VALIKKO

Ruotsin Kristersson syyttää rikosaallosta maahanmuuttoa – lapsiin kohdistuvat pakkokeinot lainsäädäntöön

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson katsoo, että Ruotsissa meneillään oleva väkivaltarikollisuuden aalto on yhteydessä maahanmuuttoon. Kristersson sanoi TV4:n haastattelussa, että Ruotsin on pidettävä yllä tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, jotta ilmiö saadaan hallintaan.

Tammikuun aikana Ruotsissa tilastoitiin ennätysmäiset 32 räjähdeiskua.

-  Olemme saaneet globalisoituneen rikollisuuden, joka on suuresti kytköksissä maahanmuuttoon. Meillä on ollut hyvin suuri maahanmuutto Ruotsiin pitkän aikaa. Olemme nyt tiukentaneet sitä selvästi.
Kristerssonin mukaan tiukan politiikan täytyy jatkua.

-  Jos meille tulee jatkuvasti uusia ihmisiä, jotka tekevät rikoksia, ei meillä ole mitään mahdollisuutta selviytyä tästä, Kristersson sanoi.

Kristerssonin mukaan Ruotsissa on saatu ampumiset kuriin, mutta rikosaalto on nyt siirtynyt räjähdeiskuihin ja kiristykseen.

Arviolta 600 Ruotsin jengirikollisuuteen sekaantunutta henkilöä oleskelee ulkomailla, monet heistä Turkissa.

RUOTSISSA valmistellaan nopeutetussa tahdissa lainsäädäntöä, joka sallii pakkokeinot, jotka kohdistuvat alle 15-vuotiaisiin lapsiin, muun muassa salakuuntelun. Tarkoitus on saada lainsäädäntö voimaan jo tänä syksynä. Alun perin se oli tarkoitus saada voimaan vasta ensi vuonna.

-  Jos voimme salakuunnella lasta, jota valmistellaan tekemään rikoksia, niin estämme rikoksen ennen kuin se tapahtuu, Kristersson sanoi.

RUOTSI on Nato-jäsenyytensä myötä syventänyt rikostorjunnassa yhteistyötä Turkin kanssa. Arviolta 600 Ruotsin jengirikollisuuteen sekaantunutta henkilöä oleskelee ulkomailla, monet heistä Turkissa.

-  Meillä on ihmisiä Ruotsissa, jotka rahoittavat terrorismia ja jotka voidaan oikeudellisin perustein luovuttaa Turkkiin. Samalla meillä on Turkissa Ruotsista tulleita rikollisia, joita voidaan joissakin tilanteissa luovuttaa Ruotsiin.

Tilanne on vaikeampi niiden rikollisten kohdalla, jotka ovat asettuneet Iraniin ja Irakiin, Kristersson totesi.

Ruotsin hallitus piti torstaina ylimääräisen kokouksen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaneuvoston kanssa.

-  On selvää, että rikosaalto ei ole hallinnassa, Kristersson sanoi kokouksen jälkeen.

AVAINSANAT

Javier Milei: Argentiina siirtää Israelin-suurlähetystönsä Jerusalemiin vuonna 2026

Argentiina aikoo siirtää Israelin-suurlähetystönsä Jerusalemiin ensi vuonna. Maan presidentti Javier Milei kertoi poliittisesti arkaluontoisesta päätöksestä valtiovierailullaan, kun hän piti puheen Israelin parlamentissa Jerusalemissa keskiviikkona.

Milei sanoi jo viime vuonna Israelin-vierailullaan Argentiinan kaavailevan lähetystönsä siirtämistä Jerusalemiin. Tätä nykyä Argentiinan suurlähetystö sijaitsee Herzliyassa lähellä Tel Avivia.

Jerusalemin asema on herkkä kysymys Israelin ja palestiinalaisten konfliktissa, sillä palestiinalaiset haluaisivat Israelin vuodesta 1967 miehittämän Itä-Jerusalemin mahdollisen tulevan Palestiinan valtion pääkaupungiksi.

Israel julisti vuonna 1980 Jerusalemin olevan Israelin jakamaton pääkaupunki. Kansainvälinen yhteisö ei ole yleisesti hyväksynyt tätä. Useimpien maiden Israelin-suurlähetystöt ovat Tel Avivissa, jotta ne välttäisivät ottamasta kantaa Jerusalemin kysymykseen.

