VALIKKO

Sara Parikka: ”Kyse ei ole mistään verosuunnittelukeinosta” – Finnwatch selvitti sometähtien yhtiöjärjestelyjä

Kuva: Jari Soini
  • Talous
  • 05.09.2023
  • 10:29
  • (Päivitetty: 05.09. 11:59)

Jotkut sosiaalisen median vaikuttajat maksavat holdingyhtiöjärjestelyiden myötä vähemmän osinkoveroja. Tämä selviää kansalaisjärjestö Finnwatchin tiistaina julkaisemasta tutkimusartikkelista.

Järjestelyissä liiketoimintaa harjoittava yhtiö on siirretty varta vasten perustetulle holdingyhtiölle, jonka kautta osingot maksetaan.

Nettovarallisuuden kasvun mahdollistava järjestely on laillinen, eikä Finnwatch syytä vaikuttajien yhtiöitä laittomuuksista.

Järjestö viittaa korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2017 antamaan ratkaisuun, jonka mukaan holdingyhtiöjärjestelyihin ei voida puuttua yritysjärjestelyjä koskevan veronkiertopykälän avulla.

Finnwatchin mukaan selvitys kuitenkin osoittaa, että puutteelliseksi havaitun järjestelmän aiheuttamat ongelmat ovat lisääntymässä, sillä se kannustaa toteuttamaan yritysjärjestelyjä ilman liiketaloudellisia perusteita ja asettaa niin toimialat kuin veronmaksajatkin eriarvoiseen asemaan.

SELVITYSTÄ varten Finnwatch kävi läpi 50 somevaikuttajan tiedot ja vastuuroolit yrityksissä. Sitten järjestö etsi yhtiöiden tilinpäätös- ja kaupparekisteritiedoista viitteitä osakevaihdosta ja osinkoa maksavan yhtiön nettovarallisuuden kasvusta.

Järjestelystä löytyi merkkejä bloggaaja-näyttelijä Sara Parikan ja hänen puolisonsa, näyttelijä-juontaja Mikko Parikan omistamasta SP Lifestylesta, bloggaaja Natalia Salmelan WTD Mediasta ja somen siivousvideoista tunnetun Auri Kanasen Aurika Cleaningista.

Finnwatch huomauttaa, että osakevaihdoissa yhtiöiden nettovarallisuus kasvaa vain kirjanpidollisesti ja voi jopa johtaa nettovarallisuuden siirtämiseen pois operatiivisesta yhtiöstä

Osinkoverohuojennuksen tarpeellisuutta on aiemmin selitetty yritysten kriisinkestävyyden lisäämisellä, koska se kannustaa omistajayrittäjiä kerryttämään varallisuutta yhtiöihin. Selvityksessään Finnwatch katsoo, ettei verotueksi luokitellun huojennuksen puolustamista voida enää perustella.

VEROHUOJENNUS on aiemminkin herättänyt närää, ja esimerkiksi vasemmistopuolueet ovat halunneet uudistaa sitä.

Valtiovarainministeriön (VM) vuosi sitten syyskuussa julkaistussa raportissa osinkoverohuojennuksen suuruudeksi arvioitiin 830 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Maaliskuussa julkaistussa verokartoituksessa ministeriö sanoi pääomatuloverotuksen ensisijaisen muutostarpeen kohdistuvan ”osinkotuloverotuksen neutraalisuuden parantamiseen kiristämällä listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotusta”.

Suomen Yrittäjien maaliskuussa toteuttaman Yrittäjägallupin mukaan yrittäjät katsovat, että listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämisellä olisi ”erittäin vakavia seurauksia” taloudelle, kun esimerkiksi yrityksiä lopetettaisiin ja investointeja vähennettäisiin.

VALTION taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksessa osinkoveron muutoksilla ei kuitenkaan havaittu olevan vaikutuksia yritysten liikevaihtoon tai investointeihin.

VATT myös katsoo, että listaamattomia yrityksiä, joilla on korkea nettovarallisuus, verotetaan Suomessa kevyesti niin kansainvälisesti kuin muihin tuloveroihin verrattuna.

Nykyinen hallitus tavoittelee hallitusohjelmassaan merkittäviä pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia. Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksen hallitus kuitenkin erikseen mainitsee säilyttävänsä muuttumattomana.

