VALIKKO

SAK ja STTK: Konkareiden työllistämistä puiva raportti jätti toivomisen varaa – ”Velvoittavuus puuttuu”

Tuoreessa raportissa todetaan, että työpaikoilla pitäisi keskustella esimerkiksi työaikoihin liittyvistä joustoista, kun työntekijä lähestyy eläkeikää.

Selvityshenkilö Jari Lindström nostaa yli 55-vuotiaiden työllistymiseen tärkeitä ja hyviä näkökulmia tänään julkaistussa raportissaan, mutta esitykset jäävät SAK:n ja STTK:n asiantuntijoiden mielestä valitettavan yleiselle tasolle.

Työministeri Arto Satosen (kok.) ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) alulle panema selvityshanke on kaksiosainen. Nyt julkaistiin ensimmäisen osan raportti, jossa selvityshenkilö Lindström pui, miten yli 55-vuotiaiden – raportin otsikon mukaisesti konkareiden – työllistymistä voitaisiin edistää ja työuria jatkaa työvoimapolitiikan keinoilla.

Sosiaalipolitiikan asiantuntija Tuuli Glantz SAK:sta ja juristi Samppa Koskela STTK:sta näkevät selvityshankkeen positiivisena. Kummassakin keskusjärjestössä tunnistetaan yli 55-vuotiaiden työllistymisen pulmat. Esimerkiksi SAK:n syksyllä julkaisemassa työttömyysbarometrissa ikääntyneiden työttömien työllistymisen keskeisiksi esteiksi listattiin ikäsyrjintä, terveysongelmat ja osaamisen puutteet.

Molemmat arvioivat, että Lindström on tunnistanut konkareiden työllistymisen keskeiset haasteet oikein ja antanut niihin myös mielenkiintoisia ratkaisuehdotuksia. Raportti jätti molempien mielestä kuitenkin myös toivomisen varaa.

– Me SAK:ssa odotimme, että raportissa olisi ollut jotain varsinaista työvoimapolitiikkaan liittyvää, mutta kauhean paljon perinteiseen työvoimapolitiikkaan siinä ei mennä, Glantz sanoo.

Kumpikin näkee puutteena sen, että esitykset jäävät varsin yleiselle tasolle. Raportissa annetaan ennemmin suosituksia tai ohjeita työpaikoille, eikä esimerkiksi lainsäädäntöön esitetä muutoksia. Velvoittavuus puuttuu, Koskela kiteyttää.

– Sitä tarvitaan, jotta työpaikoilla tosiasiallisesti saadaan asioita eteenpäin – että esimerkiksi velvoitetaan työnantaja toteuttamaan työn muokkausta vaikkapa silloin, kun työntekijä sitä työkykynsä vuoksi tarvitsee tai haluaa, hän sanoo.

Glantz toivoo, että raportti herättää keskustelua ja kannustaa lisäselvityksiin. Hän kuvailee, että monet raportin esityksistä ovat sen verran ympäripyöreitä, ettei niitä voi suoraan ottaa käyttöön kaikkialla.

– Sitä odotan, että näitä jalostetaan pidemmälle, hän sanoo.

Hän kertoo myös, että SAK on jo ennen Lindströmin selvityksen alkamista käynnistänyt oman samaan teemaan pureutuvan hankkeensa, jossa luvassa on myös lainsäädäntöehdotuksia.

Työkulttuuri on vielä monilla työpaikoilla sellainen, että tehdään joko kokoaikatyötä tai ei olla töissä ollenkaan.

RAPORTISSA selvityshenkilö Jari Lindström käsittelee neljää asiakokonaisuutta. Niistä kaikkein olennaisimmiksi Samppa Koskela ja Tuuli Glantz nostavat ensinnä työn joustoihin ja toiseksi osaamisen kehittämiseen liittyvät asiat.

Lindströmin mukaan työpaikoilla pitäisi keskustella työn tekemisen tapoihin tai työaikoihin liittyvistä joustoista, kun työntekijä lähestyy eläkeikää. Raportin julkistustilaisuudessa hän nosti esimerkiksi mahdollisuuden, että kun yötyö ei enää luonnistu, voisi työvuorot järjestää toisin. Lindström mainitsee myös osa-aikatyön.

