SDP:n Räsänen: Miljoonaperintöjä verotetaan kevyemmin kuin keskiluokkaisten ansiotuloja – ”Tämä on yksiselitteisesti väärin”

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen ja SDP:n valiokuntavastaava, kansanedustaja Joona Räsänen pitää Orpon hallituksen suunnitelmia luopua perintöverosta vastuuttomina nykyisessä taloustilanteessa.

Uudistus suosisi Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaiseman raportin mukaan varsin pientä ja hyvin varakasta joukkoa Etelä-Suomen kasvukeskuksissa, mutta rankaisisi pieniä perintöjä saavia ihmisiä.

– Sinänsä tietysti hallitusohjelmaan sisältyvä suunnitelma siirtyä Ruotsin malliin perintö- ja lahjaverotuksessa on linjakas Orpon hallitukselle, että hyödyt ohjataan kaikista parhaiten jo ennestään toimeentuleville ja lasku jää pienituloisten maksettavaksi, Räsänen kommentoi tiedotteessa.

Räsänen huomauttaa, että Ruotsin mallissa perinnön arvonnousuun liittyvä vero maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun omaisuus realisoidaan. Nykyisin Suomessa alle 20 000 euron perinnöt puolestaan ovat verovapaita, mutta Ruotsin mallin mukaan ne menisivät verolle.

– Varakkailla suvuilla ei ole tarvetta realisoida suuria perintöjään pitkään aikaan, joten valtiolta vähintäänkin lykkääntyisi verotulojen saaminen. Suomessa perintöveron tuotto on ollut lähes miljardin vuositasolla, ja nykyisessä taloustilanteessa ei ole syytä muuttaa verotusta regressiivisempään eli suurituloisia entisestään hyödyttävään suuntaan, vaikka pienistä veroista saataisiinkin veropohjaa tilkittyä.

RÄSÄSEN mukaan Sorsa-säätiön raportin tilastokatsaus, kansainväliset esimerkit ja verotuksen asiantuntijoiden selkeän enemmistön näkemykset puoltavat aukottomasti perintö- ja lahjaveron säilyttämistä ja kehittämistä.

– Perinnöt ovat ansiottomasti saajalleen kertyvää omaisuutta, mutta nykyiselläänkin miljoonaperintöjä verotetaan kevyemmin kuin keskiluokkaisten ansiotuloja. Tämä on yksiselitteisesti väärin – perintö- ja lahjaveroa tulisi päinvastoin kehittää progressiivisempaan suuntaan, mihin raportin esitykset antavat hyvän pohjan.

Tilastojen mukaan nykyisin Suomessa noin 60 prosenttia perinnöistä on verovapaita, sillä ne jäävät arvoltaan alle 20 000 euron alarajan. Kun tarkastellaan perintöjen ja lahjojen arvoa, ne keskittyvät jo valmiiksi suurituloisille. Vuosina 2017-2019 suurituloisimman tulokymmenyksen osuus perinnöistä ja lahjoista oli 39 prosenttia. Lahjoissa osuus oli jopa 59 prosenttia.

– Perintöverotukseen liittyy nykyisellään epäkohtia, joita on syytä korjata, mutta hallituksen havittelema linja on epäoikeudenmukainen sekä kulutuskysynnän kannalta vahingollinen, Räsänen sanoo tiedotteessa.

AVAINSANAT

Israelin ja palestiinalaishallinnon ulkoministerien määrä osallistua EU-kokoukseen

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas Strasbourgissa 18. kesäkuuta.

Israelin ja palestiinalaishallinnon ulkoministerien on määrä osallistua tänään samaan Euroopan unionin kokoukseen Brysselissä.

Kokous olisi ensimmäinen kerta sitten Gazan sodan alkamisen vuonna 2023, kun sekä Israelin että palestiinalaishallinnon edustajat olisivat läsnä korkean tason tapaamisessa.

Palestiinan itsehallinto kuitenkin kiistää lausunnossaan mediatiedot, joiden mukaan Israelin ulkoministeri Gideon Saar ja palestiinalaishallinnon ulkoministeri Varsen Aghabekian Shahin olisivat myös aikeissa tavata keskenään.

Palestiinalaishallinnon ulkoministeri pitää lausunnon mukaan puheen, joka keskittyy palestiinalaisten kärsimykseen Gazan kaistalla tuhoamissodan, järjestelmällisen nälkiinnyttämisen ja taloussaarron keskellä.

SEKÄ Israelin ja palestiinalaishallinnon ulkoministerien on määrä tavata Brysselissä EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas.