FINNWATCHIN selvityksen mukaan esimerkiksi Sara ja Mikko Parikan SP Lifestylen omistusrakenteeseen lisättiin osakevaihdolla uusi holdingyhtiö Parikka Group vuonna 2022.

Osakevaihdossa SP Lifestylen osakkeiden käyväksi arvoksi merkittiin lähes nelinkertainen summa verrattuna yhtiön edellisen tilinpäätöksen mukaiseen nettovarallisuuteen.

Samalla henkilöstökulut supistuivat merkittävästi. Tämä viittaa Finnwatchin mukaan tulonmuuntoon eli siihen, että tehdystä työstä nostettavaa korvausta on siirrytty maksamaan kevyemmin verotettuna osinkona palkan sijasta.

STT:lle Parikka kertoo yritysjärjestelyn ja sijoitustoiminnan mahdollistavan ”pitkäjänteisen toimimisen yrittäjänä ja itsemme työllistämisen yrittäjänä myös jatkossa”.

-  Kyse ei ole mistään verosuunnittelukeinosta, vaan uutta liiketoimintaa edistävästä järjestelystä, hän sanoo viestissään.

Kysymykseen siitä, miten järjestely konkreettisesti edistää uutta liiketoimintaa, Parikka vastaa kertomalla suunnitelmasta ryhtyä harjoittamaan arvopaperikauppaa ja muuta sijoitustoimintaa SP Lifestylen varoilla.

AURI KANASEN Aurika Cleaningin ja holdingyhtiö Aurika Groupin kohdalla yritysjärjestely mahdollistaa Finnwatchin mukaan reilusti yli 100  000 euron huojennettujen osinkojen nostamisen. Järjestö laskee summan olevan kuusinkertainen siihen nähden, mitä operatiivisen yhtiön edellisen tilinpäätöksen mukaisella nettovarallisuudella olisi voitu maksaa.

Finnwatch kertoo Kanasen perustelleen yritysjärjestelyä riskienhallinnalla ja sillä, että sijoitustoiminta haluttiin eriyttää varsinaisesti liiketoiminnasta.

STT:lle lähettämässään sähköpostissa Kananen kertoo perustaneensa holdingyhtiön suojaamaan operatiivisen yhtiönsä varoja Yhdysvaltojen oikeudenkäyntikuluilta, jos hän joutuisi maassa oikeuteen.

-  Suurin osa liikevaihdostani tulee USA:sta, johon kirjoitan paljon yhteistyösopimuksia. Siellä oikeudenkäyntikulut ovat satoja tuhansia, vaikka voittaisikin oikeudenkäynnin, eikä niitä varten ole saatavilla vakuutuksia, Kananen kirjoittaa.

NATALIA SALMELA on vahvistanut Finnwatchille, että WTD Medialle on luotu konsernirakenne. Tutkimusartikkelissa kerrotaan Salmelan sanoneen, että konsernirakenteen tavoitteena on liiketoiminnan selkiyttäminen ja eri liiketoimintojen eriyttäminen riskienhallinnan vuoksi ja että siitä voi olla etua liiketoimintoja myytäessä tai seuraaville sukupolville siirrettäessä.

Huojennettujen osinkojen tuomaa rahallista säästöä Salmela kutsuu kokonaisuutena toissijaiseksi mutta mukavaksi bonukseksi.

STT:lle lähettämässään sähköpostissa Salmela sanoo, että tärkein syy konsernin perustamiselle oli media- ja kiinteistötoiminnan eriyttäminen toisistaan sekä yrityksen kannattavien osien siirtäminen aikanaan perintönä lapselle.

Salmelan mukaan hän on nostanut huojennettua osinkoa yhtiöstään vuodesta 2018 lähtien eikä konsernirakenne tuo tähän muutosta.

