VALIKKO

SDP haluaa lakkolait takaisin perustuslakivaliokuntaan – tästä on kyse

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.)

Eduskunnan puhemiesneuvoston kokous kesti tänään poikkeuksellisen pitkään ja täysistunto pääsi alkamaan noin vartin normaalia myöhemmin.

Iltalehti ehti ensimmäisenä kertomaan puhemiesneuvoston kokouksen sisällöstä julkisuuteen. Se kertoi SDP:n esittäneen, että lakkolaki palautetaan perustuslakivaliokuntaan.

Demokraatin tietojen mukaan tukea tuli ainakin vasemmistoliitosta.

Puhemiesneuvostossa istuva sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) vahvistaa Demokraatille, että hän nosti asian esiin puhemiesneuvostossa.

Taustalla on se, että työrauhalakiin on tehty säädös, joka sallisi lain soveltamisen poliittisiin lakkoihin myös taannehtivasti. Toisin sanoen mahdollisesti jo käynnissä oleva poliittinen lakko voitaisiin keskeyttää lain tultua voimaan. Tätä kritisoi työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen Demokraatin haastattelusta viikonloppuna.

– Tällainen säännös tarkoittaa laillisen työtaistelun pakkolopettamista. En ole tietoinen, että pysyvän lain yhteydessä missään olisi näin aikaisemmin menetelty, Koskinen hämmästeli.

Koska poliittisia lakkoja koskeva taannehtiva voimaantulo ei ollut mukana hallituksen esityksessä, sitä ei käsitelty perustuslakivaliokunnassa, joka antoi lausuntonsa laista mietinnön tehneelle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle.

KIURU sanoo, että Koskisen arvio voimaantulon perustuslaillisuudesta on askarruttanut SDP:ssä.

– Otimme tämän asian esille puhemiesneuvostossa. Muilta osin en halua kommentoida sitä, millaista keskustelua puhemiesneuvostossa oli, koska se on suljettu kokous. Mutta kyllä otimme tämän asian esiin. SDP:n jäsenet esittivät, että perustuslaillisuus olisi vielä syytä varmistaa.

Kiurun mielestä aikaa varmistamiselle olisi, koska todennäköisesti lakko-oikeuden rajoittamista käsitellään vasta myöhemmin tänään eduskunnassa. Tällä hetkellä keskustelua käydään opposition sairaalaverkkoa käsittelevästä välikysymyksestä.

– Lakko-oikeuden rajoittamiseksi voimaantulon perustuslaillisuutta olisi ollut järkevää tutkia joko niin, että eduskunnassa olisi selvitetty yksittäisten valtiosääntöoikeuden taholta tai perustuslakivaliokuntaa kuulemalla, onko tässä perustuslaillista ongelmaa. Meidän tehtävämme on varmistaa eduskunnassa, että isossa salissa käsitellään asioita, joiden perustuslaillisuudesta ei ole epäselvyyttä, Kiuru sanoo.

Hän ei osaa ottaa kantaa siihen, vaatiiko SDP myös suuren salin keskustelussa lakkolakien palauttamista perustuslakivaliokuntaan.

– Se jää sitten nähtäväksi, mitä SDP tekee. Mutta omasta puolestani esitin nämä epäilyt puhemiesneuvostolle. Niin kuin näkyy, listalla on edelleen lakko-oikeuden rajoittamista koskeva lainsäädäntö, Kiuru sanoo viitaten siihen, ettei SDP:n toive perustuslakivaliokuntaan palauttamisesta mennyt puhemiesneuvostossa läpi.

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) toteaa, ettei ota kantaa puhemiesneuvostossa käytyyn keskusteluun, joka ei ole julkista.