Euronews kertoo, että kokouksen tavoitteena on syventää EU:n yhteistyötä muun muassa Israelin, Syyrian ja Libyan kanssa. Kokous oli alun perin tarkoitus pitää kesäkuussa, mutta komissio joutui lykkäämään sitä Gazan tilanteen vuoksi.

Kokous pidetään vain päivää ennen kuin EU-jäsenvaltioiden on määrä harkita toimenpiteitä Israelia vastaan Gazan sodan ja Israelin siirtokuntalaisten harjoittaman väkivallan vuoksi.

Gazan väestönsuojeluvirasto on sanonut yli 20 ihmisen kuolleen maanantaina Israelin ilmaiskuissa, jotka kohdistuivat eri puolille Gazan kaupunkia ja Khan Yunisiin Gazan kaistan eteläosassa.

Israelin asevoimat sanoi selvittävänsä iskuja. Asevoimien antamassa lausunnossa sanotaan, että Israel oli tuhonnut rakennuksia ja terroristi-infrastruktuuria Gazan kaupungissa.

Israel on viime aikoina iskenyt Gazaan entistäkin voimakkaammin. Iskuissa on kuollut useina päivinä kymmeniä ihmisiä.

EU:n ulkomaankauppaministerit ylimääräiseen kokoukseen tulleista

EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU haluaa edelleen saada aikaan neuvotteluratkaisun Yhdysvaltojen kanssa.

EU:n ulkomaankauppaministerit kokoontuvat tänään ylimääräiseen kokoukseen Brysseliin. Aiheina ovat muun muassa kauppasuhteet ja erityisesti tullitilanne Yhdysvaltojen kanssa.

Ministerit saavat ottaa kantaa presidentti Donald Trumpin uhkaukseen, jonka mukaan hän määrää EU:sta tulevalle tuonnille 30 prosentin tullit elokuun alusta lähtien, ellei unionin kanssa saada neuvoteltua kauppasopimusta sitä ennen.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi sunnuntaina, että EU haluaa edelleen saada aikaan neuvotteluratkaisun Yhdysvaltojen kanssa. Hän ilmoitti, että EU lykkää Yhdysvaltojen teräs- ja alumiinitulleille suunniteltuja vastatoimia elokuun alkuun asti. Alun perin ne olisivat astuneet voimaan tiistaina.

Suomesta ministerikokoukseen osallistuu ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.).

Eräs korkea diplomaattilähde kuvasi viime viikolla kauppaneuvotteluiden tilannetta vaikeaksi. Hänen mukaansa Yhdysvaltojen kanssa käytyjä neuvotteluita ei voida käsitellä myöskään erillään muista Yhdysvaltojen ja EU:n välisistä suhteista, kuten Ukrainaan ja turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä.

LISÄKSI kokouksessa puidaan käynnissä olevia muita kauppasopimusneuvotteluita muun muassa Etelä-Amerikan ja Intian kanssa.

-  EU:n kauppaneuvotteluissa eri suunnilla on viime aikoina edistytty hyvin. Toivomme esimerkiksi, että sopimus Etelä-Amerikan Mercosur-alueen kanssa voidaan allekirjoittaa lähikuukausina, ministeri Tavio kommentoi tiedotteessa ennen kokousta.

Etelä-Amerikan kanssa solmittavasta Mercosur-vapaakauppasopimuksesta on neuvoteltu jo pitkään.

Esimerkiksi Ranska ja Puola ovat ilmaisseet huoltaan sopimuksen vaikutuksesta EU:n maataloustuottajien asemaan, sillä ne pelkäävät sopimuksen heikentävän eurooppalaisten maanviljelijöiden asemaa ja vääristävän kilpailua. Ympäristö- ja ilmastotoimijat ovat taas olleet huolissaan sopimuksen ilmastovaikutuksista.

EU:ssa pidetään nyt kuitenkin entistä tärkeämpänä saada aikaan sopimuksia muiden kauppakumppaneiden kanssa, kun kauppasuhteet Yhdysvaltoihin takkuavat.

SDP:n edustajat: Hallituksen epäonnistunut talouslinja tuhoaa kasvua, työllisyyttä ja luottamusta

Kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) muistuttaa, että istuva hallitus on ottanut eniten velkaa Suomen historiassa, työllisyystavoitteet ovat miinuksella ja verotus on kiristynyt.

