SDP esittelee tänään oman vaihtoehtonsa

Suurin oppositiopuolue SDP esittelee tänään oman vaihtoehtonsa julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Hallituksesta on peräänkuulutettu SDP:n vaihtoehtoa. Esimerkiksi pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi STT:n haastattelussa viime viikolla, että haluaa nähdä, miten sosialidemokraatit ratkaisevat julkisen talouden velkaongelman, koska heille ei ole Orpon mukaan käynyt mikään säästö tai uudistus.

Eduskunnassa iltapäivällä pidettävässä mediatilaisuudessa ovat paikalla puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sekä kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Joona Räsänen.

AVAINSANAT

Pääministeriltä hämmentävä lausunto Tukholmassa – näin Orpo avaa, mitä hän tarkoitti

Pääministeri Petteri Orpo (kok.).

Onko Suomi linjannut jo ydinenergialain ydinräjähteitä käsittelevästä pykälästä, joka vaikuttaa Suomen suhtautumiseen ydinaseisiin? Pääministeri Petteri Orpo (kok.) selvitti Demokraatille Tukholmassa antamiaan lausuntoja.

Alkuviikosta uutisoitiin, että Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ei näe esteitä sille, että sodan aikana Naton ydinaseita voitaisiin sijoittaa Ruotsiin.

Ylen mukaan Kristersson korosti kuitenkin, että päätös on aina ruotsalaisten eikä esimerkiksi puolustusliitto voisi tuoda ydinaseita Ruotsiin vastoin maan omaa tahtoa.

Pohjoismaiden pääministerien kesäkokouksessa Tukholmassa maanantaina pääministeri Petteri Orpo (kok.) vastasi Iltalehden mukaan suomalaistoimittajille samaan kysymykseen kuin Kristersson. Hän kertoi, että tässä Suomi ja Ruotsi eivät ole samassa linjassa.

– Emme ole käyneet tällaista keskustelua Suomessa. Meillä on selkeä linjaus siitä, että ydinenergialakia ei ole tarvetta nyt lähteä avaamaan, Orpon kerrotaan sanoneen.

Orpo sanoi, että Suomessa voidaan jatkaa nykyisen lainsäädännön mukaisesti.

ORPON linjaus on siinä mielessä mielenkiintoinen, että ydinenergialain ydinräjähdepykälän linjaamisesta on pitänyt päättää Suomessa loppusyksyyn mennessä.

Ydinräjähteiden maahan tuominen tai kuljettaminen Suomen alueen läpi on kielletty nykyisessä lainsäädännössä. Kielto on kirjattu sekä ydinenergia- että rikoslakeihin.

Ydinräjähteiden maahantuonti samoin kuin niiden valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomessa on kielletty“, lain ydinräjähteitä käsittelevässä pykälässä lukee.

STT:n maaliskuussa tekemässä jutussa muistutettiin, että ydinenergialakia päivitetään joka tapauksessa muun muassa pienydinvoimaloiden takia viimeistään vuoteen 2026 mennessä. Ydinenergialaissa olevan ydinräjähteiden maahantuonnin kieltävän pykälän vuoksi poliittinen kanta asiasta olisi syytä linjata loppusyksyyn mennessä.

STT uutisen mukaan yksi vaihtoehto on, että pykälä päätetään pitää laissa ennallaan. Se voidaan STT:n tietojen mukaan myös toisaalta jättää uudistuksen yhteydessä ydinenergialaista kokonaan pois tai sitä voidaan jotenkin muuttaa. Mahdollista on myös, että ydinräjähteistä säädettäisiin erillinen laki.

Presidentti Alexander Stubb on usein kertonut kannattavansa ydinenergialain muuttamista ja ydinaseiden kauttakulun sallimista. Orpo sanoi helmikuussa, että hänestäkin sille on vahvat perusteet, että kuljettaminen sallittaisiin. STT:lle hän sanoi myöhemmin, ettei kuitenkaan tarkoittanut välttämättä ydinenergialain avaamista siltä osin.

ORPON linjauksista on ollut haastavaa ottaa selvää.

Demokraatti kysyi eduskunnassa perjantaina Orpolta, linjasiko hän Tukholmassa, että ydinenergialain ydinräjähteitä koskevaan pykälään ei ole tulossa muutoksia.

– Minä sanoin, että asia ei ole nyt ollut missään keskustelussa meillä eikä meillä ole nyt tarve sitä lähteä avaamaan, hän sanoo.

– Siitä ei käydä nyt mitään aktiivista keskustelua.

