Rovaniemen kaupungissa epäilty virkarikosten suma laajenee ja mutkistuu

Rovaniemien kaupunki nauttii turistibuumista, mutta kunnan virkamiesten toimia tutkitaan nyt monessa eri jupakassa.

Lapin poliisi kertoo tutkineensa Rovaniemen kaupungin oikeudellisten palveluiden hankintaa virkarikoksena. Esitutkinta on päättynyt, ja asia etenee syyteharkintaan.

Poliisin mukaan tutkinta liittyy kaupungin vuonna 2020 tekemiin hankintoihin.

Lisäksi poliisi tutkii vastaavaa asiaa, joka koskee Rovaniemen kaupungin viranhaltijoiden menettelyä oikeudellisten hankintojen tekemisessä vuonna 2022. Tutkinta on vielä kesken, eikä poliisi kerro sen yksityiskohdista enempää.

JO AIEMMIN tänä keväänä poliisi kertoi tutkivansa myös Rovaniemen kaupungin viranhaltijoiden menettelyä vuonna 2020 tapahtuneessa sijoitusvarallisuuden kotiuttamisessa.

Kaupunki oli tuolloin tulevien varainmenetysten pelossa purkanut riskisijoituksiaan ja siirtänyt varoja mielestään turvallisempiin kohteisiin. Siitä oli aiheutunut taloudellisia tappioita kaupungille.

Asian tutkinta oli aiemmin päätetty, mutta poliisin saamien lisätietojen perusteella se aloitettiin uudelleen. Lisäksi poliisi kertoi tutkivansa viranhaltijoiden menettelyä varojen uudelleen sijoittamisessa vuonna 2021. Tapauksia tutkitaan epäiltyinä virkarikoksina.

SAMAAN AIKAAN poliisi tutkii kaupungin virkamiesten toimia Rovaniemen elinvoimajohtajan sekavassa irtisanomismenettelyssä parin vuoden takaa. Elinvoimajohtajan mielestä kaupunki on toiminut väärin hänen työsuhdekiistassaan.

AVAINSANAT

Robin Lardot hakee jatkokautta KRP:n päällikkönä

Keskusrikospoliisin (KRP) nykyinen päällikkö, oikeustieteen maisteri Robin Lardot hakee jatkokautta virkaansa. Vuodesta 2013 lähtien KRP:tä johtaneen Lardotin nykyinen virkakausi päättyy syyskuun lopussa.

Lardotin lisäksi virkaa hakee Rajavartiolaitoksen oikeudellisen osaston osastopäällikkö, oikeustieteen tohtori Sanna Palo, MBA Peter Marks ja Spöge Kosonen.

KRP:n päällikön virka täytetään enintään viideksi vuodeksi, ja päällikön nimittää Valtioneuvoston yleisistunto.

Päällikkö kehittää, johtaa ja valvoo KRP:n toimintaa. Lisäksi päällikkö vastaa viraston ja sen henkilöstön toiminnan tuloksellisuudesta sekä toimintaedellytyksistä.

AVAINSANAT

Marjayhtiö Polarican ihmiskauppasyytteet etenevät – käräjäoikeus hylkäsi esteellisyysväitteet

Thaimaalaiset marjanpoimijat joutuivat syyttäjien mukaan ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin työskennellessään Polaricalle.

Marja-alan yhtiöön Polarica Marjahankintaan liittyvien ihmiskauppasyytteiden pääkäsittely Lapin käräjäoikeudessa alkaa elokuussa. Käräjäoikeus kertoo, että toisen syytetyn esittämä väite tuomioistuimen kokoonpanon esteellisyydestä on hylätty.

Käräjäoikeuden oli alun perin määrä aloittaa asian pääkäsittely tämän viikon tiistaina. Käsittely kuitenkin lykkääntyi jutun toisen syytetyn, Polarican entisen toimitusjohtajan Jukka Kriston tekemän esteellisyysväitteen takia.

Kristo vaati, että juttua käsittelemään pitäisi määrätä toinen kokoonpano. Esteellisyysväitteen perusteena oli kokoonpanon väitetty ennakkoasenne.

