Romania pysäytti Venäjän vaalitrollauksen: Suhmuroiva presidenttiehdokas ei pääse uusintaäänestykseen

Romaniassa vaaliviranomaiset ovat evänneet marraskuussa eniten ääniä presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella saaneen laitaoikeistolaisen Calin Georgescun ehdokkuuden tulevissa uusintavaaleissa.

Georgescun kannattajat yrittivät tunkeutua päätöksen jälkeen vaaliviranomaisten tiloihin ja ottivat yhteen poliisien kanssa.

Romanian perustuslakituomioistuin mitätöi marraskuun vaalien tulokset Venäjän vaalivaikuttamisen takia vain muutama päivä ennen kuin toinen kierros oli määrä järjestää.

Vaalien ensimmäinen kierros uusitaan 4. toukokuuta.

G7-ryhmältä lupaus Ukraina-tuesta ja Venäjä-pakotteista – Trump mukana

Presidentti Trump G7-johtajien lounastapaamisessa Evianissa 17. kesäkuuta.

Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmä julkisti keskiviikkona ”geopoliittisia asioita” koskevan yhteislausunnon, jossa vakuutetaan tukea Ukrainalle ja aiotaan lisätä painostusta Venäjää kohtaan.

- Me G7-maiden johtajat olemme yhtenäisiä horjumattomassa tuessamme Ukrainalle sen puolustaessa vapauttaan, itsemääräämisoikeuttaan ja alueellista koskemattomuuttaan, lausunnossa sanotaan.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi viestitti tyytyväisyyttään G7-huippukokouksen tuloksiin.

- On tärkeää, että meillä on jaettu ymmärrys suurimmista haasteista ja konkreettisista askelista niihin vastaamiseksi. Globaali yhtenäisyytemme on toden teolla vähentämässä Venäjän kykyä jatkaa tätä järjetöntä ja rikollista hyökkäystä Ukrainaa vastaan, Zelenskyi kirjoitti viestipalvelu X:ssä.

G7-johtajat kehuvat Ukrainaa sen sitkeydestä puolustustaistelussa, jonka todetaan kehittyneen Ukrainan kannalta myönteisesti.

TÄMÄN muutoksen tukemiseksi G7-johtajat sopivat lisäävänsä ilmatorjuntajärjestelmien ja -ohjusten sekä pitkän kantaman kykyjen toimituksia Ukrainalle.

Maat myös kertovat harkitsevansa valmistuslisenssien myöntämistä Ukrainalle maan sotatarviketuotannon lisäämiseksi.

Zelenskyi kertoi tiistaina ottaneensa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa puheeksi mahdollisuuden valmistaa yhdysvaltalaisia ilmatorjuntaohjuksia Ukrainassa.

Loppulausuman takana ovat kaikki maat, siis myös Yhdysvallat ja presidentti Trump, joka mainitaan tekstissä jopa nimeltä muutamaan otteeseen. Näin muun muassa kohdassa, jossa G7-johtajat lupaavat lisää pakotteita Venäjälle öljy- ja kaasusektoreille.

- Pidämme tätä oikeana hetkenä edetä lisätoimiin, kun presidentti Trump on saanut aikaan tukemamme sopimuksen Hormuzinsalmen avaamisesta uudelleen, lausunnossa perustellaan.

”USA:n ja EU:n oltava kumppaneita”

TRUMP saakin yhteislausunnossa kehuja Iranin kanssa saavutetusta alustavasta sopimuksesta sodan päättämiseksi. Samalla G7-maat toistavat kantansa, ettei Iranin pidä koskaan saada ydinaseita.

Sopimuksen suurimpana ongelmana pidettyä Libanonin tilannetta lausunnossa kommentoidaan mainitsematta Israelia. Maa on jo ilmoittanut, ettei Yhdysvaltain ja Iranin sopimus koske Israelin sotatoimia Libanonin alueella.

G7-johtajat toteavat tukevansa välitöntä aselepoa ja Libanonin hallituksen pyrkimyksiä riisua aseista Hizbollah-äärijärjestö, jota Iran on tukenut. Samalla ilmaistaan tuki Libanonin alueelliselle koskemattomuudelle.

Keskiviikkona G7-kokouksen aiheena oli tekoäly, josta puhumaan oli kutsuttu alan suuryhtiöiden johtajia. Juuri kokouksen alla Yhdysvallat kielsi Anthropicin tehokkaimman kielimallin käytön muilta kuin omilta kansalaisiltaan.

- Yhdysvaltain ja EU:n on oltava vahvoja kumppaneita tekoälyssä, sanoi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kokoukselle.

YHTEISESSÄ lausumassa G7-kokous kehotti yhtiöitä kehittämään teknologioita, jotka varmistavat digitaalisten palveluiden turvallisen iän mukaisen käytön.

