VALIKKO

”Rehellisesti sanoen en enää ymmärrä” – näin Saksan liittokansleri kommentoi Israelin toimia Gazassa

Saksan liittokansleri Friedrich Merz (kuvassa) sanoo, ettei hän enää ymmärrä, mitä Israelin asevoimat tavoittelee Gazassa.

Israel on viime päivinä laajentanut jälleen sotatoimiaan Gazassa ja sanonut aikovansa ottaa koko Gazan kaistan hallintaansa.

-  Rehellisesti sanottuna en enää ymmärrä, mitä Israelin armeija tekee nyt Gazan kaistalla, mikä sen tavoite on, Merz sanoi saksalaiselle yleisradioyhtiö WDR:lle.

-  Tapaa jolla se on vahingoittanut siviiliväestöä, kuten on käynyt enenevissä määrin viime päivinä, ei enää voi oikeuttaa taistelulla Hamasin terrorismia vastaan.

Merz sanoi, että historiallisista syistä Saksan on oltavan varovaisempi kuin mikään muu maa neuvoessaan Israelia. Tällä liittokansleri viittasi Saksan toisessa maailmansodassa toteuttamaan juutalaisten kansanmurhaan.

-  Kysymys on siitä, kuinka selvästi ilmaisemme kritiikkiä nyt, ja historiallisista syistä olen varautuneempi, Merz sanoi.

Hän kuitenkin sanoi, että kun tiettyjä rajoja ylitetään ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta loukataan, myös Saksan liittokanslerin on avattava suunsa.

Merz kertoo haluavansa, että Saksa pysyy Israelin tärkeimpänä kumppanina Euroopassa.

-  Mutta Israelin hallituksen ei pidä tehdä mitään sellaista, mitä edes sen parhaat ystävät eivät enää voi hyväksyä.

Gazan terveysministeriö kertoi sunnuntaina, että Israelin sotatoimissa on runsaan puolentoista vuoden aikana kuollut noin 54  000 ihmistä, joista suurin osa on siviilejä. Humanitaarinen tilanne Gazassa on katastrofaalinen, sillä ennen viime viikkoa Israel ei ollut päästänyt alueelle lainkaan humanitaarista apua sitten maaliskuun alun.

AVAINSANAT

Tällaisia esteitä on Palestiinan tunnustamisen tiellä: hallinto, rajat ja politiikka

Pakenijoita al-Rashidin rantatiellä Gazassa 25. toukokuuta.

Palestiinan tunnustaminen ei vielä loisi valtiota, eikä tunnustamisen puute estä valtiota olemasta käytännössä olemassa.

YK:n jäsenmaista selvä enemmistö, ainakin 147 valtiota, on tunnustanut Palestiinan valtion – eli paljon useampi kuin esimerkiksi Kosovon. Näin siitä huolimatta, että Palestiinan valtio on toistaiseksi olemassa enemmän tavoitteena kuin konkreettisena valtiona. Taiwanin taas tunnustaa vain tusina pikkuvaltiota.

Euroopan unionin jäsenmaista Palestiinan on tunnustanut alle puolet, eli 11 jäsenmaata 27:stä. Pohjoismaista vain Suomi ja Tanska eivät ole tunnustaneet Palestiinaa.

Millaisia perusteita tunnustamiselle tai siitä pidättäytymiselle on esitetty?

KANSAINVÄLISESSÄ oikeudessa valtion määritelmän edellytyksenä on yleensä pidetty neljää asiaa: valtiolla on väestö, jokin maa-alue, toimiva hallitusvalta sekä kyky täyttää kansainväliset sitoumukset.

Palestiinan tunnustamista vastustavien mukaan nämä edellytykset puuttuvat palestiinalaisalueilta vähintään osittain elleivät kokonaan.

Oikeusoppineiden mukaan valtion kriteerit ovat kuitenkin hyvin tulkinnanvaraisia. Yksi tai useampi niistä on voinut kadota pitkäksikin aikaa ilman, että tunnustamista olisi peruttu. Näin oli esimerkiksi Somaliassa sisällissodan aikana.

Valtion tunnustaminen ei myöskään itsessään luo valtiota vaan on julkinen ilmaus sille, että tunnustajavaltio sitoutuu kohtelemaan tunnustamisen kohteena olevaa yhteisöä valtiona.