YHDYSVALTAIN presidentti Donald Trump poikkesi perinteisestä linjasta ensimmäisellä virkakaudellaan vuonna 2017, kun hän tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi. Yhdysvaltojen suurlähetystö siirtyi Jerusalemiin 2018.

Myös muutamat muut maat, kuten Paraguay, Guatemala ja Honduras, ovat seuranneet Yhdysvaltain esimerkkiä ja siirtäneet lähetystönsä Jerusalemiin.

Argentiinan Milei on ollut vankka Israelin tukija. Milei on kertonut olevansa erittäin kiinnostunut juutalaisuudesta ja jopa harkinnut kääntymistä juutalaiseksi.

Valtiovierailullaan hän vakuutti Argentiinan seisovan Israelin rinnalla, vaikka Israel on kohdannut yhä tiukempaa kansainvälistä arvostelua sotatoimiensa ja Gazan surkean humanitaarisen tilanteen takia.

-  Emme taivu kritiikin edessä, joka johtuu joko pelkuruudesta tai osallisuudesta barbarismiin, Milei sanoi tapaamisessaan Israelin presidentin Isaac Herzogin kanssa tiistaina.

AVAINSANAT

Israelin oppositio epäonnistui: aloite parlamentin hajottamisesta kaatui

Ortodoksijuutalaiset on käytännössä vapautettu asepalveluksesta, ja tämä on hiertänyt Israelissa kansalaisten välejä.

Israelin parlamentti knesset on äänestänyt kumoon opposition aloitteen parlamentin hajottamisesta. Aamuöisessä äänestyksessä varhain torstaina aloitteen puolesta äänesti 53 ja sitä vastusti 61 kansanedustajaa.

Israelilaismedian Times of Israelin ja Haaretzin mukaan hallituksen sisällä päästiin kompromissiin ortodoksijuutalaisten puolueiden kanssa niin, että ne eivät aiemmista vihjailuistaan huolimatta lopulta puoltaneetkaan parlamentin hajottamista.

Israelin oppositiojohtajat jättivät keskiviikkona lakiesityksen knessetin hajottamisesta.

Jos lakiesitys olisi mennyt läpi, olisi tämä voinut johtaa ennenaikaisiin vaaleihin ja pääministeri Benjamin Netanjahun hallituksenkin vaihtumiseen. Astuakseen voimaan lakiesityksen olisi kuitenkin pitänyt läpäistä vielä kolme äänestystä.

Aloitteen kariutuminen tarkoittaa Times of Israelin mukaan samalla sitä, ettei oppositio voi tehdä vastaavanlaista aloitetta seuraavan kuuden kuukauden aikana.

Oppositio oli toivonut voivansa kaataa hallituksen ultraortodoksisten puolueiden tuella.

NETANJAHUN hallitus on ajautunut kriisiin asevelvollisuuslain muuttamisaikeiden vuoksi. Uusi lakiesitys määräisi myös ortodoksijuutalaiset armeijaan, josta heidät on nykyisin vapautettu.

Hallituksessa istuvat uskonnolliset puolueet olivat suuttuneet Netanjahulle lakiesityksen ajamisesta.

Hallituksella on knessetissä 68 paikkaa 120:sta, ja mennäkseen läpi opposition aloite olisi tarvinnut taakseen kaikki hallituksen uskonnolliset puolueet.

Uusi lakiesitys määräisi myös ortodoksijuutalaiset armeijaan.

Äänestyksen alla ortodoksijuutalaiset puolueet Shas ja Degel HaTorah ilmoittivat äänestävänsä opposition aloitetta vastaan, vaikka olivat aiemmin puhuneet toista.

Puolueiden edustajat olivat käyneet keskusteluja knessetin ulko- ja puolustusasiainvaliokunnan puheenjohtajan Yuli Edelsteinin kanssa. Puolueiden lausunnon mukaan keskusteluissa päästiin sopuun periaatteista, joiden perusteella valmisteilla oleva laki turvaisi ainakin uskontoa opiskelevien ortodoksijuutalaisten aseman.

ISRAELISSA on kaikkia sukupuolia koskeva yleinen asevelvollisuus, mutta päätoimisesti uskonnollisiin opintoihin omistautuvat miehet on käytännössä vapautettu asepalveluksesta.