– SAK:n jäsenkentästäkin on noussut esiin, että jäsenistöllä on mahdollisesti halukkuutta lyhentää työaikaa ikääntyessä. Meidän kokemuksemme ovat kuitenkin sen suuntaisia, että vaikka kiinnostusta osa-aikatyöhön tai työajan lyhentämiseen olisi, työkulttuuri on vielä monilla työpaikoilla sellainen, että tehdään joko kokoaikatyötä tai ei olla töissä ollenkaan, Tuuli Glantz kertoo.

Työajan lyhentämisestä mieleen nousevat väistämättä myös toimeentulon kysymykset, hän sanoo. Luodaanko sitä varten jokin tukijärjestelmä, jotta mahdollinen palkan aleneminen kompensoituu? Hän nostaa esiin osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen, mutta sen kohderyhmä on hieman iäkkäämpää kuin juuri yli 55-ikävuoden ehtineet.

MOLEMMAT huomauttavat, että sekä työssä jaksamisen että jatkuvan oppimisen edistämisessä hallitus on jo mennyt toimineen mönkään. Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa heitettiin roskakoriin, vaikka kumpikin on SAK:n ja STTK:n mielestä tarpeen.

– Lindström on esittänyt osaamissetelimallia ja työurasuunnittelua. Molemmat ovat ajatuksena ihan hyviä, mutta jatkuvan oppimisen edistämiseen pitäisi tehdä merkittävästi lisätoimia niin, että työntekijöillä olisi väline ja todellinen mahdollisuus osaamistansa päivittää ja kehittää. Sellaista välinettä ei nyt ole, kun aikuiskoulutustuki poistui, Koskela sanoo.

Vuorotteluvapaan on puolestaan katsottu parantavan vuorottelijoiden hyvinvointia ja työssä jaksamista, Koskela muistuttaa. Vastaavasti moni nuori on päässyt vuorottelijan sijaisena kiinni työelämään.

Koskela olisi odottanut raportilta hieman enemmän ikääntyvien työttömien tukemiseen liittyviä esityksiä.

– Ikäsyrjinnän ja monien muiden asioiden vuoksi moni on vaarassa, että työttömyys pitkittyy. Myös tässä työkyky ja osaaminen ovat tärkeitä näkökulmia – että ei tueta pelkästään työntekijöitä silloin, kun he ovat työssä, vaan tuetaan myös työttömiä. STTK katsoo, että työttömien palvelutarpeen tunnistus on tärkeää ja myös moniammatillinen, oikea-aikainen ohjaus oikeaan palveluun. Palvelut pitää räätälöidä tarpeen mukaisesti, hän sanoo.

Ikääntyneillä työntekijöillä on paljon osaamista ja hiljaista tietoa.

OSAAMISEEN ja jatkuvaan oppimiseen liittyvät esitykset raportissa saavat myös kiitosta Samppa Koskelalta ja Tuuli Glantzilta. Kummatkin pitävät hyvänä esimerkiksi Lindströmin ehdottamaa mentori-kisällimallia, jossa iäkkäämpi työntekijä voi opastaa nuorempaansa.

– Ikääntyneillä työntekijöillä on paljon osaamista ja sellaista hiljaista tietoa siitä, miten asiat kannattaa ja pitää tehdä. Mentori-kisällimalli on hyödyllinen tapa pitää ikääntyneet työntekijät, joiden fyysinen työkyky on ehkä heikentynyt, töissä ja opettamassa nuorempia työntekijöitä, Glantz kuvailee.

Glantz pitää kannatettavana Lindströmin raportin julkistustilaisuudessa esittämää ajatusta siitä, että jo nelikymppisenä käytäisiin ikään kuin ”työuratsekissä”.

– Ideana se on erittäin hyvä, että käydään läpi työntekijän toiveita ja katsotaan hänen työkykyhaasteitaan, osaamista ja sen sellaista. Että ihminen alkaisi miettiä pitkäjänteisemmin omaa työuraansa ajoissa, eikä vasta sitten, kun on sitä kremppaa tai osaamisen haastetta, hän sanoo.

