VALIKKO

SDP vahvistaisi kasvurahastoja miljardilla – varat Solidiumilta

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman (oik.) ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kommentoivat pääministerin kanssa pidettyä kasvutapaamista eduskunnassa Helsingissä 19. helmikuuta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) pyysi kevään riihen alla kasvuideoita myös oppositiopuolueilta. Nämä kävivätkin keskiviikkona eduskunnassa esittelemässä hänelle vaihtoehtojaan.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman, ryhmäpuheenjohtaja Tytti Tuppurainen ja valtiovarainvaliokunnan valiokuntavastaava Joona Räsänen kertoivat puolueen kasvuideoista Orpon kanssa käydyn palaverin jälkeen Valtiosalissa.

– Pelkillä saksilla tämä Suomen talous ei käänny nousuun, Lindtman pohjusti.

SDP:llä on Lindtmanin mukaan kolme kärkeä. Ensimmäinen on luottamuksen vahvistaminen, toinen investointien vauhdittaminen ja kolmas, Lindtmanin sanoin, merkittävä avaus suomalaisen kasvurahoituksen vahvistamiseksi.

KYSE on yksityisten kotimaisten kasvurahastojen pääoman vahvistamisesta valtion omistaman sijoitusyhtiö Solidiumin pääomaa hyödyntämällä.

SDP valjastaisi Solidiumin varoista riskirahoitukseen yhteensä miljardin viiden vuoden kuluessa, eli vuositasolla kyse olisi 200 miljoonasta eurosta.

– Tässä yhteydessä valtio kutsuisi institutionaaliset sijoittajat mukaan vapaaehtoiseen Suomi-sitoumukseen, jolla pyrittäisiin kannustamaan meidän institutionaalisia sijoittajia, muun muassa eläkerahastoja, sijoittamaan vahvemmin listaamattomaan kasvumarkkinaan, Lindtman sanoi.

Lindtmanin mukaan kotimaisten kasvuyritysten skaalaaminen globaaliin mittakaavaan ei saisi jäädä rahoituksesta kiinni. Uskottavan kokoiset kotimaiset rahastot houkuttelisivat helpommin mukaan myös ulkomaista rahaa.

LINDTMAN mainitsi kasvurahoitukselle olevan tarvetta erityisesti korkean osaamisen yrityksissä teknologia-alalla.

– Kun katsotaan mistä kaikista suurimmat onnistumiset ja mistä suurin kasvu on yrityskentässä viime aikoina tullut, niin kasvuyrityksistä, Lindtman sanoi.

Aivan viime aikoina tällaistakaan kasvua ei ole liiemmin Euroopassa eikä varsinkaan Suomessa nähty.

– Yksi pullonkaula on se, että vaikka aikaisen vaiheen riskirahoitus on kehittynyt niin meillä ei ole Suomessa tällä hetkellä yhtään yksityistä rahastoa, joka pystyisi rahoittamaan globaalin mittakaavan kasvuyrityksiä. Tähän me esitimme merkittävää ratkaisua hallitukselle.

SDP:N kaavailema kasvurahoituksen uudistus edellyttäisi toimia paitsi Orpon hallitukselta myös eduskuntapuolueilta, että vuosikymmenen loppuun saakkaa kaavailtu rahoitus ei loppuisi eduskuntavaaleihin.

– Tämä on pitkäjänteistä kehittämistä. Tärkeintä on se, että kansainväliselle pääomalle tulisi näkymä siitä, että nyt Suomessa tapahtuu.

TYTTI Tuppurainen kertoi SDP:n esittävän pieni- ja keskituloisille (alle 90 000 euroa vuodessa tienaaville) kaikkiaan puolen miljardin euron ansiotuloveron kevennyksiä. Muutoksen uskotaan lisäävän kotimaista kysyntää ja kotitalouksien ostovoimaa.

– Myös pienyrittäjät, monet itsensä työllistäjät ovat tällä hetkellä erittäin tiukilla. Esitämme myös pienyritysille veronkevennyksiä siten, että arvonlisäveron alarajaa nostettaisiin 30 000 euroon, Tuppurainen sanoi.

JOONA Räsänen luonnehti suomalaista investointiympäristöä sellaiseksi, etteivät yritykset halua laittaa ”kuokkaa maahan”.

– Yksi keino, millä tätä pitäisi ratkaista on investointihyvitysmalli, jonka hallitus on jo tähän taloon (eduskunta) tuonut. Esitimme nyt hallitukselle muutamia keinoja, joilla sitä voitaisiin parantaa ja varmistaa se, että eri puolilla Suomea jatkossa kuokka menisi enemmän maahan ja saataisiin investoinnit liikkeelle, Räsänen sanoi.

SDP muun muassa pidentäisi investointien verokannustimen kestoa vähintään kahteen vuoteen.