Lisäksi johtajat hyväksyivät tavoitteen, jossa riippuvuutta Kiinan kriittisistä mineraaleista pyritään vähentämään nopeasti.

Evianissa pidetystä kokouksesta levisi keskiviikkona maailmalle myös video, joissa Trump saapuu muiden jo istuessa neuvottelupöydän ääressä. Hän pysähtyy hetkeksi ja toteaa:

- Minä olen pomo! (I am the boss!)

Niilo Simojoki/STT

AVAINSANAT

EU hyväksyi ulkopuolisten palautuskeskusten luomisen

Palautuskeskusten tukijat voittivat parlamentissa parinsadan äänen ylivoimalla.

EU-parlamentti on antanut lopullisen hyväksyntänsä niin sanotulle palautuslainsäädännölle, joka muun muassa mahdollistaa palautuskeskusten perustamisen EU:n ulkopuolelle.

Palautuskeskuksiin voitaisiin lähettää EU-maissa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä odottamaan paluuta kotimaahansa.

Uusi lainsäädäntö antaa viranomaisille myös aiempaa laajemmat valtuudet pidättää paperittomia maahanmuuttajia.

EU-parlamentti äänesti palauttamislainsäädännöstä täysistunnossaan keskiviikkona Strasbourgissa. Hyväksyntä tuli äänin 418-218.

ÄÄNESTYS herätti parlamentaarikoissa poikkeuksellisen voimakkaita tunteita. Äänestyksen jälkeen lainsäädännön kannattajat antoivat tulokselle seisaaltaan runsaat suosionosoitukset.

Lainsäädännön vastustajat puolestaan pitivät äänestystulosta häpeällisenä ja vastasivat suosionosoituksiin rytmikkäällä ”Shame on you” -yhteishuudolla.

Täysistuntoa johtanut puheenjohtaja joutui toppuuttelemaan meppien mielenilmaisuja ja kehotti heitä palaamaan äänestysten pariin.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet palautuskeskuksia pitäen niitä oikeudellisina mustina aukkoina, joihin siirretyt ihmiset voivat jumittua vuosikausiksi vankilamaisiin olosuhteisiin.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoi aiemmin tässä kuussa, että Suomi selvittää yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa palautuskeskuksen perustamista.

Teksti: STT / Tuomas Savonen

Juhannusvaalien jännityspaikka: pääseekö Andy Burnham vihdoin brittien pääministeripeliin?

Andy Burnham edustaa labourin populistisempaa vasemmistosiipeä, kun istuva pääministeri Starmer on linjauksissaan enemmän oikealla.

Britanniassa käydään torstaina vaalit, jotka voivat järisyttää maan poliittista johtoa, kun Makerfieldin vaalipiiri valitsee uuden edustajan maan parlamenttiin.

Vaaleissa on ehdolla Suur-Manchesterin pormestari Andy Burnham, joka aikoo menestyessään haastaa myös Britannian pääministerin Keir Starmerin paikan työväenpuolueen johdossa.

Täten Burnham tavoittelee välillisesti näissä vaaleissa myös pääministeriyttä.

Burnham on jo pitkään ollut Starmerin kriitikko. Burnham itse edustaa työväenpuolueen vasenta laitaa, kun Starmer taas on ajanut pääministerikaudellaan keskustalaista politiikkaa.

Strarmer joutui myrskyn silmään oman puolueensa sisällä, kun työväenpuolue kärsi huomattavat vaalitappiot keväällä järjestetyissä alue- ja paikallisvaaleissa.

YLLÄTYSSAUMA Burnhamin etenemiselle aukesi, kun Makerfieldiä parlamentissa edustanut Josh Simons luopui kansanedustajan paikastaan. Lähtöön ei liittynyt perinteisiä kansanedustajien eroihin johtavia skandaaleja, vaan Simons luopui paikastaan antaakseen Burnhamille mahdollisuuden nousta parlamenttiin.

Burnhamin on noustava kansanedustajaksi haastaakseen Starmerin. Jos Burnham ei voita Makerfieldin täytevaaleja, päättyy hänen pyrkimyksensä puolueen johtoon lyhyeen.

56-vuotias Burnham on veteraanipoliitikko, joka on toiminut aiemminkin kansanedustajana vuosina 2001-2017.

VAALIKYSELYJEN perusteella Burnhamin ennustetaan voittavan vaalit, mutta kisa on tiukka. Hänet haastaa populistioikeistolaisen reformipuolueen Robert Kenyon, joka on ammatiltaan putkimies.

Reformipuolue jyräsi kevään paikallisvaaleissa ennennäkemättömään vaalivoittoon, haastaen Britannian kaksipuoluejärjestelmän. Työväenpuolueen äänisaalista nakersivat myös jyrkemmät vihreiden ja vasemmistoryhmien ehdokkaat.