Glantz tulkitsee, että tällaista suunnittelua voisi Lindströmin mukaan käydä jollei kehityskeskustelun yhteydessä niin ainakin kehityskeskustelun tyylisesti. Työurasuunnittelun lisäksi Lindström tosiaan nostaakin esiin myös kehityskeskustelut, joissa kehittämis-, osaamis- ja koulutustarpeita puitaisiin.

– Kysyimme SAK:laisilta luottamusmiehiltä, miten kehityskeskustelut ovat toimineet. Valtaosalla työpaikoista niitä käydään, mutta niissä on hyvin paljon alakohtaista vaihtelua. Joillain aloilla keskustelut voivat olla hyviäkin ja johtaa toimenpiteisiin, mutta isossa osassa ne on koettu turhina, jopa ajanhukkana, Glantz kertoo.

Glantzin mukaan kehityskeskusteluissa ongelmana usein on se, että vaikka keskustelussa havaittaisiin tarvetta vaikkapa työn tekemisen tavan ja työajan joustoille tai osaamisen päivittämiselle, ei keskustelua käyvällä esihenkilöllä välttämättä ole valtaa tehdä tarvittavia muutoksia.

LINDSTRÖMIN selvityshanke jatkuu kevääseen 2025 saakka. Keväällä hän luovuttaa selvityshankkeen toisen osan, jossa on pyydetty esitystä Suomeen soveltuvasta kokeilusta, joka tukee alimman eläkeiän saavuttaneiden tai sitä lähestyvien työntekijöiden työurien jatkumista.

Selvityshankkeen loppuraportti julkaistaan helmikuun lopussa.

AVAINSANAT

Työnantajat toiveikkaina: heillä jäsenmaksujen vähennysoikeus saattaakin säilyä

Valtiovarainministeriö pitää hankalana toteuttaa verovähennysoikeuden poistoa työnantajapuolen jäsenmaksuilta. Vaikeuksia tulee jo esimerkiksi siitä, mitkä järjestöt määritellään työnantajajärjestöiksi ja mitkä ei.

Hallituksen päätös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistosta on kaihertanut erityisesti työntekijäpuolella, mutta myös työnantajapuolella on epäilyksiä, voiko sitä toteuttaa yhdenvertaisesti.

Yritysten vähennysoikeus edunvalvontaansa liittyvissä kuluissa on laaja, ja toistaiseksi työnantajajärjestöille on epäselvää, miten sitä on tarkoitus rajata.

Valtiovarainministeriössä (VM) valmistellaan vasta luonnosta ratkaisuehdotukseksi. Sen jälkeen ratkaistaan poliittisesti, mihin päädytään. Siihen asti VM on riihikirjauksen varassa, ja se on ympäripyöreä.

Hallitus linjasi puoliväliriihessä, että verovähennysoikeus poistuu symmetrisesti sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuista ensi vuodesta alkaen. Tämä kasvattaisi verotuloja arviolta 190 miljoonaa euroa, josta työnantajapuolen osuus on VM:n laskelmien mukaan noin 20 miljoonaa euroa.

Laskelmassa pohjana on ajatus, että verovähennysoikeus poistuisi vain työnantajajärjestöiltä, jotka käyvät työmarkkinaneuvotteluita, STT:lle kerrotaan.

-  Väistämättä kai siellä on oltava se yksi kriteeri ainakin. Jos nyt ajatellaan, että se koskisi esimerkiksi Keskuskauppakamaria, niin ei se käy mitään työmarkkinaneuvotteluita. Se on yrittäjien yhteinen toimielin, joka tarjoaa erilaisia palveluita ja harjoittaa edunvalvontaa, VM:stä sanotaan.

Laskelma on VM:n asiantuntijoiden mukaan kuitenkin karkea ja vielä hyvin alustava.

Hallituksen esitys pitäisi saada eduskuntaan viimeistään syyskuussa, jotta laki ehtisi ensi vuoden alussa voimaan.

