VALIKKO

Satonen: ”Kyllähän se on fakta, että siinä on ostovoimakuoppaa”

Työministeri Arto Satonen kokoomuksen vaaliristeilyllä lauantaina.

Tänään on kerrottu, että Teknologiateollisuuden lakot jatkuvat maanantaina.

Sovintoa ei saatu aikaiseksi tänäänkään Teollisuusliiton ja työantajien edustajien välillä. Valtakunnansovittelijan luona sopua haetaan seuraavan kerran keskiviikkona.

– Toivon, että ratkaisuja löytyisi. Varmaan olennaista on se, syntyykö päänavausratkaisu, työministeri Arto Satonen (kok.) kommentoi Demokraatille työmarkkinatilannetta kokoomuksen kunta- ja aluevaaliristeilyllä.

Satonen toteaa, että se, ettei sovittelijalta ole tullut vielä sovintoehdotusta, kertoo siitä, että vielä ei aivan lähellä ratkaisua olla.

– Se on tietysti hyvä asia, että koko ajan neuvotellaan.

Satonen sanoo, että jos se tulee pitkien lakkojen kautta, se tulee kaikille kalliiksi.

Suomessa on pitkään odotettu, että talous lähtisi nousuun. Työministeri arvioi, että myös talouden piristyminen riippuu siitä, kuinka paljonko lakkoja lopulta on ja miten pian työmarkkinoilla löydetään ratkaisuja.

– Toivottavasti mahdollisimman pian.

AY-LIIKE näkee, että työntekijöille on kertynyt viime vuosina melkoinen ostovoimakuoppa. Niinpä SAK:laiset liitot tavoittelevatkin 10 prosentin palkankorotuksia parin vuoden aikana.

– Kyllähän se on fakta, että siinä on ostovoimakuoppaa, Satonen myöntää.

– Mutta se on tietysti toinen asia, että onko sitten työnantajalla palkanmaksykykyä, koska taloustilanne on ollut kaikilla vaikea. Sitähän siellä varmaan haetaan, että mistä se löytyy. Tietysti se olisi tärkeää, että ratkaisu olisi sellainen, että se ei olisi kilpailukykyä heikentävä, jotta se ei sitten heijastuisi negatiivisesti työllisyyteen, työministeri jatkaa.

Toisaalta työntekijäpuolelta on kerrottu, että on tehty yrityskohtaisia sopimuksia, joissa työntekijöiden palkankorotustoiveet ovat menneet läpi.

Mitä se kertoo palkanmaksukyvystä?

– Palkanmaksukyky on varmaan eri yrityksillä ja aloilla vähän erilainen, Satonen sanoo, mutta toteaa, ettei osaa yksityiskohtaisesti arvioida tilannetta.

– Mutta kyllä minä uskon, että työnantajapuolellakin on aika hyvä käsitys siitä, mikä se palkanmaksukyky on.

Julkisuudessa on ounasteltu, että työnantajapuolella olisi halua esimerkiksi kolmivuotiseen sopimukseen, jossa palkat nousisivat 5-6 prosenttia.

Satonen toteaa, ettei hän ota prosentteihin mitään kantaa.

– Se ei ole minun asiani vähääkään. Minä luotan, että he (työmarkkinaosapuolet) osaavat ja löytävät sen tason kyllä, mikä on sopiva.

HALLITUS on heikentänyt lakko-oikeutta.

Nyt päällä olevista lakoista Satonen toteaa, että on ollut alusta asti selvää, että sopimuksettomassa tilassa on lakko-oikeus.

– Sehän on itsestään selvää. Ei sitä voi kieltää missään nimessä. Siinähän tulisivat kansainväliset säännötkin vastaan. Se on ihan työmarkkinoiden pelisääntöjen mukaista.

– Mutta kyllä siinä minun mielestäni se näkyy nyt tukilakkojen osalta, jos olen oikein ymmärtänyt, että ainakin pääosin ne ovat kohdistuneet niihin yrityksiin, joissa on myös lakko, Satonen sanoo ja näkee, että tämä on nykyisen lain hengen mukaista.

– Jos siellä jotakin sellaista on, josta koetaan, ettei ole lain hengen mukaista, varmaan sen joku sitten testauttaa.

SATONEN on hakenut Kelan pääjohtajaksi.

Hän toteaa, että seitsemän henkilö on valittu haastatteluun ja myöhemmin selviää, miten käy.

Oliko sinulla ennakkotieto, jotta oli turvallinen olo hakea?

– Se on normaali hakuprosessi tietysti. Katsotaan sitten, mikä on lopputulos.

Sinulla oli melko lyhyt hakupaperi, mistä se kertoo?

– En minä nyt lähde sitä avaamaan. Hakuprosessin aikana on varmaan hyvin perusteelliset haastattelut ja testit. Eiköhän siellä asiat selviä.

AVAINSANAT

”Tarvitsemme työhön turvaa” – Wolt-lähetit toivovat itselleen sopimusta työehdoista

PAM Couriers Finlandin, lähettien oman ammattiosaston puheenjohtaja Papy Nkunda (taustalla) on tullut kauppakeskus Selloon juttelemaan lähettien kanssa. Kuulumisia kertoo Paschal Eze.

Kielitaidottomille maahanmuuttajille lähettinä suhaaminen saattaa olla ainoa vaihtoehto, vaikka taskussa olisi tutkinto jos toinenkin. Lähetit toivovat, että Woltin kanssa syntyisi sopimus työehdoista. Toivoa tuo KHO:n tuore linjaus siitä, että kuskit ovat työntekijöitä, eivät yrittäjiä.

Espoolaisen kauppakeskus Sellon oleskelualueilla istuu ruokalähettejä laukkuineen. Katseet ovat liimautuneet kännyköiden näyttöön. He odottavat, että puhelimeen kilahtaisi keikka. Täällä istuu usein myös Paschal Eze.

– Aloitan useimmiten kahdeksalta aamulla ja lopetan iltayhdeksältä. Silti en useinkaan tienaa edes sataa euroa, vaikka teen 13 tuntia päivässä. Saatan odottaa tilausta pitkään – puoli tuntia, eikä mitään tule, Eze kuvailee työtään Woltin ruokalähettinä.

Nigerialainen Eze on asunut Suomessa runsaat kaksi vuotta. Kotimaassaan hän tarjosi yrittäjänä muun muassa muuttopalveluja. Logistiikkaa, ihan niin kuin Woltkin, hän luonnehtii. Huonekalujen sijaan hän kuljettaa nyt ruokaa.

– Viime aikoina työ ei ole ollut sellaista kuin se oli ennen. Aiemmin pystyin tienaamaan sata euroa päivässä helposti ilman suurempaa stressiä. Nykyään on paljon vaikeampaa, kamppailen saadakseni edes 100 euroa, joskus saan vain 70-80 euroa.