Demarikansanedustajat Pia Viitanen ja Aki Lindén pitävät kokoomuksen ja perussuomalaisten SDP:hen kohdistettua kritiikkiä osoituksena hermostumisesta ja yrityksenä peitellä oman politiikan epäonnistumisen seurauksia.

– Perussuomalaiset lupasivat ennen vaaleja, ettei pienituloisilta leikata. Nyt leikataan, ja samalla jaetaan miljardiluokan verohelpotuksia kaikkein varakkaimmille. Tämä on kylmää politiikkaa, joka tehdään velaksi ja tavallisen ihmisen kustannuksella, Viitanen sanoo kannanotossaan.

Hän muistuttaa, että valtiovarainministeri Riikka Purran johdolla hallitus on ottanut eniten velkaa Suomen historiassa, ja samaan aikaan työllisyystavoitteet ovat miinuksella ja verotus on kiristynyt.

– Hallitus on kiristänyt tavallisen suomalaisen verotuksen kovimmaksi kymmeneen vuoteen. Olisikin luullut, että nyt olisi ollut tavallisen suomalaisen vuoro saada helpotuksia. Mutta ei. Hallitus valitsi toisin, Viitanen jatkaa.

Viitasen mukaan näyttää siltä, että perussuomalaisilla on huono omatunto kansalaisille annetuista petetyistä lupauksista ja historiallisen huonosta talouden- ja työllisyyden hoidosta.

– Perussuomalaisten eväät on syöty, ja katse kääntyy SDP:n suuntaan.

LINDÉN kertaa kannanotossaan, että talouden asiantuntijat ovat laajasti arvioineet, ettei hallitus tule saavuttamaan keskeisiä tavoitteitaan: työllisyyden parantamista ja velkaantumisen taittamista.

Näkemys on saanut kaikupohjaa jopa hallituksen omista riveistä. Lindénin mukaan suhdannetilanne on vaikea, mutta hallituksen toimet ovat vain pahentaneet tilannetta.

– Työttömyys on kasvanut merkittävästi ja samalla työttömien sosiaaliturvaa on leikattu voimakkaasti. Tämä on yhdistelmä, joka syö luottamusta ja lamaannuttaa kulutusta, Lindén kommentoi tiedotteessaan.

– Kuluttajien epävarmuus on lisääntynyt, talous junnaa paikallaan ja kasvu siirtyy yhä kauemmas. Suomi on ajautunut noidankehään, jossa hallituksen luottamus on pohjalukemissa.

Lindén korostaa, että talouden suunnan muuttaminen vaatii laajaa keinovalikoimaa ja oikeudenmukaisia ratkaisuja. Julkisen talouden menot, velka ja verotus ovat osa kokonaisuutta, mutta nykyinen politiikka ei huomioi riittävästi pienituloisten ja palkansaajien asemaa.

– Yksittäisten säästökohteiden ripotteleminen ei nyt ole asian ydin, vaan kokonaisuuden ymmärtäminen. Suomella on edessä vaativa jälleenrakennuksen tie. Siinä sosiaalidemokraatit ovat rakentavasti mukana, Lindén sanoo.

 

Oikeusministeri haluaa lähettää vankeja Viroon – Ruotsin vastaava sopimus on herättänyt arvostelua sekä Virossa että Ruotsissa

Monet Suomen vankiloista ovat pahasti ruuhkautuneet, kuten Vantaan tutkintavankila.

Ruotsi ja Viro allekirjoittivat kesäkuussa sopimuksen, joka mahdollistaa jopa 600:n Ruotsissa tuomitun vangin sijoittamisen Tarton vankilaan. Myös Suomessa oikeusministeri Leena Meri (ps.) on pyytänyt oikeusministeriötä selvittämään, voisiko Suomi vuokrata vankilapaikkoja ulkomailta ja lähettää vankeja erityisesti Viroon.

Helsingin Sanomat uutisoi asiasta eilen. Oikeusministerin mukaan selvitys aloitettiin oikeusministeriössä ennen Ruotsin ja Viron välistä sopimusta.

Viiden vuoden mittaisella ja väliaikaiseksi kuvatulla järjestelyllä Ruotsi pyrkii paikkaamaan tilanpuutetta Ruotsin vankiloissa.

Ruotsin hallituksen mukaan Tarttoon voidaan sijoittaa täysi-ikäisiä miehiä, jotka on tuomittu esimerkiksi murhasta, talousrikoksista tai seksuaalirikoksista. Viroon voidaan sijoittaa sekä Ruotsin kansalaisia että ulkomaalaisia, muttei kuitenkaan Viron kansalaisia.