ONGELMANA valmistelussa on, että joko ratkaisu olisi todella monimutkainen järjestelmä tai ex-työministeri Arto Satosen (kok.) kuvailema suoraviivainen järjestelmä, joka ei olisi yhdenvertainen, ministeriöstä arvioidaan.

Satonen kirjoitti nettisivuillaan pari päivää hallituksen puoliväliriihen jälkeen, että kyse olisi ay-jäsenmaksun ja elinkeinoelämän järjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeudesta. Tämä tarkoittaisi, että työnantajajärjestöksi tulkittaisiin laajasti myös muun muassa Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari, jotka eivät neuvottele työehtosopimuksia.

Satosen kirjoituksesta on kertonut aiemmin Iltalehti. Satonen sanoo lehdelle omana kantanaan, että tarkoitus on, että verovähennysoikeuden poisto olisi mahdollisimman laaja. Satonenkin kuitenkin painotti, että tarkkaa esitystä ei vielä ole ja asia kuuluu valtiovarainministeriön tontille.

Vuonna 2023 valtiovarainministeriö ei vielä kannattanut työnantajajärjestöjen verovähennysoikeuden poistamista.

Ministeriössä ei ole tietoa, mihin Satosen näkemys laajasta määritelmästä perustuu. Riihessä ei asiasta sillä tarkkuudella neuvoteltu.

-  Tuntuisi vähän oudolta, että millä perusteella järjestön jäsenmaksut olisivat vähennyskelvottomia, jos se ei osallistu työmarkkinaneuvotteluihin, eräs lähde VM:stä sanoo.

Toisaalta neuvotteluja käyvissä järjestöissä voidaan kokea epäoikeudenmukaiseksi malli, joka koskisi vain niitä.

Hallitusneuvotteluissa vuonna 2023 valtiovarainministeriö ei vielä kannattanut työnantajajärjestöjen verovähennysoikeuden poistamista. Asiasta päättäminen on kuitenkin poliitikkojen käsissä.

MINISTERIÖN KIELTEINEN kanta tuolloin perustui elinkeinoverolakiin, joka lähtee siitä, että tulonhankkimismenot ovat vähennyskelpoisia.

Verovähennysoikeuden poisto olisi ministeriön mukaan yrittäjien jäsenmaksusta vaikeaa, koska kyseessä on lähtökohtaisesti tulonhankkimisesta aiheutunut meno.

Työnantajajärjestöjen jäsenmaksut kohdistuvat osittain työmarkkinaneuvotteluihin, mutta siellä on hyvin paljon kaikkea muutakin palvelua, mitä yritykset saavat järjestöiltä.

-  Siinä on aika iso jännite, VM:stä kuvaillaan.

Joissakin maissa on eroteltu erikseen työmarkkinajärjestömaksusta vähennyskelvottomaksi se osa, joka liittyy työmarkkinaneuvotteluihin. Muut palvelut, joita voisi periaatteessa hankkia konsulttifirmoiltakin, ovat vähennyskelpoisia.

VM:n asiantuntijoiden mukaan se tarkoittaisi kuitenkin äärimmäisen hankalaa rajanvetoa verolainsäädännössä, jos lähdetään tälle linjalle. Yksinkertaisempi ratkaisu pitäisi löytää.

Eri tahoilta on arveltu, että tehtävä olisi jopa mahdoton, ja koska työnantajapuolen verovähennysoikeutta ei pystyttäisi rajaamaan, ei vähennysoikeutta poistettaisi myöskään palkansaajilta.

Poliittisesti olisi todennäköisesti ennen eduskuntavaaleja mahdoton ajatus, että verovähennysoikeus poistettaisiin vain toiselta puolelta eli työntekijöiltä.

Ministeriössä uskotaan ainakin vielä tässä vaiheessa, että ratkaisu on mahdollista löytää. Lopullisesti sen näkee vasta lausuntokierroksen jälkeen.

Teksti: STT / Sanna Nikula

AVAINSANAT

Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimusneuvottelut maaliin – uusi sopimus syntyi noin 5000 työntekijälle

Sosiaalialan järjestöjen palveluihin kuuluvat muun muassa mielenterveyteen, yksinäisyyteen, vanhuuteen, vammaisuuteen, päihdeongelmiin ja asunnottomuuteen liittyvä tuki ja turva.

