VALIKKO

Saara-Sofia Sirén siirtyy Telan johtoon

Saara-Sofia Sirén (kok.).

Kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on valittu Työeläkevakuuttajat Tela ry:n uudeksi toimitusjohtajaksi.

Sirén aloittaa tehtävässään toukokuun alussa, mikäli eduskunta myöntää hänelle eron kansanedustajan toimesta. Telan pitkäaikainen toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes jää tuolloin pois tehtävästään. Koulutukseltaan Sirén on kauppatieteiden maisteri sekä filosofian maisteri.

TELAN hallitus teki päätöksen kokouksessaan torstaina.

– Kiitän lämpimästi Telan hallitusta saamastani luottamuksesta. Mikäli eduskunta myöntää minulle eron, voin Telan toimitusjohtajana jatkaa uudessa roolissa työtäni hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi, Sirén sanoo Telan tiedotteessa.

AVAINSANAT

Lindtman vaatii Orpoa puuttumaan rasistisiin puheisiin – ”Tänään ylitettiin taas yksi raja”

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman Politiikan toimittajien yhdistyksen tilaisuudessa Helsingissä 4. kesäkuuta 2026.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kysyy, hyväksyykö pääministeri Petteri Orpo (kok.) hallituskumppaneidensa avoimen rasistiset puheet.

Lindtman kommentoi tiistaisessa Facebook-päivityksessään mitä ilmeisemmin perussuomalaisten kansanedustajan Mauri Peltokankaan (ps.) alun perin maanantaina julkaistua somekomenttia.

Lindtman kirjoittaa omassa Facebook-kirjoituksessaan, että SDP ei hyväksy vihapuhetta, rasismia tai minkäänlaista syrjintää ihonvärin, uskonnon tai etnisen taustan perusteella. Suomen on oltava kaikille hyvä ja turvallinen paikka elää, hän linjaa.

– Se, että yksi hallituspuolueista tekee vastakkainasettelusta ja rasismista kumpuavaa politiikkaa, ei ikävä kyllä enää yllätä. Se, että pääministeri Orpo ja kokoomus ovat koko hallituskauden katsoneet tätä läpi sormien ei myöskään ikävä kyllä ole enää uutinen, hän toteaa.

Lindtman huomauttaa, että SDP on toistuvasti vaatinut pääministeriä puuttumaan hallituspuolueiden edustajien rasistiseen puheeseen ja toimintaan, joka on vaikuttanut jopa Suomen maineeseen maailmalla.

– Tänään ylitettiin taas yksi raja, kun hallituspuolueen kansanedustaja hyökkäsi suoraan varapuheenjohtajaamme Nasimaa (Razmyar) kohtaan. En aio antaa tälle postaukselle tai sen tekijälle huomiota, jota hän varmasti julkaisullaan toivoi saavansa. Totean pelkästään, että en voi hyväksyä vastaavaa kielenkäyttöä ketään, en missään nimessä myöskään oman puolueeni varapuheenjohtajaa, kohtaan, Lindtman kirjoittaa.

Lindtman viittaa eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan Peltokankaan Facebook-päivitykseen, jossa tämä kysyy, kuinka moni hänen seuraajistaan ”haluaa Suomeen afkaani-muslimin sisä- tai ulkoministeriksi seuraavalla vaalikaudella”.

– Jos ette vielä tienneet niin nyt tiedätte, että demarit on puolue, joka ei pelkästään halua tätä maata täyteen islamisteja, vaan hoitavat teille ihan oman kiintiömuslimin ministeriksi voittaessaan vaalit. No.. ajaako mahdollinen muslimi-demari kantasuomalaisen asiaa? Tuo kysymys kannattaa ottaa tosissaan, jos meinaa antaa äänensä sosialistille 2027 eduskuntavaaleissa, Peltokangas kirjoitti.

Lindtman muistuttaa, että politiikkaan kuuluu asioista eri mieltä oleminen, mutta henkilöön ja hänen taustaansa kohdistuvalla epäasiallisella kommentoinnilla ei ole sijaa missään – ei myöskään politiikassa.

– Jokaisella pitää olla mahdollisuus olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa ilman vihapuhetta. Nyt näin ei ole ja tähän pitää puuttua, Lindtman vaatii.

