VALIKKO

Saamelaiskäräjälain uudistuksesta äänestetään huomenna – ”Ei nuolaista ennen kuin tipahtaa”

Saamelaiskäräjien 2. varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ottaa yhteiskuvaa puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärven (eturivi 2. vas.) ja varapuheenjohtaja Leo Aikion (eturivi 2. oik.) sekä muiden eduskunnan täysistuntoa lehteriltä seuraavien kanssa Helsingissä 17. kesäkuuta.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto oli tullut tiistaina seuraamaan eduskunnan viimeistä saamelaiskäräjälain muutosta koskevaa keskustelua. Lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä on määrä äänestää keskiviikkona.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi kuvaili tunnelmia jännittäviksi ja odottaviksi.

-  Tiedetään, että tässä voi kaikenlaista tapahtua vielä loppusuoralla, mutta kyllä nyt ollaan jo tosi lähellä. Lähempänä kuin koskaan ikinä tämän viimeisen 30 vuoden aikana, hän sanoi STT:lle.

Saamelaiskäräjälain muutosta on yritetty saada aikaan yhteensä neljällä vaalikaudella. Näkkäläjärvi huomauttaa, että nyt käsittelyssä oleva esitys perustuu näille aiemmille yrityksille.

-  Nyt ollaan oltu ehkä varmimmalla pohjalla. Tämä on ollut hallitusohjelmassa hyvin spesifisti ja tuotu eduskuntaan yksimielisenä. Siinä on hyvä pohja, Näkkäläjärvi sanoi.

-  Täytyy kyllä antaa kiitos Petteri Orpon (kok.) hallitukselle, että he ovat saaneet tähän pisteeseen tämän. Ja myös pitäneet kiinni siitä sellaisesta ihmisoikeusmyönteisestä linjasta ja pohjasta, jolla tätä on lähdetty tekemään.

SAAMELAISKÄRÄJÄT on käsiteltävänä olevaan lakiesitykseen kokonaisuudessaan tyytyväinen. Eduskuntakäsittelyn aikana siihen on esitetty muutoksia, jotka nekin saamelaiskäräjät voi hyväksyä.

Heidän päätavoitteensa on ollut äänioikeuspykälän muuttaminen niin, että se kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, sekä yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen vahvistaminen lähemmäs Suomen kansainvälisiä velvoitteita.

-  Ne yhdessä korjaavat tämän ihmisoikeusloukkauksen, jonka YK on todennut parikin kertaa, 2019 ja 2022. Ja sen takia me olemme tähän tyytyväisiä, Näkkäläjärvi sanoi.

Hän huomautti, että saamelaiskäräjät on vaatinut niin sanotun lappalaispykälän poistamista 30 vuotta. Pykälän myötä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon eli äänestäjäksi tai edustajaksi on voinut päästä ihmisiä, joita saamelaisyhteisö ei tunnista jäsenikseen.

-  Jos tämä nyt ratkeaa vihdoinkin, niin pitkä piina on ohi. Ja saamelaisten valtava yhteinen ponnistus ja 30 vuoden työ palkitaan. Mutta ei ihan vielä olla siellä, ei nuolaista ennen kuin tipahtaa, sanoi Näkkäläjärvi.

-  Olisi ihanaa päästä eteenpäin.

Terhi Riolo Uusivaara / STT

AVAINSANAT

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja iloitsi eduskunnan päätöksestä – ”Pitkä piina on todellakin ohi”

Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto oli erittäin tyytyväinen sen jälkeen, kun eduskunta oli hyväksynyt pitkään valmistellun saamelaiskäräjälain muutoksen. He olivat seuraamassa istuntoa eduskunnassa torstaina.

-  Aivan uskomaton tunnelma. 150 on niin selvä tulos, ettei voi kuin iloita, sanoi liikuttunut puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi äänestyksen jälkeen.

Eduskunta hyväksyi muutoksen äänin 150-27. Poissa oli 22 edustajaa.

Näkkäläjärvi huomautti, että saamelaisyhteisö oli tehnyt muutoksen eteen töitä 30 vuotta. Uudistusta oli yritetty saada aikaan neljällä vaalikaudella.

-  Voi sanoa, että pitkä piina on todellakin ohi ja nyt iloitaan.

Kiitos kuuluu koko saamelaisyhteisölle.

SAAMELAISKÄRÄJÄT on tyytyväinen nyt hyväksyttyyn muutokseen, vaikka esitys muuttuikin hieman eduskuntakäsittelyn aikana. Käräjien päätavoite on ollut äänioikeuspykälän muuttaminen niin, että se kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, sekä yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen vahvistaminen lähemmäs Suomen kansainvälisiä velvoitteita.

-  Tässä saamelaisten itsemääräämisoikeus alkuperäiskansana vahvistuu. Ja otetaan askelia sen eteen, että me saamme päättää paremmin omista asioistamme. Ja että saamelaisilla on vapaa oma ääni Suomessa, Näkkäläjärvi sanoi.