Orpo nostaa tämän jälkeen esiin sen, että myös ulko- ja turvallisuuspoliittista ja puolustuspoliittisia selontekoja tehdään.

– Nämä käydään kaikki läpi. Se peruslinja on ollut se, että me emme ole rajanneet mitään pois, Orpo toisaalta sanoo.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo, ettei ydinenergialain ydinräjähteitä koskevasta pykälästä ole päätöksiä suuntaan tai toiseen.

– Tämä asia katsotaan ydinenergialain avauksen yhteydessä, kun se tulee.

Häkkäsen mukaan nyt arvioidaan, onko pykälän muuttamiselle perusteita ja tarvetta. Myös sitä pohditaan, miten Suomen liittolaiset suhtautuvat.

– Asia on ajankohtainen joskus ensi talvena, kun ydinenergialakikin on avattu ja sitten me saadaan vuoropuhelu käytyä Nato-maiden ja keskeisten ydinasevaltioiden kanssa puolustushallintojen välillä, Häkkänen toteaa.

Demokraatti kysyi Orpolta, miksi hänen oman puolueensa ministerin, Antti Häkkäsen mukaan lain pykälä olisi kuitenkin auki.

– Niin on, mutta ei ole nyt mitään tarvetta tällä hetkellä näkyvissä, että meidän tarvitsisi asiasta keskustella, Orpo kommentoi.

SAK:ssa epäillään hallituksen kostaneen – tästä on kyse

Uusi työrauhalainsäädäntö tuli voimaan jo tänään. Alkuperäinen aikataulu lakko-oikeuden rajoittamiselle oli heinäkuu.

Pitkin kevättä on keskusteltu siitä, kiirehtiikö hallitus työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevaa lainsäädäntöä vai ei. Valiokuntakäsittely eduskunnassa enteili hoppua. Päätöksenteko venyi lopulta kuitenkin vapun yli.

Tiistaina työministeri Arto Satonen (kok.) kuitenkin ilmoitti, että laki on valtioneuvoston käsittelyssä torstaina ja presidentin esittelyssä perjantaina. Voimaan se tuli tänään lauantaina. Poliittisia työtaisteluja ei ollut päällä, joten kiire yllätti SAK:ssa.

– Ajankohta herättää kysymyksiä, reagoiko Orpo-Purran hallitus SAK:n hallituksen maanantaiseen ulostuloon. Siinä SAK kertoi kynnyksen vientimallineuvotteluihin osallistumiselle nousseen, SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström epäilee SAK:n tiedotteessa.

Lindströmin mielestä on huolestuttavaa, jos harkitsevasta ja tasapainoisesta lainsäädäntötyöstä siirrytään hosumiseen – varsinkin jos motivaationa on kosto siitä, ettei järjestö suostu neuvottelemaan tilanteessa, jossa sopimalla ei ole mahdollista saavuttaa mitään parannuksia sen jäsenten asemaan.

– Tulee sellainen ajatus, että hallitus yrittää kaikin keinoin kiristää SAK:ta ja sen jäsenliittoja neuvottelemaan työmarkkinamallista, Lindström jatkaa.

SAK muistuttaa tiedotteensa mukaan, että työtaistelut keskeytettiin sen takia, että hallitus halusi keskustella ilman lakkopainetta työntekijän asemaa heikentävistä laeista. Neuvotteluiden sijasta voimaantuloa nyt siis kiirehdittiin.

– Pitkällä aikavälillä ei ole suurta merkitystä, tulevatko lakko-oikeuden rajoitukset voimaan toukokuussa vai heinäkuussa, mutta se osoittaa kuinka rajulla tavalla hallitus hyökkää työntekijöitä vastaan ja pyrkii puuttumaan ammattiliittojen vapaaseen neuvotteluoikeuteen – vaikka muuta väittääkin, Lindström tulkitsee.

Antti Lindtman: “Suomi on kesäkuun eurovaaleissa merkittävässä tienhaarassa”

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

Eurooppaan edistyksellisesti suhtautuvia voimia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, näkee SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

Ilmastotoimet, yhteinen puolustus sekä vihreä siirtymä vaativat isoja päätöksiä, joita ainoastaan nykyistä vahvempi Eurooppa kykenee tekemään. Laitavoimien vetämänä menneisyyteen kääntyvä Eurooppa ei siihen pysty, Lindtman sanoo tiedotteessaan.

Hänen mukaansa Suomi on kesäkuun eurovaaleissa merkittävässä tienhaarassa, kuten koko Eurooppa.