Toisen valtion tunnustaminen on yksipuolinen toimi, mitään velvollisuutta tunnustamiseen ei ole. Sen sijaan niin kutsutun tunnustamattomuusperiaatteen mukaan kansainvälistä oikeutta rikkomalla saavutettua tilannetta ei pitäisi tunnustaa. YK:n turvallisuusneuvosto on todennut tämän periaatteen muun muassa Turkin miehittämän ja myöhemmin itsenäiseksi tunnustaman Pohjois-Kyproksen tapauksessa.

Saman periaatteen mukaan monet maat eivät aikanaan tunnustaneet Baltian maiden liittämistä Neuvostoliittoon tai Krimin liitämistä Venäjään.

PUHEISSA Palestiinan tunnustamisesta nousee usein esiin niin kutsuttu kahden valtion malli, eli Israelin ja palestiinalaisvaltion rinnakkainen olemassaolo.

Palestiinan tunnustaneet katsovat edistävänsä päätöksellään mallin toteutumista, toiset taas – kuten Suomi – ovat sanoneet, ettei tunnustaminen juuri nyt edistäisi kahden valtion mallia.

Tavoitteen toteutuminen ei näytä todennäköiseltä, sillä Israel on irtisanoutunut aiemmin kannattamastaan tavoitteesta, eikä myöskään Gazaa hallinnut Hamas tavoittele sitä – tai tunnusta Israelia.

Länsirannalla toimiva palestiinalaishallinto on virallisesti eri linjalla. Pääministeri Mohammed Mustafa toisti alkuviikosta Espanjassa haluavansa ”mahdollisimman nopeasti rauhan, jossa Israel ja Palestiina voivat elää rinnakkain”.

Esimerkiksi Norjan mielestä kahden valtion käytännön tavoitteen karkaaminen epärealistisen kauas ei ole este, vaan nimenomaan peruste Palestiinan tunnustamiselle. Tämän tulkinnan mukaan tunnustaminen lisäisi kansainvälistä painetta Israelia kohtaan ja voisi saada rauhanprosessin jälleen liikkeelle. Tunnustamispäätös on siten enemmän periaatteellinen symbolinen tuenosoitus kuin toteamus olemassa olevasta tilanteesta tai näköpiirissä olevasta tavoitteesta.

Joidenkin maiden osalta kysymys on enemmän sisäpolitiikkaa. Saksalle Israelin vastaiseksi koettu tunnustamispäätös olisi vaikea herkistä historiallisista syistä.

Toisaalta esimerkiksi Espanja on kyllä tunnustanut Palestiinan, mutta ei Kosovoa. Taustalla arvioidaan olevan Espanjalle hankalat Katalonian itsenäisyyspyrkimykset. Kosovo oli ennen itsenäisyyttä osa Serbiaa.

KAHDEN VALTION malli mainittiin ensi kertaa vuonna 1937, kun niin kutsuttu Peelin komissio ehdotti Britannian mandaattialueen jakamista juutalaisten ja arabien omiin valtioihin väkivallan hillitsemiseksi.

Ehdotus hylättiin toteuttamiskelvottomana, mutta se vaikutti Palestiinan jakamista koskevaan YK:n päätöslauselmaan 181 vuodelta 1947. Juutalaiset olisivat hyväksyneet suunnitelman, arabit eivät. Israel itsenäistyi seuraavana vuonna brittimandaatin päätyttyä.

Itsenäistymisestä nykypäivään seuranneissa sodissa Israel on useaan otteeseen laajentanut aluettaan alkuperäistä jakosuunnitelmaa paljon laajemmaksi. Suurin muutos tapahtui kuuden päivän sodassa vuonna 1967, jolloin Israel valtasi Siinain, Gazan, Länsirannan, Itä-Jerusalemin ja Golanin ylängön. Siinailta Israel vetäytyi Egyptin kanssa 1978 neuvotellun rauhansopimuksen myötä.

Kahden valtion mallia tavoiteltiin myös 1990-luvulla Oslon sopimuksissa, joiden jälkeen muodostettiin nykyinen palestiinalaishallinto. Lopullinen tavoite jäi kuitenkin väkivallan ja hallitusvaihdosten jalkoihin.

YK:n mukaan Israelin rajat ovat ne, jotka vallitsivat ennen vuotta 1967. Länsiranta, Itä-Jerusalem, Gaza ja Golanin ylänkö eivät ole näiden rajojen sisäpuolella. Kansainvälisen tuomioistuimen ICJ:n mukaan Israelin miehitys ja siirtokunnat kyseisillä alueilla ovat laittomia ja Gaza on olennainen osa palestiinalaisalueiden kokonaisuutta.