– Yleisellä tasolla väitteellä mietinnön sisältämästä perustuslainvastaisuudesta täytyisi olla painavat perusteet. Kynnys (palauttaa asia perustuslakivaliokuntaan) on ollut eduskuntakäytännössä korkea. Tällaisilla väitteillä tulisi olla valtiosääntöoikeudelliset perusteet. Mikä tahansa julkisuudessa esitetty väite ei sinänsä voi tätä kynnystä ylittää, Vestman sanoo ja lisää Koskiseen viitaten, että tässä tapauksessa julkinen keskustelu näyttää perustuvan yhden työoikeuden asiantuntijan näkemykseen.

Vestmanin mielestä poliittisia lakkoja koskevassa voimaantulosäännöksessä ei ole kyse taannehtivuudesta, koska voimaantulosäännöksen oikeusvaikutukset ulottuvat lain voimaantulosta tulevaisuuteen.

– Eikä siinä arvioida seikkoja ennen lain voimaantuloa.

Vestmanin käsitys on se, että tämä on myös eduskunnan virkakunnan kanta.

Vestman sanoo myös, ettei perustuslaki sisällä yleistä taannehtivan lain kieltoa.

– Perustuslaki sisältää taannehtivan rikoslain kiellon. Lisäksi omaisuuden suojan kautta on annettu tietynlaista suojaa sopimussuhteiden muutosten osalta, josta tuossa voimaantulosäännöksessä ei siis ole kyse.

– Lisäksi on tärkeä huomata, ettei perustuslakivaliokunta pitänyt valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallisena edes sitä, että työrauhaa koskevalla esityksellä puututaan voimassaoleviin työehtosopimuksiin sisältyvään työrauhaa koskeviin määräyksiin. Tältäkään osin kyse ei ollut taannehtivuuden kannalta ongelmallisesta sääntelystä.

AVAINSANAT

Jutta Urpilainen kannattaa EU:n puolustuskomissaarin tehtävää – turvallisuus EU:n kärkihankkeita myös ensi kaudella

Suomen EU-komissaari Jutta Urpilainen (sd.) uskoo puolustuksen olevan Euroopan unionin tärkeimpiä tehtäviä myös tulevalla kaudella. Hän sanoi Ylen Ykkösaamussa EU-maiden jakavan näkemyksen, että EU:n pitää vahvistaa omaa puolustustaan ja varautumista erilaisiin kriiseihin.

Urpilainen piti hyvänä presidentti Sauli Niinistön tehtävää, jossa hän tekee raportin Euroopan kriisivarautumisesta.

– EU:n on kyettävä vahvistamaan omia kyvykkyyksiään niin jäsenvaltioiden kuin koko unionin tasolla. Tämä tarkoittaa myös eurooppalaisen puolustusteollisuuden kehittämistä. Pidän esitystä puolustuskomissaarin tehtävän perustamisesta on hyvänä.

URPILAINEN näkee Suomen tilanteen haastavaksi Venäjän aggression lisääntyessä. Myös itärajan tilanne huolestuttaa.

Urpilainen arvioi, että EU:ssa on hyvin laaja tuki Suomen turvallisuuden takaamiseksi. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vieraili Suomessa ja itärajalla viime kuussa. Hän lupasi vierailullaan EU:n tukevan Suomea puolustuksessa.

– Von der Leyenin lupaus tarkoittaa sitä, että Suomi ei ole yksin. Kyse on etenkin poliittisesta tuesta. Sen lisäksi EU on antanut meille Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin kautta konkreettista henkilöstötukea ja teknistä apua, Urpilainen sanoi Ykkösaamussa.

Suomi on oikeusvaltio ja noudatamme niitä kansainvälisiä sopimuksia, joiden puolesta maailmalla puhumme.

Itärajan jännittyneestä tilanteesta huolimatta Urpilainen ei kannata sellaisten rajoihin liittyvien lakien säätämistä, jotka olisivat kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeuksien vastaisia.

– Suomi on oikeusvaltio ja noudatamme niitä kansainvälisiä sopimuksia, joiden puolesta maailmalla puhumme. Ihmisoikeussopimukset velvoittavat meitä huomioimaan tämän lakeja säädettäessä.

Urpilainen pitää tärkeänä myös Itä-Suomen taloudellista tukemista.