Anne Salomäki / STT

Otsikkoa korjattu klo 10.43: Sitaatti on Sara Parikan, ei Minna Parikan

AVAINSANAT

STT: Tällaisilla laskelmilla hallitus muuttui suopeaksi Sakatin kaivokselle

Anglo Americanin havainnekuva Sakatin esiintymän louhintatekniikasta.
  • Kotimaa
  • 12.05.2025
  • 7:59
  • (Päivitetty: 12.05. 8:00)

Suomen hallitus joutui ensimmäistä kertaa punnitsemaan luontoarvoja taloutta vastaan Sakatin kaivoksen osalta, kun se pohti hankkeen tulevaisuutta tammikuisessa kokouksessaan. STT:n tietojen mukaan 3,3 miljardin euron verotuotot ratkaisivat.

Valtioneuvoston yleisistunto päätti tammikuisessa kokouksessaan olla vastustamatta Anglo American -yhtiön Sodankylän Sakatin kaivoshankkeen hakemusta EU:n strategiseksi hankkeeksi.

-  Valtioneuvoston lähestymistapa tässä asiassa oli se, että jos hanke sitä hakee, niin meillä ei ole perustetta kansallisesti sen enempää Sakattia kuin mitään muutakaan hanketta tässä vaiheessa prosessia vastustaa, elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) sanoo STT:n haastattelussa.

EU-komissio myönsi myöhemmin maaliskuussa Sakatille strategisen hankkeen aseman, jonka jälkeen se on oikeutettu muun muassa nopeutettuihin lupaprosesseihin. Strategisen aseman myöntäminen voi myös edistää hankkeen asemaa lintu- luonto- ja vesipuitedirektiivien mukaisessa poikkeusharkinnassa.

Sakatin osalta asia on keskeinen, koska kaivosta on kaavailtu soidensuojelulailla ja Natura-alueena suojellun Viiankiaavan suon alle.

Kaivostoiminnan aloittamisessa suon tuntumassa keskeinen riski on pohjaveden tason laskeminen, mikä saattaisi johtaa suon kuivumiseen.

Valtioneuvosto linjasi yhdellä nuijankopautuksella, ettei se estä yhtäkään hanketta hakemasta strategista statusta.

Rydman vakuuttaa, että strategisen hankkeen asema ei heikennä ympäristönsuojelun tasoa kansallisesti. Varsinaisen poliittisen harkinnan paikka tulee Sakatin osalta vasta myöhemmässä vaiheessa.

-  Alustavaa arviointia on tehty, mutta tämä ei ole ollut se päätöksenteon paikka.

HALLITUS ei kokouksessaan ottanut suoraan kantaa Sakatin kaivoksen puolesta tai sitä vastaan. Oikeuskansleri on kuitenkin arvioinut, että kansallisen vastustusoikeuden käyttäminen strategisen hankkeen aseman myöntämisessä on luonteeltaan päätös, jonka yhteiskuntapoliittinen tai taloudellinen merkitys edellyttää asian ratkaisemista valtioneuvoston yleisistunnossa.

Rydmanin mukaan valtioneuvosto linjasi yhdellä nuijankopautuksella, ettei se estä yhtäkään hanketta hakemasta strategista statusta.

Jäsenvaltiolla on oikeus vastustaa aseman myöntämistä ja siten estää strategisen aseman saaminen. EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksen mukaan strategisesti tärkeiden hankkeiden listalle pääseminen edellyttää muun muassa hankkeen kestävää toteutettavuutta, erityisesti ympäristövaikutusten ehkäisemisen ja minimoinnin näkökulmasta.

Suomi olisi voinut vastustaa Sakatin valitsemista hankelistalle, mikäli se olisi esimerkiksi nähnyt, ettei kaivos voi saada toimintaan tarvittavia ympäristölupia.

SUOMEN TIETOTOIMISTO hankki valtioneuvoston päätöksen taustapaperit työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) niiden tultua osin julkisiksi valittujen hankkeiden julkistuksen jälkeen.

Esityksen valtioneuvostolle on valmistellut TEM, mutta valmistelussa on kuultu myös ympäristöministeriötä.

Sakatin louhintahankkeen ja rikastuslaitoksen osalta päätöksen perustelumuistiossa todetaan, että tarve mahdolliselle tai todennäköiselle Natura-suojelusta poikkeamiselle on hanketta koskevan kansallisen kannan muodostuksen osalta merkityksellinen.

Toisin sanoen hallituksen on pitänyt punnita hankkeen luontoarvoja asiasta päätöstä tehdessään.