Palestiinan valtion maantieteellinen alue muodostuisi tällä perusteella toisistaan erillään olevista Gazasta sekä Itä-Jerusalemista ja Länsirannasta, joista ensiksi mainittu rajoittuu Israelin lisäksi Egyptiin ja viimeksi mainittu Jordaniaan.

MAHDOLLINEN palestiinalaisvaltio tarvitsisi palestiinalaisten tukeman hallinnon.

Länsirannan aluetta johtava Fatah-puolue on sekä heikko että hyvin epäsuosittu. Gazan alueella Hamas on kyselyiden perusteella menettänyt suosiotaan Israelin sotatoimien kuluessa, mutta se on vaihtoehtojen puutteessa edelleen selvästi Fatahia suositumpi.

Perusta uuden yhteishallinnon valitsemiselle Palestiinalle ei ole hyvä, sillä palestiinalaisalueilla ei ole lupauksista huolimatta pidetty vaaleja sitten vuoden 2006.

Israelissa maan juutalaisväestö kannattaa kahden valtion mallia enemmän israelilaisten ja palestiinalaisten erottamista toisistaan tai alueiden liittämistä Israeliin ilman, että palestiinalaisille annettaisiin kansalaisoikeuksia. Israelin arabiväestön parissa kahden valtion mallilla on huomattava kannatus.

Mahdollisen palestiinalaisvaltion taloudelliset itsenäisyyden edellytykset ovat hyvin suuri kysymysmerkki. Yksi este talouden kehittymiselle ja itsenäisyydelle laajemmin ovat Länsirantaa ja Itä-Jerusalemia täplittävät kansainvälisen oikeuden vastaiset juutalaisten siirtokunnat. Israelilaisen Peace Now -järjestön toissavuotisen arvion mukaan niissä asuu jo yli 700  000 juutalaista.

Teksti: STT / Niilo Simojoki

AVAINSANAT

Trumpin hallinto aikoo perua kaikki sopimuksensa Harvardin yliopiston kanssa

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto aikoo perua kaikki jäljellä olevat kaupalliset sopimukset, jotka liittovaltio on tehnyt Harvardin yliopiston kanssa, kertoo viranomaislähde uutistoimisto AFP:lle.

Lähteen mukaan hallinto ohjeistaa vielä tiistaina virastoja selvittämään, mitä sopimuksia ne ovat tehneet Harvardin kanssa, ja mahdollisuuksien mukaan perumaan ne.

Uutiskanava CNN:n lähteiden mukaan peruttavien sopimusten arvo olisi noin satamiljoonaa dollaria.

Ohjeistus purkaa sopimukset on uusin käänne Trumpin hallinnon hyökkäyksissä huippuyliopistoja ja etenkin Harvardia vastaan. Aiemmin hallinto on muun muassa jäädyttänyt yli kahden miljardin dollarin edestä Harvardin rahoitusta. Rahoituksen vastineeksi hallinto on muun muassa vaatinut, että Harvard muuttaa opetuskäytäntöjään, lakkauttaa monimuotoisuusohjelmiaan ja uudistaa opiskelijavalintaansa.

Lisäksi hallinto yritti viime viikolla viedä Harvardilta oikeuden ottaa ulkomaisia opiskelijoita, mutta liittovaltion tuomari jäädytti päätöksen toimeenpanon.

AVAINSANAT

”Jokainen on siellä vaarassa kuolla nälkään” – näin YK:n hätäapukoordinaattori kommentoi STT:lle Gazan tilannetta

Lapset jonottivat lämmintä ateriaa Nuseiratin pakolaisleirillä Gazassa 24. toukokuuta.

Gazan humanitaarinen katastrofi on nostanut keskusteluun kysymyksen siitä, käyttääkö Israel nälkää aseena Gazassa. YK:n humanitaaristen asioiden alipääsihteeri, hätäapukoordinaattori Tom Fletcher on yksi parhaimmin Gazan avustustilanteesta tietävistä ihmisistä.

Suomessa vieraillut Fletcher vastaa STT:n kysymykseen nälkäaseen käytöstä, että on yksinomaan Israelin päätettävissä, voidaanko nälänhätää helpottaa.

-  Jokainen on siellä on vaarassa kuolla nälkään, ja se riski vain kasvaa, kunnes avustuskuljetuksemme sallitaan. Se on Israelin päätös, saammeko viedä apua vai emme. Kukaan muu ei tee sitä päätöstä. Me voimme pelastaa ihmishenget siellä tai he voivat estää meitä toimimasta, Fletcher sanoo.

