VALIKKO

SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto lähtee eurovaaleihin – kommentoi Demokraatille: “Pelko ei ole ainakaan hälventynyt”

  • EU-vaalit
  • 19.04.2024
  • 15:08
  • (Päivitetty: 22.04. 11:28)

SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto lähtee mukaan Euroopan parlamenttivaaleihin.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat. Perholehto vahvisti asian Demokraatille perjantaina iltapäivällä.

– EU on kiinnostanut aina, mutta kun on vuoden verran katsellut menoa eduskunnassa, niin ei ole ainakaan hälventynyt pelko siitä, että mitä politiikassa tapahtuu kun oikeistolaiset ja konservatiiviset voimat nousevat. Euroopassa muissa maissa meininki on vielä radikaalimpaa, joten ajattelin, että eurovaalikeskustelussa ja -kampanjassa tarvitaan vielä yksi arvoliberaali ehdokas tuomaan lisää teemoja keskusteluun, Perholehto sanoo Demokraatille.

27-vuotias Perholehto on ensimmäisen kauden kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä. Hän on toiminut myös Demarinuorten puheenjohtajana. Perholehto nousi eduskuntaan kevään 2023 vaaleissa, joissa hän sai liki 5 900 ääntä.

Perholehto uskoo, että ihmiset ovat äänestäneet häntä ensisijaisesti asioiden, arvojen ja teemojensa vuoksi.

– Luulen, että ihmiset arvostavat, että niitä puolustetaan myös maailmalla, koska se on myös Suomen etu.

Perholehto tekee selväksi, että hän myös ottaa meppipaikan vastaan, jos hän tulee valituksi.

– Sitten jos ei halua eikä ole valmis tekemään työtä siellä, ei kannata olla ehdolla. Ehdottomasti kyllä.

Istutko koko kauden?

– Lähtökohtaisesti kyllä, mutta käydään vaalit ensin ja katsotaan miten niissä käy.

Perholehto nimeää EU-parlamentista kiinnostaviksi valiokunniksi esimerkiksi kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan.

– Europarlamentaarikoilla on hyvin paljon valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Se ei vain tänne niin paljon näy valitettavasti.

Kärkiteemoikseen Perholehto nostaa alussa jo esiin nostetun vastavoimana toimimisen oikeistolaistumiselle, kestävän kehityksen ja työmarkkinat. Kampanjointia hän aikoo tehdä niin paljon kuin työ kansanedustajana sallii.

– Joskus sanotaan, että vaalit on raskasta aikaa ihmisille, mutta ajattelen itse asiassa, että se voimaannuttaa, kun saa myös jutella ja tavata. Siinä joutuu myös itse eri tavalla perustelemaan, miksi on sitä mieltä kun on.

EU-VAALEIHIN on lähdössä myös SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen.

Demokraatti ei tavoittanut perjantaina iltapäivällä Kiljusta, mutta on saanut asialle vahvistuksen puolueelta.

Kiljunen on toiminut SDP:n kansanedustajana vuosina 1995-2011 ja uudestaan vuodesta 2019 alkaen. Kiljunen on eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja.

Kaikkiaan SDP:n kansanedustajista on lopullisella listalla ehdolla kuusi nimeä. Perholehdon ja Kiljusen lisäksi ehdolla ovat Maria Guzenina, Ville Merinen, Suna Kymäläinen ja Piritta Rantanen.

Euroopan parlamenttivaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta.

AVAINSANAT

Vornanen menettää vaikutusvaltaa – saa käyttöönsä ryhmäkansliarahat

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ja puoluesihteeri Harri Vuorenpää tiedostustilaisuudessa eduskunnassa 2. toukokuuta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erotettu kansanedustaja Timo Vornanen menettää roppakaupalla vaikutusvaltaa, kun hän perustaa oman eduskuntaryhmän.

Yhden hengen eduskuntaryhmällä ei ole kovin suurta vaikutusta, ennen kaikkea siksi, että perussuomalaiset vaihtavat Vornasen tilalle jonkun toisen niissä valiokunnissa, joiden jäsen hän on. Näin arvioi Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä STT:lle.

Valiokunnissa tehdään merkittävä osa kansanedustajan työstä, ja paikat jaetaan parlamentaaristen voimasuhteiden nojalla.

-  Keskeiset työskentelytavat muuttuvat hyvin vaikeaksi siinä kohtaa, kun on yksinään yhden hengen eduskuntaryhmän edustaja. Nähtäväksi jää, millaisia valiokuntapaikkoja Vornanen saa vai saako ollenkaan, Jokisipilä sanoo.