– Tämä on välttämätöntä, koska etenkin Itä-Suomi on kärsinyt Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista.

KESÄN EU-vaaleihin liittyvissä kyselyissä on ennakoitu menestystä niin sanotulle laitaoikeistolle. Jo nyt monessa Euroopan maassa on laitaoikeiston kannatus vahvassa kasvussa.

Jutta Urpilainen näkee tässä kehityksessä riskejä. Hän sanoo laitaoikeiston monien näkemysten eroavan merkittävästi EU:n tämän kauden peruslinjasta. Hän pelkää laitaoikeiston vaalimenestyksen vaarantavan EU:ta kehittävän ja eteenpäin vievän suunnan.

Laitaoikeisto nousu voisi Urpilaisen mukaan muuttaa merkittävästi muun muassa EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa. Hän arvioi tässä tilanteessa ympäristötoimien kunnianhimon tason laskevan ja tavoitteiden aikataulun hidastuvan. Esimerkiksi EU:n tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2050 mennessä voisi siirtyä myöhemmäksi.

– Takapakkia voisi tulla myös maahanmuutossa, naisten oikeuksissa, tasa-arvokysymyksissä ja työntekijöiden oikeuksissa. Nämä ovat perinteisesti olleet laitaoikeistolle niitä vähemmän tärkeitä asioita.

KIINAN johtaja Xi Jinping vierailee ensi viikolla Euroopassa.

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava Urpilainen näkee Kiinalla olevan kaksi vastakkaista roolia Euroopassa. Se on EU:lle taloudellinen kilpailija, joka ajaa poliitikallaan Euroopan arvoista eroavaa yhteiskuntajärjestelmää. Samalla EU:lla ja Kiinalla on paljon yhteisiä intressejä ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä alkaen.

Takapakkia voisi tulla maahanmuutossa, naisten oikeuksissa, tasa-arvossa ja työntekijöiden oikeuksissa. Nämä ovat laitaoikeistolle niitä vähemmän tärkeitä asioita.

Urpiainen korostaa rakentavan vuoropuhelun ylläpitämistä Kiinan kanssa, vaikka samalla pohditaan kauppaan ja kiinalaisiin investointeihin liittyviä riskitekijöitä ja niiden hallintaa.

Kiina on ollut myös Afrikassa pitkäjänteinen toimija, joka on sielläkin samalla pyrkinyt edistämään omia poliittisia pyrkimyksiään.

Afrikassakin on kasvavaa kritiikkiä Kiinan toiminaa kohtaan. Kiinan Afrikkaan liittyvät hankkeet rahoitetaan pääosin kiinalaisella lainarahalla. Osassa Afrikan maita jopa 50 prosenttia budjetista menee lainanhoitokustannuksiin.

Afrikan maiden kumppanuuksista vastaava Urpilainen kertoi EU:n muuttaneen tällä kaudella kansainvälisiin kumppanuuksiin liittyvää kehityspolitiikkansa paradigmaa. Tavoitteena on rakentaa EU:n ja Afrikan maiden välillä tasavertaisia kumppanuuksia, jotka hyödyttävät kumpaakin osapuolta.

EU:n suunnitelmana on aloittaa Afrikassa yksityisiä ja julkisia investointeja 150 miljardin euron arvosta vuoteen 2027 mennessä.

AVAINSANAT

Eurovaaliehdokas haluaa viedä itseltäänkin leivän – alle 16-vuotiaille kielto someen

SDP:n eurovaaliehdokas, kansanedustaja Ville Merinen.

Terapeutti-Villenä tunnettu tamperelainen SDP:n kansanedustaja, psykoterapeutti ja sairaanhoitaja Ville Merinen luottaa eurovaaleissa yhteen teemaan: sosiaalinen media pitäisi kieltää alle 16-vuotiailta.

Meristä pidetään potentiaalisena läpimenijänä Brysseliin. Tosin menestys on lopulta arvoitus. Voiko eduskuntavaalien some-terapeutin suosio kertautua koko Suomessa, kun eurovaaleissa koko maa on yhtä vaalipiiriä?