Fletcher johtaa YK:n humanitaaristen asioiden toimistoa (OCHA), jolle kuuluu hätäavun koordinointi. Viime viikolla Israel antoi OCHA:lle luvan aloittaa avustuskuljetukset noin 11 viikon tauon jälkeen.

-  Tällä hetkellä Gazaan menevä apu on vain pisara valtameressä siihen nähden, mitä siellä tarvitaan. Se johtuu kaikista rajoituksista, esteistä ja byrokratiasta.

Fletcher kertoo, että OCHA:lla on 10  000 rekkaa valmiina lähtöön ja järjestö voisi ruokkia Gazassa asuvia kuukausien ajan, jos se vain sallittaisiin.

-  Meillä on suunnitelma. Aselevon aikana saimme vietyä joka päivä 600-700 rekkaa Gazaan. Pelastimme kymmenien tuhansien ihmisten hengen ja tavoitimme satoja tuhansia ihmisiä. Me tiedämme, miten se tehdään.

OVATKO Israelin sotatoimet vaikeuttaneet avun toimittamista Gazassa, vaikka se on antanut kuljetuksille luvan?

-  He ovat antaneet kuljetuksille luvan teoriassa, mutta siellä on silti massiivisia esteitä, kuten rajoitukset Gazaan päästettävien rekkojen määrälle. Emmekä tietenkään vie apua sotatoimialueelle. Se tekee toiminnastamme erittäin hankalaa, mutta olemme tottuneet tekemään sitä. Teemme sitä esimerkiksi Sudanissa ja Ukrainassa, sanoo Fletcher.

-  Toimitamme apua niin paljon kuin se on vallitsevissa olosuhteissa mahdollista. Meidän on toimittava sellaisissa tilanteissa, joissa olemme, ei sellaisissa, joissa toivoisimme olevamme.

Mitä OCHA on sitten pystynyt toimittamaan Gazaan sen jälkeen, kun Israel salli aloittaa rajoitetut avustuskuljetukset?

-  Vauvanruoka on ollut meidän pääprioriteettimme, koska monet vauvat kärsivät aliravitsemuksesta. Olemme kuljettaneet myös energiakeksejä, vehnää, vähän oliiviöljyä ja perustarvikkeita sekä lääkkeitä. Kasvavan tautiriskin vuoksi sinne tarvitaan paljon lääkkeitä. Kesän lähestyessä tietenkin tarvitaan vettä, koska monet kaivot ovat tuhoutuneet.

Fletcher kertoo, että apua pyydetään myös lasten opetukseen. Monet koulut ovat tuhoutuneet Israelin pommituksissa.

Haasteita on myös sen varmistamisessa, ettei OCHA:n kuljetuksia ryöstetä.

-  Teemme kovasti töitä varmistaaksemme, että apu menee siviileille eikä sitä ryöstetä. Se on iso haaste. Aina emme siinä onnistu, koska ihmiset ovat epätoivoisia nälänhädän vuoksi.

Omien työntekijöiden turvallisuus myös huolettaa alipääsihteeriä ja hän myöntää, että asia pitää valveilla öisin.

-  Me olemme menettäneet Gazassa yli 300 kollegaa viimeisen 1,5 vuoden aikana.

YHDYSVALTOJEN ja Israelin tukema avustusjärjestö Gaza Humanitarian Foundation (GHF) kertoi maanantaina aloittaneensa avustustoiminnan Gazassa. Järjestö on saanut paljon kritiikkiä YK-järjestöiltä.

Nyt toteutettavassa Israelin avustussuunnitelmassa yksityisten toimijoiden on määrä jakaa ruoka-avustuksia gazalaisille muutamista jakelupisteistä, joita valvovat aseistetut vartijat. Suunnitelman taustalla on pyrkimys estää avustusten päätyminen Gazan aseistautuneiden ryhmien käsiin.

YK-järjestöt ovat tyrmänneet Israelin väitteet siitä, että avustuksia päätyisi laajamittaisesti näille ryhmittymille.

GHF on tuttu myös Fletcherille ja hän kertoo YK:n pitäneen useita palavereja Israelin kanssa tästä ”niin sanotusta” humanitaarisesta järjestöstä.

-  Olemme kertoneet, että me pystymme toimittamaan apua massiivisesti, jos meille vain sallitaan se. Suunnitelmamme noudattaa humanitaarisia periaatteita ja avunantajat sekä turvallisuusneuvosto kehottavat meitä pysymään tässä suunnitelmassa.