Peltokangas itse on kiistänyt Iltalehdessä viitanneensa päivityksessään SDP:n varapuheenjohtajaan Nasima Razmyariin.

AVAINSANAT

Kuntajohtajat eivät lämpene kuntaliitoksille – yhteistyön lisäämiselle vahva kannatus

Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen mielestä kaikkia parlamentaarisen työryhmän käsittelyssä olevia vaihtoehtoja on punnittava takasti.

Kuntajohtajista lähes puolet suhtautuu kielteisesti kuntaliitoksiin, Kuntaliiton kyselystä selviää. Kuntien välisen yhteistyön lisääminen sen sijaan sai kuntajohtajien vahvan kannatuksen.

Kuntaliiton kyselyn taustalla on eduskuntapuolueiden työ parlamentaarisessa työryhmässä, jossa luodaan yhteistä näkemystä kunta- ja palvelurakenteen tulevaisuudesta. Työryhmän käsittelyssä on kolme vaihtoehtoa: kuntien välisen yhteistyön lisääminen, kuntien tehtävien eriyttäminen ja kuntaliitosten toteuttaminen.

– Kaikissa kolmessa ratkaisuvaihtoehdossa on paitsi uhkakuvia, myös etuja. On tärkeää, että yhteistyön tiivistämisen lisäksi kaikkia vaihtoehtoja punnitaan tarkasti ja päätöksiä tehdään jo seuraavan hallituskauden aikana, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo tiedotteessa.

Kuntaliiton kyselyyn vastasi 185 kuntajohtajaa eri puolilta Suomea. Kyselyssä kuntaliitoksiin myönteisesti suhtautui 26 prosenttia vastanneista.

Lähes kaikissa maakunnissa suhtautuminen liitoksiin on enemmän kielteistä. Hieman myönteisempää suhtautuminen oli Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Suurten kaupunkien johtajat kannattivat liitoksia muita enemmän.

– Kuntaliitokset huolestuttavat kuntajohtajia, sillä omaan kuntaan ja sen itsenäisyyteen suhtaudutaan tunnetusti hyvin tunnepitoisesti, sillä liitosten pelätään karsivan lähipalveluja, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo tiedotteessa.

YHTEISTYÖN lisäämiseen sen sijaan suhtauduttiin vahvan myönteisesti. Sitä kannattai 81 prosenttia vastaajista, vain kolme prosenttia ei siitä innostunut. Pekola-Sjöblomin mukaan tulos oli odotettu, koska kunnat ja kaupungit ovat jo vuosien ajan lisänneet yhteistyötä palvelujen järjestämisessä.

Yhteistyön lisääminen on Karhusen mukaan tulevaisuudessa välttämätöntä. Se ei kuitenkaan yksin riitä ratkaisemaan kuntien haasteita, jotka johtuvat muun muassa alhaisesta syntyvyydestä, ikääntymisestä sekä kaupungistumisesta.

Kuntien tehtävien eriyttäminen jakaa kuntajohtajien mielipiteitä. Kyselyyn vastanneista 36 prosenttia suhtautui siihen myönteisesti ja 37 prosenttia kielteisesti.

Julkisuudessa on keskusteltu siitä, voisiko erilaisilla kunnilla ja kaupungeilla olla erilaisia tehtäviä. Ehdotusten mukaan lähi-, kotiseutu- tai identiteettikunnat luovuttaisivat osan tehtävistään isomman kunnan järjestettäväksi, mutta pysyisivät itsenäisenä.

Kaikilla kunnilla on tällä hetkellä samat tehtävät ja toimintaa ohjataan kaikille saman kuntalain puitteissa.

Kuntaliitto huomauttaa, että kunnat ja kaupungit ovat kuitenkin erilaisia keskenään paitsi kooltaan myös palvelurakenteeltaan. Esimerkiksi Helsinki järjestää itse sote- ja pelastuspalvelut sekä toimii omana työllisyysalueenaan, vaikka muissa kunnissa nämä tehtävät ovat siirtyneet hyvinvointi- ja te-alueille.