Eze arvioi, että siihen on monta syytä. Taloustilanteen vuoksi moni on menettänyt muut työnsä ja tekevät nyt täyttä päivää lähetteinä. Myös leuto talvi on vaikuttanut – osa laittaa lähetin hommat kylmäksi ja pimeäksi talveksi telakalle, mutta nyt töitä on jatkettu läpi talven.

Lähettejä on siis enemmän ja he kilpailevat harventuneista tilauksista – taloustilanne kun on vaikuttanut kotitalouksiinkin. Kukkaronnyörejä kiristetään, eikä ruokaa ”woltata” kotiin samaan malliin.

– Wolt on myös jatkuvasti pienentänyt summaa, jonka se maksaa läheteille per tilaus. Aiemmin yhdestä tilauksesta saattoi saada 4,50 euroa, nyt saa vain 3,50.

Näillä hinnoilla lähetin täytyy saada päivän aikana 29 keikkaa, jotta päivästä jää käteen aavistuksen yli sata euroa, Eze laskee. Omia tuloja on vaikea ennakoida.

Monilla ei olisi töitä ilman Woltia.

EZE PITÄÄ työssään siitä, että hän voi vapaasti päättää, milloin töitä tekee. Hänen vaimonsa on synnyttänyt hiljattain ja on hyvä, että hän voi kesken päivän laittaa sovelluksen pois päältä. Hän käy kotona auttamassa vaimoa, viettämässä aikaa vauvan kanssa ja jatkaa töitä myöhemmin.

– Kaikista vaikeuksista huolimatta Wolt on myös auttanut monia maahanmuuttajia. Se tarjoaa mahdollisuuden tehdä töitä ilman kielitaitoa. Monilla ei olisi töitä ilman Woltia.

Palkkioiden laskeminen täytyy kuitenkin lopettaa, Eze sanoo. Hän pitää tärkeänä, että palkkiossa otettaisiin huomioon myös elinkustannukset ja työn tekemisestä aiheutuvat kulut.

Wolt, kuten muutkin alustatalousyritykset, kohtelevat lähettejä yrittäjinä. Lähetti maksaa saamastaan korvauksesta kaikki yrittäjänä toimimiseen liittyvät kulut ja verot. Lähetin kuluja voivat olla esimerkiksi auton tai muun menopelin käyttöön ja kunnossa pitämiseen liittyvät kustannukset.

– Elinkustannukset Suomessa ovat korkeat – minimipalkkion pitäisi vastata elinkustannuksia. Polttoaineen ja varaosien hinnat nousevat, mutta palkkiot laskevat. Tulot ja menot eivät enää kulje käsi kädessä – tämä ei ole reilua, hän sanoo.

Lähettien ammattiyhdistyksen PAM Couriers Finlandin puheenjohtaja Papy Nkunda vahvistaa, että Woltin palkkiot ovat olleet laskusuunnassa. Hän kertoo saaneensa läheteiltä jopa sellaisia tietoja, että tilauksesta saa jo niinkin vähän kuin 3,10 euroa.

– Jos haluat työskennellä, se on vain hyväksyttävä. Valittaa ei voi – se on ota tai jätä, Nkunda kuvailee.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Papy Nkunda vaihtaa kuulumisia Wolt-lähetin kanssa.

PAPY NKUNDA pelasi ennen Suomeen tuloaan ammatikseen jalkapalloa. Ensin kotimaansa Ruandan maajoukkueessa, sitten kuningaslaji vei hänet Ranskaan. Sieltä hän tuli Suomeen, Jyväskylään, täällä jo olevan vaimonsa luokse vuonna 2013.

Jyväskylässä hän opiskeli, pelasi futista ja teki töitä. Ensin hän työskenteli Jyväskylän kaupungin kotoutumispalveluissa omakielisenä ohjaajana osa-aikaisesti kolmen vuoden ajan. Hän on työskennellyt myös nuorisopalveluissa.

– Aloin työskennellä Woltilla vuonna 2018, jotta saisin enemmän rahaa elämiseen. Silloin palkkiot olivat viisi euroa. Saatoin lähteä töihin koulun jälkeen ja jotain jäi käteenkin.

Työn positiivisista puolista hän nostaakin Ezen tapaan esille vapauden päättää, milloin työtä tekee. Se sopii esimerkiksi monille opiskelijoille. Nkunda itsekin opiskelee edelleen – nyt työn alla on maisterin tutkinto urheiluliiketoiminnasta. Hän tekee gradua ja toivoo valmistuvansa joulukuussa.

Korona-aika iski lähetteihin kovaa, mutta toi siinä suhteessa hyvää, että ihmiset tilasivat paljon ruokaa kotiin. Nkunda toteaa lakonisesti, että lähetit saivat koronan ja lähettifirmat saivat rahat.

Vähitellen asiat alkoivat mennä huonompaan suuntaan. Palkkiot lähtivät laskuun – ensin viidestä eurosta napsittiin 50 senttiä pois. Nkundan mukaan asiat huononivat entisestään, eikä vain palkkioiden suhteen, kun amerikkalainen Doordash osti suomalaisen Woltin vuonna 2022.

– Ennen saatoimme ongelmatilanteissa lähettää viestiä Woltille ja ihminen vastasi niihin. Nyt on siirrytty automaattisiin viesteihin.

VUONNA 2022 lähetit perustivat oman yhdistyksen, koska yksinään asioihin on vaikeampi vaikuttaa kuin porukassa. Palvelualojen ammattiliitto PAM otti lähetit siipiensä suojaan. PAM Couriers Finland on valtakunnallinen ammattiosasto alustatyöntekijöille ja itsensä työllistäjille – ruokaläheteistä jäseninä on niin Woltin kuin Foodoran lähettejä.

Nkundan mukaan sopimus, jonka lähetit Woltin kanssa tällä hetkellä solmivat, on ongelmallinen. Se on liian pitkä ja vaikeaselkoinen.

– Sopimus on kahdeksansivuinen. Monet jäsenet vain allekirjoittavat sen lukematta tai ymmärtämättä sen sisältöä. Uskoisin, että 50 prosenttia ei tiedä sopimuksen sisältöä.

Useilla on kandidaatin tai maisterin tutkinto, mutta he tekevät tätä työtä, koska heillä ei ole riittävää kielitaitoa.

Lähetteinä työskentelee iso joukko eri kansalaisuuksia. Yhdistyksen jäsenet puhuvat 95 eri kieltä, Nkunda kertoo. Hän itse puhuu kuutta – se helpottaa kommunikointia. Nkunda kannustaa lähettejä opiskelemaan suomea, mutta kieli on vaikea oppia.

– Kieltä olisi hyvä osata edes vähän, koska joskus ravintolat tai asiakkaat laittavat tilauksiin huomautuksia, jotka pitäisi ymmärtää.

Ezen tapaan myös Nkunda nostaa esiin, että monille maahanmuuttajille työt, joissa pärjää heikolla tai olemattomalla kielitaidolla, on ainoa mahdollisuus elannon hankkimiseen.