EDUSKUNNAN apulaispääsihteerin Timo Tuovisen mukaan valiokunnat asetetaan vaalikaudeksi kerrallaan. Jokainen eduskuntaryhmä saa paikkoja kokonsa mukaan.

-  Eduskuntaryhmästä erottaminen ei vaikuta valiokuntapaikkaan välittömästi mitenkään. Ellei edustaja itse pyydä eroa valiokunnan jäsenyydestä, hän jatkaa valiokunnassa entiseen tapaan, Tuovinen sanoo STT:lle.

Puolue saattaa kuitenkin haluta potkia ryhmästä erotetun kansanedustajan pois valiokuntapaikalta tai -paikoilta ja nimetä tilalle toisen edustajan. Jos kansanedustaja ei suostu luopumaan vapaaehtoisesti paikastaan tai paikoistaan, valiokunta voidaan hajottaa ja asettaa uudelleen. Näin tapahtui viime vaalikaudella, kun perussuomalaisista pois potkittu Ano Turtiainen ei suostunut eroamaan puolustusvaliokunnan varajäsenen paikalta.

TORSTAINA eduskuntaryhmästä erotettu Vornanen on ainakin vielä jäsenenä muun muassa eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa ja tiedusteluvalvontavaliokunnassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi torstaina, että valiokuntapaikat kuuluvat eduskuntaryhmälle ja sääntöjen mukaan edustaja, joka eroaa tai tulee erotetuksi ryhmästä, on niistä velvollinen luopumaan. Tämä keskustelu käydään Mäkelän mukaan kuitenkin myöhemmin.

Vaikka Vornanen potkittaisiin ulos nykyisiltä valiokuntapaikoiltaan, hän ei välttämättä jää kokonaan ilman valiokuntapaikkaa. Tuovisen mukaan lähtökohtana on, että kansanedustaja on jonkin valiokunnan jäsen. Käytännössä isommat eduskuntaryhmät ovat osoittaneet myös yhden hengen ryhmille valiokuntapaikan, vaikka suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tarkasteltuna sellaista ei heruisikaan.

-  Ei yhden hengen ryhmälle varmasti sitä kaikkein halutuinta valiokuntapaikkaa osoiteta, Tuovinen sanoo.

Esimerkiksi Turtiainen oli viime vaalikauden lopulla liikenne- ja viestintävaliokunnan varajäsen.

Eduskuntaryhmästä erottaminen ja oman ryhmän perustaminen ei vaikuta mitenkään Vornasen oikeuksiin ja velvollisuuksiin kansanedustajana. Esimerkiksi kansanedustajien laaja puheoikeus koskee yhtä lailla yhden hengen eduskuntaryhmiä kuin muitakin, joten puheenvuoroja Vornanen pääsee edelleen pitämään täysistuntokeskusteluissa. Puhemiehistön asia sitten on, kuinka hänelle puheenvuoroja myönnetään, Jokisipilä sanoo.

EROTTAMINEN eduskuntaryhmästä ei vaikuta myöskään Vornasen palkkioon millään tavalla. Hän kuittaa jatkossakin kansanedustajana 7  137 euroa kuussa, minkä lisäksi hänellä on oikeus esimerkiksi kulukorvauksiin.

Yhden eikä kahden hengen eduskuntaryhmien puheenjohtajille ei makseta lisäpalkkiota, joten Vornanen jää tästä paitsi. Sen sijaan hänen yhden hengen ryhmälleen maksetaan niin sanottua ryhmäkansliarahaa. Sen suuruus on 1  977 euroa kuukaudessa. Rahaa maksetaan välttämättömän henkilöstön palkkaamista sekä muita ryhmän toiminnasta aiheutuvia menoja varten.

Jokisipilä katsoo, että Vornasen yhteistyömahdollisuudet eri suuntiin eivät tulevina vuosina näytä lupaavilta

-  Vaikka rikossyytteet ja mahdolliset tuomiot vielä puuttuvat, niin jo se, että kansanedustaja on ollut tällaisessa asiassa julkisuudessa, eristää hänet varmasti eduskunnassa, Jokisipilä sanoo.

VORNANEN on ainakin vielä perussuomalaisten jäsen. Mahdollinen puolueesta erottaminen on erillinen prosessinsa. Siitä päättää tarvittaessa perussuomalaisten puoluehallitus. Perussuomalaisista ei ole kerrottu, milloin puoluehallitus on koolla.

