• Politiikka
• 25.09.2026
• 8:35
• (Päivitetty: 25.09. 8:37)

Onko perustuslakivaliokunnasta tullut hallituksen poliittinen työkalu, ja tekisikö perustuslakituomioistuin kiistojen ratkaisusta helpompaa? Valiokunnan puheenjohtaja sanoo ei kumpaankin väitteeseen – ja perustelee miksi.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on Petteri Orpon (kok.) hallituskaudella joutunut voimakkaan arvostelun kohteeksi.

Ristiriitojen ytimessä on perustuslakivaliokunnassa äänin 15-2 kesällä 2024 hyväksymä lausunto, joka salli julkisuudessa käännytyslakina tunnetun rajaturvallisuuslain säätämisen poikkeuslakina.

Lausunnossaan perustuslakivaliokunta totesi, että laki olisi ollut normaalina lainsäädäntönä perustuslain ja Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden vastainen, mutta voitiin hyväksyä perustuslain säätämisjärjestyksessä.

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA täyttää tänä vuonna 120 vuotta, joten Demokraatti kysyi valiokunnan toimivuudesta nykyisen puheenjohtajan Heikki Vestmanin (kok.) näkemyksiä.

– Meillä on valiokunnassa tämmöinen sanonta, johon kukin voi aina vuoroin tukeutua: typerää, mutta perustuslain mukaista, Vestman sanoo.

Vaikka perustuslakivaliokunta koostuu poliitikoista, siellä ei pitäisi pohtia lakiesityksen tarkoituksenmukaisuutta tai niiden puoluepoliittisia perusteita.

– Valiokunnan kysymyshän on, voidaanko laki säätää perustuslain estämättä. Me emme kysy, onko tämä lakiesitys hyvä vai huono, tai mitä minä ajattelen tästä poliittisesti. Valiokunnassa on kyettävä ikään kuin poliittisesti ulkoistamaan poliittisen itsensä käsiteltävästä asiasta.

Vestman ottaa esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämisen, jonka hän totesi viime hallituskaudella perustuslakivaliokunnan jäsenenä perustuslain mukaiseksi, vaikka ajatteli sen olevan huonosti perusteltua rahankäyttöä.

– Tällä kaudella on myös ollut sellaisia lakiesityksiä, joista voin sanoa, että poliittisesti kovastikin tuen, mutta samalla joutunut toteamaan, että niitä ei voida perustuslain estämättä säätää.

”Me emme kysy, onko tämä lakiesitys hyvä vai huono, tai mitä minä ajattelen tästä poliittisesti”

Hän mainitsee vakavia rikoksia tehneiden varmuusvankeutta koskevan perustuslakivaliokunnan lausunnon, jonka mukaan lakia ei voitu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön vuoksi hallituksen esittämässä muodossa muuttamatta säätää.

PERUSTUSLAILLA suojataan muun muassa kansalaisten yhdenvertaisuuden, ihmisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien kaltaisia fundamentteja, jotka on haluttu poistaa kulloinkin vallassa olevan parlamentaarisen enemmistön ulottuvilta.

Kyse on siis poliittisen vallan ja demokratian rajaamisesta. Vestman tähdentää, että perustuslaissa on muutakin kuin luku perusoikeuksista.

– Valtiojärjestyksen perusteisiin sisältyy muun muassa demokratiaperiaate sekä se, että lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta. Joten kai lähtökohtana on pidettävä sitä, että kansanvaltaisella lainsäätäjällä on riittävä harkintavalta viedä yhteiskuntaa haluamansa suuntaan. Perustuslakiin ei myöskään voida tulkinnalla keksiä sellaisia oikeuksia tai muita demokratian rajoitteita, joita sinne ei ole säädetty.

Samalla Vestman alleviivaa perustuslain luonnetta enemmistön mielivallan rajoitteena.

– Perustuslaki on laki. Ne asiat, jotka perustuslainsäätäjä on ottanut sen pykälien tekstin ja tarkoituksen perusteella pois yksinkertaisen enemmistön päätösvallan piiristä, ovat lukon takana. Ellei perustuslakia sitten määräenemmistöllä muuteta.

Myös perustuslaki on lainsäädäntöä, jota voidaan tarvittaessa muuttaa. Tämä tosin edellyttäisi suurempaa määräenemmistöä ja tavanomaisessa säätämisjärjestyksessä myös kahta vaalikautta.

VAIKKA puheenjohtaja Vestman korostaa valiokunnan puolueettomuutta, perustuslain etukäteisvalvonnan poliittisuus on valiokunnan ulkopuolella taajaan toistuva keskustelunaihe.