RUOTSI maksaa Tarton paikoista noin 8  500 euroa kuukaudessa vankia kohden, kun kustannukset kotimaassa ovat keskimäärin 11  500 euroa. Kustannusarvio ei sisällä kuljetuskustannuksia Ruotsiin ja takaisin.

Sopimusluonnoksen mukaan Ruotsin valtio kattaa kaikki vankien majoitukseen, ruokailuun, valvontaan ja terveydenhuoltoon liittyvät kustannukset.

Viron valtio saisi sopimuksen nojalla 30 miljoonan euron vuosittaisen maksun vankilapaikoista. Lisäksi Viron pitää palkata vankeja varten ainakin 250 uutta vankilatyöntekijää.

Ruotsin hallitus on myös aikeissa mahdollistaa pidempiä ja ankarampia tuomioita, joten vankilapaikkojen tarve on todennäköisesti vain kasvamassa.

Virossa tilaa sen sijaan riittää. Vankien määrä on vähentynyt vuosittain noin sadan vangin vauhtia, kertoo Viron yleisradioyhtiö ERR. Vuonna 2023 vankien määrä putosi ensimmäistä kertaa alle kahteen tuhanteen.

VANKILAPAIKKOJEN vuokraaminen on aiheuttanut Virossa myös huolta.

Viron suojelupoliisin mukaan ruotsalaisvankien majoittamiseen Virossa voi liittyä kansainväliseen rikollisuuteen ja radikalisaatioon, eritoten ääri-islamismiin, liittyviä turvallisuusriskejä, ERR raportoi kesäkuussa.

-  Näemme myös riskinä sen, että ulkomaalaisten vankien luona voisi vierailla henkilöitä, ​​joilla on yhteyksiä ääriajatteluun tai kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen, turvallisuuspoliisin edustaja Marta Tuul sanoi ERR:lle.

Viron poliisi- ja rajavalvontaviranomainen taas katsoo, että riskejä voisi vähentää se, että ulkomaalaiset vangit saisivat tavata perheenjäseniään vain videoyhteydellä. Poliisi on myös ollut huolissaan vankien taustaselvitysten riittävyydestä.

Sopimusluonnoksen mukaan vankien valinta suoritetaan Viron ja Ruotsin viranomaisten yhteistyössä ja korkean riskin tai turvallisuusuhan henkilöt suljetaan pois. Esimerkiksi terrorismirikoksista tuomittuja ei olla siirtämässä Viroon.

Viroon ei vapauteta ulkomaalaisia vankeja, vaan heidät lähetetään takaisin Ruotsiin vähintään kuukautta ennen tuomion päättymistä.

TARTON vankilassa on yli 900 vankilapaikkaa, mutta tällä hetkellä vain noin 300 vankia. Ruotsin hallituksen mukaan 2000-luvun alussa avatulla Tarton vankilalla on samanlaiset standardit ja fasiliteetit kuin ruotsalaisilla laitoksilla.

Ruotsalaiset ammattiliitot ovat kritisoineet toimia ja esittäneet huolensa siitä, että Ruotsin viranomaisia ulkoistetaan Viroon.

Tarton vankilan henkilökunta on virolaista, ja sopimuksen mukaan vankilassa sovelletaan Viron lakia. Poikkeuksena esimerkiksi vankien vierailuoikeudessa, työnteossa ja yhteydenpidossa ulkomaailmaan noudatetaan Ruotsin lainsäädäntöä.

Ruotsin hallituksen tilaaman selvityksen mukaan laillisia esteitä vankilapaikkojen vuokraamiselle ulkomailta ei ole.

Viron ja Ruotsin hallitukset ovat sanoneet, että sopimus on myös Euroopan ihmisoikeuskehyksen mukainen.

SEKÄ Viron että Ruotsin parlamenttien pitää hyväksyä vankilapaikkojen vuokraaminen ennen kuin sopimus astuu voimaan. Sopimus ja siihen liittyvät lakimuutokset on tarkoitus toimittaa Ruotsin valtiopäiville ensi keväänä.

Tavoitteena on, että ensimmäiset vangit olisivat Virossa kesällä 2026.

Ruotsi ei ole ensimmäinen Pohjoismaa, joka on halunnut siirtää vankejaan ulkomaille: Tanskassa hyväksyttiin viime vuonna pitkän väännön jälkeen sopimus, jonka mukaan jopa 300 Tanskassa tuomittua vankia voidaan siirtää Kosovoon. Tanskassa tuomittuja vankeja varten Kosovoon ollaan rakentamassa uutta vankilaa.