– Tätä voidaan osin rahoittaa sillä, että nykyisistä suorista yritystuista karsitaan.

Lindtman totesi keskustelun pääministeri Orpon kanssa sujuneen rakentavasti. Valtaosa ajasta puhuttiin kasvurahoituksen vahvistamista koskevasta SDP:n ajatuksesta.

– Jos nyt oikein ymmärsin, tätä pidettiin ihan mielenkiintoisena. Ihmettelisin, ellei myös Murron työryhmässä olisi pohdittu problematiikkaa, joka liittyy suomalaiseen kasvurahoitukseen.

AVAINSANAT

Varustautuminen pitää tehdä järjellä – Nato-ratsuväkeen ei voi enää luottaa

  • Kolumnit
  • 03.05.2025
  • 16:30
  • (Päivitetty: 03.05. 8:14)

Euroopan on parannettava sotilaallisia valmiuksiaan. Se ei kuitenkaan voi perustua vain uskoon sodan väistämättömyydestä.

Kun nyt on käynyt selväksi – ja hartaasti toivon tämän koskevan myös golfaavaa valtiojohtoamme – ettei Trumpin USA:n Nato-sitoumukseen voi luottaa, on Euroopassa ryhdytty panostamaan oman puolustuksen vahvistamiseen. Järkeä on kuitenkin käytettävä siinä, miten se toteutetaan.

Kiireellisin tehtävä Euroopan varustautumisen vahvistamisessa koskee tarvetta turvata Ukrainan puolustuskyky, kunnes sen suvereniteetin turvaava rauha mahdollisimman pian on saatu tehtyä.

Naton jäsenenäkään ei voi luottaa sinisilmäisesti siihen, että pahan paikan tullen ratsuväki tulee valtameren takaa heti apuun. Molempia maailmansotia käytiin Euroopassa yli kaksi vuotta ennen kuin amerikkalaiset liittyivät demokratian puolustajiin.

Euroopan on joka tapauksessa vahvistettava omaa ”strategista autono­miaansa” ja siihen sisältyvää itsenäistä puolustuskykyä. Oleellisinta ei ole se, mikä on kunkin maan puolustusmenojen osuus kansantulosta, vaan se, minkälaiset ovat tarvittaessa EU:n kyvyt mobilisoida ja yhdessä käyttää lisääntyviä voimavarojaan.

Euroopan maiden oman aseteollisuuden protektionistisen suojelun purkamisella voitaisiin heti saavuttaa merkittävästi lisää kustannustehokkuutta ilman menolisäyksiä.

F-35-hävittäjät ovat Suomen reservin rinnalla pelotteena heiveröisempi ja epävarmempi.

PUOLUSTUSMENOIHIN käytettävä osuus BKT:sta nousee. Mutta mihin, se on erikseen katsottava.

Suomi on hoitanut puolustuksensa muiden suuresti arvostamalla tavalla ja kustannustehokkaasti. Sen kova ydin on kykymme tarvittaessa mobilisoida ja aseistaa 280 000 sotilaan suuruinen joukko yli 700 000 sotilaskoulutuksen saaneesta reservistä. F-35-hävittäjät ovat tämän rinnalla pelotteena heiveröisempi ja epävarmempi, mutta paljon kalliimpi.

Vastaavaan eivät suuremmatkaan maat Euroopassa kykene. On perusteltua, että puolustusmenojen laskelmissa otetaan täysimääräisesti huomioon ne kustannukset, jotka Suomelle koituvat yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan puolustusjärjestelmän ylläpitämisestä.

YHTÄ oleellinen on kysymys, miten lisävarustautuminen rahoitetaan. Ei ole hyväksyttävää, että se hoidetaan leikkaamalla niiltä, joilla on kaikista vähiten pois otettavaa. Hallitus yhä leikittelee perintöveron poistolla ja muilla lisäetuuksilla hyvätuloisille. Tämän sijaan tulee toimia niin, että ne, joilla on eniten varallisuutta ja tuloja, osallistuvat suurimmalla panoksella puolustuskyvyn vahvistamiseen.

TÄRKEÄMPÄÄ kuin maailmansotaan varautuminen on aina sen toteutumisen ja käynnissä olevan sodan laajentumisen ehkäiseminen. Siksi varustautuminen ei riitä, vaan meidän on käytettävä kaikkia diplomaattisia ja muita keinoja uhkien ja jännitteiden purkamiseksi ja sen osoittamiseksi, että vain pidättäytyminen sotilaallisen voiman käytöstä antaa mahdollisuuksia minkään kansakunnan hyvinvoinnin parantamiseen.

Emme saa unohtaa, että koko ihmiskuntaan kohdistuvat eksistentiaaliset uhat – ydinaseet, ilmastonmuutos ja luontokato – vain kasvavat nykyisessä militaristisessa ilmapiirissä.