Somessa nuorten mielenterveysasioista puhuvan Merisen tilaisuuksista käy kuuleman mukaan hyvin väkeä.

Demokraatti tapasi ja jututti Meristä tänään SDP:n eurovaaliristeilyllä Tallinnassa.

Merinen allekirjoittaa, ettei hänellä ole oikein itselläkään varmaa käsitystä, millaista kannatusta hän nauttii. Hän vahvistaa, että tilaisuuksissa käy paljon väkeä.

– Siellä käy paljon nuoria aikuisia, kasvatus- ja opetusalan sekä terveysalan ihmisiä käy paljon. Jos se yhtään kertoo, voi tulla hyvä kannatus, mutta sitten taas, kun minä olen vähän tällainen arpapeli. Minusta ei oikein tiedä, mutta kyllä vaikuttaisi hyvältä, Merinen pohdiskelee odottavainen hymy huulillaan.

HÄN vakuuttaa, että olisi valmis jättämään kansanedustajanpaikan ja siirtymään EU-politiikan pariin.

– Minä oikeasti haluaisin. Minulle on ihan sydämen asia tämä minun vaaliteemani. Jotenkin tajusin eduskunnan alkuaikoina, että mielenterveysongelmia on niin paljon, että emme saa hoidon lisäämistä nykytilanteessa ikinä riittävälle tasolle. Sen vuoksi on pakko puuttua juurisyihin, Merinen toteaa.

Hänen ydinteemansa eurovaaleissa ja tulevalla EU-kaudella on ajaa eurooppalaista ikärajaa sosiaalisen median käytölle.

Hänen mielestään 16 vuoden ikäraja olisi sopiva.

– Ehdotukset ikärajasta vaihtelevat ympäri maailmaa. Jenkeissä pääsuunta on, että pitäisi tulla 16. Esimerkiksi Ranskassa ihan tuoreessa presidentti Macronin tilaamassa asiantuntijakoonnissa oli, että pitäisi tulla K18. Sitten olen nähnyt myös K14.

Kun Merinen kävi huhtikuun alussa Brysselissä, hän kävi keskusteluja muun muassa komission työntekijöiden kanssa.

– Heillä oli kanssa ajatusta, että K16 voisi olla sellainen välimalli.

Mitkä somet pitäisi kieltää nuorilta?

– Siis kaikki. Kaikki nämä normisomet pitäisi rajata pois lapsilta ja nuorilta.

Siis totaalisesti?

– Totaalisesti.

Sinähän viet itseltäsi leivän?

– Niin vien. Ja se on minulle ok. Siitä on aikamoinen keskustelu somessa myös. Vaikka se on minulta leipä pois, minä ajattelen, että se on pakko tehdä.

Merinen näkee, että esimerkiksi nuorten mielenterveys- ja keskittymisongelmien takana on isosti sosiaalisen median käyttö.

– Nuorten ja lasten pahoinvointi kasvaa ihan hurjaa vauhtia.

Merinen uskoo, että some on tässä aidosti vaikuttava tekijä. Hän muun muassa kertoo norjalaisesta tutkimuksesta, jossa koulussa kiellettiin kännykät. Sen jälkeen nuoret hakivat hyvin paljon vähemmän hoitoa mielenterveysongelmiin.

Ei ole kovin kauan, kun Merinen ei vielä pitänyt täyskieltoa järkevänä ajatuksena. Mieli on muuttunut.

– Kun olen perehtynyt asiaan, en oikein näe vaihtoehtoa. Ihmisen on hirmu vaikea vastustaa (somen käyttöä), jos se jää täysin omiin käsiin. Tietysti se on myös vanhempien vastuulla tosi paljon. Näkisin, että me voittaisimme siinä, jos somen käytölle olisi ikäraja.

KETKÄ sitten voisivat tukea Meristä tämän tavoitteissa?

