VALIKKO

SDP:n Berg: Hallitus haastaa lakisääteiset oikeudet – lyhyempi hoitotakuu on perusoikeus

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kim Berg muistuttaa pääministeri Petteri Orpolle, että lait ovat yhteiskunnan tapa määrittää, mikä on tärkeää ja mihin yhteisiä varoja suunnataan.

Berg sanoo Orpon puolustaneen tämän viikon eduskunnan kyselytunnilla hoitotakuun pidentämistä taloudellisiin seikkoihin vedoten.

– Orpon mukaan tiukka hoitotakuu ja henkilöstöpula ajoivat hyvinvointialueet hankalaan tilanteeseen, ja siksi hoitotakuuta piti höllentää. Hän perusteli ratkaisuaan toteamalla, ettei usko ajatteluun, jossa ongelmat ratkaistaan säätämällä laki, Kim Berg sanoo.

– Tämä lausunto kertoo kaiken oleellisen hallituksen arvomaailmasta. Ongelmia ei heidän mukaansa pidä yrittää korjata asettamalla kansalaisille lakisääteisiä oikeuksia. Mutta juuri siksi meillä on lait: ne ovat yhteiskunnan tapa määrittää, mikä on tärkeää ja mihin yhteisiä varoja suunnataan, Berg muistuttaa.

Lyhyempi hoitotakuu ei ole ylimääräinen lisävaatimus, vaan välttämätön perusoikeus

ORPON hallitus palautti perusterveydenhuollon hoitotakuun kolmeen kuukauteen, kun edellinen SDP-johtoinen hallitus oli tiukentanut sitä kahteen viikkoon.

Bergin mukaan seuraukset voivat olla kohtalokkaita – paitsi yksilölle, myös järjestelmän kantokyvylle – jos ihminen ei pääse ajoissa hoitoon.

– Lyhyempi hoitotakuu ei ole ylimääräinen lisävaatimus, vaan välttämätön perusoikeus. Siksi edellinen SDP-johtoinen hallitus tiukensi hoitotakuuta. Kyse oli ennen kaikkea inhimillisyydestä, ennaltaehkäisystä ja oikeudenmukaisuudesta – ei hallinnollisesta pakkopaidasta, kuten Orpo antaa ymmärtää.

– Orpon logiikalla voisimme kysyä, miksi ylipäänsä säädämme lakeja. Eivätkö potilaan lakisääteiset oikeudet ole tärkeitä? Vai pitäisikö jokaisen pärjätä ilman turvaa, koska laki ei ratkaise henkilöstöpulaa? Näin kyyninen markkina-ajattelu rapauttaa hyvinvointivaltion perustaa.

AVAINSANAT

Vihreät uusi koko varapuheenjohtajistonsa

Vihreiden puoluekokouksessa vaihtui koko varapuheenjohtajisto.

Puheenjohtajistoon nousevat Vihreiden puoluevaltuuston entinen varapuheenjohtaja Allu Pyhälammi Lahdesta, kaupunginvaltuutettu Shawn Huff Helsingistä sekä kansanedustaja Jenni Pitko Oulusta.

– Vihreiden tulee olla se puolue, jolla on kyky asettua toisten ihmisten asemaan, Pyhälammi totesi valintansa jälkeen

– Uskon Vihreisiin muutosvoimana ja koen, että meitä tarvitaan tässä ajassa enemmän kuin koskaan ennen. Erityisesti siksi, että luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisemisen kanssa on kiire. Kun Vihreät eivät ole hallituksessa, luonto- ja ilmastotyö ottaa takapakkia, linjasi puolestaan Pitko.

– Meidän on oltava samaistuttava, avoin ja helposti lähestyttävä puolue. Sellainen, johon mahdollisimman moni voi nähdä itsensä kuuluvaksi, Huff totesi.

Vihreiden puoluevaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin alue- ja kaupunginvaltuutettu, sote-alan ammattilainen, Heidi Aaltonen Raisiosta.

Aiemmin Hämeenlinnassa puoluekokous valitsi jatkokaudelle puolueen puheenjohtaja Sofia Virran sekä puoluesihteeri Anna Moringin. Kumpikaan heistä ei saanut puoluekokouksessa haastajaa.

.

 

 

AVAINSANAT

SDP:n Tuppurainen: Oikeistohallitus rapauttaa omin toimin tulopohjaa – taustalla oikeistolainen ideologia

Talouspolitiikan sääntöihin tehdyt poikkeuslausekkeet pelastivat hallituksen, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen toteaa.

Hän sanoo Suomen välttäneen EU:n komission talouspolitiikan tarkkailuluokan vain hiuksenhienosti ja puolustusmenojen kasvavista kuluista johtuen.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, että hallituksen talouspolitiikka olisi onnistunut tai saanut tunnustusta. Tosiasiallisesti julkisen talouden liikkumavara on erittäin kapea ja tulopohjaa rapautetaan hallituksen omin toimin. Tämä ei ole kestävää politiikkaa, vaan hallituksen toimet heijastavat oikeistolaista ideologiaa, Tuppurainen toteaa.

