VALIKKO

Sähköverkossa oli häiriö – näin se vaikutti

  • Kotimaa
  • 03.08.2023
  • 15:46
  • (Päivitetty: 03.08. 15:50)

Suomen sähköverkossa tapahtui tänään noin kahdelta iltapäivällä taajuus- ja jännitehäiriö, kantaverkkoa hallinnoiva Fingrid kertoo. Yhtiön mukaan sähköverkon taajuus laski alimmillaan 49,5 hertsiin.

Fingridistä kerrotaan STT:lle, että automatiikka korjasi häiriön saman tien. Tämän hetken tietojen mukaan häiriö ei ollut kantaverkossa, vaan muussa sähköverkossa. Fingrid kertoo selvittävänsä vian syytä.

Taajuushäiriön vuoksi lämmön ja jäähdytyksen toimituksessa on koko Helsinkiä koskeva häiriö, energiayhtiö Helen kertoo tiedotteessaan. Helen pyrkii saamaan toimitukset normaaliksi mahdollisimman pian.

Sähköverkon häiriö näkyi torstaina mahdollisesti Linnanmäen huvipuistossa Helsingissä.

Huvipuiston viestinnästä kerrotaan STT:lle, että Linnanmäellä oli noin kahden aikaan iltapäivällä lyhyt sähkökatko. Katkosta uutisoi aiemmin muun muassa Helsingin Sanomat.

Katkon vuoksi osa laitteista jumiutui ja asiakkaita jouduttiin avustamaan laitteista pois. Henkilövahinkoja ei huvipuiston mukaan kuitenkaan sattunut.

Katko oli nopeasti ohi, ja huvipuisto on auki normaalisti.

AVAINSANAT

Soste: Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen kiristynyt – heikoilla ovat ihmiset, joilla ei ole osaamista navigoida etuusviidakossa

  • Kotimaa
  • 08.05.2025
  • 5:00
  • (Päivitetty: 07.05. 16:59)

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen on kiristynyt useilla hyvinvointialueilla kuluneen vuoden aikana, käy ilmi Sosiaalibarometri-kyselystä. Kyselyn teki Suomen sosiaali ja terveys -yhdistys Soste.

Tiukentuneesta linjasta kertovat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden vastaukset.

Kesäkuussa julkaistavan kyselyn ennakkotiedot kertovat, että noin puolet siihen vastanneista sosiaalityöntekijöistä kertoi saaneensa joko kirjallisia ohjeistuksia tai suullisia kehotuksia kiristää täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen myöntämistä. Kirjallisista ohjeistuksista kertoi 31 prosenttia ja suullisista kehotuksista 20 prosenttia sosiaalityöntekijöistä.

Hyvinvointialue voi myöntää täydentävää toimeentulotukea, jos hakijalla on erityistarpeita, kuten vaikea sairaus tai pitkäaikainen toimeentulotuen saanti.

Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena taas on estää syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Sitä voidaan myöntää harkinnan mukaan esimerkiksi turvaamaan asumista tai helpottamaan äkillisiä talousvaikeuksia.

Kiristyksistä raportoitiin suurimmalla osalla hyvinvointialueista.

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN mukaan selvästi yleisimmin on kiristetty täydentävän toimeentulotuen myöntämistä Kelan normin ylittäviin asumiskuluihin.

-  Tämä linjaus lienee reagointia hallituksen tekemiin leikkauksiin asumistuessa ja kiristyksiin perustoimeentulotuen asumiskulujen huomioimisessa. Hyvinvointialueilla ei haluta paikata ensisijaisiin etuuksiin tehtyjä leikkauksia ja perustoimeentulotukeen kuuluvia kuluja, sanoo Sosten erityisasiantuntija Anna Järvinen tiedotteessa.

Hyvinvointialueilla on myös ohjeistettu myöntämään toimeentulotukea vuokrarästeihin ja sähkölaskurästeihin harvemmin tai ei lainkaan. Järvisen mukaan nämä linjaukset osaltaan vaikeuttavat asumiskulujensa kanssa vaikeuksissa olevien pienituloisten ihmisten selviytymistä.