Muistion mukaan riskinä on nähty erityisesti alueen pohjaveden tason laskeminen ja siitä seuraava mahdollinen suon kuivuminen.

Yhtiön maaliskuussa julkaiseman päivitetyn Natura-arvion mukaan kaivoshanke voisi lieventävistä toimenpiteistä huolimatta heikentää kolmea luontotyyppiä ja kahden suojellun kasvilajin elinolosuhteita Viiankiaavan luoteisreunassa.

Luontoarvojen lisäksi muistiossa nostetaan esiin Sakatin työllisyys- ja talousvaikutukset. Yhtiön hakemuksen mukaan hankkeen välitön työllistävä vaikutus olisi rakennusvaiheessa noin 300 ihmistä vuosittain ja välillisesti 2  800 henkilöä. Hankkeen odotetaan sen toimintavaiheessa luovan alueelle paikallisesti 350 työpaikkaa suoraan ja 700 työpaikkaa epäsuorasti.

Kaivoshankkeen arvioidaan elinkaarensa aikana tuovan Suomeen kokonaisuudessaan 1,5 miljardia suoria investointeja ja tuottavan valtiolle 3,3 miljardia euroa erilaisina veroina.

Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän muistion mukaan johtopäätös on selvä.

-  Kokonaisuutena tarkasteltuna, ja ottaen huomioon muun muassa hankkeen merkityksen EU:n strategisen autonomian kannalta, hankkeeseen ei ole katsottu liittyvän sellaisia seikkoja, joiden perusteella kansallisen vastustamisoikeuden käyttämiselle nähtäisiin syytä, muistiossa muotoillaan.

HALLITUS voi Suomessa myöntää poikkeuksen Natura-alueen luonnonarvoja merkittävästi heikentävälle hankkeelle, jos se on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole.

EU:n strategisen hankkeen aseman katsotaan täyttävän erittäin tärkeän yleisen edun kriteerin.

Mitä tarkoittaa, että Sakattia arvioidessa on otettu huomioon sen merkitys EU:n strategisen autonomian kannalta?

-  Ylipäätään, jos katsotaan kriittisiä raaka-aineita ja mineraaleja, niin Eurooppahan on erittäin riippuvainen ulkomaisesta tuonnista, eikä vähiten Kiinan tuonnista. Nämä ovat tietysti hyvin perusteltuja syitä arvioida sitä, millä tavoin EU:n omaa raaka-ainetuotantoa voitaisiin vahvistaa, sanoo Rydman.

Sakatin takana oleva Anglo American on monikansallinen yhtiö, jolla on tytäryhtiö myös Kiinassa. Onko Suomella mahdollisuutta säädellä sitä, mihin louhitut mineraalit kulkeutuvat ja kuka niistä hyötyy?

-  Suomen näkökulmasta on tärkeää, että se mitä Suomessa löydetään, myöskin mahdollisimman laajassa mitassa jalostetaan Suomessa korkeamman jalostusarvon tuotteiksi.

Ministerin mukaan asian kannalta oleellista on se, millaisia tuotantoketjuja Suomen sisällä pystytään muodostamaan.

NATURA-POIKKEAMAN myöntäminen olisi Suomessa poikkeuksellista. Vastaava päätös on tehty vain kerran, kun valtioneuvosto päätti aiemmin toukokuussa, että Kokemäenjoelle voidaan ihmisten terveyden ja yleisen turvallisuuden vuoksi rakentaa tulvasuojelutoimenpiteenä oikaisu-uoma.

Tätä ennen poikkeuslupaa on ympäristöministeriön mukaan vuosien saatossa haettu kahdelle hankkeelle, mutta sitä ei ole myönnetty.

-  Totta kai se olisi ainakin periaatteellisella tasolla merkittävä ja uudenlainen avaus, Rydman arvioi.

Hän ei näe tässä vaiheessa syytä, miksi poikkeamaa ei voitaisi myöntää.

-  Nähdäkseni on olemassa kaikki edellytykset sille, että hanke voidaan toteuttaa tavalla, joka on sekä taloudellisesti kannattava ja Euroopan strategista omavaraisuutta vahvistava että kunnioittaa myöskin luontoarvoja.