TUPPRAINEN näkee, että hallitus ja pääministeri Orpo on kuitenkin joutunut valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Majasen tarkkailuluokalle. VM:n kansliapäällikkö joutui julkisesti vakuuttamaan, että ministeriön laskelmat ovat edelleen luotettavia ja puolueettomia.

Tuppuraisen mukaan velkaantuminen kiihtyy koska hallitus on epäonnistunut kasvun ja työllisyyden hoidossa. Nyt hallituksen olisi korkea aika tunnustaa tosiasiat.

– Hallituksen 10 miljardin euron sopeutuksesta on toteutumassa noin puolet hallituskauden aikana, ja hallituksen menolisäykset ja veronkevennykset rikkaille syövät loput valtiovarainministeriönkin laskelmienkin mukaan, Tuppurainen kertaa.

Hallituksen pitäisi kertoa, miten kasvavat puolustuksen resurssitarpeet rahoitetaan aikana, jolloin hallitus velkaantuu ennätystahtia.

TUPPURAISEN mukaan hallituksen toimille on todellinen ja vastuullinen vaihtoehto. SDP esitti kasvutoimensa vuoden 2024 vaihtoehtobudjetissa, jossa taloutta tasapainotaan.

– Pääministerillekin on viety näkemyksemme, miten kotimarkkinat ja investoinnit saadaan jälleen liikkeelle. Tämä tehdään kohdentamalla veronalennukset ja säästöt suhdannepoliittisesti viisaammin ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemmin.

– Olemme julkaisseet esimerkiksi kasvuvoimapaketin pienille yrityksille. Meillä on esityksessämme myös investointikannustin. Varakkaimpien veronkevennykset velkarahalla eivät sen sijaan ole perusteltavissa, Tuppurainen listaa.

TUPPURAINEN perää hallitukselta ja pääministeri Orpolta myös selkeää esitystä siitä, miten puolustusmäärärahojen korotukset rahoitetaan.

Hän sanoo SDP:n kertovan kantansa puolustusmäärärahojen korotusten rahoittamisen kokonaisuuteen, kun ensi vaalikauden talouslinjaukset valmistellaan.

– Sen sijaan, että kokoomus käy taistelua kuvitteellisia olkiukkoja vastaan, niin kannattaisi keskittyä itse kertomaan, miten kasvavat puolustuksen resurssitarpeet rahoitetaan aikana, jolloin hallitus velkaantuu ennätystahtia. Ainakaan maamme kaikkein hyvätuloisimpia ja varakkaimpia ei voi toistuvasti vapauttaa vastuusta, myöskään puolustusmäärärahojen osalta.

 

 

AVAINSANAT

SDP:n Suhonen: Joko ps on valmis vastustamaan työntekijöiden aseman heikentämistä?

Tänään perussuomalaisen puolueen ammattiyhdistyssiipi, Peruspuurtajat ry, kertoi, että he ovat pettyneitä hallituksen tekemään politiikkaan, joka on heikentänyt työntekijöiden oikeuksia.

Kansanedustaja Timo Suhonen (sd.) ei ole yllättynyt Peruspuurtajinen ulostulosta, mutta kysyy, olisiko perussuomalaisten jo aika tehdä johtopäätöksiä.

– Peruspuurtajat ry hämmästelee, että työntekijöiden luottamus perussuomalaisiin on romahtanut. Siinä sitä riittääkin hämmästelemistä. Olisiko perussuomalaisten jo aika tehdä johtopäätöksiä, Timo Suhonen kysyy.

Hän muistuttaa, että hallitus on muun muassa tuomassa eduskuntaan esityksen, jossa pyritään heikentämään työntekijän irtisanomissuojaa ja helpottamaan määräaikaisten työsuhteiden tekemistä.

– Hallitus on tehnyt suorastaan ennätyksen työntekijöitä kurittavissa lakimuutosten määrässä. Ovatko perussuomalaisten edustajat nyt jo vihdoin valmiita torppaamaan vielä tulossa olevat esitykset työntekijöiden aseman heikentämisestä?

Hallitus on tehnyt suorastaan ennätyksen työntekijöitä kurittavissa lakimuutosten määrässä.

SUHONEN muistuttaa, että SDP on eduskunnassa jokaisen ­työntekijöitä kurittaneen hallituksen esityksen ja päätöksen kohdalla todennut, että nämä toimet eivät ole oikein.

– Vastauksena olemme saaneet salissa kuulla perussuomalaisilta ylimielistä vähättelyä ja suorastaan naureskelua.

– Jään mielenkiinnolla odottamaan, joko ylimielisyys ja naureskelu muuttuu perussuomalaisilla vakavammaksi asioiden hoitamiseksi, kun työntekijöitä koskevista lakiesityksistä päätetään syksyllä.