Käräjäoikeus kertoo nyt hylänneensä syytöksen esteellisyydestä. Keskiviikkona julkaistun tiedotteen mukaan käräjäoikeus arvioi, että kokoonpanolle ei ole muodostunut ennakkoasennetta jutun käsittelyyn sillä perusteella, että sama kokoonpano on käsitellyn niin kutsutun Kiantaman jutun.

Kristolla on vielä mahdollisuus hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun valittamalla.

POLARICAN oikeusjutussa järjestettiin valmisteluistunto viime vuoden elokuussa. Syyttäjät vaativat Kristolle vähintään viiden vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta 77 törkeästä ihmiskaupasta. Uhreina on joukko thaimaalaisia marjanpoimijoita, jotka syyttäjien mukaan joutuivat ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin poimiessaan marjoja Polaricalle.

Syytettynä on myös Kriston thaimaalainen liikekumppani. Syyttäjät vaativat hänellekin vähintään viiden vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta. Molemmat syytetyt kiistävät syyllisyytensä.

Toiseen suureen marja-alan yhtiöön Kiantamaan kohdistuvien ihmiskauppasyytteiden käsittely tuli tänä keväänä päätökseen Lapin käräjäoikeudessa. Syyttäjät vaativat Kiantaman toimitusjohtajalla Vernu Vasunnalle 3-4 vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta yli 60 törkeästä ihmiskaupasta. Myös Vasunta on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.

Tällaista superihmistä MTK hakee uudeksi puheenjohtajaksi: vaatimukset kuin yritysmaailman huipulta

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, alan suurin edunvalvoja MTK kertoo saaneensa neljä hakemusta uudeksi johtokuntansa puheenjohtajaksi. Ilmoittautumisaikaa on jäljellä tasan kolme kuukautta.

Tehtävää vuodesta 2009 asti hoitanut agronomi ja tohtori Juha Marttila kertoi huhtikuussa luopuvansa pestistä tämän vuoden lopulla. Seuraajan valintaa valmisteleva MTK:n työryhmä ilmoitti tänään, että kisaan on ilmoittautunut vasta neljä ehdokasta.

Julkisuudessa heistä tunnetuin on keskustan toisen kauden kansanedustaja ja MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen. Vihtiläinen Viljanen on aiemmin toiminut muun muassa keskustan eduskuntaryhmän maatalouspoliittisena sihteerinä.

Puheenjohtajaksi hakee myös MTK:n johtokunnan ja kansainvälisen maataloustuottajajärjestön WFO:n hallituksen jäsen Kati Partanen Iisalmesta. Hänkin on ollut mukana keskustapolitiikassa.

Kaksi muuta hakijaa haluaa valintatyöryhmän mukaan pysyä vielä anonyymeinä.

Työryhmä pyytää tiedotteessa kaikkia puheenjohtajuutta tavoittelevia ilmoittautumaan heille elokuun puoleenväliin mennessä, että johtajakandidaatit ehtivät esittäytyä jäsenistölle hyvissä ajoin ennen valintaa.

Puheenjohtajuudesta päättää MTK:n valtuuskunta marraskuun lopun syyskokouksessaan.

MTK:N TYÖRYHMÄ kertoi nyt puheenjohtajalta odotetuista sopivuus- ja pätevyystoiveista. Lista on pitkä, vaikka muodollisia kelpoisuusvaatimuksia kuten opinto- tai tutkintotasoa ei erikseen korosteta.

Omakohtainen maa- ja metsätalouselinkeinojen tuntemus on lähtökohta, samoin mielellään yritysjohtajatasoinen talous- ja järjestöosaaminen.

Puheenjohtajalla pitää olla hyvä kielitaito ja kyky toimia etenkin eurooppalaisissa EU:n edunvalvontatehtävissä. Kotimaisia lainsäätäjiä eli eduskuntaa sekä keskeisiä ministeriöitä on osattava lobata omien valmiiden verkostojen kautta.

Erinomaiset esiintymis- ja viestintätaidotkin ovat olennaisia, työryhmä muistuttaa.