Hankesuunnitelman mukaan kaivostoimintaa tapahtuisi vain suojelualueen reunamilla suon alapuolella, eikä lähempänä maanpintaa olevaa esiintymää hyödynnettäisi. Alueelle kaivettavan tunnelin suuaukko olisi Natura-alueen ulkopuolella.

-  Nämä ovat mielestäni sellaisia peruslähtökohtia, jotka nähdäkseni aika laajastikin kunnioittavat luontoarvojen perimmäistä ydintä.

Rydmanin mielestä Natura-päätöstä on tarvittaessa arvioitava uudelleen.

-  Mielestäni olisi aika sääli, jos Natura-päätös tekisi mahdottomaksi jopa sen, että hyödynnettäisiin suojelualueen reunan alapuolella sijaitsevaa esiintymää suojelualueen ulkopuolelta kaivettavaa tunnelia pitkin.

Erityisesti luonnonsuojelupuolella mahdollinen päätös Natura-poikkeamasta on herättänyt pelkoa suomalaisen luonnonsuojelujärjestelmän romuttumisesta. Rydmanin mukaan ei voida ajatella, että Natura-päätöksiä ei missään tilanteissa voitaisi muuttaa.

-  Kyllä se nähdäkseni aika irrationaaliselta toiminnalta ja ajattelulta kuulostaisi, että minkäännäköisiä uudelleenarviointeja ei koskaan voisi tehdä.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki

AVAINSANAT

Yrittäjägallup: Suuret yritykset pidentävät laittomasti maksuaikoja

Suomen Yrittäjien teettämän yrittäjägallupin mukaan lähes 60 prosenttia pienistä ja keskikokoisista yrityksistä kertoo joutuvansa odottamaan sovittuja maksuja laittoman pitkään. Ongelmana ovat erityisesti suuret yritykset, minkä lisäksi valtio- ja kuntaomisteisten yhtiöiden kerrotaan pitkittävän maksuaikoja yli lain salliman rajan.

Lain mukaan yritysten välisten laskujen maksuaika ei saa ylittää 30:tä päivää, ellei asiasta ole osapuolten välillä erikseen sovittu.

Yrittäjägallupiin vastasi yli 1  100 pk-yritysten edustajaa.

AVAINSANAT

Malm ja Viitala: Teollisuuspolitiikan hiomista pitää jatkaa parlamentaarisesti

SDP:n kansanedustajat Niina Malm ja Juha Viitala vaativat teollisuuspoliittisen strategiatyön jatkamista parlamentaarisesti.

Malm ja Viitala korostavat, että strategian tulee vastata teollisuuden toimintaympäristön jatkuviin muutoksiin. He pitävät olennaisena teollisuuden menestyksen takeena jatkuvaa vuoropuhelua eri tahojen kesken.

TEOLLISUUSPOLIITTINEN strategia luovutettiin joulukuussa 2024. Tämän pohjalta valtioneuvosto antoi eduskunnalle selonteon teollisuuspolitiikasta maaliskuussa. Malm korostaa, että maailman nopea muutos vaatii vielä strategiatyön jatkamista parlamentaarisesti.

– Hallituksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin teollisuuspoliittisen strategiatyön jatkamiseksi parlamentaarisesti. Tavoitteena on laajentaa strategiaa niin, että varmistetaan erityisesti teollisuuden kriisi- ja säävarman sähkön saanti. Myös puolustusteollisuuden vahvistamisen ja kansainvälisen viennin lisäämisen olisi tarpeen sisältyä vahvemmin strategiaan, SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm vaatii.

Hän on jättänyt asiasta eduskunnalle toimenpidealoitteen.

Kansainvälisen viennin lisäämisessä merenkulun rooli on merkittävä.

VIENTITEOLLISUUS on yksi teollisuuspolitiikan strategian painopisteistä. Sen keskeisenä tekijänä on logistiikan vahvistaminen ja kehittäminen. Juha Viitala muistuttaa, että meriliikenne on tässä avainasemassa, sillä 96 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta kulkee meriteitse. Merikuljetuksia on Suomessa käytännössä mahdotonta korvata, joten niitä on kehitettävä.