Mahdollinen erottaminen puolueesta ei sekään vaikuttaisi edustajantoimen hoitamiseen.

-  Tietyllä tavalla tässä eduskuntatyössä se eduskuntaryhmä on varmasti se merkityksellisempi viiteryhmä, Tuovinen toteaa.

Perustuslain mukaan kansanedustaja voidaan eduskunnan päätöksellä erottaa, jos hän saa lainvoimaisen vankeustuomion rikoksesta. Ehdollinen tuomio riittää, mutta pelkkä syyte tai sakkotuomio ei.

KANSANEDUSTAJA voi myös itse hakea eroa eduskunnasta. Eduskunta voi sen myöntää hyväksyttävästä syystä.

Vornanen oli osallisena ampumavälikohtauksessa ravintolan edustalla Helsingissä viime viikon torstain ja perjantain välisenä yönä. Hänen epäillään uhanneen aseella kahta ihmistä ja ampuneen sen jälkeen maahan. Poliisilta saadun tiedon mukaan Vornanen on kokenut tulleensa uhatuksi ennen aseen käyttöä. Poliisi ei ole vahvistanut epäillyn henkilöllisyyttä, vaan puhunut vain 54-vuotiaasta miehestä.

Vornanen sanoi torstaina tiedotteessa, ettei hänen eduskunnasta eroamiselleen tai erottamiselleen ei ole olemassa nyt juridista perustetta. Vornanen sanoi aikovansa pyytää itse eroa, mikäli perusteet tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen jälkeen ilmenevät.

Vornanen on ensimmäisen kauden kansanedustaja Savo-Karjalan vaalipiiristä ja siviiliammatiltaan poliisi. Hän ilmoitti heti torstaisen erottamisuutisen jälkeen aikovansa perustaa oman eduskuntaryhmän.

Sanna Nikula, Mia Peltola/STT

AVAINSANAT

Suomen valtiojohto keskusteli Venäjältä tulevasta gps-häirinnästä

Presidentti Alexander Stubb ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (tp-utva) keskustelivat tänään Venäjältä tulevasta gps-häirinnästä.

Valtioneuvoston tiedotteen mukaan Suomi jatkaa läheistä yhteydenpitoa asiasta Nato-liittolaisten ja EU-kumppanien kanssa.

Tp-utva keskusteli myös Puolustusvoimien osallistumisesta kansainväliseen harjoitustoimintaan.

AVAINSANAT

Lindtman kommentoi Orpon kohupuheita perussuomalaisista: “Kyllä johtopäätös tämän vuoden jälkeen on hyvin selvä”

SDP on julkistanut tänään eurovaaliohjelmansa. Puolue linjaa suorasanaisesti, että sosialidemokraatit ovat Euroopassa ainoa todellinen vastavoima laitaoikeistolle.

Puheenjohtaja Antti Lindtman nosti jo vappupuheessaan esille Euroopan kokoomuksen kärkiehdokkaan, nykyisen komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kommentit, joissa hän väläytti yhteistyön mahdollisuutta laitaoikeiston kanssa.

Demokraatti kysyi Lindtmanilta puolueen eurovaaliohjelman julkistustilaisuuden yhteydessä kommenttia, minkälaista uhkaa tämä näkee oikeiston laajemmassa yhteisymmärryksessä Euroopan tasolla.

– Ensinnäkin se, että Ursula von der Leyen, jonka johdolla Eurooppaa on viime vuosina rakennettu ja vahvistettu ja jonka johdolla Eurooppa on selvinnyt monista kriiseistä, tilanteessa, jossa on tarvittu vahvaa Eurooppaa, niin kyllä se oli suuri uutinen, että hän totesi pitävänsä ovea auki laitaoikeistolle.

Lindtmanin mukaan laitaoikeiston agendana on heikentää ja surkastuttaa Eurooppaa.

– Se ollaan nähty Puolassa naisten oikeuksien heikentämisenä, oikeusvaltion murentamisena, ilmastonmuutoksen välttämättömien toimien jarruttamisena ja mikäli Eurooppa valitsee tämän tien, niin tässä tilanteessa Suomi, joka on pieni reunavaltio pohjoisessa Euroopan kolkassa, niin heikompi Eurooppa ei ole suomalaisten etu.

Suomen ja suomalaisten etu on Lindtmanin mukaan vahva Eurooppa, joka ottaa enemmän vastuuta puolustuksessa ja sen lisäksi löytää itsestään enemmän teollisuuspolitiikassa ja vihreässä siirtymässä eikä tingi ilmastopolitiikasta.