Kirjoittaja on historioitsija ja entinen ulkoministeri.

AVAINSANAT

Ministerin avustaja laukoi karuja kommentteja tukien saajista somessa – Juuso Iltalehdelle: ”Viesti oli kiistatta tympeä ja epäonnistunut”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) mukaan hän käy ”vakavan keskustelun” eduskunta-avustajansa Mikko Talson kanssa tämän tukien saajia koskevista kommenteista. Juuso kommentoi asiaa Iltalehdelle tekstiviestitse lauantaina.

-  Julkisuuteen noussut viesti oli kiistatta tympeä ja epäonnistunut, Juuso viestitti.

Talso kirjoitti vapunpäivänä Facebook-ryhmässä, että kukaan ei kuole Suomessa nälkään, sillä Kela pitää siitä huolen.

-  Jos ei ruokaa saa, niin se on ihan omaa tyhmyyttä!!! Sanon tämän siksi, että te luuserit, jotka odotatte tukianne käsi pitkällä ilman, että nostatte persettänne siitä tuolista, niin olette ansainneet köyhyytenne, Talso kirjoitti.

Lauantaina aamupäivällä Talson kommenttia ei enää löytynyt Facebook-julkaisusta.

TALSON kommentti liittyi Ilkka-Pohjalaisen leipäjonoja koskevaan kirjoitukseen Puhetta Vaasasta -ryhmässä. Hän pahoitteli kommenttejaan seuraavana päivänä Facebookissa. Hänen mukaansa hän ei viitannut kommentissaan kaikkiin työttömiin, vaan ideologisesti työttömiin ja tukien varaan heittäytyjiin.

-  Monet ovat kohtuuttomassa tilanteessa ilman omaa syytään. Itselläni on myös takana rankka työttömyys- ja ulosottojakso, Talso kirjoitti.

Juuso sanoi Iltalehdelle, että ei hyväksy tällaista omilta avustajiltaan, mutta työsuhteen päättäminen yhden virheen takia olisi kohtuutonta.

-  Käymme asian yhdessä tarkasti läpi, ministeri viestitti.

AVAINSANAT

Kisa SDP:ssä viimein käyntiin: Hilkka Ahde valmis apulaispormestariksi

  • Helsinki
  • 02.05.2025
  • 15:38
  • (Päivitetty: 02.05. 15:41)

SDP:n kaupunginvaltuutettu Hilkka Ahde on käytettävissä Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestarin tehtävään. Ahde kertoo asiasta perjantaina Demokraatille.

Ahde on ensimmäinen demarinimi, joka kertoo halukkuudestaan apulaispormestariksi.

– Olen pohtinut asiaa tiukasti muutaman päivän ajan ja tullut siihen tulokseen, etten pakene vastuuta. Äänimääräni velvoittaa myös ottamaan vastuuta, Ahde sanoo Demokraatille.

Ahde korostaa, että apulaispormestarin tehtävä on poliittinen.

– Tiedän, että tämä on älyttömän vaativa ja tärkeä tehtävä, mutta olen ennenkin ottanut haasteita vastaan ihan mahdottomissakin tilanteissa.

NIMISPEKULOINTI meni uusiksi sen jälkeen, kun SDP Helsingin pormestariehdokas Eveliina Heinäluoma ilmoitti maanantaina tavoittelevansa uuden kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävää Helsingissä, eikä ole siis tarjolla apulaispormestariksi.

Demokraatin kyselykierroksella tiistaina kukaan ei vielä ilmoittautunut kisaan mukaan.

SDP valitsee ehdokkaansa kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestariksi Helsingin Sosialidemokraatit ry:n ylimääräisessä piirikokouksessa perjantaina 16.5.

Sitä ennen Helsingin demarien puolueosastot voivat asettaa apulaispormestarivaaliin ehdokkaita, joista piirikokous valitsee SDP:n ehdokkaan apulaispormestariksi. Äänestys käydään, jos ja kun ehdokkaita on enemmän kuin yksi.

Ahde sanoo suoraan toivovansa, että myös piiri kunnioittaa äänestäjien antamaa mandaattia. Tällä hän viittaa menestykseensä huhtikuun kuntavaaleissa.

Ahde oli viidenneksi suosituin SDP:n ehdokas Helsingissä. Kukaan hänen edellään olleista sosialidemokraateista ei ole käytettävissä apulaispormestariksi.

Ahde sai vaaleissa noin 800 ääntä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa, kaikkiaan noin 2 500. Eduskuntavaaleissa 2023 Ahde ylsi varasijalle Helsingissä.

Ahde sanoo saaneensa jo parilta osastolta lupauksia ehdolle asettamisesta ja saaneensa muutenkin runsaasti yhteydenottoja asiassa.