– Suomessa on nyt nähty, mihin suuntaan oikeistovoimien vetämänä on ajelehdittu. Vaaleissa valitaan joko vahva ja kukoistava Eurooppa, tai astutaan laitaoikeiston vetämänä hämärälle polulle kohti menneisyyttä, Lindtman sanoo.

HÄN painottaa, että Euroopan tasolla seuraukset käyvät kohtalokkaiksi, jos tingitään ilmastotavoitteista, oikeusvaltiokehityksestä, puolustuksen vahvistamisesta, vihreän siirtymän ja yhteisten pelisääntöjen ajamisesta.

– Esimerkiksi fossiilisen tuontienergian letkut pitää katkaista lopullisesti ja pyrkiä vihreän energian omavaraisuuteen. Suomalaiset yritykset hyötyvät, jos kykenemme luomaan Euroopassa tarvittaville investoinneille yhteiset pelisäännöt ja vakaan toimintaympäristön.

– Tarvitaan isoja päätöksiä ja toimia, joiden tekemiseen tarvitaan nykyistä yhtenäisempää ja vahvempaa EU:ta. Ei suinkaan hajanaisempaa ja heikompaa Eurooppaa, mikä on laitavoimien tavoite ja Venäjän etu, Lindtman toteaa tiedotteessaan.

SDP kannattaa määräenemmistöpäätösten lisäämistä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja keskeisissä oikeusvaltiokysymyksissä.

– Jos EU ryhtyy lipsumaan ja löyhentää otetta näissä keskeisissä asioissa, Suomi on häviäjän paikalla. Nyt laitavoimat Euroopassa ja USA:ssa ovat pyrkineet heikentämään Ukrainalle annettavaa tukea ja pakotteita Venäjää vastaan. Tämä kehitys on pysäytettävä, tarvittaessa enemmistöpäätöksin, Lindtman toteaa.

Hän muistuttaa, että Suomen ääni Euroopassa ei kuulu, jos EU-pöytiin mennään sanomaan vain ei, ei ja ei.

– Suomen EU-politiikka on nyt kääntynyt siihen, että jarrutetaan asioita, ei edistetä niitä. Suomi on viime hetkillä heittäytynyt jarrumieheksi esimerkiksi Unkarin rinnalle. Jos haluaa, että Suomen ääni kuuluu ja vaikuttaa EU:ssa, sitä ei voi tehdä flirttaillen samalla erolla unionista, Lindtman päättää tiedotteensa.

Razmyar ryöpyttää Orpon hallitusta: “Suomea tuskin enää tunnistaa”

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar.

Pääministeripuolue kokoomus antaa hiljaisen hyväksyntänsä hallituksen politiikalle, jolla horjutetaan demokratiaa ja oikeusvaltiota Suomessa, ja on valmis mahdollistamaan saman seuraavaksi Euroopassa, näkee SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Nasima Razmyar.

– Orpon hallituksen valtaan astumisesta ei ole kulunut vuottakaan, mutta Suomea tuskin enää tunnistaa. Lakiesitysten riittäviä lausuntoaikoja rikotaan järjestelmällisesti, virkamiehiltä vaaditaan asennemuutosta ja ministerit voivat antaa eduskunnalle väärää tietoa ilman mitään seurauksia. Hyökkäykset vapaata mediaa ja ammattiyhdistysliikettä kohtaan ovat arkipäivää. Ministerit suhtautuvat oppositioon ylimielisesti ja varapääministeri huutaa mielenosoittajille, että menkää töihin, eikä se hetkauta hallituskumppaneita lainkaan. Vielä vähän yli vuosi sitten tällaista olisi ollut mahdotonta kuvitella, Razmyar ryöpyttää tiedotteessaan.

Hän katsoo, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) pyrkii viimeiseen asti välttymään kommentoimasta johtamansa hallituksen toimintaa.

Demokratian, oikeusvaltion ja kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen on ollut Suomelle aina kunnia-asia, mutta Orpon hallituksen toiminta vaikuttaa Razmyarin mielestä tähtäävän näiden perusperiaatteiden murentamiseen.

Razmyar sanoo kokoomuksen lähentyneen arvoiltaan perussuomalaisia.

Hän syyttää kokoomusta myös kiemurtelusta Gaza-kannoissa.

Viime kädessä vastuu Suomen politiikan ja Suomi-kuvan suunnanmuutoksesta kuuluu Razmyarin mielestä juuri kokoomukselle.