Yleensä valiokunnan politisoitumista on epäillyt kulloinenkin oppositio. Hallituspuolueet ovat puolestaan usein arvostelleet valiokunnan käyttämiä asiantuntijoita poliittisuudesta.

Viime aikoina keskusteluun on liittynyt myös osa valtiosääntöoppineista.

Helsingin yliopiston oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori kirjoitti syyskuussa Helsingin Sanomiin esseen otsikolla Poliittinen riitely murentaa luottamusta perustuslakiin.

Tuori moitiskeli kokoomusta ja puheenjohtaja Vestmania muun muassa asiantuntijoiden sivuuttamisesta.

– Oikeudellisten asiantuntijoiden ylikävely käännytyslain käsittelyssä on räikein mutta ei ainoa osoitus oikeuden ja politiikan tasapainon murtumisesta. Tapahtui se, mitä valtiosääntöoppineet olivat pitäneet sinänsä mahdollisena, mutta jonka he eivät uskoneet valtiosääntökulttuurin pitkän perinteen vuoksi toteutuvan. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja on luotsannut valiokuntakäsittelyn lävitse kaikki hallitusohjelman kannalta keskeiset lakiehdotukset, Tuori kirjoitti.

VESTMAN huomauttaa, että 90 prosenttia perustuslakivaliokunnan lausunnoista on ollut tällä kaudella yksimielisiä ja vain kuudessa prosentissa on äänestetty. Se on linjassa aiempien kausien lukujen kanssa.

– Nämä ovat valiokunnan kantoja. Kiitän siitä kunniasta, jos joku ajattelee puheenjohtajan pystyvän yksin näitä lausuntoja laatimaan, mutta niinhän asia ei ole: osaavia, kokeneita ja fiksuja jäseniä on 17. Heidän kantansa sovitetaan yhteen lausuntoon.

Hän sanoo kaikkien valiokunnan arviointien perustuneen tälläkin kaudella perustuslain tekstiin, sen esitöihin, valiokunnan aiempaan käytäntöön ja valiokunnan kuulemien riippumattomien oikeusoppineiden näkemyksiin.

– Jokainen valiokunnan lausunto on saanut tukea jonkun oikeusoppineen lausunnosta.

90 prosenttia perustuslakivaliokunnan lausunnoista on ollut tällä kaudella yksimielisiä.

– Toivottavasti professori Tuori ei tarkoita sanoa, että kun valiokunta on nojannut jonkun toisen oikeusoppineen kuin hänen lausuntoonsa, valiokunnan kanta olisi jotenkin siinä tapauksessa vähemmän oikeudellinen tai enemmän poliittinen.

ESSEESSÄÄN Tuori lainasi myös entistä kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Kai Mykkästä, joka katsoi lähes kaikkien rakenteellisten uudistusten olevan Suomessa perustuslaillisesti haastavia.

Mykkäsen mukaan myös perustuslain tulkinta on laventunut.

– Ei puheenjohtaja mitään määrää, mutta hän johdattelee keskustelua ja vaikuttaa myös siihen prosessiin, ettei siellä ruveta pelaamaan muotoseikoilla, Mykkänen totesi huhtikuussa 2023. Tällä hän perusteli sitä, miksi kokoomus halusi valiokunnan puheenjohtajuuden itselleen.

Vestman pitää Mykkäsen lausuntoa epäonnistuneena. Siitä ei hänen mukaansa välity ymmärrys perustuslakivaliokunnan työn luonteesta.

– En ota vastuuta Mykkäsen epäonnisesta lausunnosta, josta kuvastui se, ettei hän kyennyt muotoilemaan sitä mitä valiokunta joka päivä tekee. Oikeudessa, myös valtiosääntöoikeudessa, on nimenomaan kyse muotoseikoista, Vestman muistuttaa.

Tuorin esseetä Vestman kuvaa yhteiskuntapoliittiseksi.

– En tunnistanut oikeudellista analyysiä siitä, mihin tämä hänen kritiikkinsä perustuu. Tällaista yhteiskuntapoliittista keskustelua tietenkin voidaan Suomessa käydä.

VESTMAN tulkitsee esseen kritiikin koskevan myös sosiaalisten perusoikeuksien tulkintaa, jota perustuslakivaliokunta on tällä kaudella tehnyt käsitellessään sosiaaliturvaan ja työttömyysturvaan liittyviä lakiesityksiä.