– Useilla on kandidaatin tai maisterin tutkinto, mutta he tekevät tätä työtä, koska heillä ei ole riittävää kielitaitoa. Wolt kyllä tietää tämän, että monella ei ole muuta vaihtoehtoa. Se on tietynlaista kielitaidottomien ihmisten hyväksikäyttöä. Ihmiset investoivat tähän aikansa ja rahansa, mutta saavat vähän vastineeksi. Vaikkapa Postilla oman auton käytöstä sentään maksetaan, Nkunda kuvailee.

Monille lähetin työ mahdollistaa lisätienestin hankkimisen jonkin muun työn – kuten siivouksen tai henkilökohtaisen avustajan tehtävien rinnalla. Elantonsa pelkästään lähetin työhön nojaavilla on Nkundan mukaan vaikeampaa.

– Sanoisin, että lähetit ovat työssäkäyviä köyhiä.

NKUNDAN MUKAAN ammattiosastoon on liittynyt ehkä noin 30 prosenttia läheteistä. Puheenjohtajana hän kiertää Suomea ja yrittää rohkaista ihmisiä mukaan. Se ei ole helppoa – moni pelkää työn menetystä. Joidenkin kotimaassa liittoon kuuluminen on jopa vaarallista. Nkunda kertoo, että hänen kotimaassaan asiat ovat tältä osin hyvin – pelättävää ei ole.

– Tiedän kuitenkin ihmisiä esimerkiksi Etelä-Afrikasta ja Filippiineiltä, jotka ovat joutuneet vankilaan aktivismin vuoksi. Ihmiset ovat myös huolissaan minusta, että joudunko minä vaikeuksiin, kun toimin puheenjohtajana.

Paschal Eze pitää liittoa tärkeänä. Hänen mielestään PAMin pitäisi neuvotella sopimus Woltin työntekijöille.

– Jos ei ole liittoa tai järjestöä, joka puhuisi puolestasi, syntyy kaaos. Työntekijöillä täytyy olla joku, johon tukeutua.

PAM ja Wolt aloittivat neuvottelut lähettien työn pelisäännöistä joulukuussa 2023. Valmista ei ole vieläkään. Viime joulukuussa PAM keskeytti neuvottelut, koska Woltin esittämää vähimmäiskorvaustasoa ei ollut liiton ja lähettien ammattiosaston mielestä mahdollista hyväksyä.

Nkunda toivoo, että sopimus saataisiin neuvoteltua. Nkundan mukaan monet lähetit alkavat jo menettää toivonsa. Luottamus horjuu. Kaupan alalle saatiin hyvä tulos melko nopeasti ja moni ihmettelee, miksei sama voisi onnistua myös läheteille.

– Monien kotimaassa korruptio on yleistä ja jotkut pelkäävät, että myös PAM on lahjottu. Että ehkä Wolt isona yrityksenä on maksanut PAMille, ettei sopimusta synny. Olen vakuuttanut heille, että näin ei ole – että Suomessa tällaista ei tapahdu.

Tarvitsemme työhön myös turvaa, se on erittäin tärkeää.

Nkundan mielestä palkkion pitäisi olla vähintään 4,5 euroa – se mitä oli ennen korona-aikaa. Nkunda painottaa sanaa vähintään. Elinkustannukset ovat kuitenkin nousseet, hän muistuttaa. Nkunda toivoo läpinäkyvyyttä Woltin sovelluksen algoritmeihin. Tällä hetkellä lähetit eivät hänen mukaansa tiedä, millä perusteella tehtäviä jaetaan. Palkkiotkin voivat vaihdella.

– Tarvitsemme työhön myös turvaa, se on erittäin tärkeää. Kaikkien lähettien pitää tietää, että jos he menevät töihin, he myös saavat siitä jotakin. Pitää myös olla varmuus siitä, että ei saa heti potkuja, jos tekee pienen virheen.

Nkundan mielestä tilanne vaatisi myös valtion toimia. Alustataloudelle tarvitaan sääntelyä, koska tämä työn tekemisen muoto lisääntyy koko ajan.

Entä mitä kuluttajat voisivat tehdä? Tärkeintä olisi ymmärtää lähettejä ja kohdella heitä ihmisinä. Päivät ovat pitkiä ja raskaita – työtä tehdään usein jaksamisen äärirajoilla. Hän kertoo, kuinka yksi lähetti oli vahingossa nukahtanut autoon asiakkaan talon edessä toimittaessaan tilausta.

– Asiakas koputti ikkunaan ja kysyi, onko kaikki hyvin. Lähetti kertoi olevansa vain väsynyt ja janoinen. Asiakas meni sisälle ja toi lähetille pienen mehun. Hän ei ollut vihainen, vaan osoitti empatiaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

MIKSI LÄHETTIEN sopimuksen tekeminen on ollut niin vaikeaa? Palvelualojen ammattiliitto PAMin sopimuspäällikkö Juha Ojala kertoo, että neuvotteluissa Woltin kanssa oli pitkälle menevää yhteisymmärrystä muun muassa palkkiorakenteesta – mistä kaikesta se muodostuu. Joulukuussa neuvottelut laitettiin tauolle, koska niin sanotun perälautapalkkion – mitä keikasta vähintään pitäisi saada – määrästä ei päästy yhteisymmärrykseen.

– Silloin oli vahvasti esillä myös hallituksen suunnittelema alkoholin kotiinkuljetus -asia – oli tavoite, että se säädettäisiin jo kesäksi. Halusimme laittaa stopin ja jäädä seuraamaan, miten asia etenee, koska jos ja kun se toteutuu, tarvitaan sen vuoksi sääntelyä ja suojaa läheteille, Ojala avaa.

Myös Woltin yhteiskuntasuhteiden johtaja Olli Koski arvioi, että neuvotteluissa osapuolten näkemykset ovat merkittävästi lähentyneet ja hankalin kysymys, josta ei olla päästy samalle viivalle, on raha. Sekä Koski että Ojala nostavat esiin, että nyt ollaan myös uuden edessä.

– Tässä luodaan sopimusta vähän uuteen asiaan ja on kestänyt myös sen hakemisessa, millä keinoilla tällaisesta yksilölliseen hinnoitteluun perustuvasta mallista voidaan neuvotella, Koski sanoo ja kertoo Woltin olevan valmis jatkamaan neuvotteluja vaikka heti.

Ojalan mukaan PAMissa ollaan toukokuun alussa ryhdytty valmistautumaan neuvottelujen jatkamiseen.

Parhaiten tämä toimii osa-aikatyönä.

PAPY NKUNDA toivoo, että Woltin hinnoittelu olisi läpinäkyvämpää. Nyt ei tarkalleen tiedetä, mistä ja miten palkkio koostuu, vaikka pääpiirteet tunnetaankin. Myös PAMin Ojala pitää läpinäkyvyyttä ja tiedon lisäämistä tärkeänä.
Wolt kertoo usein lähettien tuntiansioiden olevan 21 euroa ilman arvonlisäveroa. Summa kuulostaa suurelta, mutta siihen on laskettu vain niin sanottu aktiivinen aika. Tähän ei lasketa aikaa, jonka lähetti odottaa toimeksiantoa.