Hän kiitti Petteri Orpon (kok.) hallitusta lakiuudistukseen sitoutumisesta, sen viemisestä eteenpäin ja ihmisoikeuspohjasta kiinni pitämisestä. Kiitos kuuluu hänen mukaansa myös koko saamelaisyhteisölle sen pitkästä työstä.

-  Saamelaiskäräjät ei ole koskaan hyväksynyt saamelaiskäräjälakia siinä muodossa, missä se on ollut. Ja kaikki saamelaiskäräjät ja saamelaiskäräjien aikaisemmat puheenjohtajat ovat omilla kausillaan tehneet valtavan työn tämän eteen. Ja se pohja on siellä, että nyt ollaan päästy tähän pisteeseen.

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa tunnustettu alkuperäiskansa.

AVAINSANAT

Purran erityisavustaja väläytti työttömille työvelvoitetta – PS:n eduskuntaryhmän puheenjohtajalta tyrmäys: ei edusta puolueen linjaa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kuvattuna eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 6. maaliskuuta.

Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustajan Jussi Lindgrenin eiliset kommentit eivät edusta perussuomalaisen puolueen linjaa. Näin sanoo STT:lle perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.

Lindgren esitti eilen Helsingin Sanomille, että valtion olisi hyvä kehittää pitkäaikaistyöttömille työvelvoite, jotta he voivat saada esimerkiksi työttömyystukia. Velvoite koskisi niitä työttömiä, jotka pystyvät työntekoon.

Lindgren on keskeinen vaikuttaja perussuomalaisten talouspoliittisissa linjauksissa.

Mäkelän mukaan Lindgren on esittänyt kommentit yksityishenkilönä.

-  Tästä ei olla keskusteltu eduskuntaryhmässä. Käsittääkseni kysymys ei ole perussuomalaisten linjasta sen enempää, Mäkelä sanoo.

Entä pitäisikö Mäkelän mielestä Lindgrenin ehdottamaa sosiaalipoliittista mallia edistää politiikassa?

-  En lähde ottamaan tuollaiseen kantaa. Poliittisista linjoista päätetään puolueen hallituksessa ja valtuustoissa, Mäkelä sanoo.

HELSINGIN Sanomien haastattelussa Lindgren sanoi perustavansa näkemyksensä ennustukselleen, jonka mukaan tulevaisuudessa teknologinen kehitys muodostaa Suomeen rakenteellista työttömyyttä.

Mäkelä ei ota kantaa Lindgrenin ennustukseen.

-  En ole tähän asiaan niin syvällisesti perehtynyt, että lähtisin ottamaan kantaa sen suhteen, Mäkelä sanoo.

Lindgren myös kiisti Helsingin Sanomille mallinsa tarkoittavan pakkotyötä. Lindgrenin mukaan työvelvoite olisi vastikkeellista sosiaaliturvaa. Tarjottavat työt voisivat Lindgrenin mukaan olla esimerkiksi vanhustenhoivaa.

Eroaako työvelvoite Mäkelän mielestä pakkotyöstä?

-  En lähde spekuloimaan tällaisilla asioilla, Mäkelä sanoo.

Uutista täydennetty Mäkelän kommentein klo 11.13.

AVAINSANAT

Eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain muuttamisen

Saamelaiskäräjien edustajat seuranaan SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi reagoivat äänestystulokseen lehterillä eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 19. kesäkuuta.

Eduskunta on hyväksynyt pitkään valmistellun saamelaiskäräjälain muutoksen. Muutos hyväksyttiin torstaina äänin 150-27. Poissa oli 22 edustajaa, tyhjää ei äänestänyt kukaan.

Äänestyksessä hallituksen rivit hajosivat, sillä perussuomalaisten Sara Seppänen ja Juha Mäenpää sekä kokoomuksen Heikki Autto äänestivät vastaan. Kukaan heistä ei ollut saanut etukäteen ryhmältään lupaa äänestää hallituksen kannasta poikkeavalla tavalla.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei viime viikolla ottanut kantaa siihen, tuleeko esitystä vastaan äänestäneille kansanedustajille seuraamuksia. Ryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä on todennut, että asian käsittely saattaa siirtyä jopa syyskaudelle.

SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN muutosta oli yritetty saada aikaan neljällä vaalikaudella. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi sanoi alkuviikolla STT:lle, että jos muutos vihdoin hyväksytään, pitkä piina on ohi ja saamelaisten 30 vuoden työ palkitaan.

Saamelaiskäräjien päätavoite on ollut äänioikeuspykälän muuttaminen niin, että se kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, sekä yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen vahvistaminen lähemmäs Suomen kansainvälisiä velvoitteita. Nämä löytyvät nyt hyväksytystä muutoksesta.

-  Ne yhdessä korjaavat tämän ihmisoikeusloukkauksen, jonka YK on todennut parikin kertaa, 2019 ja 2022. Ja sen takia me olemme tähän tyytyväisiä, Näkkäläjärvi sanoi tiistaina.

Hän huomautti, että saamelaiskäräjät on vaatinut niin sanotun lappalaispykälän poistamista 30 vuotta. Pykälän myötä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon eli äänestäjäksi tai edustajaksi on voinut päästä ihmisiä, joita saamelaisyhteisö ei tunnista jäsenikseen.