– Se, että Suomessa on voitu säästää perustuslain estämättä myös sosiaali- ja työttömyysturvasta valtiontalouden velkaantumisen vuoksi, ei ole mitenkään poikkeuksellista. Valiokunta on nojannut sosiaalisia perusoikeuksia koskevissa arvioinneissaan valiokunnan 1990-luvulla, siis heti perusoikeusuudistuksen jälkeen, laman aikana antamiin lausuntoihin ja niiden perusteluihin.

Vestmanin mukaan perustuslakivaliokunta on esimerkiksi vuonna 1996 todennut, että julkisen talouden tila voidaan huomioida etuuksia mitoitettaessa.

– Jo perustuslain esitöissä – perusoikeusuudistushan tehtiin laman keskellä, kun Suomesta oli ihan oikeasti rahat loppu – sanotaan, että sosiaaliturvaa suunnataan ja kehitetään yhteiskunnan kulloistenkin voimavarojen mukaisesti. Niin sanottua heikennyskieltoa ei perustuslain säätämisasiakirjoista löydy. Perustuslaki turvaa tietyn minimitason.

MUIHIN kuin oikeudellisiin seikkoihin perustuva keskustelu perustuslakivaliokunnan ympärillä ei Vestmanin mukaan ole hedelmällistä.

– Nimenomaan oikeudellinen kritiikki auttaa valiokuntaa kehittymään ja katsomaan tarvittaessa omia lausuntojaan uusin silmin. Sitä pidän arvokkaana.

Politisoitumisen sijaan Vestman näkee johtamansa valiokunnan tehneen tällä kaudella samaa kuin aiemminkin.

– En tunnista tilastojen valossa enkä valiokunnan sisällöllisessä linjassa eroja. Enkä valiokunnan metodissa. Siinäkään, että valiokunnan päätöksiin kulloinkin tyytymättömät arvostelevat valiokuntaa, ei ole uutta.

Vestmanin mukaan valiokunta on todennut yli kolmanneksesta arvioimistaan lakiesityksistä, että lakia ei voida säätää hallituksen haluamalla tavalla, vaan sitä pitää muuttaa.

– Tämän valiokunnan lausuntojen ponsimäärä on suurin piirtein samassa linjassa, mitä aiempien valiokuntienkin. Se on noin kolmanneksessa. Nämä ovat tilastoja, näistä ei tarvitse kiistellä.

VALIOKUNTA pyrkii kaikin keinoin yksimielisiin ratkaisuihin.

– Niiden joukossa on valtavasti sellaisia lausuntoja, jotka muutoin tässä talossa ovat poliittisesti kaikkein kiistanalaisimpia asioita, niitä, joista kansanedustajat tuolla salissa ovat kiihkeästi keskenään eri mieltä. Ja silti valiokunta, siis 17 kansanedustajaa, kuultuaan oikeusoppineita, on kyennyt muodostamaan niistä yksimielisen kannan siitä, voidaanko tämä säätää perustuslain estämättä vai ei.

Eniten valtiosääntöoppineet ovat kritisoineet poikkeuslakina säädettyä rajaturvallisuuslakia. Se sallii turvapaikanhakijoiden käännyttämisen lyhyen seulonnan jälkeen suoraan rajalta tilanteissa, joissa Suomeen kohdistuu Venäjältä välineellistetyn maahantulon uhka.

Laki hyväksyttiin eduskunnassa kesällä 2024 perustuslainsäätämisjärjestyksessä 5/6-enemmistöllä äänin 167-31. Sitä ei ole toistaiseksi käytetty kertaakaan.

– Siinäkin lausunto perustui valiokunnan kuulemien oikeusoppineiden kantoihin, oikeuskanslerin, oikeusasiamiehen ja jossain määrin professori Hidénin lausuntoihin, ja nyt sitten toisella kierroksella vielä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen entisen tuomarin Pauliine Koskelon lausuntoon.

RAJALAKI on edelleen Euroopan komission käsiteltävänä. Kantelun teki joukko suomalaisia oikeustietelijöitä professori Päivi Leino-Strandbergin johdolla.

– Nythän odotetaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisua Puolaa ja Liettuaa koskevissa tapauksissa, joissa on ollut kysymys välineellistetystä maahantulosta.

Myös komissio on kertonut edistävänsä nyt eurooppalaista sääntelyä välineellistettyä maahantuloa varten. Suomesta on otettu jo oppia ainakin Puolassa, jossa on käytössä vastaavanlainen laki.

Vestmanin mukaan rajaturvallisuuslain soveltamisedellytyksenä on se, että Suomen täysivaltaisuus ja kansallinen turvallisuus olisi vakavasti vaarantunut.