– Toivomme ja toimimme sen puolesta, että kuljetuksia per lähettikumppani olisi tarjolla mielekäs määrä, että pystyy olemaan aktiivisena ansaitsemassa hyvää ansiotasoa mahdollisimman suuren osan siitä ajasta, kun on alustalla sisällä. Mutta tällä hetkellä työ on sellaista, että siitä on vaikea saada koko päivän ansiota. Parhaiten tämä toimii osa-aikatyönä, Olli Koski kertoo.

Kosken mukaan Woltin lähettikumppaneiden palkkio per kuljetus on keskimäärin hieman yli viisi euroa. Tämä on raaka arvio, kun jaetaan Woltin maksamat palkkiot toimeksiantojen määrällä. Palkkion suuruuteen vaikuttaa muun muassa keikan vaatima aika ja kuljetusmatka.

– Hajonta on todella isoa, joten keskiarvo ei välttämättä kerro hirveästi. Kaikkein lyhyimmät toimeksiannot, jotka vievät vain joitakin minuutteja – niissä palkkio voi olla alle viisi euroa, ehkä kolme euroa. Yleensä sitä alhaisempia toimeksiantoja ei ole ollut. Ja sitten tietysti niistä pidemmistä, useiden kilometrien kuskauksista, maksetaan enemmän kuin viisi euroa.

HALLITUS AJAA alkoholilakiin muutosta, joka mahdollistaisi alkoholijuomien toimittamisen asiakkaalle. Alkoholin kotiinkuljetusta koskevan esityksen käsittely viivästyi, kun se sai alkuperäisessä muodossaan täystyrmäyksen EU-komissiolta. Esitystä ollaan muuttamassa, mutta PAM suhtautuu ylipäätään alkoholin kotiinkuljetukseen varauksella. Lähettien työtä ja asemaa sen pitäisi ammattiliiton mielestä muuttaa radikaalisti.

– Jos alkoholia kuljetetaan, työn pitää olla työsuhteista. Silloin voimaan tulee työturvallisuuslaki sovellettavaksi – on työnantajan huolehtimisvelvoite ja muut oikeussuojakeinot, PAMin Juha Ojala sanoo.

Vaikka työ ei työsuhteiseksi muuttuisikaan, on Ojalan mukaan tärkeää, että lähettien ja Woltin väliseen sopimukseen saadaan kirjaukset työsuojelullisista asioista.

LÄHETTIEN TULEVAISUUDEN kannalta olennainen asia on myös joulukuun alussa voimaan tullut EU:n alustatalousdirektiivi. PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen hoputti liiton valtuuston kokouksessa marraskuussa hallitusta panemaan direktiivin täytäntöön mahdollisimman pian.

EU-direktiivi tuo mukanaan työsuhdeolettaman. Se tarkoittaa, että alustan on kyettävä osoittamaan, että kyseessä ei ole työsuhde. Suomen lainsäädännössä tätä olettamaa ei ole. Rönni-Sällisen mukaan hallituksen pitää ottaa direktiivi vakavasti ja saattaa työsuhdeolettama tosiasiallisesti voimaan alustataloudessa.

– Emme ole yrittäjyyttä vastaan, mutta mahdollisuus näennäisyrittäjyyteen tulee estää, hän sanoi.

Ratkaisu osoittaa, että me olemme olleet koko ajan oikeassa vaatiessamme ruokalähettien työntekijäaseman tunnistamista.

VIIME TORSTAINA, tämän jutun jo ilmestyttyä Demokraatin aikakauslehdessä, linjasi korkein hallinto-oikeus (KHO), että lähetit ovat työntekijöitä, eivätkä itsenäisiä yrittäjiä kuten yhtiöt ovat tulkinneet.

KHO:n käsittelemässä asiassa oli kyse ruokalähettiyhtiö Woltin alustalla toimivista läheteistä.

KHO:n ennakkopäätöksen mukaan lähetit olivat alisteisessa asemassa yhtiöön, mistä seurasi, että lähettien itsenäisyys oli osin vain näennäistä ja peitti todellisen työsuhteen.

​- Ratkaisu osoittaa, että me olemme olleet koko ajan oikeassa vaatiessamme ruokalähettien työntekijäaseman tunnistamista ja sen myötä työsuhdetta ja sen suomaa turvaa, PAMin Annika Rönni-Sällinen sanoo tiedotteessa.

Työaikalain osalta KHO luokitteli lähettityön kuuluvan nk. poikkeusten piiriin. Työvuoroluetteloita ei tarvita. Työaikalain soveltuminen pitää kuitenkin aina ratkaista tapauskohtaisesti.

​- Oikeuden päätös lähettien työsuhteesta tuo vihdoin turvaa ja selkeyttää tilanteen. Se ei estä joustavaa työskentelyä myös jatkossa. Olemme koko ajan tavoitelleet läheteille reiluja työehtoja ja työsuhde takaa ne. Oikeuden päätös on erittäin hieno uutinen tuhansille lähettityötä tekeville, Papy Nkunda sanoo tiedotteessa.

Työaikalain tulkinta lohduttaa lähettiyhtiöitä, jotka ovat halunneet että läheteille maksetaan palkkioita toteutuneiden keikkojen eikä kaavamaisten työaikojen mukaisesti.

– Läheteille tärkein asia on saada tehdä työtään joustavasti, oman aikataulun mukaan silloin kun itselle sopii, Wolt-yhtiö kertoo tiedotteessaan.

PAM huomauttaa, että KHO:n ratkaisu on luonteeltaan ennakkoratkaisu ja antaa vastauksen pitkään jatkuneeseen epäselvään oikeustilaan. Kenenkään henkilökohtainen tilanne ei kuitenkaan sen perusteella juuri nyt muutu eikä kenelläkään sen perusteella automaattisesti synny työsuhdetta. Sitä on vaadittava.

​- Me tietenkin oletamme, että Wolt noudattaa oikeuden päätöstä, Rönni-Sällinen sanoo.

Wolt sanoo perehtyvänsä nyt saatuun ratkaisuun. Mahdolliset muutokset toimintatapoihin tehdään vasta sen jälkeen.

Rönni-Sällisen mukaan KHO:n ratkaisu avaa uuden kulman myös työehtosopimuksesta neuvotteluun. Hänen mukaansa PAM arvioi tilannetta ja käy keskustelut PAM Couriers Finlandin ja Woltin kanssa.

– Paljon on kiinni siitä, miten Wolt aikoo tilanteessa toimia.

Juttu on ilmestynyt Demokraatin aikakauslehdessä 10/25.