AHDE on koulutukseltaan lastentarhanopettaja, mutta moni muistaa hänet myös viestintätehtävistä ammattiyhdistysliikkeessä.

– Olen ollut 12 vuotta valtuustossa ja katsellut kaavoitushommaa Oulussa ja Vantaalla. Ei tämä minulle sinänsä uutta ole.

Ahde kertoo asuneensa Helsingissä kaikkiaan jo 30 vuotta, joten tuntumaa kaupunkiin on. Hän nostaa keskeisiksi asioiksi apulaispormestarin työssä muun muassa liikenteen sujuvuuden, kaikkien liikennemuotojen kehittämisen, lähiluonnon huomioon ottamisen ja kohtuuhintaisen asumisen.

Ahde nostaa esille myös kaupungin varsinaiset asukkaat.

– Tänä päivänä tuntuu, että asukkaita kyllä kuullaan muttei kuunnella.

Ahde oli ehdolla apulaispormestariksi myös kaksi vuotta sitten, kun Nasima Razmyar (sd.) palasi eduskuntaan. Ahde hävisi tuolloin ratkaisevan äänestyksen Johanna Laisaarelle (sd.), joka valittiin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestariksi.

Laisaari sanoi tiistaina Demokraatille harkitsevansa vakavasti kisaan lähtöä.

AVAINSANAT

Matias Mäkynen nimesi hallitussuosikkinsa: ”Realistisin vaihtoehto”

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ei usko, että suunnanmuutos politiikassa olisi mahdollista samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa.

Mäkynen paljastaa toiveensa vappupuheessaan.

– Minusta realistisin vaihtoehto saada muutos Suomen suuntaan olisi viime vaalikauden hallituspohja.

Helppoa sekään ei ole, sillä Mäkynen katsoo keskustajohtaja Antti Kaikkosen sortuneen erheeseen.

– Ikävä kyllä Antti Kaikkonen teki viime viikonloppuna virheen ja pelasi kortteja kokoomuksen käteen sulkemalla ovea punamullalta. Antti Kaikkosen ja keskustan olisi syytä ymmärtää, että suomalaiset eivät halua oikeistopolitiikkaa. Sitä eivät halua keskustan äänestäjät, sitä eivät halua perussuomalaisten äänestäjät eivätkä sitä halua SDP:n äänestäjät.

Mäkynen pohtii, että jos kokoomus ei ole valmis neuvotteluun ja keskusta sulkee yhteistyön vasemmiston kanssa pysyvästi pois, on ainut vaihtoehto saada kunnollinen muutos Suomen suuntaan punavihreällä hallituksella.

– Se edellyttää erityisesti SDP:ltä erittäin kunnianhimoista tavoitetta pohjoismaiseksi yli 30 prosentin kannatuksen puolueeksi.

Mäkynen myöntää, että tavoite on kova.

– Tämä voi kuulostaa utopistiselta, mutta ei ole Suomen poliittisessa historiassa sen suurempi mullistus kuin perussuomalaisten nousu 20 prosentin puolueeksi. Kyse on siitä, miten puolue onnistuu tarjoamaan ihmisille ratkaisuja arjen ongelmiin.

– Työllisyys, rahojen riittäminen, elinkustannusten kehitys, liikkuminen, asuminen, terveyspalvelut, koulutuksen laatu, ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon suojeleminen, Mäkynen listasi puheessaan.

AVAINSANAT

STTK:n Palola: ”Miten hallitus meni niin sanotusti omasta mielestäsi?”

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on vappupuheessaan tuonut esiin huolensa hallituksen politiikan seurauksista kansakunnan yhtenäisyydelle.

Hänen mukaansa hallituksen toiminta lisää tuloeroja ja eriarvoisuutta tilanteessa, jossa sekä Euroopassa että Suomessa eletään epävarmoja aikoja. Siksi nyt pitäisi vahvistaa arjen turvallisuutta. Palola vertaa merikapteenina Suomea laivaan, joka purjehtii rajoitetun näkyvyyden vallitessa ilman kirkasta ja selkeää kuvaa ympäristöstä.

Palola arvostelee hallitusta muun muassa myös sosiaaliturvan ja koulutuksen leikkauksista sekä työelämän heikennyksistä ja Suomen yleisen taloustilanteen heikkoudesta. Nykyhallitus on Palolan mukaan kunnostautunut valitettavan hyvin hölmöläisen hommassa eli koulutuksesta ja osaamisesta leikkaamisesta.

Palola kysyykin: ”Miten hallitus meni niin sanotusti omasta mielestäsi?”

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan tavoin myös Palola toteaa, että ay-jäsenmaksut ovat työntekijöille tulonhankkimismenoja, jotka pitää voida vähentää verotuksessa.

AVAINSANAT