Hän sanoo, että hänelle somen kautta muodostunut kuva on se, että osassa nuoria somen käytön kieltäminen herättää aika voimakasta vastustustakin.

– Nuorilla tämä on vähän niin kuin fifty-fifty.

– Sitten taas vanhemmista huomattavan suuri osa on sitä mieltä, että tämä on älyttömän tärkeä juttua. Minun täytyy ihan rehellisesti anoa, että minä olen ehkä mennyt vähän ideologisesti tässä. Tämä on minusta niin tärkeä asia, että minä en ole lähtenyt sille linjalle, että minun pitäisi nyt miellyttää kaikkia minun vaaliteemallani.

Merinen sanoo pitävänsä realistisena, että somen käytön rajoittaminen etenisi tulevalla EU-vaalikaudella.

Mihin pohjaat sen?

– Pohjaan sen siihen, että eri puolueista Euroopassa on tullut hirveästi samanlaista kannatusta. Minä veikkaan, että se, mitä ensimmäiseksi Euroopassa tullaan tekemään, on Tiktokin kielto.

Merinen toimii itsekin Tiktokissa.

– Minä olen siellä, mutta minä haluaisin, että se kielletään. En jää kaipaamaan sitä alustaa, se on tosi haastava alusta.

– Sitten se haaste, minkä kanssa pitää tehdä varmaan paljon enemmän töitä, on ikäraja. Mutta minun mielestäni se on tärkeä, koska vain Tiktokin kieltäminen ei tule riittämään.

VILLE Merinen uskoo, että eurovaaliehdokkaan kannattaa olla liikenteessä yhden selkeän pääteeman kanssa.

– Olen muissakin teemoissa luonut oman näkemykseni ja katsonut paljon puolueen kantoja. Mutta tein eduskuntavaalit sillä tavalla, että ihmiset yhdistivät minut mielenterveysasioihin. Ajattelin, että eurovaaleissa minä haluan, että ihmiset ajattelevat, että tämä on se kaveri, joka haluaa laittaa niille kännyköille rajat. That’s it. En minä edes halua sotkeutua siihen kaikkeen muuhun…Minä ajattelen, että tämä on se minun juttu.

AVAINSANAT

Maahanmuuton rajoittaminen on myrkkyä startup-yritykselle – ”Tällä alalla vaihtoehdot ovat miljardiluokka tai konkurssi.”

Suomi on kokoonsa nähden iso tekijä startup-maailmassa. Etenkin peliteollisuus tunnetaan ympäri maailmaa.

– Meillä on jo useita isoja menestyneitä yrityksiä, kuten Wolt ja Supercell, ja niistä esikuviksi nousseita voimahahmoja, jotka ovat vauhdittaneet ja kannustaneet muita yrityksiä. Samalla ne ovat tehneet Suomea tutuksi rahoittajille. Koulutuskin on meillä hyvää. Aalto-yliopiston opiskelijoista on tullut paljon yrittäjiä. Olennainen on myös teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slush, joka on globaalistikin aika poikkeava, Suomen startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad listaa Suomen valtteja.

Ennen startup-yhteisöä Zad työskenteli JHL:n ekonomistina. Hyppäys ammattiliitosta startup-maailmaan oli iso. Zadia uudessa työssä houkutteli mahdollisuus päästä rakentamaan alusta alkaen vasta rakenteilla olleen Suomen startup-yhteisön edunvalvontaa ja vaikuttamista.

Vuoden 2021 syksyllä perustettuun Suomen startup-yhteisöön kuuluu nyt noin 240 jäsenyritystä. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4,5 miljardia euroa.

Vaikka kyseessä on merkittävä ala, sanoo Zad startup-yrityksiin liittyvän edelleen epäluuloja. Yksi asia on start­up-yrittämiseen kuuluva nopea kasvaminen ja tähän kuuluvat tappiot.