AVAINSANAT

KHO:n ruokalähettilinjaukselle kiitosta SAK:sta ja PAMista – ”Erittäin hieno uutinen tuhansille lähettityötä tekeville”

SAK ja PAM kiittelevät korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) eilen antamaa ”erittäin merkittävää ja kauan odotettua” ratkaisua. KHO linjasi ruokalähettien olevan työsopimuslaissa tarkoitettuja työntekijöitä.

KHO toteaa ratkaisussaan, että vaikka ruokalähettien työ sisältää joitakin yrittäjyyteen liitettyjä piirteitä, kaikki työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaiset työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät.

Yhtiön tosiasiallinen määräysvalta näkyy KHO:n mukaan sen mahdollisuutena ohjata ja valvoa työtä digitaalisen alustan avulla, asettaa laatuvaatimuksia ja vaikuttaa lähettien työskentelyyn monin tavoin. Tämän vuoksi lähettien muodollinen itsenäisyys on KHO:n mukaan vain näennäistä – kyse on todellisesta työsuhteesta.

– Työntekijöiden järjestelmälliseen väärinluokitteluun on nyt saatu selkeä oikeudellinen ratkaisu. Tämä päätös osoittaa, ettei työnantajavastuita voi kiertää kutsumalla työntekijöitä yrittäjiksi, kun tosiasiassa kyse on työsuhteesta, palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo tiedotteessa.

– Ratkaisu osoittaa, että me olemme olleet koko ajan oikeassa vaatiessamme ruokalähettien työntekijäaseman tunnistamista ja sen myötä työsuhdetta ja sen suomaa turvaa, Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kommentoi tiedotteessa.

TYÖSUHTEISEN työn mukana työnantajalle tulee monia velvollisuuksia, PAMin Rönni-Sällinen muistuttaa.

– Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan on noudatettava lähettien osalta myös vuosilomalakia ja työsuojelua koskevaa lainsäädäntöä.

KHO luokitteli lähettityön työaikalain osalta poikkeusten piiriin. Tämä tarkoittaa, että työvuoroluetteloita ei tarvita. Työaikalain soveltuminen pitää kuitenkin aina ratkaista tapauskohtaisesti.

– Oikeuden päätös lähettien työsuhteesta tuo vihdoin turvaa ja selkeyttää tilanteen. Se ei estä joustavaa työskentelyä myös jatkossa. Olemme koko ajan tavoitelleet läheteille reiluja työehtoja ja työsuhde takaa ne. Oikeuden päätös on erittäin hieno uutinen tuhansille lähettityötä tekeville, lähettien PAM Couriers Finland -ammattiosaston puheenjohtaja Papy Nkunda sanoo tiedotteessa.

PAM muistuttaa, että KHO:n ratkaisu on luonteeltaan ennakkoratkaisu ja antaa vastauksen pitkään jatkuneeseen epäselvään oikeustilaan. PAM huomauttaa, että kenenkään henkilökohtainen tilanne ei ratkaisun perusteella juuri nyt muutu eikä kenelläkään sen perusteella automaattisesti synny työsuhdetta. Sitä on vaadittava.

– Me tietenkin oletamme, että Wolt noudattaa oikeuden päätöstä, Rönni-Sällinen sanoo.

ELORANTA pitää KHO:n päätöstä ratkaisevana käänteenä alustatyöntekijöiden oikeuksien vahvistamisessa.

– Nyt on vihdoin varmistettava, että ruokaläheteille turvataan samat oikeudet kuin muillekin työntekijöille. Heille on taattava oikeus neuvotella omista työehdoistaan sekä työsuhdeturva, johon sisältyvät muun muassa lakisääteiset vakuutukset ammattitautien ja tapaturmien varalta sekä ansioperusteinen sosiaaliturva, Eloranta sanoo.

PAM ja ruokalähettien ammattiosasto ovat neuvotelleet Woltin kanssa lähettien työehdoista toistaiseksi tuloksetta.

KHO:n ratkaisu avaa Annika Rönni-Sällisen mukaan uuden kulman myös työehtosopimuksesta neuvotteluun. Hänen mukaansa PAM arvioi tilannetta ja käy keskustelut PAM Couriers Finlandin ja Woltin kanssa.

– Paljon on kiinni siitä, miten Wolt aikoo tilanteessa toimia.

AVAINSANAT

Finnairin matkustamohenkilökunnalle saatiin uusi työehtosopimus

Palvelualojen työnantajat Palta ja Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen Finnairin matkustamohenkilökunnan työehtosopimukseksi.

AKT:n hallitus hyväksyi maanantaina runsaat viisi kuukautta kestäneiden neuvottelujen jälkeen syntyneen neuvottelutuloksen tänään. AKT:n mukaan neuvottelujen pituus kertoo niiden vaikeustasosta.

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kertoo olevansa tyytyväinen, että pitkän vääntämisen jälkeen ratkaisu saatiin syntymään neuvotteluteitse.

– Lentoliikenne on ollut jo useita vuosia turbulentissa tilanteessa, ja henkilökunta on suostunut raskaisiin joustoihin. Nyt odotan Finnairilta, että he pitävät tehdystä sopimuksesta kiinni, ja että yhtiön toimintaa kehitetään työntekijöiden kanssa yhteistyössä eteenpäin, Kokko sanoo tiedotteessa.

Palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaiset eli kaikkiaan 7,8 prosenttia kolmen vuoden aikana. AKT:n mukaan myös työehtosopimuksen tekstejä saatiin kehitettyä. Sopimukseen kuuluu paikallinen sopimus työehtosopimuksen soveltamisalasta.

– Toivottavasti myös Finnairin aukiolevien henkilöstöryhmien sopimusneuvottelut saadaan vietyä tasapainoiseen maaliin. Eri ryhmillä on erilaisia tarpeita, eikä tälläkään alalla voi kaikkia runnoa samaan vientimallin muottiin, Kokko kommentoi tiedotteessa.

AVAINSANAT

Terveisiä SAK:n edustajistosta kaikille duunareille: ”Pitäkää kiinni niistä tesseistä, kun ne teillä vielä on!”

Kampaajana työskentelevä Marika Ruusunen kokee, ettei kampaajien ammattitaitoa arvosteta.

– Pitäkää kiinni niistä tesseistä, kun teillä vielä ne on! Tehkää sen eteen tosi paljon töitä, tiivistää hiusalalla työskentelevä Marika Ruusunen terveisensä kaikille työntekijöille alalla kuin alalla.

Kun muut alat yksi kerrallaan ovat saaneet uudet työehtosopimukset kouraan, jäävät kampaajat nuolemaan näppejään. Hiusalalla ei ole ollut työehtosopimusta (tes) enää noin seitsemään vuoteen.

Kampaajana isossa ketjuliikkeessä työskentelevä joensuulainen Ruusunen arvelee, että tessittömän elämän karuus ymmärretään vasta siinä vaiheessa, kun sopimusta ei enää ole.