– Hallitus pyrkii antamaan ensi viikolla eduskunnalle esityksensä käännytyslaista, johon oikeuskansleri edellyttää edelleen useita muutoksia. Toivon, että kokoomus löytää tässä asiassa selkärankansa eikä päästä eduskuntaan esitystä, joka on ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa. Valitettavasti tähän ei voi kuitenkaan enää luottaa, Razmyar päättää tiedotteensa.

SDP:n puoluesihteeri tutustui kokoomuksen eurovaaliohjelmaan: “Röyhkeää silmänlumetta”

SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi.

Kokoomuksen eurovaaliohjelma on pahasti ristiriidassa kokoomusvetoisen hallituksen kotimaassa tekemän politiikan kanssa, väittää SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi.

– Kokoomuksen eurovaaliohjelmaa lukiessa tulee väkisinkin mieleen, että sen kirjoittaja ei ole seurannut Orpon hallituksen toimintaa viimeisen vuoden aikana. On vaikea keksiä muuta syytä sille, miksi kokoomuksen eurovaaliohjelman tavoitteet ja kotimaassa tehty politiikka ovat niin pahasti ristiriidassa – ellei tarkoituksena ole sitten nimenomaan äänestäjien tietoinen sumuttaminen, Näkkäläjärvi sanoo tiedotteessaan.

Kokoomus ajaa eurovaaliohjelmassaan muun muassa ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa, ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin helpottamista sekä tiukempaa puuttumista lehdistönvapauden loukkauksiin.

– Kotimaassa kokoomusvetoinen hallitus kuitenkin vesittää ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa sekä ulkomaisen työvoiman rekrytointia, ja sulkee silmänsä hallituskumppani perussuomalaisten toistuvilta hyökkäyksiltä mediaa kohtaan, Näkkäläjärvi ryöpyttää.

– Kaikkein irvokkainta on, että kokoomus kertoo eurovaaliohjelmassaan kannattavansa vahvaa Eurooppaa, mutta on muodostanut hallituksen edelleen EU-erolla flirttailevien perussuomalaisten kanssa ja myötäilee EU-politiikassaan perussuomalaisten toiveita. Myös Euroopan parlamentissa kokoomus on valmis tekemään yhteistyötä laitaoikeiston kanssa – täysin tietoisena siitä, että laitaoikeiston tavoitteena on Euroopan heikentäminen ja keinovalikoimassa demokraattisten instituutioiden kyseenalaistaminen. Kokoomukset kauniit puheet ovat röyhkeää silmänlumetta, hän jatkaa tiedotteessaan.

KOKOOMUKSEN puheenjohtaja Petteri Orpo ei sulje pois yhteistyötä laitaoikeistolaisen ECR-ryhmän kanssa europarlamentissa.

– Äänestäjillä on oikeus tietää, mikä on nykykokoomuksen todellinen linja. Kokoomus mainostaa olevansa johtava EU-puolue, mutta todellisuudessa kokoomus jarruttaa luonto- ja ilmastotoimia, työperäistä maahanmuuttoa ja eurooppalaisia ratkaisuja valtiontukikilpailuun, Näkkäläjärvi näkee.

– Ideattomuus ei muuksi muutu, vaikka sen kuorruttaisi miten kauniilla sanoilla.

Näkkäläjärven mukaan pääministeripuolueella on erityinen vastuu sen varmistamisessa, että edustuksellinen demokratia säilyttää luotettavuutensa ja uskottavuutensa kansalaisten silmissä.

– Nyt kokoomuksen harjoittama kaksilla rattailla ajaminen on omiaan heikentämään molempia.

– Pääministerinä ja puolueensa puheenjohtajana Petteri Orpon on syytä astua esiin piilostaan ja kertoa äänestäjille avoimesti, miksi kokoomuksen vaalipuheet ovat jälleen kerran räikeässä ristiriidassa todellisuuden kanssa.

Perussuomalaiset on linjannut eurovaaliohjelmassaan, että lähitulevaisuudessa ei ole realistista, että Suomi yksipuolisesti jättäisi EU:n.

“Eroa Euroopan unionista ei ole syytä käsitellä tabuna, sillä emme tiedä, mihin suuntaan EU tulee kehittymään lähivuosikymmeninä. Totta kai Suomella tulee olla mahdollisuus tehdä ratkaisuja omaksi hyväkseen ja kansallisen edun mukaisesti, kaikissa tilanteissa. Sitä kutsutaan realismiksi, ja perussuomalaiset kannattaa sitä. Suomen valtiolla on oltava poikkeustilanteita varten toimintasuunnitelma, jos esimerkiksi jokin ulkoinen kriisi tai shokki hajottaa unionin”, ohjelmassa sanotaan myös.