– Tämä on mahdollista vain, mikäli edistykselliset voimat jatkavat Euroopan rakentamista. Mikäli eurovaalien jälkeen kokoomus tekee liiton laitaoikeiston kanssa, kyllä se tarkoittaa heikompaa Eurooppaa ja kompromisseja näissä asioissa.

PUOLUEEN eurovaaliohjelmassa kuvataan, että tulevissa vaaleissa päätetään Euroopan suunnasta ja sielusta.

“Oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioituksen sekä tasa-arvon edistämisen kaltaiset asiat eivät ole enää itsestäänselvyyksiä, vaan osa pyrkii murentamaan näitä arvoja. Perinteiset oikeistopuolueet ovat valmiita mahdollistamaan tämän kehityksen tekemällä yhteistyötä laitaoikeiston kanssa, jos se hyödyttää niiden päämääriä hyvinvointivaltion purkamisessa sekä työntekijöiden oikeuksien ja tavallisten ihmisten toimeentulon heikentämisessä.”

“Tästä on jo nähty esimakua Suomessa, missä kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyö on johtanut paitsi eriarvoisuuden ja vastakkainasettelun lisääntymiseen, myös tärkeiden ilmastotoimien jarruttamiseen sekä toistuviin hyökkäyksiin mediaa, järjestäytyneitä työntekijöitä ja muita länsimaisen demokratian kulmakiviä vastaan. Näissä vaaleissa päätetään siitä, annetaanko saman kehityksen laajentua ja jatkua myös EU:ssa.”

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo (kok.) kohahdutti maaliskuun alkupuolella Politico-lehden haastattelussa toteamalla, ettei kokoomuksen päähallituskumppani perussuomalaiset “enää ole” laitaoikeistolainen puolue. Samassa yhteydessä Orpo totesi maltillistaneensa perussuomalaiset antamalla puolueelle ministerin salkkuja hallituksessaan.

Demokraatti kysyi Lindtmanilta kommenttia myös Orpon puheisiin, jotka näyttävät enemmän tai vähemmän linkittyvän von der Leyenin puheiden kanssa.

– Luulen, että kaikki suomalaiset ovat nähneet viimeisen vuoden ja tämän hallituksen aikana, mitä on tapahtunut. Työntekijöiden oikeuksia on heikennetty, järjestäytyneitä työntekijöitä, koko mediaa vastaan on erilaisin tavoin valtaapitävien taholta hyökätty ja horjutettu. Kyllä johtopäätös tämän vuoden jälkeen on hyvin selvä. Tämä näyttää olevan perussuomalaisten Riikka Purran johtama hallitus.

Se onko sosialidemokraatit vaalien jälkeen riittävän suuri voima Euroopassa, ratkaisee Lindtmanin mukaan sen, kääntyykö Eurooppa politiikassaan taaksepäin.

SUOMALAISISSA kyselyissä SDP näyttää kulkevan kohti todennäköistä vaalivoittoa. Tällä hetkellä puolueella on kaksi europarlamentaarikkoa, mutta nyt gallupitkin povaavat hyvinkin mahdollista kolmatta paikkaa.

Kesäkuun EU-vaalit ovat samalla Lindtmanin ensimmäiset vaalit SDP:n puheenjohtajana.

Mikä tulos tyydyttää?

– Tavoite on saada vähintään yksi lisäpaikka ja sen puolesta lähdemme tekemään töitä.

Ja jos sitä ei tule?

– Kyllä meidän kirkkaana tavoitteena on lisäpaikka näissä vaaleissa ja sen puolesta teemme töitä.

AVAINSANAT

SDP puhuu EU-vaaleissa turvallisuudesta ja hyvinvoinnista – Lindtman: “Euroopan suuntana ei saa olla kasvava eriarvoisuus”

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman puhumassa vierellään Nasima Razmyar, Nina Malm, Matias Mäkynen ja Mikkel Näkkäläjärvi (oik.) SDP:n eurovaaliohjelman esittelytilaisuudessa Helsingissä 3. toukokuuta.

Perjantaina EU-vaalikampanjansa avanneen SDP:n mukaan kesäkuun vaaleissa on kyse valinnasta vahvan ja eteenpäin katsovan Euroopan tai taantuvan ja sisäänpäin käpertyvän Euroopan välillä.