– Kuntaliitto on selvittänyt tehtävien eriyttämistä ja kaksi- tai jopa kolmitasoisen kuntajärjestelmän luomista. Uudistus vaatisi runsaasti lakimuutoksia ja olisi valtava hallinnollinen urakka. Yhtenäiskuntamallista luopuminen ymmärrettävästi jakaa kuntajohtajien mielipiteitä, Karhunen sanoo.

AVAINSANAT

Noora Fagerström ei kertonut Erikoisjoukoista eduskunnalle – näin kokoomuksesta kommentoidaan

Kokoomuksen kansanedustaja Noora Fagerström eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 15. kesäkuuta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jukka Kopran mukaan kansanedustajien tulisi harkita tarkasti poissaolojaan eduskunnasta.

Kopra kommentoi Demokraatille kansanedustaja Noora Fagerströmin (kok.) osallistumista syksyllä lähetettävään Nelosen Erikoisjoukot-ohjelmaan.

– Edustajien päätyö on eduskuntatyö ja katson, että tulisi keskittyä siihen. Edustajat kuitenkin ratkaisevat itse henkilökohtaiset poissaolonsa. Tämän suhteen on mielestäni noudatettava tarkkaa harkintaa edellä mainittu prioriteetti muistaen, Kopra toteaa tekstiviestillä.

Fagerströmin osallistumisesta Erikoisjoukkojen syyskaudelle kerrottiin maanantaina. Jaksot on kuvattu kevään aikana. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Fagerström ei kertonut eduskunnalle kuvauksiin osallistumisesta, josta on aiheutunut poissaoloja eduskuntatyöstä.

Kopra ei suoraan kommentoinut pitikö hän hyväksyttävänä sitä, ettei Fagerström kertonut eduskunnalle poissaolojensa syytä. Hän ei myöskään ottanut kantaa siihen käsitteleekö kokoomuksen eduskuntaryhmä tapausta tai koituuko Fagerströmille toiminnastaan mahdollisia seurauksia.

ERIKOISJOUKKOIHIN on viime aikoina osallistunut muitakin kansanedustajia, muun muassa SDP:n Pinja Perholehto. Suurin julkinen kohu aiheutui vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran ohjelmasta johtuneista eduskuntapoissaoloista, joiden syytä Virtakaan ei eduskunnalle kertonut. Nelosen mukaan jaksot, joissa Virta on mukana nähdään TV:ssä ensi keväänä.

Muun muassa pääministeri Petteri Orpo (kok.) on toivonut, että eduskunta loisi kansanedustajien tosi-tv-osallistumiselle pelisäännöt. Orpon mukaan eduskuntaryhmät voisivat käydä yhdessä puhemiehistön kanssa asiat läpi. Yhteiset säännöt olisivat pääministerin mukaan myös kansanedustajien etu.

Myös Kopra kannattaa Orpon avausta.

– Kyllä tällainen suositus ohjeista on hyvä, hän sanoo.

AVAINSANAT

EU valmistelee uutta asetusta julkisista hankinnoista – Järjestö: Kumoaisi hallituksen hankintalain

Euroopan komissio valmistelee suurta julkisten hankintojen uudistusta, joka kaventaisi jäsenmaiden mahdollisuuksia säätää omista hankintamenettelyistään. Taustalla on eurooppalaisen etusijan vahvistaminen julkisissa hankinnoissa.

Asia on komission esityslistalla syyskuun 2026 alussa. Vuotaneen asetusluonnoksen mukaan nykyiset kolme hankintadirektiiviä korvattaisiin yhdellä suoraan sovellettavalla EU-asetuksella.

Etujärjestö Kustos ry:n (Julkishallinnon palvelukumppanit) mukaan asetus laittaa toteutuessaan Suomen hiljattain hyväksytyn ja kiistellyn hankintalain pikaiseen remonttiin. Direktiivi sallii kansalliset joustot, kun taas EU-asetus on laki, jota sovelletaan sellaisenaan.

Hankintamenettelyt, arviointiperusteet ja monet muut keskeiset säännöt määräytyisivät siis jatkossa suoraan Brysselistä.