Nykyisen puheenjohtajan Juha Marttilan aikana MTK nykyaikaisti voimakkaasti omaa viestintäänsä ja toimintatapojaan. Järjestö on onnistunut markkinoimaan etenkin kotimaisen ruuantuotannon merkitystä, mikä helpottaa maataloustuottajien edunvalvontaa.

AVAINSANAT

Raju pudotus Unicefin hyvinvointivertailussa: Suomen nuoriso ei enää voi riittävän hyvin

Suomen sijoitus rikkaiden maiden lasten hyvinvointivertailussa romahti sijalle 17 Unicefin tuoreessa tutkimuksessa. Edellisessä vastaavassa Unicefin vertailussa vuonna 2020 Suomi oli viides.

Suomen tulos heikkeni erityisesti nuorten itsemurhia, lasten ylipainoa ja oppimistuloksia tarkastelleissa mittareissa. Suomi sijoittui tutkimuksessa kolmen heikoimman maan joukkoon 15-19-vuotiaiden nuorten itsemurhien määriä tarkasteltaessa.

-  Suomi on maailman onnellisin maa, mutta tutkimus kertoo toista kuvaa lasten ja nuorten tilanteesta, sanoo Suomen Unicefin lapsiystävällisen hallinnon päällikkö Sanna Koskinen järjestön tiedotteessa.

Tuoreessa vertailussa kolmen kärjen muodostivat Alankomaat, Tanska ja Ranska. Heikoimmin sijoittuivat Turkki ja Chile.

Unicefin Report Card -tutkimuksen on laatinut Unicefin Firenzessä sijaitseva tutkimuskeskus Innocenti. Tutkimuksessa tarkastellaan OECD- ja EU-maiden lasten hyvinvointia. Tutkimuksen tilastotiedot ovat pääsääntöisesti vuodelta 2022, ja niitä on verrattu vuoden 2018 tietoihin.

SEKASIN-kollektiivin toiminnanjohtaja Johanna Virtanen sanoo Unicefin tiedotteessa olevansa huolissaan nuorten itsemurhien määrän kasvusta Suomessa.

‒  Nuorille tarkoitetussa Sekasin-chatissa nuoret ottavat nyt viime vuoteen verrattuna tuplasti useammin yhteyttä tilanteissa, joissa ovat yrittämässä itsemurhaa. Asiakkaistamme vain joka kolmas kertoo kokevansa, että elämällä on tarkoitus tai että saa apua silloin kun sitä tarvitsee, hän sanoo.

Virtasen mukaan nuoret itse toivovat, että he saisivat tarvitsemaansa apua mahdollisimman nopeasti ja että ihmiset palveluissa eivät koko ajan vaihtuisi.

Unicefin tutkimuksen mukaan kasvua nuorten itsemurhien määrissä tapahtui 17 maassa. Kansainvälisesti itsemurha on 15-19-vuotiaiden neljänneksi yleisin kuolinsyy.

SUOMEN Unicefin Sanna Koskinen peräänkuuluttaa, että tutkimuksen tulokset on otettava vakavasti.

‒  Report Card -tutkimuksen mittareilla Suomea ei voi pitää lasten hyvinvoinnin mallimaana, Koskinen sanoo tiedotteessa.

Unicefin mukaan erityisesti lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut olisi saatava Suomessa pikaisesti kuntoon. Lisäksi lapsiperheköyhyyttä tulisi järjestön mukaan ehkäistä järjestelmällisesti kaikin keinoin.

Tutkimuksessa merkittävä jaettu trendi EU- ja OECD-maissa oli lasten ja nuorten elämäntyytyväisyyden lasku. Se laski tutkimuksessa huomattavasti 14 maassa 32 vertailukelpoisesta maasta. Suomessa lasten ja nuorten elämäntyytyväisyys laski kaksi prosenttiyksikköä.

AVAINSANAT

Yksi vakuutusyhtiö hylkii Vastaamo-uhrien kulukorvauksia – pitää vahingon suuruutta epäselvänä

Vakuutusyhtiö LähiTapiola ei ole suostunut maksamaan Vastaamo-uhreille korvauksia heidän asianajokuluistaan. Yhtiö on kertonut hakijoille, ettei se pysty selvittämään kärsittyjen vahinkojen todellista suuruutta.