– Suomen perustuslaki ei ole itsemurhasopimus. Sen takiahan sinne on se rajatun poikkeuksen mahdollisuus aikoinaan tietoisesti jätetty. Näin minä ajattelen.

Rajaturvallisuuslaki saa eduskunnassa laajaa tukea oppositiostakin, mutta osaa oikeusoppineista se hiertää. Professori Leino-Strandberg luonnehti lakia viimeksi tällä viikolla kurssikirjaesimerkiksi EU:n ja kansainvälisten sopimusten rikkomisesta.

– Perustuslakivaliokunta taas on sanonut pitävänsä selvänä, ettei Suomi sitoutuessaan Euroopan ihmisoikeussopimukseen sekä EU:n perusoikeuskirjaan ole hyväksynyt sitä, että niiden mukaisia velvoitteita väärin- ja hyväksikäyttämällä vieras valtio saisi vakavasti vaarantaa Suomen täysivaltaisuuden.

SUOMESSA pohditaan aika ajoin perustuslakituomioistuimen perustamista. Lakien perustuslainmukaisuutta arvioitaisiin silloin nykylinjasta poiketen vasta niiden säätämisen jälkeen.

– Minulla ei ole tietoa sellaisesta länsimaasta, jossa toimivalta kumota parlamentin säätämiä lakeja olisi annettu tuomioistuimelle vakaan demokratian oloissa, Vestman sanoo.

Politiikan ja juridiikan välisen jännite ei poistu, vaikka valvonta siirrettäisiin tuomioistuimelle.

Hän ottaa esimerkiksi Saksan, jonne perustuslakituomioistuin luotiin toisen maailmansodan jälkeen.

– Itä-Euroopassa se syntyi niin ikään sosialistisen regiimin kaaduttua. Espanjassa ja Italiassa taas fasistisen regiimin kaaduttua.

Yhdysvalloissa korkein oikeus sai toimivaltansa perustuslakivalvontaan Amerikan vallankumouksen jälkeen 1700-luvun lopulla.

PERUSTUSLAIN tulkintaan kuuluva politiikan ja juridiikan välisen jännite ei poistu, vaikka valvonta siirrettäisiin tuomioistuimelle.

– Tulkintakysymykset pysyvät samoina. Jos Suomen johtavat oikeusoppineet kerta toisensa jälkeen tulevat valiokuntaan ja ovat keskenään eri mieltä siitä, miten kiperät tulkintatilanteet pitäisi ratkaista, niin ajatteleeko joku, että toiseen instanssiin siirtämällä ne olisivat vähemmän kiperä?

Myös poliitikoista on vaikea päästä täysin eroon. Perustuslakituomioistuinten tuomarit tavataan valita demokraattisen prosessin lopputuloksena paitsi Yhdysvalloissa, myös esimerkiksi Saksassa, Italiassa ja Itä-Euroopan maissa.

– Saksan perustuslakituomioistuimen nykyinen presidentti on CDU:n pitkäaikainen entinen parlamentaarikko ja valtapuolueilla on siellä mandaattipaikat. Ranskan perustuslakineuvoston jäsenet ovat kaikki entisiä poliitikkoja, joilla on puoluetausta. Näyttää siltä, että näin merkittävälle vallankäytölle, jossa sidotaan kansanvaltaisen enemmistön kantaa, tarvitaan demokraattinen legitimiteetti.

JOSKUS aikoinaan perustuslakivaliokunta oli paikka, jossa ei ollut kova kiire, nykyään valiokunnassa vaikuttaisi olevan pysyvä ruuhka.

Vestman on esimerkiksi julkisuudessa arvioinut, ettei valiokunta välttämättä ehtisi käsitellä mahdollista kansanedustaja Timo Vornasen erottamisvaatimusta lainkaan tällä kaudella.

Vestman ei osaa suoraan vastata, mistä lisääntynyt työmäärä johtuu.

– Tämä on oleellinen kysymys, johon ei ole selvää vastausta. Valiokunta on nyt antanut lähes 200 lausuntoa jo tällä vaalikaudella. Viime kaudella annettiin 212 lausuntoa. Se oli lähellä kaikkien aikojen ennätystä.

– Yksi syy vaalikausi vaalikaudelta kasvaneelle työmäärälle on se, että valiokuntaan lähetetään lakiesityksiä arvioitavaksi toisinaan varmuuden varalta. Olemme tästä useasti tällä kaudella huomauttaneet. Parempi lainvalmistelu ratkaisisi paljon.