Tämän vapautuksen poistaminen on ollut pitkäaikainen kiistanaihe. Paine asian ympärillä on kasvanut Gazan sodan pitkittyessä, kun Israelin asevoimat on kaivannut reservistä taisteluihin lisää sotilaita.

Pääministeri Netanjahun oikeistopuolue Likud on ajanut asevelvollisuuden laajentamista ortodoksijuutalaisiin ja rangaistusten määräämistä aseistakieltäytyjille. Ortodoksijuutalaisten puolueet taas ovat vastustaneet tätä jyrkästi.

Netanjahun hallitus koostuu Likudin lisäksi laitaoikeistolaisista ja uskonnollisista puolueista, eikä liittouma ole aina toiminut saumattomasti.

Laitaoikeistolainen valtiovarainministeri Bezalel Smotrich sanoi keskiviikkona, että hallituksen kaataminen sota-aikana vaarantaisi koko Israelin tulevaisuuden.

-  Historia ei anna anteeksi kenellekään, joka raahaa Israelin valtion vaaleihin sodan aikana, Smotrich sanoi. Hän painotti myös, että kansallinen turvallisuus edellyttää vastedes myös ortodoksijuutalaisten asepalvelusta.

AVAINSANAT

Pääministeri Tusk pääsi pulasta: Puolan parlamentista heltisi luottamus

Pääministerin tukijat osoittivat mieltään Varsovassa parlamenttitalon edessä luottamusäänestyksen aikana.

Puolassa pääministeri Donald Tuskin EU-myönteinen hallitus sai keskiviikkona parlamentin luottamuksen äänestyksessä. Yhteensä 243 kansanedustajaa 460-paikkaisessa parlamentissa äänesti hallituksen puolesta, mikä riitti yksinkertaiseen enemmistöön.

Keskustelu ennen äänestystä kesti useita tunteja.

-  Olen pyytänyt äänestystä, koska minulla on vakaumusta, uskoa ja luottamusta siihen, että meillä on mandaatti hallita, Tusk perusteli parlamentin istunnon aluksi.

Samalla Tusk varoitti, että hallituksella on edessään paljon kovaa työtä olosuhteissa, jotka eivät tule muuttumaan paremmiksi.

Tusk esitti viime viikolla hallituksen luottamuksen mittaamista sen jälkeen, kun kansallismielinen Karol Nawrocki oli voittanut maan presidentinvaalit.

Tuskista tuli nykyisen hallituksen pääministeri toissa vuonna. Uudet vaalit Puolassa on tarkoitus pitää vasta vuonna 2027.

MAAN JOHTOON noussut Nawrocki voitti niukasti kesäkuun alussa järjestettyjen presidentinvaalien toisen kierroksen. Hän sai äänistä 50,9 prosenttia, kun vastaehdokkaana ollut Varsovan EU-myönteinen pormestari Rafal Trzaskowski sai 49,1 prosenttia.

Puolan presidentin tehtävä on pääosin seremoniallinen, mutta hän voi kuitenkin estää tai hidastaa hallituksen päätöksiä veto-oikeudella. Juuri näin Puolan väistyvä presidentti Andrzej Duda on tehnyt estäessään Tuskin hallituksen uudistuksia.

Myös Nawrockin odotetaan neliraajajarruttavan valtaosaa niistä uudistuksista, joita Tusk lupasi toissa vuoden parlamenttivaalikampanjassaan.

Konservatiivista Laki ja oikeus -puoluetta (PiS) johtava Jaroslaw Kaczynski sanoi puolalaisten näyttäneen presidentinvaaleissa Tuskille ”punaista korttia”. PiS tuki vaaleissa Nawrockia.

AVAINSANAT

Amerikan malliin: yksilönvapauksia kaikin tavoin rajoittava valtio on epäilyttävä

  • Kolumnit
  • 11.06.2025
  • 19:31
  • (Päivitetty: 11.06. 21:01)

Valkoisen talon tuuliviiri on pyörinyt vauhdikkaasti presidentti Donald Trumpin virkakauden alkamisen jälkeen.