Hylkäävät päätökset koskevat uhreja, joita edustavat vastaamonuhrit.fi-sivustostaan tunnetut Lakiasiaintoimisto Pajula & Co ja Lakiasiaintoimisto Jenni Raiskio.

Toimistojen juristit edustavat yhteensä lähes viittätuhatta Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron uhria. Heistä LähiTapiolan asiakkaita on useita satoja.

Erään uhrin saamassa ja STT:n näkemässä päätöksessä sanotaan, ettei asiassa ole vaaditulla tavalla kirjattu suoritettuja toimenpiteitä, niiden suorittajaa ja toimenpiteisiin käytettyä aikaa.

Näin ollen LähiTapiola on katsonut, ettei se ole pystynyt selvittämään aiheutuneen vahingon suuruutta eikä korvausta voida maksaa.

Vastaamonuhrit.fi -juristien Paula Pajulan ja Jenni Raiskion mukaan LähiTapiola on Suomen ainoana vakuutusyhtiönä kieltäytynyt korvausten maksamisesta. LähiTapiolan tytäryhtiö Turva on heidän mukaansa samasta syystä puolittanut korvauksen ja vähentänyt siitä vielä omavastuuosuuden.

-  Muut vakuutusyhtiöt ovat ymmärtäneet, että tässä poikkeuksellisessa tapauksessa ennalta sovittu kiinteä kertakorvaus per asiakas – ilman vaatimusta asiakaskohtaisesta toimenpide-erittelystä – on ainoa mahdollinen tapa laskuttaa asiakkaita asiakasmäärältään näin massiivisessa jutussa, Pajula sanoo STT:lle.

LÄHITAPIOLA on vedonnut hylkäyspäätöksissään muun muassa vakuutussopimuslain 69. pykälään.

Sen mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksen antajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia.

Pajula ja Raiskio vetoavat tapauksen erityislaatuisuuteen ja uhrien isoon määrään, joiden vuoksi kirjanpitoa asiakaskohtaisista toimenpiteistä on ollut heidän mukaansa mahdotonta pitää ja sitä olisi kohtuutonta vaatia.

-  Toimenpidekirjauksia viidelletuhannelle yksittäiselle ihmiselle on mahdotonta tehdä, koska yksittäisen ihmisen asiaa hoitavat useat eri juristit prosessin lukuisissa eri vaiheissa, Pajula kertoo.

”LähiTapiola noudattaa kaikissa vahinkotapauksissa vakuutussopimuslakia, vakuutusehtoja ja hyvää vakuutustapaa”

LähiTapiolan korvauspäällikkö Helena Käenmäki sanoo STT:lle, ettei yhtiö voi kommentoida yksittäisten asiakkaiden vahinkoasioita.

-  Yleisellä tasolla voin kommentoida, että LähiTapiola noudattaa kaikissa vahinkotapauksissa vakuutussopimuslakia, vakuutusehtoja ja hyvää vakuutustapaa.

Käenmäki kertoo, että oikeusturvavakuutuksesta korvataan vakuutetulle tämän asian hoitamisesta aiheutuneita välttämättömiä ja kohtuullisia asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja vakuutusehtojen mukaan.

Välttämättömyyden ja kohtuullisuuden arvioinnissa käytetään muun muassa asiamiesten toimenpiteittäin ja työtunneittain eriteltyjä laskuja.

VASTAAMOJURISTIT Pajula ja Raiskio aikovat viedä kielteiset korvauspäätökset vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen käsittelyyn. He vakuuttavat, että vaikka LähiTapiola eväisi korvaukset, uhrit eivät joudu maksajiksi.

-  Jos LähiTapiola ja Fine katsovat, ettemme tarvitse korvausta tekemästämme työstä, olkoon sitten niin. Tämä ei koidu rikoksen uhrin tappioksi, Pajula lupaa.

Teksti: STT / Simu Perälä, Maria Rosvall

AVAINSANAT