SOSIAALIBAROMETRISTA ilmenee myös, että tuen myöntämisessä edellytetään kauttaaltaan tiukempaa linjaa ja hakemuksia hylätään aiempaa useammin.

Avoimissa vastauksissa on viitteitä siitä, että sosiaalityöntekijöiden harkintavalta ja asiakkaan yksilöllisen tilanteen huomioon ottaminen päätöksissä on kaventumassa.

Kiristyneet ohjeistukset vaativat myös asiakkailta aiempaa enemmän oma-aloitteisuutta, osaamista ja valppautta.

-  Tässä heikoille jäävät ihmiset, joilla ei ole osaamista tai voimia navigoida itsenäisesti etuusviidakossa, Järvinen sanoo.

Sosiaalibarometriin vastasi tammikuussa yhteensä 1  352 Kelan ja hyvinvointialueen vastaajaa. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea koskeviin kysymyksiin vastasi 567 hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijää ja 113 sosiaali- ja terveysjohtajaa.

AVAINSANAT

THL: Viime vuonna vain harvoilla alueilla terveyskeskukseen sai yhteyden saman päivän aikana

  • Kotimaa
  • 08.05.2025
  • 0:01
  • (Päivitetty: 07.05. 16:49)

Viime vuonna Suomessa vain harvojen terveydenhuollon palvelunjärjestäjien alueilla terveyskeskukseen sai yhteyden saman päivän aikana. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tilastoraportista.

Potilaan tuli viime vuonna lain mukaan saada yhteys terveyskeskukseen arkipäivisin virka-aikana saman päivän aikana. THL:n mukaan kuitenkin vain viisi palvelunjärjestäjää 24:stä arvioi pystyneensä vastaamaan kaikkiin perusterveydenhuoltoon tulleisiin yhteydenottoihin lain mukaisesti. Palvelunjärjestäjiä ovat muun muassa hyvinvointialueet, Helsinki ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS).

HOITAJAT hoitivat viime vuonna suurimman osan hoitoonpääsykäynneistä. Kolme neljästä perusterveydenhuollon käynneistä, joiden tuli lain mukaan toteutua kahden viikon sisällä, oli laillistetuille hoitajille, kuten sairaan- tai terveydenhoitajille. Suurin osa näistä ensikäynneistä tapahtui etänä.

Lääkäriin pääsy kahden viikon enimmäisajassa onnistui viime vuonna hieman edellisvuotta paremmin. Hoitoonpääsyn nopeudessa oli kuitenkin alueellisia eroja. Parhaiten lääkärille pääsi kahdessa viikossa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella, jossa yli 90 prosenttia käynneistä toteutui 14 päivässä. Heikoin tilanne oli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, jossa vain 44 prosenttia käynneistä toteutui lain määräämässä ajassa.

-  Lääkäriin pääsy näyttäisi hidastuneen alkuvuonna 2025. Hoitoonpääsyn enimmäisaikoja väljennettiin vuodenvaihteessa 23 vuotta täyttäneillä potilailla, THL:n erikoissuunnittelija Tiina Marttila sanoo tiedotteessa.

KOKO maassa kiireettömään erikoissairaanhoitoon hoitoa odottaneiden määrä väheni lähes 10  000 potilaalla viime vuonna.

Pitkään eli yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden määrä väheni muun muassa Keski-Suomen, Lapin ja Pirkanmaan hyvinvointialueilla, mutta kasvoi koko maan tasolla. Vuoden alussa pitkään hoitoa jonottaneita oli hieman alle 26  000, kun vuoden lopussa määrä oli kasvanut lähelle 27  000:ta.

-  Osa hyvinvointialueista on onnistunut vähentämään pitkään odottaneiden määrää. Kesällä odottaneiden määrä lisääntyi kuten aiempinakin vuosina, THL:n kehittämispäällikkö Pia Tuominen sanoo tiedotteessa.