– SDP haluaa rakentaa EU:ta, jossa jokainen pidetään mukana, hyvinvointi lisääntyy ja turvallisuus kasvaa yhteiskuntien sisältä vakautena, luottamuksena ja tulevaisuuden uskona. Euroopan suuntana ei saa olla kasvava eriarvoisuus, ilmastotoimien jarruttaminen ja työntekijöiden oikeuksien polkeminen – kuten Suomessa on jo käynyt Orpon hallituksen myötä, puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo SDP:n tiedotteessa.

Sosialidemokraattien EU on SDP:n mukaan vahva ja ottaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan, turvaa rajojaan sekä ratkoo päättäväisesti ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden ongelmia. Se puolustaa työntekijöiden oikeuksia, huolehtii nuorten hyvinvoinnista ja varmistaa, että teknologian kehitys tapahtuu tavalla, joka lisää ihmisten hyvinvointia ja tasa-arvoa. Sosialidemokraattien EU luo vakaan toimintaympäristön yrityksille ja rakentaa vahvaa, kilpailukykyistä ja uudistuvaa taloutta.

SDP:N mukaan EU:n tavoitteena on oltava hyvinvoinnin, turvallisuuden ja työn luominen eurooppalaisille. Eurooppalaiset arvot demokratiasta tasa-arvoon ja oikeusvaltiosta ihmisoikeuksiin toteutuvat parhaiten, kun talous kehittyy ja hyvinvointi kasvaa. Vain vahva, kilpailukykyinen ja uudistuva talous voi lunastaa lupauksen hyvinvoinnista ja edistää eurooppalaisia arvoja myös maailmanlaajuisesti.

EU:n tulee varautua nykyistä paremmin turvallisuusuhkiin. Turvallisuutta rakennetaan SDP:n mukaan paitsi vahvistamalla Euroopan ja jäsenvaltioiden puolustusta, myös vahvistamalla demokratiaa, yhteiskuntien kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Demokratia ja oikeusvaltio vaativat puolustajansa ja SDP toteaa tiedotteessaan olevansa siihen valmis, koska vahvat demokratiat vahvistavat turvallisuutta.

– Suomessa olemme jo nähneet esimakua siitä, mitä seuraa, kun perinteiset oikeistopuolueet ovat valmiita tekemään yhteistyötä laitaoikeiston kanssa. Näissä vaaleissa päätetään siitä, annetaanko saman kehityksen laajentua ja jatkua myös EU:ssa. SDP tekee työtä eriarvoistavaa politiikkaa ja oikeusvaltion surkastuttajia vastaan niin Suomessa kuin Euroopassa. Meidän viestimme on, että kesäkuun vaaleissa on aika sanoa kirkkaasti ja kuuluvasti: Jo riittää. Pystymme parempaan, Lindtman sanoo.

EUROOPAN unionin pitää olla palkansaajan paras ystävä, koska Suomen hallitus on SDP:n mukaan palkansaajan pahin painajainen. EU:ssa on jatkettava työtä työntekijöiden oikeuksien lisäämiseksi ja laajentamiseksi. Ammattiliittojen asema on turvattava kaikkialla unionissa ja lakko-oikeus on turvattava. Jokaiselle työntekijälle on taattava reilu palkka ja riittävä sosiaaliturva.

Eurooppa kärsii vakavasta osaajapulasta ja kilpailee parhaista työntekijöistä muiden alueiden kanssa. Tekemällä reilusta työelämästä ja työntekijöiden turvasta Euroopan vetovoimatekijä, varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat maailmanlaajuisia ongelmia ja ne uhkaavat eurooppalaisia yhteiskuntia. EU on toimijana riittävän suuri ratkaisemaan ilmastonmuutoksen. SDP:n mielestä EU:n on oltava suunnannäyttäjä ja vahva toimija myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikassaan.

Ilmastonmuutoksen torjunnasta ei tule tinkiä. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja luontokadon pysäyttämisen on oltava EU:n kärkitavoitteita.

– Lähdemme näihin vaaleihin täydellä 20 ehdokkaan listalla, joka on SDP:n vahvin kahteenkymmeneen vuoteen. Annamme kaikille suomalaisen lupauksen, että sosialidemokraateille annettu ääni ei edistä laitaoikeiston valtaanpääsyä Euroopassa, Lindtman päättää.

AVAINSANAT

Miksi ministerit eivät halua keskustella aselaeista vakavasti? – SDP:stä muistutus: tragedioihin on liittynyt juuri laillinen väline

Lukittava asekaappi kodissa.