Uutista päivitetty ja täydennetty klo 10.44.

AVAINSANAT

HS-gallup: Perussuomalaiset vajosi vasemmistoliiton tasolle, SDP piti kärkipaikan

PS piti puoluekokoustaan viime viikonloppuna Lahdessa.

SDP on yhä suosituin puolue 25,2 prosentin kannatuksella Helsingin Sanomien tuoreessa eduskuntavaalien kannatusmittauksessa. Hallituspuolueiden suosio painui tämän vaalikauden alimmalle tasolleen.

Oppositiopuolue SDP pitää kirkkaasti ykköspaikkaa, sillä toisena on pääministeripuolue kokoomus 19,8 prosentin kannatuksella. Kummankin kannatus on pudonnut toukokuusta vain vähän.

Kolmanneksi suosituin on oppositiopuolue keskusta 15,7 prosentilla, mikä on hieman enemmän kuin edellisessä mittauksessa.

Perussuomalaisten kannatus puolestaan vajosi 10 prosenttiin, ja hallituspuolue jakaa nyt neljättä sijaa opposition vasemmistoliiton kanssa. Kyseessä on ensimmäinen kerta sitten joulukuun 2018, kun perussuomalaiset ei ole HS:n mittauksessa suositumpi kuin vasemmistoliitto.

Oppositiopuolue vihreät keräsi 8,2 prosentin kannatuksen, kun taas hallituspuolueet RKP 4,4 ja kristillisdemokraatit 3,1 prosenttia.

HALLITUSPUOLUEIDEN yhteenlaskettu kannatus on laskenut 37,3 prosenttiin, mikä on pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituskauden uusi pohjalukema.

HS:n kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian aikavälillä 19.5.-16.6., ja siihen vastasi yli 4  000 täysi-ikäistä mannersuomalaista.

Puoluekannatusarvio on laadittu yhdistämällä toisiinsa haastatteluissa saadut vastaukset sekä vaalitilastot viime kuntavaaleista. Virhemarginaali on noin 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

AVAINSANAT

Näin Antti Pelttari puolustautui eduskunnalle: En ole toiminut Supossa lainvastaisesti

Eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari pitää kohtuuttomana, että hän on joutunut näkyvän rikostutkinnan kohteeksi. Näin hän sanoi lausumassaan eduskunnan kansliatoimikunnalle kesäkuun alussa.

-  Koko tässä tutkittavassa kokonaisuudessa olen itse tehnyt yhden kansainväliseen yhteistyöhön liittyvän operatiivisen linjauksen, jonka tekisin myös tänään, hän kirjoitti.

Lausuma tuli julkiseksi keskiviikkona Pelttarin virastapidättämispäätöksen myötä.

Pelttaria epäillään virkarikoksesta ja maanpetosrikoksesta. Epäilty maanpetosrikos on turvallisuussalaisuuden paljastaminen. Käynnissä on poliisin esitutkinta.

Epäilyt liittyvät aikaan, jolloin Pelttari toimi suojelupoliisin (supo) päällikkönä.

TUTKINNAN kohteena oleva Supon operatiivinen toiminta on Pelttarin mielestä ollut perusteltua Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

-  Operatiivinen toiminta on luonteeltaan jokapäiväistä, jopa rutiiniluonteista supon operatiivista työtä, jossa minä en roolini mukaisesti ollut mukana toimijana tai päätöksentekijänä.

-  Rooliini päällikkönä ei myöskään kuulunut tehdä päätöksiä tutkinnan kohteena olevan kaltaisessa kansainvälisessä yhteistyössä.

Pelttari sanoo, että hänelle kerrotun mukaan epäily perustuu pääosin siihen, että hän olisi toiminut säännösten vastaisesti suojelupoliisin kansainvälisessä yhteistyössä.

-  Katson, että en ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuksiani enkä myöskään tehnyt lainvastaisia päätöksiä.

RIKOSEPÄILYN keskeinen sisältö Pelttarin mukaan on se, ettei hän ole puuttunut siihen, että eräät suojelupoliisista eläkkeelle jääneet virkamiehet ovat voineet saada salassa pidettäviä tietoja supon toiminnasta.

(Demokraatti kuvaili toiminnan syitä ja seurauksia tässä toukokuisessa jutussaan.)

Syyttäjälaitos kertoi toukokuussa epäilevänsä, että supon tiedustelutoiminnassa oli käytetty siviilejä niin, että he olivat saaneet tietää salassa pidettävää tietoa ja olivat voineet käsitellä sitä valvomattomasti.

Yhden Supoa auttaneen eläkeläisen tietokoneeseen oli lisäksi tehty tietomurto, jonka seurauksena salaisia tietoja pääsi valumaan ”ulkopuolisille tahoille”. Tarkemmin syyttäjälaitos ei ole yksilöinyt tapahtuneen seurauksia.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan murron takana oli Venäjä, ja eläkeläinen oli auttanut Supoa vastavakoilussa.

AVAINSANAT