– Ne eivät ole mitään itsestäänselvyyksiä, mitä meille työntekijöille on taisteltu 1970-luvulla. Minunkin äitini ja isäni ovat istuneet tehtaassa perse penkissä ja taistelleet. Välillä tuntuu, että ne työehdot on turhaan taisteltu meille, kun kaikki vain kuvittelevat, että ne pysyvät itsekseen, Ruusunen kommentoi Demokraatille SAK:n edustajiston kokouksessa Helsingissä torstaina.

Vuonna 2018 Hiusyrittäjät irtisanoi alan sopimuksen, eikä enää halunnut solmia uutta. Palvelualojen ammattiliitto PAM, johon Ruusunenkin kuuluu, on onnistunut neuvottelemaan muutamia yrityskohtaisia sopimuksia. Ruususen työnantajan kanssa sopimusta ei ole solmittu.

– Meillä on vähän korotettu siitä vuodesta 2018 palkkoja, mutta ei sillä tavalla, että pystyisimme elämään sillä palkalla, Ruusunen kertoo ja toteaa, että tilanne on samanlainen laajemmin kuin hänen työmaallaan.

– Ymmärrän, että yrittäjillä on myös huono tilanne, kun kampaamossa ei käy asiakkaita, koska ihmisillä ei ole varaa käyttää palveluita. Vielä kauheampaa on nähdä työntekijöiden ahdinko, kun toiset joutuvat oikeasti vinguttamaan pikavippejä, Ruusunen kertoo.

Tuntuu, että meitä ja meidän ammattitaitoamme ei arvosteta.

RUUSUNEN huomauttaa, että yritykset ovat kyllä nostaneet palveluiden hintoja, mutta palkassa se ei näy. Hän katsoo hieman kademielin S-ryhmän palveluksessa olevien parturi-kampaajien tilannetta. Heihin noudatetaan kaupan alan työehtosopimusta. Palkka on sellainen, että sillä jo eläisi. Paremmin ovat myös muun muassa lisät ja työterveyteen liittyvät asiat.

– Heillä on tessi ja myös sairausajan palkka, kahdeksan viikkoa maksetaan. Meillä se on yhdeksän plus yksi päivää.

Ruusunen muistuttaa, että kampaajan työ on fyysisesti rankkaa. Jaloilla ollaan pitkin päivää ja olkapäihin tulee kremppaa, kun hiuksia leikatessa käsiä kannatellaan. Kun kroppa pettää töissä, sairauslomat voivat venyä pitkiksi.

– Kyseenalaistan sitä, että kun laitat oman kroppasi likoon töissä, niin joudut sitten itse vielä maksamaan sen laskun siitä.

– Tuntuu, että meitä ja meidän ammattitaitoamme ei arvosteta. Ei tähän työhön voi napata ketä tahansa.

Ruusunen toivoo, että alalle saataisiin työehtosopimus, mutta työnantajapuolta se ei tunnu kiinnostavan. Sopimisen hankaluutta lisää, että työnantajat ovat järjestäytyneet kahteen eri liittoon. Osa kuuluu Hiusyrittäjiin ja osa Palvelualojen työnantajat Paltaan.

DEMOKRAATTI kysyi SAK:n edustajiston kokoukseen osallistuneilta heidän alansa ja työpaikkansa kuulumisten lisäksi myös ajatuksia tämän hetken työmarkkinamaailman kuumista puheenaiheista.

Yksi sekä puhujanpöntössä että haastatteluissa esiin noussut asia oli irtisanomissuojan heikentäminen – niin kutsuttu ”potkulaki”. Se huolettaa Ruususen lisäksi myös Karol Kulaa, joka saapui SAK:n kokoukseen Forssasta.

– Kyllä se potkulaki pelottaa ehkä eniten, kun on puhuttu, että alisuoriutumisesta voi saada potkut. Mietin, että miten työmaalla uskaltaa vaatia jotakin ja käyttää ääntänsä, jos pelkona on se, että sinut voidaan helposti laittaa pihalle. Aina siihen jokin (alisuoriutuminen) keksitään, Kula pohtii.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Karol Kula odottaa, että milloin työntekijät pääsevät oikeasti vaatimaan jotakin. Nyt on keskitytty lähinnä puolustuspeliin, hän tuumii.

Kula työskentelee teurastajana HK:n tehtaalla Forssassa ja hänen ammattiliittonsa on Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL. Kulan työpaikalle kuuluu hyvää – ihmiset tarvitsevat kuitenkin aina ruokaa, joten työt eivät ole vähentyneet, hän kertoo. Onko liha-ala hiipumassa kasvispainotteisen ruokavalion vallatessa ihmisten ruokapöydät?

– Uudet ravintosuositukset ehkä vähän vaikuttavat, mutta ei mitenkään radikaalisti ainakaan vielä, Kula sanoo.

Tuoreessa muistissa on kevään tiukka tes-vääntö, jonka myötä HK:llakin lakkoiltiin. Porukka lähti lakkoon hyvillä mielin, Forssan elintarviketyöläisten ammattiosaston puheenjohtajana toimiva Karol Kula kertoo.

– Osa jopa odotti sitä lakkoa ja se harmitti, että lakkoja siirrettiin aluksi kahdella viikolla. Porukka oli valmis taistelemaan. Sellaista ei kysytty, miksi me lakkoilemme.

Tes-väännön suurin saavutus on Kulan mielestä se, että työnantajan aikeet työajan pidentämisestä saatiin estettyä. Heikennykset, kuten pitemmät työajat ja kuuden päivän työviikko, uhkasivat erityisesti leipomoalaa.

– Oikeistohallitus poisti myös sen leipureiden niin sanotun yösatasen (100 prosentin yötyölisä). Jos sitä ei olisi laista poistettu, tuskin neuvottelut olisivat olleet noin tiukat. Meillä muut alat olivat valmiita puolustamaan leipureita, koska pelkona on se, että heikennykset valuvat pikkuhiljaa tulevaisuudessa myös muille aloille, Kula kertoo.

Työmarkkinatilanteesta Kula nostaa esiin sen, että tällä hetkellä työntekijäpuoli on lähinnä puolustuskannalla.

– Pelkästään puolustamme työehtoja, mikä johtuu siitä, että järjestäytymisaste tulee koko ajan alas. Mietin, että koska me pääsisimme siihen tilanteeseen, että voimme taas vaatia jotakin. Sen eteen täytyy tehdä töitä, että saamme järjestäytymisasteen nousemaan,.

Lakot ovat tuoneet lentoemäntien ja stuerttien arkeen epävarmuutta.

ENSIMMÄISTÄ kertaa SAK:n edustajiston kokoukseen osallistunut Heidi Westerholm ei tohtinut nousta pitämään puheenvuoroa puhujanpönttöön, mutta Demokraatille hän kertoo terveiset omalta työpaikaltaan.

– Maanantaina saatiin tes valmiiksi 22 neuvottelukerran jälkeen ja siitä tuli olosuhteet huomioon ottaen ihan hyvä, Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys SLSY:n, AKT:n ammattiosasto 208:n puheenjohtaja Heidi Westerholm kertoo.