– Kasvuyritysten tappioita usein pöyristellään, mutta se kuuluu tähän alaan. Tavoitteena on kasvaa nopeasti. Vähän kärjistetysti sanottuna vaihtoehdot ovat miljardiluokan yritys tai konkurssi. Kasvuyritystä ei voi verrata 20 vuotta maltillisesti kasvaneeseen teollisuusyritykseen.

SAPISKAA saavat myös poliitikot, jotka ajavat maahanmuuton rajoittamista.

– Nykytilanteessa kaikki maahanmuuttoa vaikeuttavat päätökset ovat haitallisia. Nyt pitäisi keskittyä vain maahanmuuton helpottamiseen, Zad sanoo.

Hallitukselle tulee myös kehuja. Kiitosta saavat muun muassa huippuosaajiin liittyvät veroratkaisut, t&k-investointien kasvattaminen sekä monet ylätason hallitusohjelmakirjaukset, jotka mahdollistavat Suomelle myönteisen kasvupolitiikan.

– Taloustieteilijänä pidän hyvänä kaikkia toimia jotka kannustavat yrityksiä investoimaan, kasvamaan ja parantamaan tuottavuutta.

MUTTA takaisin siihen olennaiseen. Zad muistuttaa, että ilman kovia tekijöitä ei rakenneta menestyvää kasvuyritystä. Väkiluvultaan pienestä Suomesta ei löydy riittävästi huippuosaajia.

Zad näkee Suomella olevan paljon tekijöitä, joilla houkutella osaajia. Palkka ei ole ainoa ratkaiseva tekijä, jos tarjolla on kiinnostava työ ja toimiva yhteiskunta kotipaikaksi.

– Moni huippuosaaja haluaa tehdä merkityksellistä työtä, parantaa maailmaa. Esimerkiksi suomalainen puhtaaseen siirtymään liittyvä yrittäminen ja osaaminen kiinnostavat.

– Turvallisuus on iso tekijä. Tiedän monen yrityksen vievän rekrytilanteessa työnhakijan kaupungille kävelemään. Moni ihastuu jo siitä, että lapset voivat kävellä yksin koulusta kotiin. Tai että hävinnyt lompakko Suomessa usein toimitetaan poliisilaitokselle. Ei tällaista voi ostaa rahalla.

AVAINSANAT

SDP:n Kvarnström ja Kiljunen: Hallitus leikkaa rauhankyyhkyiltä siivet

SDP:n kansanedustajat Johan Kvarnström ja Kimmo Kiljunen ovat tyrmistyneitä Orpon hallituksen päätöksestä lakkauttaa rauhantyön valtionavustukset Suomessa.

Heidän mielestään hallistus tekee historiallisen lyhytnäköistä politiikkaa aikana, jolloin Venäjä jatkaa sotatoimiaan Ukrainassa, Lähi-idän jännitteet kasvavat ja väkivaltaisten konfliktien taso on korkeimmillaan sitten toisen maailmansodan.

Hallitus päätti poistaa budjetista rauhantyön tekemisen momentin. Avustuksesta vastaa oikeusministeriö, jonka myöntämän yleistuen turvin rauhanjärjestöt ovat pystyneet pyörittämään toimintansa perusrakenteita. Rahoitus on ollut tänä vuonna noin 325 000 euroa ja se on jo vähentynyt 62 prosenttia viimevuotisesta.

– Rauhantyön rahoituksen lakkauttaminen on hyvin pieni säästö valtion budjetissa, mutta valtava takaisku järjestöille. Rauhanjärjestöt ovat erittäin ajankohtaisten asioiden asiantuntijoita ja ne tuovat keskusteluun ja asioiden käsittelyyn monipuolisia näkökulmia. Kyse ei ole siitä, kuka on oikeassa, vaan siitä, että kaikki asiaan liittyvät näkemykset tulevat esiin. En olisi uskonut, että näiden järjestöjen toimintaedellytykset voivat vaarantua Suomessa, Johan Kvarnström sanoo.

Suomalaiset järjestöt ovat olleet mukana viidessä eri Nobelin rauhanpalkinnolla palkitussa toiminnassa.