– Kansainvälisen viennin lisäämisessä merenkulun rooli on merkittävä. Meriliikenteen turvaamisen merkitys kokonaisturvallisuuden kannalta on ratkaiseva ja satamien määrä ja tehokkuus tämän kokonaisuuden avaintekijöitä. Tämä vaatii vahvaa meri- ja telakkateollisuutta ja alan osaamista jatkossakin, eduskunnan meriryhmän puheenjohtaja Juha Viitala painottaa.

AVAINSANAT

Metsäteollisuuden tilausmäärä kasvoi kevättalvella – mutta tullisota ehtii yhä pilata kaiken

  • Talous
  • 09.05.2025
  • 11:01
  • (Päivitetty: 09.05. 10:59)

Teollisuuden uusien tilausten arvo oli maaliskuussa noin viidenneksen suurempi kuin vuotta aiemmin, kertoo Tilastokeskus. Parhaiten meni paperi- ja metsäalalla.

Tammi-maaliskuussa uusia tilauksia kertyi koko teollisuudelle kaikkiaan noin yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Yritykset saivat maaliskuussa uusia tilauksia vuodentakaista enemmän kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla. Eniten uudet tilaukset kasvoivat paperiteollisuudessa, jossa tilausten arvo kasvoi yli 30 prosentilla viime vuodesta.

Metalliteollisuudessa tilausten arvo oli yli 18 prosenttia ja kemianteollisuudessa reilut 13 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu teollisuustuotanto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa 3,6 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 7,8 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen. Viime vuoden tuotantoluvut olivat Tilastokeskuksen mukaan tavanomaista alhaisemmat muun muassa viime vuoden maaliskuussa käytyjen poliittisten työtaisteluiden vuoksi.

SUOMEN yrittäjien johtava ekonomisti Petri Malinen sanoo tiedotteessa, että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin aloittama tullisota ei näy vielä maaliskuun tiedoissa. Hänen mukaansa tullit jarruttavat kasvua jatkossa ja niiden aiheuttama epävarmuus on jo itsessään myrkkyä taloudelle.

-  Suomi on sen tosiasian edessä, että kansainvälinen kauppa on kääntymässä uuteen asentoon. Arvaamaton, tosiasioihin perustumaton ja osittain mielivaltainen kauppasota tuhoaa muutenkin haurasta ja hidasta talouden elpymistä, Malinen sanoo.

AVAINSANAT

Työnantajat toiveikkaina: heillä jäsenmaksujen vähennysoikeus saattaakin säilyä

Valtiovarainministeriö pitää hankalana toteuttaa verovähennysoikeuden poistoa työnantajapuolen jäsenmaksuilta. Vaikeuksia tulee jo esimerkiksi siitä, mitkä järjestöt määritellään työnantajajärjestöiksi ja mitkä ei.

Hallituksen päätös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistosta on kaihertanut erityisesti työntekijäpuolella, mutta myös työnantajapuolella on epäilyksiä, voiko sitä toteuttaa yhdenvertaisesti.

Yritysten vähennysoikeus edunvalvontaansa liittyvissä kuluissa on laaja, ja toistaiseksi työnantajajärjestöille on epäselvää, miten sitä on tarkoitus rajata.

Valtiovarainministeriössä (VM) valmistellaan vasta luonnosta ratkaisuehdotukseksi. Sen jälkeen ratkaistaan poliittisesti, mihin päädytään. Siihen asti VM on riihikirjauksen varassa, ja se on ympäripyöreä.

Hallitus linjasi puoliväliriihessä, että verovähennysoikeus poistuu symmetrisesti sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuista ensi vuodesta alkaen. Tämä kasvattaisi verotuloja arviolta 190 miljoonaa euroa, josta työnantajapuolen osuus on VM:n laskelmien mukaan noin 20 miljoonaa euroa.

Laskelmassa pohjana on ajatus, että verovähennysoikeus poistuisi vain työnantajajärjestöiltä, jotka käyvät työmarkkinaneuvotteluita, STT:lle kerrotaan.

-  Väistämättä kai siellä on oltava se yksi kriteeri ainakin. Jos nyt ajatellaan, että se koskisi esimerkiksi Keskuskauppakamaria, niin ei se käy mitään työmarkkinaneuvotteluita. Se on yrittäjien yhteinen toimielin, joka tarjoaa erilaisia palveluita ja harjoittaa edunvalvontaa, VM:stä sanotaan.