Uusi sosiaalialan järjestöjen työehtosopimus hyväksyttiin tänään, toimihenkilöliitto Erto kertoo.

Syntynyt sopimus koskee noin 5000 työntekijää. Erton mukaan liiton jäsenäänestyksessä hyväksytyssä sopimuksessa palkankorotukset alittavat yleisen työmarkkinalinjan kolmessa vuodessa 0,7 prosentilla, mutta sopimus ei heikennä työehtoja.

Sopimus antaa vuonna 2025 yleistä linjaa korkeamman yleiskorotuksen 2,4 prosenttia. Yhteensä yleiskorotukset ovat Erton mukaan kolmessa vuodessa 6,5 prosenttia, yleisen linjan mukaisten yleiskorotusten ollessa 6,2 prosenttia.

Sopimuksessa sovittiin myös, että työnantajan velvollisuutta keskustella palkan määrästä työtehtävien lisääntyessä vahvistetaan

Työehtosopimusratkaisu, jolla alan palkankorotukset kehittyvät yleistä työmarkkinalinjaa heikommin, on Erton mukaan alan ammattilaisten osoitus vastuullisesta työmarkkinatoiminnasta. Sopimuksen hyväksymisestä järjestettiin jäsenäänestys.

– Erton jäsenistä 65 % hyväksyi ratkaisun jäsenäänestyksessä ja 27 % jätti asian liiton ratkaistavaksi. Koska liitto ilmoitti etukäteen kannattavansa sopimuksen hyväksymistä, asettui jäsenistä siis 92 % sopimuksen hyväksymisen kannalle, Erton puheenjohtaja Juri Aaltonen kertoo tiedotteessa.

Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksesta neuvottelivat Erto ja työnantajaa edustava Hyvinvointiala Hali. Osapuolet aloittivat neuvottelut maaliskuun alussa. Vapaaehtoinen sovittelu alkoi valtakunnansovittelijan johdolla 25. huhtikuuta, kun neuvottelujen nähtiin olevan kriisiytymässä.

– On hienoa, että onnistuimme saavuttamaan sovun neuvotteluissa alan haastavasta tilanteesta huolimatta. Sopimusratkaisu edellytti kompromisseja molemmilta neuvotteluosapuolilta. Olen tyytyväinen, että sosiaalialan järjestöjen vaikea taloudellinen tilanne huomioitiin ratkaisussa, Halin neuvottelujohtaja Jukka-Pekka Tyni sanoo tiedotteessa.

Hallituksen toiminta on vastuutonta saksilla ilakointia.

ERTO muistuttaa, että alalla tehdään vaativaa ja tärkeää työtä. Vapaaehtoistyön toteutumisen edellytyksenä on ammattilaisten ohjaus ja suunnittelu, liitto muistuttaa.

– Sosiaalialan järjestöjen ammattilaiset eivät ole vapaaehtoistyössä. Alan työntekijät ovat yleensä korkeasti koulutettuja asiantuntijoita ja oikeutettuja reiluihin työehtoihin. Alan keskipalkka on 3 500 euroa kuukaudessa, se alittaa 15 prosentilla valtakunnan keskipalkan 4 140 euroa, Aaltonen kertoo.

Aaltonen kritisoi tiedotteessa hallituksen Stea-tukien leikkauspäätöksiä, jotka hänen mukaansa johtavat vääjäämättä heikommassa asemassa olevien palvelujen rajuun heikentämiseen.

– Sosiaalialan järjestöt ovat tärkeä osa palvelutarjontaa. Palveluihin kuuluvat muun muassa mielenterveyteen, yksinäisyyteen, vanhuuteen, vammaisuuteen, päihdeongelmiin ja asunnottomuuteen liittyvä tuki ja turva. Tällaiset palvelut ovat nyt heikentymässä.

Hän uskoo, että Stea-tukien leikkaukset tulevat todennäköisesti näkymään kaupunkien katukuvassa.