AVAINSANAT

Orpo: Lisävelka tai veronkorotus ei ole ratkaisu Nato-menoihin

Jos Nato-maat päättävät uudesta tavoitteesta, sen saavuttaminen vaatisi myös Suomelta mittavia panostuksia.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) antaa ymmärtää, että Naton kaavaileman uuden puolustusmenotavoitteen vaatimia rahoja ei kerätä veronkorotuksin tai valtionlainalla.

-  En halua lähteä siitä helposta ratkaisusta, että otetaan vielä enemmän velkaa, korotetaan veroja.

Orpo kommentoi asiaa toimittajille kokoomuksen puoluevaltuuston yhteydessä lauantaina.

Orpon mielestä verojen korottaminen tai velanotto ei ole oikeastaan edes mahdollista, koska veroprosentit ovat Suomessa niin suuria ja velkaa on kriittisen paljon.

Hän sanoi, että ainoa kestävä tapa saada valtiolle lisää tuloja on talouskasvu ja työllisyys.

-  On liian helppoa keksiä joku uusi vero ja ummistaa silmät siltä, että meidän täytyy saada useampi suomalainen töihin, enemmän kasvua ja sitä kautta lisää tuloja.

Ainoa kestävä tapa saada valtiolle lisää tuloja on talouskasvu ja työllisyys.

PUOLUSTUSMINISTERI Antti Häkkänen (kok.) kertoi torstaina, että Suomi tukee Naton pääsihteerin Mark Rutten esitystä puolustusmenotavoitteen nostamisesta.Jos Nato-maat päättävät kesäkuun lopussa puolustusmenotavoitteen nostamisesta viiteen prosenttiin kunkin maan bruttokansantuotteesta, tavoitteen saavuttaminen vaatii Suomelta pitkäaikaista ja mittavaa panostusta.

Orpon mukaan hänen hallituksensa nostaa puolustusrahoituksen tasoa ja käynnistää investointeja puolustuksen vahvistamiseksi.

-  Seuraavien hallitusten tulee siitä jatkaa, tai sitten päättää jotain muuta, sanoi Orpo.

Tällä hetkellä Nato-maiden tulisi käyttää puolustukseen summa, joka vastaa kahta prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Jäsenmaat täyttävät velvoitteen vaihtelevasti.

Puolustukseen panostaminen on saanut vauhtia Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kritiikistä ja uhkailuista. Presidentiksi palattuaan Trump sanoi vaativansa kaikkia Nato-maita käyttämään puolustukseen vähintään viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan.

AVAINSANAT

Kokoomus ja vihreät nokittelevat puolustusmenojen nostosta

Turvallisuus maksaa, mutta sen puute maksaa vielä enemmän, kansanedustaja ja sotatieteiden dosentti Jarno Limnell (kok.) muistuttaa.

Vihreiden puoluekokouksessa tänään puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen arvosteli hallitusta siitä, että se linjasi Naton huippukokouksessa puolustusmenojen nostamisesta ilman, että tavoitteelle olisi haettu kaikkien puolueiden hyväksyntää.esitetti kriittisiä näkemyksiä puolustusmenojen kasvattamisesta.

Limnell pitää keskustelua tärkeänä, mutta muistuttaa, että nykyisessä turvallisuustilanteessa on katsottava tosiasioita silmiin.

Limnell muistuttaa, että turvallisuuden vahvistaminen edellyttää myös taloudellisia panostuksia. Hänen mukaansa Suomen ja koko Euroopan on nyt tehtävä strategisia valintoja, jotka rakentavat uskottavaa puolustusta ja ehkäisevät konflikteja ennalta.

– Turvallisuus maksaa, mutta sen puute maksaa vielä enemmän. Venäjän hyökkäyssota on muuttanut eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan perusteita. Siksi puolustusmenojen nostaminen ei ole ideologinen kysymys, vaan realismia tässä ajassa, Limnell toteaa.

Limnellin mukaan keskustelu puolustusmenojen mahdollisesta nostamisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, kuten Naton sisällä on alustavasti esitetty on ymmärrettävä osana laajempaa muutosta eurooppalaisessa turvallisuusajattelussa.

– Kyse ei ole yksittäisestä prosenttiluvusta, vaan uskottavuudesta ja valmiudesta. Meidän on pystyttävä puolustamaan itseämme ja toisiamme. Tähän sisältyy niin sotilaallinen suorituskyky kuin kriisinkestävyyden, huoltovarmuuden ja kyberturvallisuuden vahvistaminen.

Hän pitää tärkeänä, että Suomessa käydään avointa ja asiallista keskustelua puolustuspanostuksista.

– Vihreiden kokouksessa esitetty kritiikki on osa demokraattista keskustelua ja siihen on syytä suhtautua vakavasti. Mutta turvallisuus ei voi perustua toiveajatteluun. Sen on perustuttava varautumiseen.

– On tärkeää ymmärtää, että juuri nyt, kun Venäjän huomio on Ukrainassa, Euroopalla on strateginen ikkuna vahvistaa omaa puolustustaan. Näitä päätöksiä ei voi enää tehdä sitten, kun kriisi on jo ovella.

AVAINSANAT