Laskelma on VM:n asiantuntijoiden mukaan kuitenkin karkea ja vielä hyvin alustava.

Hallituksen esitys pitäisi saada eduskuntaan viimeistään syyskuussa, jotta laki ehtisi ensi vuoden alussa voimaan.

ONGELMANA valmistelussa on, että joko ratkaisu olisi todella monimutkainen järjestelmä tai ex-työministeri Arto Satosen (kok.) kuvailema suoraviivainen järjestelmä, joka ei olisi yhdenvertainen, ministeriöstä arvioidaan.

Satonen kirjoitti nettisivuillaan pari päivää hallituksen puoliväliriihen jälkeen, että kyse olisi ay-jäsenmaksun ja elinkeinoelämän järjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeudesta. Tämä tarkoittaisi, että työnantajajärjestöksi tulkittaisiin laajasti myös muun muassa Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari, jotka eivät neuvottele työehtosopimuksia.

Satosen kirjoituksesta on kertonut aiemmin Iltalehti. Satonen sanoo lehdelle omana kantanaan, että tarkoitus on, että verovähennysoikeuden poisto olisi mahdollisimman laaja. Satonenkin kuitenkin painotti, että tarkkaa esitystä ei vielä ole ja asia kuuluu valtiovarainministeriön tontille.

Vuonna 2023 valtiovarainministeriö ei vielä kannattanut työnantajajärjestöjen verovähennysoikeuden poistamista.

Ministeriössä ei ole tietoa, mihin Satosen näkemys laajasta määritelmästä perustuu. Riihessä ei asiasta sillä tarkkuudella neuvoteltu.

-  Tuntuisi vähän oudolta, että millä perusteella järjestön jäsenmaksut olisivat vähennyskelvottomia, jos se ei osallistu työmarkkinaneuvotteluihin, eräs lähde VM:stä sanoo.

Toisaalta neuvotteluja käyvissä järjestöissä voidaan kokea epäoikeudenmukaiseksi malli, joka koskisi vain niitä.

Hallitusneuvotteluissa vuonna 2023 valtiovarainministeriö ei vielä kannattanut työnantajajärjestöjen verovähennysoikeuden poistamista. Asiasta päättäminen on kuitenkin poliitikkojen käsissä.

MINISTERIÖN KIELTEINEN kanta tuolloin perustui elinkeinoverolakiin, joka lähtee siitä, että tulonhankkimismenot ovat vähennyskelpoisia.

Verovähennysoikeuden poisto olisi ministeriön mukaan yrittäjien jäsenmaksusta vaikeaa, koska kyseessä on lähtökohtaisesti tulonhankkimisesta aiheutunut meno.

Työnantajajärjestöjen jäsenmaksut kohdistuvat osittain työmarkkinaneuvotteluihin, mutta siellä on hyvin paljon kaikkea muutakin palvelua, mitä yritykset saavat järjestöiltä.

-  Siinä on aika iso jännite, VM:stä kuvaillaan.

Joissakin maissa on eroteltu erikseen työmarkkinajärjestömaksusta vähennyskelvottomaksi se osa, joka liittyy työmarkkinaneuvotteluihin. Muut palvelut, joita voisi periaatteessa hankkia konsulttifirmoiltakin, ovat vähennyskelpoisia.

VM:n asiantuntijoiden mukaan se tarkoittaisi kuitenkin äärimmäisen hankalaa rajanvetoa verolainsäädännössä, jos lähdetään tälle linjalle. Yksinkertaisempi ratkaisu pitäisi löytää.

Eri tahoilta on arveltu, että tehtävä olisi jopa mahdoton, ja koska työnantajapuolen verovähennysoikeutta ei pystyttäisi rajaamaan, ei vähennysoikeutta poistettaisi myöskään palkansaajilta.

Poliittisesti olisi todennäköisesti ennen eduskuntavaaleja mahdoton ajatus, että verovähennysoikeus poistettaisiin vain toiselta puolelta eli työntekijöiltä.

Ministeriössä uskotaan ainakin vielä tässä vaiheessa, että ratkaisu on mahdollista löytää. Lopullisesti sen näkee vasta lausuntokierroksen jälkeen.

Teksti: STT / Sanna Nikula

AVAINSANAT