Alueelliset erot olivat suuria myös kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottaneiden osuuksissa: Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla pitkään hoitoa odottaneiden osuus potilaista oli viime vuonna yli 27 prosenttia, kun Etelä-Savossa luku oli 2,5 prosenttia.

-  Hyvinvointialueiden välisiä eroja selittävät muiden muassa asukkaiden ikäjakauma ja sairastavuus, Tuominen sanoo.

Pisimmät jonot olivat kaihi- ja tekonivelleikkauksiin. Kaihileikkausta odotti vuoden lopussa yli 13  000 potilasta, polven tai lonkan tekonivelleikkausta yli 12  000 potilasta.

AVAINSANAT

Ilmavoimien komentaja: Pudonnut Hornet harjoitteli taitolentoa – Poliisi: rikosta ei epäillä

Rovaniemellä keskiviikkona aamupäivällä pudonnut Hornet-hävittäjä oli harjoittelemassa esityslentoa, kertoi Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen tiedotustilaisuudessa Rovaniemellä. Kone putosi melko pian nousun jälkeen maahan ja syttyi tuleen, Herranen kertoi eri medioiden välittämässä tiedotustilaisuudessa.

Heittoistuimella pelastautunut lentäjä loukkaantui lievästi ja pystyi Herrasen mukaan kävelemään itse pelastusajoneuvoon. Hornetin hylky päätyi uusiin F-35-hävittäjiin liittyvän työmaan reunalle, mutta työmaalle ei aiheutunut suuria vaurioita.

Ilmavoimat julkisti tiedotustilaisuuden yhteydessä kuvan maassa olevan Hornetin pahoin hiiltyneestä hylystä.

Herrasen mukaan turma ei vaikuta Ilmavoimien valmiuteen ja operatiivinen lentotoiminta jatkuu normaalisti. Muu Hornet-lentotoiminta on toistaiseksi keskeytetty.

POLIISI ei tässä vaiheessa epäile ketään rikoksesta Hornet-onnettomuudessa. Asiasta kertoi tiedotustilaisuudessa tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jouni Koivunen Lapin poliisilaitokselta.

Hänen mukaansa poliisi toistaiseksi avustaa Ilmavoimia onnettomuuden tutkinnassa tekemällä paikkatutkintaa. Tutkinnan tulokset annetaan myös Puolustusvoimien käyttöön.

Koivunen totesi, että sotilasilmailussa tapahtuvien lento-onnettomuuksien tutkinnasta vastaa Ilmavoimat. Taustalla ovat viranomaisten keskinäiset sopimukset ja poliisihallinnon sisäiset määräykset, hän kertoi.

Koivunen kuitenkin lisäsi, että poliisi selvittää myös sitä, onko jotakuta syytä epäillä laiminlyönnistä tai jopa rikoksesta onnettomuudessa.

-  Tarkoitus on ainakin vähintään sulkea pois sellaisen mahdollisuus, Koivunen kertoi.

Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjä syöksyi maahan Rovaniemen lentokenttäalueella. Lentäjä pelastautui heittoistuimella. Ilmavoimien mukaan lentäjä loukkaantui lievästi eikä onnettomuudessa tapahtunut muita henkilövahinkoja.

POHJOISMAIDEN puolustusministerikokoukseen osallistuneita ministereitä oli katsomassa esityslentoharjoituksia Rovaniemellä, kun hävittäjäonnettomuus tapahtui. Lapin lennoston esikuntapäällikön, everstiluutnantti Petteri Puusan mukaan ministerit eivät kuitenkaan nähneet tai kuulleet onnettomuutta, kun se tapahtui.

-  Menimme sivuun sellaiseen paikkaan, josta olisi normaalisti vaikea seurata varsinaista esityslentoa. Onnettomuuspaikan suuntaan ei nähnyt sieltä, sillä edessä oli suuri lentokonehalli, Puusa kertoi STT:lle puhelimitse.

Puusan mukaan ministerit ja hän itse seurasivat lentoja turvallisesta paikasta ja he käyttivät muun muassa kuulosuojaimia. Tapahtuman aikaan alueella oli myös muuta lentotoimintaa, joka piti kovaa ääntä.