Suuria lausuntoja ja näyttäviä allekirjoituksia, jotka ovat lähinnä aiheuttaneet kaaosta Yhdysvaltain sisä- ja ulkopolitiikassa konkreettisten muutoksien sijaan.

Yhdysvaltain nykytilanteen seuraamisessa on useasti tullut mieleen Mauno Koiviston toteamus ”ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään niin olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Meillä kun ei ole kristallipalloa josta näkisimme miten tässä tulee lopulta käymään.

Virkakautensa ensimmäisen sadan päivän aikana Trump on käynnistänyt merkittävimmän hyökkäyksen Yhdysvaltain tasavaltalaisia instituutioita kohtaan sitten Richard Nixonin.

Perustuslaki ja korkein oikeus ovat olleet koetuksella Trumpin allekirjoittaessa presidentillisiä asetuksia. Ainakin toistaiseksi järjestelmä tuntuu kestävän hyökkäykset. Erityisesti konservatiivi­enemmistöinen korkein oikeus on seisonut vakaasti perustuslain tukena. Se on keskeyttänyt ja kumonnut useita Trumpin hallinon toimia.

Trump on käynnistänyt merkittävimmän hyökkäyksen Yhdysvaltain tasavaltalaisia instituutioita kohtaan sitten Richard Nixonin.

MERKITTÄVÄ osa Trumpin ajamista muutoksista ovat olleet republikaanien tavoitteita jo vuosikymmenien ajan, joten tässä suhteessa tilanne ei ole poikkeuksellinen. Ainoastaan hallinnon tyyli ja vauhti ovat poikkeuksellisia.

Hyvänä esimerkkinä pitkäkestoisesta tavoitteesta on liittovaltion opetusministeriön lakkauttaminen. Lähes heti sen jälkeen kun presidentti Carter sen perusti niin presidentti Reagan oli sitä lakkauttamassa.

Opetusministeriön lakkauttamisen ohella löytyy useita muita yhtymäkohtia Trumpin ja Reaganin hallintojen välillä. Molemmat ovat leikanneet merkittävästi liittovaltion tehtäviä ja siirtäneet valtaa liittohallitukselta osavaltioille. Valtaa ei siis olla keskittämässä presidentin vaan maan tasavaltalaisen ihanteen mukaisesti osavaltioille. Ne ovatkin loppuviimeksi merkittävin pidäke presidentin vallalle.

YMMÄRRETTÄVÄSTI Suomessa opetusministeriön lakkauttaminen tuntuu katastrofaaliselta, mutta Yhdysvalloissa tilanne on toinen, ja se johtuu käsityksestä valtiosta.

Meille valtio on kaikki kaikessa. Valtio pitää viime kädessä huolen kansalaisesta ja lähtökohtaisesti luotamme valtioon.

Yhdysvalloissa tilanne on aivan päinvastainen ja valtioon suhtaudutaan lähtökohtaisesti epäluuloisesti sen pyrkiessä kaikin tavoin rajoittamaan yksilönvapauksia sekä osavaltioiden oikeuksia.

Kansakunnan perustajaisät halusivat luoda mahdollisimman heikon liittohallituksen, jolle annettiin käytännössä vain ulko- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvia tehtäviä sekä rajatusti taloudellista valtaan kuten vallan päättää tulleista. Kaikki muu kuuluu osavaltioiden hoidettaviksi. Tämä on syytä Suomessa tiedostaa kun analysoidaan Yhdysvaltain tapahtumia Trumpin toisella virkakaudella.

AVAINSANAT

Trump: Kauppasopu Kiinan kanssa valmis

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julistaa viestipalvelu Truth Socialissa, että kauppasopu Kiinan kanssa on valmis ja tarvitsee vain lopullisen vahvistuksen maiden presidenteiltä.

Trumpin mukaan osapuolet ovat sopineet, että Kiina toimittaa Yhdysvalloille harvinaisia maametalleja ja magneetteja. Yhdysvallat sallii kiinalaisten opiskelijoiden jatkaa opintojaan Yhdysvalloissa.

Trumpin mukaan Yhdysvallat perii Kiinan tuonnista jatkossa 55 prosentin tullit ja Kiina Yhdysvaltojen tuonnista 10 prosenttia.

Kiina ja Yhdysvallat neuvottelivat kauppasuhteistaan kahden päivän ajan Lontoossa.

AVAINSANAT