Suomella on pitkät perinteet rauhantyössä ja sen osaaminen on myös kansainvälisesti tunnistettua. Suomalaiset järjestöt ovat olleet mukana viidessä eri Nobelin rauhanpalkinnolla palkitussa toiminnassa. Myös tasavallan presidentti Alexander Stubb on korostanut Suomen roolia rauhanvälityksen suurvaltana.

– Miksi hallitus ei halua jatkaa tätä linjaa, vaan vie Suomen maakuvaa ja vaikuttavuutta aivan päinvastaiseen suuntaan? Yhdellä päätöksellä viedään rauhanjärjestöiltä edellytykset jatkaa useiden sukupolvien ajan jatkunutta merkittävää rauhantyötä, Kimmo Kiljunen kysyy.

SDP:n kansanedustajat Johan Kvarnström ja Kimmo Kiljunen jättivät tänään kirjallisen kysymyksen, jonka allekirjoittivat Timo Harakan ohella myös vihreiden Inka Hopsu ja Maria Ohisalo sekä vasemmistoliiton Minja Koskela, Li Andersson ja Veronika Honkasalo.

AVAINSANAT

Eurooppa suhtautuu entistä epäilevämmin Kiinaan – välien lämpeneminen vaatisi Kiinan Venäjä-politiikan muutosta

Kiinan johtaja Xi Jinping vierailee Euroopassa tässä kuussa. Edellisen kerran hän oli Euroopassa ennen koronapandemiaa vuonna 2019. Nyt eurooppalainen maaperä on paljon vähemmän suotuisa yhteistyölle Kiinan kanssa. Pääsyynä on tutkijan mukaan Kiinan myötämielinen suhtautuminen hyökkäyssotaa käyvään Venäjään.

Xin vierailuohjelman kolmesta maasta kaksi jälkimmäistä, Serbia ja Unkari, ovat Kiinan kannalta helppoja rasteja. Vierailun aloittavalla Ranskallakin oli aiemmin monia muita myönteisempi suhde Kiinaan, mutta siitä ei ole enää paljoa jäljellä.

-  Kyllä Ranskassakin linja on muuttunut paljon tiukemmaksi Kiinan suhteen, sanoo vanhempi tutkija Elina Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista.

Presidentti Emmanuel Macron ja muut ranskalaispoliitikot eivät siten voi Sinkkosen mukaan näyttää kotiyleisölle olevansa liian ystävällisissä väleissä kiinalaisten vieraiden kanssa. Näin varsinkin siinä tapauksessa, jos tiedot Venäjän presidentin Vladimir Putinin vierailusta Pekingiin myöhemmin toukokuussa pitävät paikkansa.

Merkittävää myönteistä liikahdusta Euroopan ja Kiinan suhteissa ei ole odotettavissa niin kauan kun puolueettomuuttaan toisteleva Kiina käytännössä tukee Venäjää.

Xi ei itse vieraile Brysselissä, mutta Elysee-palatsin illallispöytään on kutsuttu myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Sinkkosen mukaan mitään merkittävää myönteistä liikahdusta Euroopan ja Kiinan suhteissa ei ole odotettavissa niin kauan kun puolueettomuuttaan toisteleva Kiina käytännössä tukee Venäjää.

-  Tämä on suurimmassa osassa EU-maita niin tärkeä kysymys. Yhteinen taistelu ilmastonmuutosta vastaan ei tällaisessa tilanteessa riitä, koska Ukraina on kuitenkin Euroopassa, Sinkkonen kuvaa painotuksia.

Macronin puheet Euroopan strategisesta autonomiasta ovat voineet kuulostaa Kiinan korvaan hyviltä, mutta Ukrainan laajamittaisen sodan myötä kaikkialla Euroopassa – myös Ranskassa – on myönnetty Yhdysvaltain merkitys Euroopan turvallisuudelle.