Hallintovaliokunnan sosialidemokraattiset jäsenet kummastelevat sisäministeri Mari Rantasen (ps.) ja oikeusministeri Leena Meren (ps.) haluttomuutta käydä vakavaa keskustelua ampuma-aselainsäädännön tarkistustarpeista.

Ministerien nuiva suhtautuminen asiaan kävi Eemeli Peltosen, Eveliina Heinäluoman, Saku Nikkasen ja Paula Werningin mielestä selväksi eilisellä eduskunnan kyselytunnilla.

Hallintovaliokunnan demarit ovat tänään jättäneet aselainsäädännön tarkistustarpeista kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Iltalehti uutisoi tänään, että myös sisäministeriön poliisitarkastajan Seppo Sivulan mielestä tilkkutäkkimäinen ampuma-aselaki vaatisi uudistamista.

Suomessa on lähes 1,5 miljoonaa luvallista asetta, joka on asukasmäärään suhteutettuna maailman kärkeä. Peltosen mukaan myös luvallisiin aseisiin liittyy monia turvallisuusriskejä, joita on kyettävä ennakoimaan aselainsäädännössä.

– Kuluvana keväänä olemme saaneet kuulla useammasta valitettavasta tapahtumasta ja jopa tragediasta, joihin on liittynyt juuri laillinen ase. Olisikin tarkkaan selvitettävä, onko aselainsäädännössämme tarkistustarpeita, hän toteaa tiedotteessa.

HALLINTOVALIOKUNNAN demarien mielestä kevään tapahtumat pitää huomioida, kun aselakia muutetaan kuluvalla hallituskaudella.

Myös vuonna 1998 vanhentuneen aselainsäädännön aikana myönnetyistä, mutta yhä voimassa olevista aseluvista pitää tehdä selvitys ja nykyisen lainsäädännön kanssa ristiriidassa olevat luvat kumottava taannehtivasti, demarit esittävät.

Heinäluoma pitää erikoisena, että henkilöllä voi olla voimassa yli 26 vuotta sitten saatu aselupa itsesuojelua varten, vaikka laki on muuttunut ja ihmisen oma elämäntilanne on todennäköisesti myös muuttunut kahden vuosikymmenen aikana.

– Ministeri ei myöskään osannut vastata kyselytunnilla kysymykseen siitä, kuinka paljon näitä lupia on vielä olemassa. Siksi olisi tarpeellista tehdä pikainen selvitys niiden määrästä ja tarpeellisuudesta.

HALLITUSOHJELMASSA on hänen mielestään myös sinänsä kannatettavia kirjauksia laittomien aseiden rangaistavuuden koventamisesta ja tunnusmerkistön tarkistamisesta.

– Mutta hallituksen pitäisi tässä tilanteessa laajentaa tätä lainsäädäntötyötä myös laillisiin aseisiin. Kuluvan kevään tapahtumissa on kyse ollut nimenomaan luvallisista aseista. Odotamme tässä hallitukselta toimia ja esitysten tuomista eduskuntaan.

Hallintovaliokunnan demarit tarkastelisivat myös, ovatko aseiden turvallisessa säilyttämisessä velvoitteet ja sanktiot oikealla tasolla.

USEISSA suomalaiskodeissa on luvallisia aseita, jotka ovat harrastuskäytössä. Ylivoimainen enemmistö käyttää aseita metsästyksessä tai muissa harrastuksissa vastuullisesti, huolellisesti ja lain kirjaimen mukaisesti, Nikkanen huomauttaa.

– Ampuma-aseiden oikea ja huolellinen säilyttäminen onkin yksi aseturvallisuuden peruskivistä ja valitettavasti yksikin laiminlyönti voi johtaa traagisiin seurauksiin. Oleellinen asia on, että velvoitteiden täytyy olla riittävän tiukat ja niiden laiminlyömisestä on tultava tuntuvat seuraamukset.

Hallintovaliokunnan demarit pitävät tervetulleena myös keskustelua aseiden käsittelyn promillerajasta, sillä ampuma-aseet ja päihtymystila ovat erityisen vaarallinen yhdistelmä. Aselainsäädännön mukaan aseen käyttö alkoholin vaikutuksen alaisena ei ole kuitenkaan erikseen suoraan rangaistavaa.

– Myös ministeri Rantanen totesi eduskunnassa, että tässä on oltava nollatoleranssi, mutta ei nähnyt tarvetta lakimuutoksiin. Pitäisikö kuitenkin tämän nollarajan näkyä selkeämmin myös lainsäädännössämme, Werning kysyy tiedotteessa.

AVAINSANAT