Fletcherin mukaan GHF ei täytä näitä periaatteita.

-  Käytetään sotilaallisia keskuksia, määrätään ihmisiä siirtymään eri alueille ja epäinhimillistetään ihmisiä avun toimittamisessa.

Fletcher sanoo, että YK:n työntekijöillä ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta tehdä yhteistyötä GHF:n kanssa.

-  YK:n pääsihteeri ja minä olemme tehneet selväksi, että meidän on jatkettava puolueettomien ja riippumattomien tahojen käyttämistä. Ja kyse ei ole vain meistä, vaan myös rahoittajat edellyttävät sitä.

Miksi se on sitten perustettu?

-  Vaikea sanoa. Jos kuuntelee israelilaisia ministereitä, he yrittävät vähentää kansainvälistä painetta menetettyjen ihmishenkien ja nälänhädän vuoksi voidakseen samalla jatkaa sotatoimia. Jos haluaa ymmärtää tällaisissa tilanteissa ihmisten motiiveja, kannattaa kuunnella heidän julkisia puheitaan. Israelin ministerit sanovat aika selvästi, mitä he haluavat: väestön pois Gazasta laajoilta alueilta.

Väestön pakkosiirto on sotarikos, ja se vastaa käytännössä etnistä puhdistusta.

AVAINSANAT

Merz: Ukrainan keskeiset tukijat eivät enää rajoita sitä, kuinka pitkälle Ukraina voi niiden antamilla aseilla iskeä

Saksan liittokansleri Friedrich Merz tapasi pääministeri Petteri Orpon (kok.) maanantaina Turussa.

Saksa ja muut Ukrainan keskeiset tukijat eivät enää rajoita sitä, kuinka kauas Ukraina voi niiden antamilla aseilla iskeä, kertoo Saksan liittokansleri Friedrich Merz.

Liittokanslerin mukaan niin Saksa, Britannia, Ranska kuin Yhdysvallatkin ovat luopuneet tällaisista rajoituksista.

Merzin mukaan tämä merkitsee sitä, että Ukraina voi puolustaa itseään iskemällä sotilaskohteisiin Venäjälle.

Venäjä kommentoi asiaa sanomalla, että päätös luopua rajoituksista olisi varsin vaarallinen.

AVAINSANAT

Lähde AFP:lle: Hamas on hyväksynyt uusimman aselepoehdotuksen Gazaan

Savu nousi taivaalle Israelin iskun jälkeen Jabaliassa Gazan kaistan pohjoisosassa 25. toukokuuta.

Palestiinalainen äärijärjestö Hamas on hyväksynyt uusimman aselepoehdotuksen Gazaan, kertoo Hamas-lähde uutistoimisto AFP:lle. Lähteen mukaan ehdotuksen teki Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff.

AFP:n lähellä neuvotteluja olevan palestiinalaislähteen mukaan Witkoffin ehdotuksessa Hamas vapauttaisi kymmenen israelilaista panttivankia vastineeksi 70 päivän aselevosta ja Israelin joukkojen osittaisesta vetäytymisestä Gazasta. Lisäksi Israel vapauttaisi palestiinalaisvankeja.

Ehdotuksessa ensin viisi israelilaista panttivankia vapautettaisiin aselevon ensimmäisellä viikolla ja viisi muuta ennen aselepojakson päättymistä.

Lähteen mukaan neuvottelujen välittäjät jättivät ehdotuksen Hamasille ja Israelille arvioitavaksi viime päivien aikana. Yhdysvallat, Egypti ja Qatar ovat kaikki toimineet välittäjinä Israelin ja Hamasin neuvotteluissa sodan aikana.

Hamas-lähteen mukaan määräaikaisen aselevon aikana neuvoteltaisiin pysyvämmästä aselevosta ”Yhdysvaltain takaamana”.

Israel ja Hamas pääsivät tammikuussa sopuun aselevosta. Aselepo päättyi lopulta maaliskuun alussa osapuolten erimielisyyksiin jatkoneuvotteluista. Israel jatkoi sotatoimiaan Gazassa 18. maaliskuuta ja on jälleen viime päivinä kiihdyttänyt entisestään operaatiotaan.

Viime viikolla Israel kertoi kutsuneensa johtavat panttivankineuvottelijansa Qatarin Dohasta kotiin konsultaatioita varten. Osa Israelin neuvottelutiimistä on kuitenkin edelleen Qatarissa.

AVAINSANAT