Osalle äänestäjistä yksittäistä ehdokasta tärkeämpää saattaakin olla saada lisää reformipuolueen edustajia maan parlamenttiin.

AVAINSANAT

G7-huippukokous jatkuu – johtajat istuvat samaan pöytään Zelenskyin kanssa

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron G7-kokouksessa Ranskan Evianissa 16. kesäkuuta.

Johtavien teollisuusmaiden G7-huippukokous jatkuu tänään Ranskan Evianissa. Päivän ensimmäisen istunnon aiheena on ratkaisun etsiminen sotaan Ukrainassa. Keskustelussa on mukana myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.

G7-kokoukseen osallistuva Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhui viikonloppuna puhelimessa sekä Zelenskyin että Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Trumpin mukaan molemmat johtajat ovat valmiita tekemään jotain tilanteen edistämiseksi.

Zelenskyi kertoi myöhään maanantaina viestipalvelu X:ssä ehdottaneensa puhelussa Trumpin kanssa, että Ukrainan ja Venäjän presidentit voisivat tavata toisensa Yhdysvalloissa. Zelenskyin mukaan Putin oli torjunut hänen aiemman ehdotuksensa tapaamisen järjestämisestä G7-huippukokouksen yhteydessä.

Ukraina-istunnon jälkeen alkuiltapäivästä Suomen aikaa huippukokouksessa pöydälle nostetaan ajankohtainen tilanne Lähi-idässä, jonka osalta kuviota on muuttanut Iranin ja Yhdysvaltain tuore alustava sopu sodan päättämiseksi. Muita G7-johtajia kiinnostanee kuulla Trumpilta enemmän sopimuksen tarkasta sisällöstä, jota ei ole toistaiseksi julkistettu.

Evianissa Genevejärven rannalla pidettävä G7-huippukokous päättyy keskiviikkona.

Vuosien vääntö päättyi: EU:ssa syntyi sopu lentomatkustajien oikeuksista

EU:ssa on päästy vuosien väännön jälkeen sopuun muun muassa siitä, että lentomatkustajilla on oikeus käsimatkatavaroihin ilman lisäveloitusta. Euroopan parlamentti kertoi päätöksestä maanantaina.

Lentomatkustajilla on jatkossa lippua ostaessa näkyvällä hinnalla oikeus sekä pieneen henkilökohtaiseen matkatavaraan että suurempaan käsimatkatavaraan, kuten pieneen vetolaukkuun. Lentoyhtiöt saavat kuitenkin jatkossakin tarjota halvempia lippuja ilman käsimatkatavaroita matkustaville.

- Hintojen läpinäkyvyyttä ja lentolippujen vertailukelpoisuutta lisättiin velvoittamalla lentoyhtiöt, välittäjät ja hakuportaalit aina näyttämään käsimatkatavarat sisältävä lentohinta varausprosessin alussa, kerrotaan tiedotteessa.

Lisämaksujen periminen kiellettiin myös esimerkiksi tilanteissa, joissa matkustajien täytyy korjata lentolipuistaan kirjoitusvirhe matkustajan nimessä.

Euroopan parlamentti päätti myös esimerkiksi siitä, että lentoyhtiöt eivät voi vaatia lisämaksua siitä, että alle 14-vuotias lapsi pääsee istumaan huoltajansa viereen. Sama sääntö koskee myös esimerkiksi liikuntarajoitteisia matkustajia.

LENTOMATKUSTAJILTA perittävien lisämaksujen lisäksi parlamentti päätti myös matkustajien oikeuksista saada korvauksia esimerkiksi tilanteissa, joissa lento on myöhässä tai kokonaan peruttu.

Lentomatkustajilla säilyi oikeus saada korvaus lipun hinnasta tai uudelleenreititys tilanteissa, joissa lento myöhästyy yli kolme tuntia, se perutaan alle 14 päivää ennen lähtöä tai matkustajalta evätään pääsy lennolle.

Jatkossa lentoyhtiöillä on kuitenkin oikeus jättää korvaukset maksamatta tilanteissa, joissa viivästys tai peruutus johtuu yhtiöstä riippumattomista syistä. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi luonnonkatastrofit, sota tai lentokenttähenkilöstön lakot. Lentoyhtiöillä on parlamentin mukaan kuitenkin kaikissa tilanteissa velvollisuus huolehtia matkustajista muun muassa tarjoamalla heille virvokkeita ja tarvittaessa myös esimerkiksi yösija.

Päivitettyjen lentomatkustussääntöjen tarkoituksena on tarjota matkustajille suojaa esimerkiksi häiriötilanteissa tai lentojen myöhästyessä.