Palvelualojen työnantajat Palta ja Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT pääsivät maanantaina neuvottelutulokseen Finnairin matkustamohenkilöstön työehdoista. Westerholm ei voi vielä tarkemmin puida syntynyttä ratkaisua, koska se on vielä osapuolten hallintojen käsiteltävänä.

– Toivotaan, että asia saadaan maaliin tämän viikon aikana, hän sanoo.

Toive selvästi kuultiin, sillä AKT tiedotti myöhemmin torstaina, että neuvottelutulos hyväksyttiin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Heidi Westerholm osallistui ensimmäistä kertaa SAK:n edustajiston kokoukseen. Kokous järjestettiin Helsingin Paasitornissa torstaina.

FINNAIRILLA on ollut hankalaa maailmanpoliittisen tilanteen – sotien – takia. Myös koronakriisi oli kova rasti työntekijöille, mutta tilanne näyttää Westerholmin mukaan jo paremmalta.

– Meillä on nyt täystyöllisyys ja yhtiön johdon mukaan kaksoiskriisi on nyt ohi. Tulevaisuus sitten näyttää, että millaisia mahdollisuuksia on – kasvaako yritys ja millä tavalla. Sitä emme vielä tiedä, Westerholm kiteyttää kuulumiset.

Finnair on ollut otsikoissa, kun lentoja on peruttu niin lentäjien kuin maahuoltinnasta vastaavien työntekijöiden työtaisteluiden vuoksi. Millä tavalla lakot ovat vaikuttaneet lentoemäntien ja stuerttien arkeen?

– Lakot ovat tuoneet arkeen epävarmuutta. Työvuoroja peruuntuu yllättäen ja samalla saattaa jäädä reitille niin sanotusti jumiin – työvuorokausi pidentyykin ja jäät maailmalle pidemmäksi aikaa kuin olisi pitänyt. Osittain se on tarkoittanut myös jonkinlaisia tulomenetyksiä.

Lakot ovat lyöneet laineita myös laajemmalle kuin vain suoraan lentoalan parissa tavalla tai toisella työskenteleviin. Westerholmin omat lemmikit olivat hoidossa lemmikkihoitolassa viime viikonloppuna ja hän sai siinä samalla kuulla yrittäjän tilanteesta.

– Hän sanoi, että hänelle tuli peruutuksia, kun perjantaina oli lakkopäivä, eivätkä ihmiset päässeet matkustamaan.

Westerholm pitää ikävänä sitä, ettei työntekijäpuoli ole saanut lehdistössä riittävästi palstatilaa. Westerholmin mielestä mediassa olisi tärkeää kertoa siitä, miksi lakossa ylipäätään ollaan. Nyt tuntuu siltä, että viesti on ollut ennemmin, että riidan ratkaisu löytyy työntekijöiden, ei työnantajan hihasta.

WESTERHOLM on miettinyt, millä tavoin ay-liikettä voitaisiin tehdä tutuksi. Hän kertoo, että asia nousi esiin keskiviikkona AKT:n valtuuston kokouksessa. Erityisesti pohdittiin, miten nuoria saadaan kannustettua liittymään liittoon.

Puheeksi tuli myös se, miten jo lapsille voitaisiin kertoa liittojen toiminnasta – mitä kouluissa opetetaan ay-liikkeestä. Westerholm nostaa esiin Yrityskylän, joka on kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu oppimiskokonaisuus.

– Miten siellä puhutaan ay-liikeestä? Tätä kannattaisi tarkkailla, miten saisimme ammattiyhdistykseen kuulumisen meidän lastemme arvoihin. Osalle se tulee kotoa, osalle ei.

Westerholm tarkoittaa, että olisi tärkeää, että jo lapsilla olisi käsitys ammattiyhdistysliikkeestä ja sen arvoista. Se olisi hyödyksi myös silloin, kun koululaiset menevät ensimmäisiin kesätyöpaikkoihinsa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Miikka Viitala on Kanta-Hämeen palolaitoksella palomiehenä. Hänellä on myös sairaanhoitaja (AMK) -tutkinto ja hänellä on työkokemusta myös ensihoidosta. Nyt hän on päätoiminen työsuojeluvaltuutettu.

 

HALLITUKSEN säästötoimet hyvinvointialueille asettavat suuria haasteita niin pelastustoimelle kuin ensihoidolle ja sote-alalle, Kanta-Hämeessä päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna toimiva Miikka Viitala kiteyttää työmaansa kuulumiset.

Viitala edustaa työsuojeluvaltuutettuna pelastuslaitoksen pelastajia ja ensihoitajia sekä sote-alalta sairaanhoitohenkilöstöä ja lääkäreitä.

– Haasteita on paljon ja resurssien riittävyys on yksi. Säästötoimet ovat vaikuttaneet suoraan siihen, että sijaisia ei palkata niin paljon kuin on tarvetta, eikä toimia ja virkoja täytetä.

Kunta- ja hyvinvointialalle syntynyttä virka- ja työehtosopimusta Viitala luonnehtii torjuntavoitoksi. Säälliset korotukset saatiin, mutta palkkakuoppia ei kunnolla kurottu eikä monia epäkohtia saatu korjattua, kun tekstikysymykset jäivät olemattomiksi, hän sanoo.

Viitala nostaa esiin ammattiliittonsa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tavoitteen, joka sekin jäi saavuttamatta. Sen parissa riittää haastetta tulevaisuudessa.

– Tavoitteena oli pelastajien ja ensihoitajien välisen palkkaeron saaminen hallintaan. Pelastuslaitoksella on ensihoitajia, jotka tekevät SOTE-sopimuksen mukaista työtä. Meillä on myös pelastajia, jotka tekevät HYVTESin liite seiskan mukaista työtä. Osin he tekevät täysin samaa työtä, mutta täysin eri palkalla, Viitala avaa.

– SOTE-tessi on edeltävän kierroksen jälkeen vetänyt semmoisen kaulan palkoissa, että pelastajat ovat jääneet merkittävästi – satoja euroja – takamatkalle tehtäväkohtaisissa palkoissa.

Pelastustoimi on unohdettu aika totaalisesti.

VIITALAN edustamien työntekijöiden työmaalla näkyy konkreettisesti yhteiskunnan pahoinvointi. Erilaiset pahoinvoinnin aiheuttamat lieveilmiöt vaikuttavat työturvallisuuteen.

– Ennalta-arvaamattomasti käyttäytyvät asiakkaat ja potilaat lisääntyvät. Ja keinot niiden asiakkaiden ja potilaiden auttamiseksi vähenevät, kun ei ole resursseja riittävästi. Tämä tulee näkymään valitettavasti meidän kaikkien työssä. Se heijastuu myös yhteiskunnan turvallisuuteen – miten se näkyy katukuvassa ja ilta- ja yöelämässä.