– Syrjäytyneisyys, köyhyys, päihdeongelmat sekä niihin liian usein liittyvä asunnottomuus tulee kasvamaan ja näkymään meidän kaikkien arjen katukuvassa. Hallituksen toiminta on vastuutonta saksilla ilakointia.

Uutista täydennetty klo 17.14 Halin neuvottelujohtajan kommentilla.

AVAINSANAT

”Aina parempi jutella nenätysten” – Orpo kutsui kokoomuksesta eronneen OAJ:n Murron kahville

Kokoomuksen sittemmin poistettu somepostaus sai Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajan Katarina Murron eroamaan puolueesta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että aikoo kahvitella kokoomuksesta eronneen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajan Katarina Murron kanssa.

-  Tapani toimia on se, että hankalistakin kysymyksistä on aina parempi jutella nenätysten. Siksi tämän kahvikutsun esitin, Orpo kertoi toimittajille eduskunnassa.

Murto kertoi tiistaina eroavansa puolueen jäsenyydestä siksi, että on sopimusyhteiskunnan puolustaja. Murto viittasi kokoomuksen sosiaalisessa mediassa julkaisemaan kuvaan, jossa vertailtiin liittoon kuuluvien ja liittoon kuulumattomien tulevia veronkevennyksiä.

Orpon mukaan kuvan tarkoituksena oli vastata opposition arvosteluun, jonka mukaan keskituloisten palkansaajien verotus ei kevenisi.

-  Siitä sai halutessaan sen kuvan, että siinä jotenkin kannustettiin eroamaan liitosta, Orpo sanoi.

-  Se ei missään tapauksessa ollut tarkoitus. Ei missään tapauksessa. Tarkoitus oli osoittaa, mitä veroratkaisu tarkoittaa erilaisille suomalaisille.

Kokoomus on sanonut poistavansa julkaistun kuvan keskustelun seurauksena.

Hallitus päätti toissa viikolla muun muassa keventää työn verotusta ja toisaalta poistaa ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden. Joissakin liitoissa ja oppositiossa on pelätty, että näiden yhteisvaikutuksena veronkevennysten merkitys keskituloisille on vähäinen.

ORPO korosti toimittajille, että kokoomus pitää palkansaajaliikettä tärkeänä. Hän totesi, että moni kokoomuslainen kuuluu liittoihin ja on aktiivisesti niiden toiminnassa mukana.

-  Palkansaajaliike tekee erittäin tärkeää työtä kehittäessään työelämää ja pitäessään palkansaajien puolia, Orpo sanoi ja korosti, ettei kokoomuksella ole mitään liikettä vastaan.

Hallituksen veroratkaisuja Orpo puolusti sanomalla, että hallitus haluaa palkansaajalle enemmän rahaa käteen palkasta.

-  Jokainen ihminen voi itse tehdä ratkaisunsa, käyttääkö hän sitten nämä enemmät palkkarahansa liiton jäsenyyteen vai johonkin muuhun.

Anni Keski-Heikkilä, Saila Kiuttu / STT
AVAINSANAT

IS: Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto ei hetkauta suomalaisia – useimmat eivät ole aikeissa erota liitosta

Valtaosa suomalaisista on kyselyn mukaan pitämässä kiinni ammattiliittojen jäsenyydestä. Kuvassa Tehyn, Jytyn ja Erton logot.

Ammattiliittoon kuuluvista suomalaisista selvä enemmistö sanoo, ettei aio erota liitosta ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poiston takia, Ilta-Sanomien selvitys kertoo.

Hallitus päätti puoliväliriiheessään ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistosta. Päätöksen on määrä tulla voimaan ensi vuonna.

Ilta-Sanomien tutkimukseen vastanneista ammattiliittoon kuuluvista suomalaisista 67 prosenttia sanoo, ettei hallituksen päätöksellä ole heihin vaikutusta ja he aikovat pysyä liiton jäseninä jatkossakin.

Ammattiliiton jäsenyydestä luopumista taas harkitsee 19 prosenttia ja kolme prosenttia kertoo eroavansa liitosta. 11 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, miten verovähennysoikeuden poistaminen heihin vaikuttaa.