Norja taas vuokrasi vuosina 2015-2018 runsaat 200 vankilapaikkaa Hollannista. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet sekä Norjan että Tanskan järjestelyjä.

”Miksi olemme muuttaneet linjaa yhtäkkiä?” – Kokoomusmeppi hämmentyi hallituksen ratkaisusta

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.).

Pitkäaikainen kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ei ymmärrä miksi Petteri Orpon (kok.) hallitus on jättämässä Suomen EU:n uuden pakolaisohjelman ulkopuolelle. Pietikäinen katsoo poisjäämisen olevan Suomen edun ja tähänastisen poliittisen linjan vastaista.

– En ymmärrä sitä. Olemme olleet ohjelmaa ajamassa ja se selvästi palvelisi raja-alueiden etua varsinkin nyt, kun paine on siirtynyt EU:n itärajalle. En ymmärrä muuta kuin poliittisen motiivin, Pietikäinen sanoo.

Hän viittaa motiivilla hallituspuolue perussuomalaisten maahanmuuttovastaiseen linjaan.

Vaikuttaako tämä Suomen maineeseen?

– Kyllähän se herättää kysymyksen, että kun tämä toimisi myös Suomen kannalta hyvin, niin mikä tämä syy on? Miksi olemme muuttaneet linjaa yhtäkkiä?

EU:n pakolaisohjelmasta poisjäännistä linjattiin valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa torstaina. Päätös oli yksimielinen mutta Demokraatin tietojen mukaan hallituspuolue RKP olisi mieluummin liittänyt Suomen ohjelmaan.

PAKOLAISOHJELMA on toteutumassa vuosina 2026-2027. Ohjelma sisältyy keväällä 2024 solmittuun EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseen ja koskee kolmansista maista unionin alueelle saapuvia pakolaisia.

Jäämällä ohjelmasta pois Suomi menettää 2-4 miljoonaa euroa nykyisistä EU-rahoistaan. Koska tuet maksetaan viiveellä, päätöksellä on vaikutusta vuosina 2027-2029 saatavaan EU-rahoitusosuuteen.

Maahanmuuttopolitiikka on ollut EU:ssa pitkäaikainen ristiriitojen aihe. Iso alkusysäys vuosi sitten keväällä hyväksytylle muuttoliike- ja turvapaikkasopimukselle, jonka osa pakolaisohjelma on, oli Eurooppaa ja Suomea syksyllä 2015 koetellut pakolaiskriisi. Suomi on pitkin matkaa, myös Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella, jolloin sisäministerinä toimi Petteri Orpo, aktiivisesti halunnut unionille yhteisiä pelisääntöjä.

– Tämä on pitkä taival, jossa sitä on nilkutettu eteenpäin, Pietikäinen sanoo.

– On aika itsestään selvää miksi yhteiset pelisäännöt tarvitaan, hän jatkaa ja viittaa jäsenmaiden kirjaviin käytäntöihin esimerkiksi turvapaikkahakemusten käsittelyssä ja pakolaisten kohtelussa.

TURVAPAIKANHAKIJOIDEN yhteydessä on puhuttu jäsenmaiden taakanjaosta, jolla suurta siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden painetta pyritään jakamaan tasaisemmin jäsenmaiden kesken. Taakanjakoa koskeva EU-sopimus on Suomessa tulossa käsittelyyn syksyllä.

Pietikäinen hämmästelee perussuomalaisten EU-linjauksista myös kesän ilmastopuheita. Puolue ilmoitti aiemmin heinäkuussa, ettei se voi hyväksyä Suomen tukevan EU-komission esitystä tulevaisuuden päästövähennyksiksi.

– En ymmärrä sitäkään, että he ovat hyväksyneet ilmastotavoitteen. Se on kolme kertaa käsitelty valtioneuvostossa, se on hallitusohjelmassa ja sitten he yksipuolisesti ilmoittavat paria päivää ennen, ettei tämä käykään meille. Se on vähän sama, kun hyväksyisin verolait ja sitten, kun tulisi verojen maksun aika sanoisin, että sori vaan en noudatakaan tätä lakia, en nyt tykännytkään siitä.

Korjattu klo 14.23: EU:n uudessa pakolaissopimuksessa ei ole kyse EU-alueella jo oleviin turvapaikanhakijoihin liittyvästä taakanjaosta. Pakolaissopimus koskee EU:hun kolmansista maista saapuvia ihmisiä, joilla on jo pakolaisstatus.