Viitalan mukaan nyt olisi tärkeää saada ihmiset äänestämään, jotta nykyisen oikeistohallituksen tekoja päästään seuraavalla hallituskaudella oikomaan.
Viitala on huolissaan siitä, että muut turvallisuusalan sektorit – Rajavartiolaitos, Poliisi, Puolustusvoimat – ovat saaneet valtiolta hyvin rahoitusta, mutta pelastusala on jäänyt paitsioon.

– Pelastustoimi on unohdettu aika totaalisesti ja säästötoimenpiteet kohdistuvat sinne voimakkaina. Kun ajatellaan sisäistä turvallisuutta tai turvallisuutta yleensä, niin pelastuslaitos ja ensihoito ovat ensimmäisenä paikalla, kun mikä tahansa onnettomuus tapahtuu. Rersurssien turvaaminen on ensisijaisen tärkeää.

Viitalaa mietityttää myös pelastajien ikääntyminen. Eläkeikä on sama kuin muulla väestöllä.

– Tämä asettaa valtavia haasteita. Kun pelastajien keski-ikä nousee, ei toimintakyky ole enää sama. Kyse ei ole mistään ikärasismista, mutta 65-vuotias pelastaja ei pysty samaan kuin 25-vuotias. Millä me saamme tämän ongelman taklattua?

– On saatava joko lisää resursseja alalle niin, että kaikille löytyy kuitenkin töitä ja työtehtäviä tai sitten eläkeikää on laskettava sellaiseen asentoon, että päästään terveenä eläkkeelle, Viitala vastaa omaan pohdintaansa.

Uutiseen täydennetty klo 18.40 tiedolla, että matkustamohenkilökunnan tes-neuvottelutulos hyväksyttiin osapuolten hallinnoissa.

AVAINSANAT

Tehyssä raivostuttiin poliisin päätöksestä – ”Tämä ei jää tähän”

Tehyn tekemään rikosilmoitukseen suojelu- ja hätätyölain valmistelusta yhtyi yli 10 000 jäsentä.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo olevansa ”todella surullinen” poliisin päätöksestä tehdä syyttämättäjättämispäätös suojelutyötä koskevassa lakihankkeessa. Järjestön lakiasiainjohtajan mukaan asiassa tullaan katsomaan kaikki kortit.

Rytkönen kuvaa tiedotteessa päätöstä ”suureksi pettymykseksi Tehyn jäsenille, joita epäasiallisesti valmisteltu ja työtaisteluja murtava lakimuutos koskee”.

Tehyn tekemään rikosilmoitukseen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiesten toiminnasta yhtyi yli 10 000 jäsentä.

Puheenjohtajan tulkinnan mukaan poliisin päätös tarkoittaa, ettei virkamiehillä olisi mitään vastuuta, eikä näiden tarvitsisi noudattaa lakeja tai sääntelyä.

– Jos asia on kuten poliisi väittää, meidän pitää käydä laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten estetään täysin epäasiallinen lainvalmistelu ja luisuminen Unkarin tielle. On syytä kysyä, tunteeko poliisi Suomen lainsäädäntöä, ja mikä on hoitajien oikeusturva tässä niin sanotussa oikeusvaltiossa, Rytkönen lataa tiedotteessa.

Tehyn lakiasiainjohtajan Kari Tiaisen mukaan lainvalmistelussa ei ole noudatettu lakiin perustuvaa kolmikantaista valmistelua, ja järjestö aikoo ryhtyä jatkotoimiin.

Mitä ne jatkotoimet mahdollisesti ovat?

– En halua vielä tässä vaiheessa alkaa niitä yksilöidä, koska päätös on niin tuore. Otamme nyt aikalisän ja selvitämme vaihtoehdot – mutta sen voi sanoa, että emme jätä tätä tähän. Kaikki kortit katsotaan, Tiainen kommentoi Demokraatille.

– Työaikalain muutoksen (hätätyö) osalta ei ole noudatettu lakiin perustuvaa kolmikantaista valmistelua. Työlainsäädännön muutokset on valmisteltava kolmikantaisesti. Se näyttää nyt poliisilta unohtuneen.

Tiainen painottaa, että Tehy on valmistautunut asiaan jo tes-neuvotteluissa.

– Äsken päättyneellä kunta- ja hyvinvointialan neuvottelukierroksella työ- ja virkaehtosopimukseen saatiin voimaan sopimusmääräys, jonka mukaan suojelutyöstä ja työtaistelun aikana teetettävästä hätätyötä on maksettava 1,3-kertainen palkka. Tämä parantaa työntekijöiden asemaa, vaikka tämä huonosti valmisteltu laki nyt säädettiinkin.

ESISELVITYS aloitettiin, kun poliisi sai Tehyltä tutkintapyynnön suojelutyötä koskevassa lakihankkeessa.

Järjestö katsoi, että lainsäädäntömenettelyssä oli rikottu kuulemisvelvollisuutta ja että TEMin virkamiehet pitivät muutosta valmistelleen kolmikantaisen työryhmän tietämättömänä esitykseen loppuvaiheessa lisätystä hätätyösäädöksen olennaisesta muutoksesta.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Katariina Rinne kommentoi aiemmin, että virkarikoksen kriteerit eivät tapauksessa täyttyneet, koska lainsäädäntömenettelyssä toimimista ei ole säädetty riittävän täsmällisesti siihen velvoittavassa normistossa.

– Menettelyä ja siihen liittyvää kuulemista ohjataan erinäisissä oppaissa, mutta oppaiden vastaiseen toimintaan ei voi perustaa virkarikosvastuuta, Rinne sanoi.

Millariikka Rytkösen mukaan päätöksellä ”suomalainen yhteiskunta näytti jälleen karvansa hoitajille ja osoitti, miten huonosti hoitajia kohdellaan”.

– Nyt EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja KT:n entinen toimitusjohtaja Markku Jalonen saivat juuri sen läpi, mitä he halusivat. Tämä on suomalaista saunanlaudepolitiikkaa, ja hoitajat ovat kärsijöitä, Rytkönen sanoo tiedotteessa.

LAKIESITYS suojelu- ja hätätyön muutoksista hyväksyttiin eduskunnassa keskiviikkona 22. toukokuuta.

Asiaa valmistelleessa työ- ja tasa-arvovaliokunnassa sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmät jättivät mietintöön yhteisen vastalauseen, jossa ne ehdottivat lakiehdotusten hylkäämistä ja neljää lausumaa. Myös keskusta jätti mietintöön vastalauseen, jossa ehdotettiin hätätyötä koskevan lakiehdotuksen hylkäämistä.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) kritisoi esitystä ylimitoitetuksi, laillisia työtaistelutoimia rajoittavaksi sekä työnantajan väärinkäytökset mahdollistavaksi.

Yleisesti ottaen poliisin toiminnasta ja päätöksistä voi valittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle, joissain tapauksissa myös aluehallintovirastolle.

AVAINSANAT