He saivat tietää onnettomuudesta kuulutuksesta muutaman minuutin kuluttua, kun he olivat siirtyneet sisätiloihin, Puusa kertoi.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kommentoi onnettomuutta lyhyesti iltapäivällä viestipalvelu X:ssä.

-  Olimme Nordefco-ministerikokouksen yhteydessä Pohjoismaiden puolustusministereiden kanssa seuraamassa Ilmavoimien lentotoimintaa. Emme nähneet onnettomuutta, mutta saimme siitä tiedon välittömästi, Häkkänen kirjoitti.

SOTILASVIRANOMAISYKSIKKÖ on nimennyt tutkintaryhmän selvittämään Rovaniemen onnettomuuden syitä.

-  He tekevät tieteellisen ja hyvin kattavan tutkinnan, jossa tutkitaan kaikki mahdolliset tekniset asiat ja ohjaajan toimintaan liittyvät asiat ja kaikki käytettävissä oleva tekninen materiaali, jos sitä koneesta saadaan, Puusa sanoi STT:lle.

Puusa ei ota kantaa onnettomuuden syihin, sillä tutkinta on vielä alkuvaiheessa. Hän kertoo itse tavanneensa onnettomuudesta pelastuneen lentäjän ja jutelleensa tämän kanssa hyvin lyhyesti.

Puusan mukaan onnettomuustutkinnan aikatauluja on tässä vaiheessa hyvin vaikea arvioida.

-  Edellinen tutkinta viimeisimmästä Hornet-onnettomuudesta on vieläkin kesken eli voi kestää kauankin, hän totesi.

Niilo Simojoki, Eetu Halonen, Aliisa Uusitalo / STT

AVAINSANAT

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen konduktöörit lakkoon – taustalla aie korvata konduktöörit järjestyksenvalvojilla

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen konduktöörit ovat lakossa torstaina ja perjantaina. Työnseisauksella vastustetaan VR:n konduktöörien korvaamista järjestyksenvalvojilla HSL-alueen liikenteessä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liittto JHL:n julistaman kaksipäiväisen työnseisauksen kohteena ovat raidealan työehtosopimuksen lähiliikenteessä olevat työtehtävät. Työtaistelu alkaa torstaina heti puolenyön jälkeen ja päättyy perjantaina kello 23.59. Lakko koskee kaikkia tällä aikavälillä alkavia työvuoroja.

JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström sanoo, että liitto ei hyväksy työnantajan työehtoshoppailua. JHL torppaa VR:n aikeet korvata pääkaupunkiseudun lähijunien konduktöörit edullisemmassa työehtosopimuksessa olevilla järjestyksenvalvojilla.

– HSL-alueen konduktöörien määrää on vähennetty joka vuosi HSL:n esitysten mukaan. Vähentäminen on johtanut lähijunissa turvallisuustason laskuun, mikä vaikuttaa matkustajien lisäksi junien matkustamohenkilökuntaan, Ekström sanoo tiedotteessa.

– Nyt VR ja HSL ovat sopineet ”uudesta palvelumallista”, jossa käytännössä loput konduktöörit ollaan korvaamassa järjestyksenvalvojilla. VR on aloittanut yt-neuvottelut, joissa irtisanomisuhan alla on 130 163:sta lähiliikenteen konduktööristä, hän jatkaa.

Konduktöörin apu on korvaamatonta monille matkustajaryhmille.

EKSTRÖM ihmettelee, miten yhden ammattiryhmän irtisanominen ja laadukkaan matkustajakokemuksen rapauttaminen auttavat yhtiötä sen kohti maailman parasta, kuten VR visiossaan ”yhteisellä matkalla maailman parhaaksi” linjaa.

JHL pitää selvänä, että junissa tarvitaan konduktöörejä. Ekström muistuttaa, että konduktööri neuvoo reiteissä, auttaa lipun ostossa ja varmistaa sujuvan matkanteon kaikille – myös iäkkäille, liikuntarajoitteisille ja lasten kanssa matkustaville.