NUORTEN 18-24-vuotiaiden joukossa oli eniten (19 prosenttia) heitä, jotka eivät osanneet kertoa hallituksen päätöksen vaikutuksia itseen. Tässä ikäluokassakin kuitenkin 58 prosenttia arvioi jatkavansa yhä liiton jäsenenä.

Kaikkein kirkkaimmin päätöksen vaikutukset osasivat arvioida ikäluokista yli 65-vuotiaat, joista 83 prosenttia kertoi aikovansa pysyä ammattiliiton jäsenenä jatkossakin. Epävarmoja heistä oli vain 8 prosenttia.

ERI PUOLUEIDEN kannattajista perussuomalaisten kannattajissa oli eniten vastaajia, jotka kertoivat eroavansa ammattitiliitosta (11 %). Vähiten näin vastanneita oli vihreiden kannattajissa (1 %).

Perussuomalaisten kannattajista 51 prosenttia kertoi pysyvänsä ammattiliiton jäsenenä. Näin kertoi myös 78 prosenttia vasemmistoliiton ja 76 prosenttia SDP:n ja vihreiden kannattajista. SDP:n kannattajista 13 prosenttia harkitsee eroa, kaksi prosenttia aikoo erota liitosta ja yhdeksän prosenttia ei osannut sanoa.

Ilta-Sanomien tutkimuksen toteutti Taloustutkimus huhtikuun lopulla. Internet-paneeliin vastasi 2 279 henkilöä, joista ammattiliittoon kuuluvia oli 1 073. Tilastollinen virhemarginaali on 95 prosentin luotettavuustasolla suurimmillaan noin 2,9 prosenttiyksikköä.

AVAINSANAT

Temen Huovila ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistosta: ”Kuvastaa hallituksen vihamielisyyttä ammattiliittoja ja järjestäytyneitä työntekijöitä kohtaan”

Kokoomuksen mielestä liitot ovat ikävä este työnantajien määräysvaltaa vastaan, vain vahvemman edulla on merkitystä, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Temen toiminnanjohtaja Karoliina Huovila toteaa.

Huovila ottaa Temen verkkosivuilla kantaa kokoomuksen laajaa tyrmistystä herättäneeseen viestintään. Kokoomus julkaisi tiistaina sosiaalisessa mediassa kuvan, jossa tuotiin esiin veronkevennysten vaikutuksia liittoon kuulumattoman ja liittoon kuuluvan lompakkoon.

Huovila kiteyttää, että tämän myötä kaikille tuli selväksi, mitä pääministeripuolue ajattelee tavallisista suomalaisista työntekijöistä ja ammattiliittojen jäsenistä.

– Kokoomus on viime vuosina heikentänyt työntekijöiden asemaa Suomessa varsin johdonmukaisesti, Huovila kirjoittaa.

Hän nostaa esiin sosiaaliturvaleikkaukset, laajat heikennykset työelämää koskevaan lainsäädäntöön, rajoitukset lakko- ja sopimisoikeuteen sekä massiiviset leikkaukset kulttuurialalle.

– Viimeisin päätös poistaa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus kuvastaa hallituksen vihamielisyyttä ammattiliittoja ja järjestäytyneitä työntekijöitä kohtaan. Tätä on vaikea ymmärtää, sillä toimiva sopimusyhteiskunta on kaikkien etu, hän kirjoittaa.

Huovilan mukaan kokoomuksen linja osoittaa täydellistä tietämättömyyttä ihmisten arjesta. Hän huomauttaa, että suuri osa Temeen tulevista väärinkäytösepäilyistä tulee järjestäytymättömiltä työpaikoilta.

Hän myös huomauttaa, että työntekijöiden ostovoima paranee liittojen ja työehtosopimusten ansiosta, ei hallituksen. Hallituksen verovähennykset tuovat Huovilan mukaan Temen jäsenille pari kymppiä kuussa lisää, kun taas vastikään neuvotellut palkankorotukset nostavat ansioita tänä vuonna 2,4 – 2,5 prosenttia.

AVAINSANAT