KIINAN ja euroalueen taloudet olivat Bloomberg-uutistoimiston mukaan osapuilleen yhtä suuria Xin käydessä Euroopassa edellisen kerran. Nyt Kiinan talous on jo 15 prosenttia suurempi, ja etumatkan ennustetaan vielä kaksinkertaistuvan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Unionissa on oltu huolissaan muun muassa kiinalaisten sähköautomerkkien tulvimisesta Euroopan markkinoille.

-  Monissa EU-maissa kuitenkin haluttaisiin mieluummin tukea omaa tuotantoa kuin ottaa vastaan kiinalaisia malleja. Tätä on ehkä pyritty vähän sitten kiertämään niin, että Kiina pyrkii tuomaan tuotantoaan EU-alueelle, edes komponenttitasolla, Sinkkonen kuvailee.

Toinen edelliseen liittyvä Kiinan vahva valtti on korkea akkuteknologinen osaaminen ja akkuihin tarvittavat raaka-ainevarat. Kiina-riippuvuuksien ongelmallisuuteen heränneessä Euroopassa ei ole Sinkkosen mukaan vielä ryhdytty tosissaan rajaamaan tuontia akkuteknologian osalta.

Vihreään siirtymään liittyvän teknologian rajoitusten kanssa pitää olla myös tarkkana, koska Kiina on osoittanut voivansa vastata samalla mitalla. Sinkkosen mukaan Kiina on muun muassa rajoittanut puolijohteissa tarvittavien galliumin ja germaniumin vientiä, samoin grafiitin. Näitä kaikkia tarvitaan vihreän siirtymän tuotteissa. Myös harvinaisten maametallien prosessointiin tarvittava teknologia on joulukuun lopusta lähtien ollut vientirajoitusten piirissä.

-  Jos suhteet menevät tosi huonoiksi, niin voi olla, että me olemme sitten pulassa. Jos vaikka evätään kokonaan pääsy esimerkiksi joihinkin harvinaisiin maametalleihin. No, ei sellainen toisaalta olisi Kiinankaan edun mukaista, Sinkkonen pohtii.

Jos suhteet menevät tosi huonoiksi, niin voi olla, että Eurooppa on sitten pulassa.

VIISI vuotta sitten Kiina näytti varmistaneen merkittävän sillanpääaseman Eurooppaan, kun Italia liittyi Kiinan massiiviseen Vyö ja tie (Belt and Road) -infrastruktuurihankkeeseen, jota on myös Uudeksi silkkitieksi kutsuttu. Ilo jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä viime vuonna Italia ilmoitti irtautuvansa hankkeesta, joka ei maan mukaan ollut tuonut luvattuja hyötyjä.

Serbiassa ja Unkarissa kiinalaisrahaa ei sen sijaan edelleenkään karsasteta, ja Xin vierailun aikana lieneekin luvassa ilmoituksia uusista investoinneista. Toisaalta Kiinassakaan ei enää pyritä hankkimaan poliittista vaikutusvaltaa aivan mihin hintaan hyvänsä.
-  Kiinalla ei ole tässä taloustilanteessa varaa laittaa loputtomasti rahaa taloudellisesti kannattamattomiin projekteihin. Seula kyllä tiukentuu, ja hankkeiden pitäisi olla taloudellisesti kannattavia, Sinkkonen sanoo.

Eräs Xin ensi viikon vierailun mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että hän on Serbiassa tiistaina päivälleen 25 vuotta sen jälkeen, kun Naton koneet pommittivat – Yhdysvaltain mukaan erehdyksessä – Kiinan Belgradin-lähetystöä Kosovon sodan aikana. Sinkkosen mukaan on odotettavissa, että vuosipäivästä tehdään jonkinlainen Naton ja Yhdysvaltain vastainen tapahtuma.

-  Ei se varmasti ole missään nimessä sattuma, että vierailu osuu juuri siihen päivään, Sinkkonen sanoo.

Vielä aivan Xin vierailun alla Kiinan ja EU:n suhteita kolautti saksalaisen europarlamentaarikon avustajan pidätys. Tätä epäillään vakoilusta Kiinan hyväksi.

AVAINSANAT