– Se on hyvää palvelua. Konduktöörin apu on korvaamatonta monille matkustajaryhmille. Heidän poistamisensa heikentää julkisen liikenteen esteettömyyttä.

– Konduktööri on junan ammattilainen, joka huolehtii matkustajien turvallisuudesta, valvoo järjestystä ja toimii apuna hätätilanteissa. Jos konduktöörit korvataan järjestyksenvalvojilla, menetetään laadukas palvelu ja matkustuskokemus.

AVAINSANAT

Apulaisoikeusasiamies moittii puutteita vankien psykiatrisen hoidon saatavuudessa

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin moittii puutteita vankien psykiatrisen hoidon saatavuudessa ja hoitoon pääsyssä.

Hän toteaa päätöksessään, että huomattava osa vangeista kärsii mielenterveyden ongelmista ja että hoidolle on huomattavasti suurempi tarve kuin mitä voidaan tarjota.

-  Pidän tilannetta mielenterveyden hoidon saatavuudessa kokonaisuutena arvioiden erittäin huolestuttavana ja sekä potilaiden että henkilökunnan oikeusturvaa vaarantavana, päätöksessä sanotaan.

Sakslin uskoo tilanteen vaikeutuvan tulevaisuudessa. Päätöksen mukaan psyykkisesti vakavasti sairaiden vankien määrä on suuri ja kasvaa koko ajan.

-  Vankimäärän on ennustettu lisääntyvän lähivuosina merkittävästi, mistä seuraa vankiloiden enenevää yliasutusta. Tästä seuraa vankiloiden ja poliklinikoiden entistä suuremmat vaikeudet toimia psyykkisesti sairaiden vankien kanssa ja hoitaa heitä, päätöksessä sanotaan.

PÄÄTÖKSEN mukaan hoidon liian vähäinen saatavuus vaarantaa potilaan oikeuden riittävään ja hyvään hoitoon ja on omiaan vaarantamaan potilasturvallisuutta.

-  Tilanne lisää erityisesti poliklinikoiden sairaanhoitajien vastuuta, millä voi olla negatiivinen vaikutus myös poliklinikan henkilökunnan työssä jaksamiseen.

Sakslin ihmettelee Vankiterveydenhuollon (VTH) optimistista näkemystä hoidon tilasta.

-  VTH:n näkemyksen mukaan mielenterveyden hoidon saatavuus on pääsääntöisesti hyvä. Saadun selvityksen perusteella en kuitenkaan voi vakuuttua tästä.

Sakslin katsoo, ettei tilannetta voida parantaa pelkästään Vankiterveydenhuollon omilla toimilla, vaan kyse on ainakin osittain lain vaatimusten ja niiden täyttämiseksi osoitettujen voimavarojen epäsuhdasta.

-  Mikäli laissa asetetut vaatimukset ovat viranomaisen käytettävissä oleviin resursseihin ja toimintamahdollisuuksiin nähden ylimitoitettuja, lain noudattaminen saattaa olla mahdotonta.

SAKSLIN huomauttaa, että vangit ovat huonomman terveydentilansa ja vapaudenmenetyksensä takia muuta väestöä heikommassa asemassa. Heidän mahdollisuutensa saada hoitoa mielenterveyden ongelmiinsa on käytännössä täysin riippuvainen VTH:n toiminnasta.

-  Mielestäni huoleen vankien psykiatristen palvelujen saamisen vaikeudesta on suhtauduttava asiaan kuuluvalla vakavuudella, päätöksessä sanotaan.

Sakslin pyytää, että asiassa ryhdytään viipymättä kaikkiin tarpeellisiin toimiin tilanteen parantamiseksi.

Vankiterveydenhuollon pitää syyskuun loppuun mennessä ilmoittaa, mihin toimiin päätös on antanut aihetta. Päätös on toimitettu myös sosiaali- ja terveysministeriöön ja oikeusministeriöön sen selvittämiseksi, miten hoitoa voitaisiin parantaa. Ministeriöiden pitää ilmoittaa toimistaan marraskuun lopulla.

AVAINSANAT