehdä on yhteistyö. Ei pieni maa muuten pärjää.

Onko lähtö politiikasta lopullinen? Sitä Saarikko ei halunnut vielä lukita.

– Mutta nyt on aika mennä. Lähden kiitollisena ja suuresti parlamentarismia kunnioittaen. Tämä on tärkeää työtä ja suosittelen kansanedustajan tehtävää lämpimästi. Puolustan aina ja ikuisesti kansanvaltaa, Saarikko sanoi tiedotustilaisuudessaan eduskunnassa.

Saarikon tilalle eduskuntaan nousee varasijalta yrittäjä Mauri Kontu Varsinais-Suomen vaalipiiristä.

AVAINSANAT

Annika Saarikosta YTHS:n toimitusjohtaja

Keskustan kansanedustaja Annika Saarikko on valittu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) uudeksi toimitusjohtajaksi, säätiö kertoo tiedotteessa.

Saarikko aloittaa tehtävässä 8. syyskuuta.

Tiedotteessa Saarikko sanoo kokevansa YTHS:n tehtävän merkityksellisenä ja yhteiskunnallisesti tärkeänä. Hän kertoo pyytäneensä eroa kansanedustajan tehtävästään.

-  YTHS:n työssä on vahvasti tulevaisuus läsnä ja se on palvelutehtävä uudelle sukupolvelle. Koulutukseen nojaava Suomi menestyy, jos korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin panostetaan, Saarikko sanoi.

Konkaripoliitikon mukaan erityisesti kasvava mielenterveyspalvelujen tarve haastaa YTHS:ää onnistumaan tehtävässään yhä paremmin.

VUODEN 2023 eduskuntavaaleissa Saarikko valittiin eduskuntaan neljännelle kaudelle. Hän toimi keskustan puheenjohtajana vuosina 2020-2024.

Saarikko on kolminkertainen ministeri. Hän on kantanut valtiovarainministerin, tiede- ja kulttuuriministerin sekä perhe- ja peruspalveluministerin salkkua.

Saarikko haki hiljattain Kelan pääjohtajan tehtävää, mutta ei tullut valituksi.

41-vuotias kansanedustaja asuu syntymäpaikkakunnallaan Oripäässä, Varsinais-Suomessa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri Turun yliopistosta, pääaineenaan mediatutkimus.

Eduskunnassa hän on ulkoasiainvaliokunnan ja Suomen pankin pankkivaltuuston jäsen.

Saarikon tilalle eduskuntaan nousee Varsinais-Suomesta Mauri Kontu Uudestakaupungista. Kontu on yrittäjä ja koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän toimii Uudenkaupungin valtuutettuna.

Kontu sai vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vajaat 3  500 ääntä.

Juttua päivitetty kello 10.25.

AVAINSANAT

Tilastokeskus: Tämä ryhmä äänesti laiskimmin

Alue- ja kuntavaaleissa äänestivät ahkerimmin hyvätuloiset, koulutetut ja eläkeläiset. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen vaaleja koskevista tilastoista.

Nuoret äänestävät yleensä muita ikäryhmiä vähemmän – niin myös näissä vaaleissa.

Äänestysaktiivisuus oli kuntavaaleissa korkein 71-vuotiaiden ikäryhmässä.

KAIKKEIN vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta matalin äänestysaktiivisuus oli 21-vuotiailla miehillä.

Aluevaaleissa äänestysaktiivisuus eri väestöryhmissä oli vastaavaa kuin kuntavaaleissa.

AVAINSANAT

USU: Hyvinvointialueilta poikkeuksellinen määrä lisärahoitushakemuksia

Hyvinvointialueilta on tänä vuonna tulossa poikkeuksellisen paljon lisärahoitushakemuksia, kertoo Uutissuomalainen (USU).

Kolme aluetta on jo toimittanut hakemuksensa valtiovarainministeriölle.

Viime vuonna vain yksi hyvinvointialue haki lisärahoitusta.

Tänä vuonna hakemuksen ovat jo jättäneet Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala.

Lisäksi Kanta-Häme, Keski-Suomi, Keski-Uusimaa, Kymenlaakso, Lappi ja Varsinais-Suomi joko valmistelevat hakemuksen jättämistä tai harkitsevat sitä.

LOPUT 12 hyvinvointialuetta ja Helsinki eivät ole ainakaan vielä hakemassa lisärahoitusta.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti linjasi huhtikuussa, että hyvinvointialueen ensisijainen keino on hakea lisärahoitusta, jos sen rahoitus ei riitä laissa edellytettyjen palvelujen toteuttamiseen.

Hyvinvointialueiden rahoituslain mukaan alue voi hakea lisärahoitusta, jos riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on uhattuna. Lisärahoitusta voi saada vain hakuvuodelle.

AVAINSANAT

Annika Saarikolla tiedotustilaisuus klo 10 – aiheena tulevaisuuden suunnitelmat

Annika Saarikko (kesk.).

Keskustan kansanedustaja Annika Saarikko kertoo tänään tulevaisuuden suunnitelmistaan. Hän pitää tiedotustilaisuuden kello 10 eduskunnassa.

Asiasta kerrottiin keskustan eduskuntaryhmän tiedotteessa pari tuntia ennen tilaisuuden alkua.

VUODEN 2023 eduskuntavaaleissa hänet valittiin eduskuntaan neljännelle kaudelle. Hän toimi keskustan puheenjohtajana vuosina 2020-2024.

Saarikko haki hiljattain Kelan pääjohtajan tehtävää, mutta ei tullut valituksi.

AVAINSANAT