– Mikäli komission ehdotus etenee nykymuodossaan, suuri osa kesäkuussa hyväksytyistä kansallisista ratkaisuista jää hyvin lyhytikäisiksi. Merkittävimmät vaikutukset Suomessa olisivat kuntien inhouse-yhtiön 10 prosentin minimiomistusrajan poistuminen, hankintamenettelyn laaja yksinkertaistaminen ja pääsäännöksi tuleva paras hinta-laatusuhde, johon liitettäisiin vähimmäisvaatimuksia laadun painoarvolle erityisesti työvoimavaltaisissa hankinnoissa, Kustoksen tiedotteessa sanotaan.

Hankintalaki määrittää, millä ehdoin julkinen sektori saa ostaa tuotteita ja palveluja. Kokoomuksen ja työministeri Matias Marttisen läpi ajamaa uudistusta on kritisoitu laajasti muun muassa siitä, että se pahentaa kuntien talousvaikeuksia, suosii suuria toimijoita ja vaikeuttaa palvelujen järjestämistä pikkukunnissa.

Myös lain valmistelua moitittiin useaan kertaan ylimalkaiseksi. Oikeuskansleri palautti lakiesityksen uuteen valmisteluun tammikuussa, kun se oli jo etenemässä eduskunnan käsittelyyn.

TIEDOTTEEN mukaan poliittisesti merkittävin uudistus asetusluonnoksessa on eurooppalaisen etusijan vahvistaminen. Luonnos antaa mahdollisuuden rajoittaa kilpailutuksen EU:n tai WTO:n hankintasopimuksen piirissä oleviin toimijoihin, edellyttää eurooppalaista alkuperää tai antaa eurooppalaisille tarjouksille etusijaa.

Tietyissä strategisissa hankinnoissa komissio voisi myös sulkea kilpailun kokonaan EU:n ulkopuolisilta tarjoajilta.

– Asetukset ovat suoraan sovellettavia EU:n lainsäädäntöinstrumentteja, jotka eivät lähtökohtaisesti edellytä kansallisia toimia. Ne syrjäyttävät ristiriitaiset kansalliset lait niin, että kansallinen laki on jätettävä soveltamatta, Helsingin ylipiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio kommentoi Kustoksen tiedotteessa.

– Niinpä hankintalainsäädännön uudistus joudutaan avaamaan uuteen lainsäädäntöprosessiin, mikäli luonnosteltu EU-asetus tulee voimaan, hän arvioi.

Valmistelussa oleva asetusluonnos etenee vielä Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden käsittelyyn. Lopullinen sisältö voi muuttua neuvottelujen aikana.

Komission aikatauluarvion mukaan asetus hyväksytään vuoden 2027 loppuun mennessä.

AVAINSANAT

USU: Lindtman vahvin pääministerisuosikki – vain pienellä erolla Koskelaan

Antti Lindtman SDP:n Tampereen-puoluekokouksessa keväällä 2026.

SDP:n Antti Lindtman on suosiolaskustaan huolimatta yhä kansalaisten ykkösvaihtoehto seuraavan hallituksen pääministeriksi. Asia selviää Uutissuomalaisen teettämästä mielipidemittauksesta.

USU-gallupin mukaan 15 prosenttia suomalaisista pitää Lindtmania sopivimpana seuraavaksi pääministeriksi. Tammikuussa tehdyssä gallupissa näin arvioi 21 prosenttia.

Seuraavaksi suosituin valinta tulevaksi pääministeriksi on vasemmistoliiton Minja Koskela. Hänen kannatuksensa on noussut 12 prosenttiin, kun se vielä talvella oli neljä prosenttiyksikköä vähemmän.

Nykyistä pääministeriä Petteri Orpoa (kok.) parhaana vaihtoehtona pitää 10 prosenttia. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen on yhtä suosittu Orpon kanssa.

Perussuomalaisten puheenjohtajaa Riikka Purraa kannattaa seuraavaksi pääministeriksi kahdeksan prosenttia.

SELKEÄÄ puoluerajat ylittävää huippuehdokasta ei tässäkään kyselyssä löydy. Vastaajista 30 prosenttia ei osaa mainita ketään ihmistä parhaaksi seuraavaksi pääministeriksi.

Iro Researchin toteuttamaan kyselyyn vastasi tasan tuhat suomalaista kesä-heinäkuussa. Kokonaistuloksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT