VALIKKO

Rakennusalan lakko peruuntuu – sopu uusista työehdoista syntyi

Rakennusalan työehtosopimusneuvotteluissa syntyi tiistaina neuvottelutulos. Näin ollen keskiviikoksi ilmoitettu Rakennusliiton lakko Uudenmaan alueen LVI-töissä peruuntui, liitto kertoi tiedotteessaan.

Liiton mukaan sopu saatiin kaikille sopimusaloille. Neuvottelutulos sisältää yleisen linjan mukaiset palkankorotukset. Yleiseksi linjaksi on muodostunut tällä työmarkkinakierroksella 7,8 prosentin palkankorotukset tyypillisesti kolmivuotisella sopimuskaudella.

Rakennusliitto ei vielä tiistaina kertonut tiedotteessaan saavutetun tuloksen yksityiskohdista sen tarkemmin. Sisältöä on määrä avata, kun ratkaisu on käynyt neuvotteluosapuolten hallintojen käsittelyssä. Rakennusliiton hallitus aikoo kokoontua perjantaina 16. toukokuuta.

Liitto kävi tällä kierroksella neuvotteluja työnantajapuolen kanssa kaikkiaan kahdeksasta yleissitovasta työehtosopimuksesta.

AVAINSANAT

Ay-liike raivostui kokoomukselle – Teollisuusliiton Aalto: ”Pöyristyttävää”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto moittii kokoomuksen viestintäkampanjaa.

Kokoomuksen viestintäkampanja on saanut ammattiyhdistysliikkeeltä runsaasti kritiikkiä. Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan puolue hyökkäsi suoraan ay-liikkeen edunvalvontaa ja järjestytyneitä työntekijöitä vastaan.

– On pöyristyttävää, että hallituspuolueen viestintäkampanja rakennetaan tavalla, jossa järjestäytyneet työmarkkinat ja työntekijöiden edunvalvonta esitetään kustannuseränä, Aalto sanoo tiedotteessa.

– Kokoomus ei enää edes yritä peitellä suhtautumistaan järjestäytymiseen ja työntekijöiden oikeuksien puolustamiseen. Tämän poisvedetyn kampanjan sisältö kertoo enemmän kokoomuksen todellisista tavoitteista kuin yksikään hallitusohjelman lause, hän sanoo.

Kyse on kokoomuksen viestintäkampanjasta, jossa puolue vertailee veronkevennysten vaikutuksia asettamalla rinnakkain liittoon kuuluvan ja liittoon kuulumattoman henkilön. Hallitus kertoi puoliväliriihessään aikovansa poistaa ammattiliiton jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Kokoomus veti kampanjan pois ja pyysi sitä anteeksi. Teollisuusliiton Aalto ei tyydy anteeksipyyntöön, joka on hänen arvionsa mukaan annettu pelosta – ei periaatteesta.

– Kokoomus pelästyi opettajien närkästymistä ja kannatuskatoa. Jos kampanjassa olisi käytetty esimerkkinä asentajaa, metallimiestä tai muuta teollisuuden työntekijää, anteeksipyyntöä ei olisi koskaan tullut, Aalto sanoo.

Aalto huomauttaa myös, että viestintäkampanjassa esitetyt veroluvut ostovoimasta ovat harhaanjohtavia.

– Kokoomus puhuu tuloveron kevennyksistä, mutta unohtaa mainita, että samaan aikaan työttömyysvakuutusmaksut nousevat, koska hallitus hoitaa työttömyyttä niin huonosti. Arvonlisäveron kiristykset syövät myös ostovoimaa. Kun tähän lisätään ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto ja tehdyt leikkaukset, palkansaaja jää veromuutoksista tappiolle. Tämä on kylmä fakta, Aalto sanoo.

TEOLLISUUSLIITON Aalto toteaa, että uuden työministerin kausi sai kampanjan myötä pahimman mahdollisen alun. Kokoomus julkaisi kampanjansa samana päivänä, kun uusi työministeri Matias Marttinen aloitti tehtävässään.

Aalto huomauttaa, että ensimmäisessä tiedotustilaisuudessaan Marttinen totesi haluavansa varmistaa, että palkansaajien ääni kuuluu uudistuksissa.

– Nämä sanat menettivät merkityksensä saman tien. Uuden työministerin kausi sai pahimman mahdollisen alun, kun hänen oma puolueensa veti työministerin alta maton työntekijäpuolta vähättelevällä törkykampanjallaan, Aalto sanoo.

Aalto muistuttaa, että kokoomus on lyönyt työntekijöitä jo poikkeuksellisen kovilla heikennyksillä ja leikkauksilla.

– Mikään ei tunnu riittävän. Tämän päälle piti vielä käynnistää pilkkakampanja. Jos tästä jotain hyvää voi etsiä, niin ehkä sen, että kokoomus paljasti nyt avoimesti, mitä se todella ajattelee työntekijöiden edunvalvonnasta ja järjestäytymisestä.

KOKOOMUKSEN kampanjaa arvosteli myös Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen. Hänen mukaansa kampanjalla tuotiin selkeästi ilmi Orpon hallituksen vihamielinen suhtautuminen järjestäytyneitä työntekijöitä ja ay-liikettä kohtaan. Rönni-Sällinen kiittääkin kokoomusta rehellisyydestä.

– Positiivista on, että nyt yhdellekään työntekijälle ja palkansaajalle ei Suomessa ole epäselvää, mitä pääministeripuolue ajattelee tavallisista suomalaisista työntekijöistä ja ammattiliittojen jäsenistä. Arvostus on täysi nolla, Rönni-Sällinen tylyttää tiedotteessa.

Hän moittii hallitusta siitä, että työllisyyttä surkeasti hoitanut hallitus yrittää ottaa kunnian ostovoiman parantumisesta.

PAMin jäsenkyselyn mukaan kokoaikaisten jäsenten keskiansio oli 2500 euroa kuukaudessa. Puoliväliriihen veromuutosten myötä ammattiliiton jäsen saa noin 15 euroa kuukaudessa lisää.

Vastaavasti esimerkiksi kaupan alalla PAMin neuvottelemien palkankorotuksien myötä 2500 euroa kuukaudessa tienaavalla palkka nousee jo sopimuskauden ensimmäisenä vuonna 2,9 prosenttia eli 72,5 euroa kuukaudessa.

– Ostovoiman vahvistamisen esittäminen hallituksen ansiona on härski silmänkääntötemppu. Jos otetaan huomioon tavallisiin työntekijöihin kovimmin iskenyt arvonlisäveron korotus niin hallituksen ”potti” on vielä tätäkin pienempi. Puhumattakaan palvelualojen vastentahtoisesti osa-aikaisista työntekijöistä, joilta vietiin suojaosat heti hallituskauden alussa.

KOKOOMUKSEN kampanja sai eilen runsaasti näkyvyyttä, kun Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto ilmoitti luopuvansa kokoomuksen jäsenyydestä kampanjan vuoksi.

– Pidän Kokoomuksen kampanjaa erittäin ikävänä ja käsittämättömänä hyökkäyksenä erityisesti opettajien, mutta muidenkin palkansaajien ammattiliittoon kuulumista kohtaan, Murto kirjoitti Facebookissa.

Kampanjaa kritisoi myös Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, joka luonnehti Demokraatille kampanjaa alatyyliseksi ja sopimattomaksi.

– Tuntuu tosi oudolta, että meillä johtava hallituspuolue haluaa välittää sellaista viestiä tähän yhteiskuntaan, että ”erotkaa, jengi, liitosta”, Löfgren sanoi STT:lle tiistaina.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta puolestaan kuvasi kokoomuksen ”veronalennuksia hypettävää ja järjestäytymistä syyllistävää” kampanjaa Facebookissa harvinaisen epäonnistuneeksi.

– Hallitus ja Kokoomus eivät tunnu ymmärtävän järjestäyneiden työmarkkinoiden hyötyjä niin yhteiskunnalle kuin työelämälle. On kyse sitten yhteiskunnan eheydestä, yhteiskuntarauhasta, palkansaajien toimeentulosta ja hyvinvoinnista aina tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen työpaikoilla, Eloranta kirjoittaa.

Hän kertooo viestineensä epäonnistuneesta kampanjasta myös pääministeri Petteri Orpolle (kok.) ja vedonneensa sen puolesta, että hallitus peruisi päätöksensä poistaa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Juttua täydennetty klo 16.28 PAMin osuudella.

AVAINSANAT

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen konduktöörit lakkoon – taustalla aie korvata konduktöörit järjestyksenvalvojilla

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen konduktöörit ovat lakossa torstaina ja perjantaina. Työnseisauksella vastustetaan VR:n konduktöörien korvaamista järjestyksenvalvojilla HSL-alueen liikenteessä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liittto JHL:n julistaman kaksipäiväisen työnseisauksen kohteena ovat raidealan työehtosopimuksen lähiliikenteessä olevat työtehtävät. Työtaistelu alkaa torstaina heti puolenyön jälkeen ja päättyy perjantaina kello 23.59. Lakko koskee kaikkia tällä aikavälillä alkavia työvuoroja.

JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström sanoo, että liitto ei hyväksy työnantajan työehtoshoppailua. JHL torppaa VR:n aikeet korvata pääkaupunkiseudun lähijunien konduktöörit edullisemmassa työehtosopimuksessa olevilla järjestyksenvalvojilla.

– HSL-alueen konduktöörien määrää on vähennetty joka vuosi HSL:n esitysten mukaan. Vähentäminen on johtanut lähijunissa turvallisuustason laskuun, mikä vaikuttaa matkustajien lisäksi junien matkustamohenkilökuntaan, Ekström sanoo tiedotteessa.

– Nyt VR ja HSL ovat sopineet ”uudesta palvelumallista”, jossa käytännössä loput konduktöörit ollaan korvaamassa järjestyksenvalvojilla. VR on aloittanut yt-neuvottelut, joissa irtisanomisuhan alla on 130 163:sta lähiliikenteen konduktööristä, hän jatkaa.

Konduktöörin apu on korvaamatonta monille matkustajaryhmille.

EKSTRÖM ihmettelee, miten yhden ammattiryhmän irtisanominen ja laadukkaan matkustajakokemuksen rapauttaminen auttavat yhtiötä sen kohti maailman parasta, kuten VR visiossaan ”yhteisellä matkalla maailman parhaaksi” linjaa.

JHL pitää selvänä, että junissa tarvitaan konduktöörejä. Ekström muistuttaa, että konduktööri neuvoo reiteissä, auttaa lipun ostossa ja varmistaa sujuvan matkanteon kaikille – myös iäkkäille, liikuntarajoitteisille ja lasten kanssa matkustaville.

– Se on hyvää palvelua. Konduktöörin apu on korvaamatonta monille matkustajaryhmille. Heidän poistamisensa heikentää julkisen liikenteen esteettömyyttä.

– Konduktööri on junan ammattilainen, joka huolehtii matkustajien turvallisuudesta, valvoo järjestystä ja toimii apuna hätätilanteissa. Jos konduktöörit korvataan järjestyksenvalvojilla, menetetään laadukas palvelu ja matkustuskokemus.

AVAINSANAT

Finnairin lentäjät lopettavat työtaistelutoimet

Suomen Liikennelentäjäliitto (SLL) ilmoittaa keskeyttäneensä kaikki työtaistelutoimet tiistai-iltana. Finnairin palveluksessa olevien lentäjien kerrotaan tekevän työtehtävänsä tavanomaiseen tapaan.

-  Tähän saakka lentäjät suorittivat vain työvuorolistallaan olevat työvuorot eikä vapaapäivätöitä taikka ylitöitä tehty. Lisäksi meillä oli eiliseen saakka voimassa myös reservihakukielto. Luovuimme näistä kaikista toimista tällä ilmoituksella, sanoo SLL:n puheenjohtaja Vesa Uuspelto tiedotteessa.

Finnairissa tieto työtaistelutoimien keskeyttämisestä otettiin tyytyväisenä vastaan.

-  Tämä on tietysti erinomainen uutinen meille ja meidän asiakkaillemme. Nyt päästään tältä osin siirtymään normaaliin toimintaan, sanoi viestintäjohtaja Päivyt Tallqvist STT:lle.

-  Totta kai toivomme vielä, että varsinainen ratkaisu ja työehtosopimus saadaan tehtyä mahdollisimman nopeasti.

Tallqvistin mukaan tilanteen paraneminen alkaa näkyä heti myös matkustajille ja toiminta palautuu nopeasti normaaliksi. Joitakin yksittäisiä jälkivaikutuksia voi tosin hänen mukaansa vielä tulla.

SLL hylkäsi tiistaina työnantajapuolen esityksen työriidassa. Liitto sanoi jo tuolloin olevansa valmis keskeyttämään työtaistelutoimet neuvottelurauhan takaamiseksi. Liitto totesi myös, että työnantajapuolen esityksessä on seikkoja, joita voidaan pitää SLL:n kannalta myönteisinä.

Työnantajaa edustava Palvelualojen työnantajat Palta ilmoitti tiistai-iltana olevansa äärimmäisen pettynyt ratkaisuehdotuksen hylkäämiseen.

Finnairin liikennelentäjiä koskevasta uudesta työehtosopimuksesta on neuvoteltu elokuusta lähtien. Työriitaa on soviteltu valtakunnansovittelijan toimistolla marraskuusta lähtien.

Sovittelun on määrä jatkua keskiviikkona.

Uutista täydennetty klo 13.07 kauttaaltaan, mm. Finnairin kommentein.

AVAINSANAT

Akavan puheenjohtaja oli yhteydessä Orpoon kokoomuksen mainoksesta: ”Alatyylistä ja sopimatonta”

Maria Löfgren on johtanut Akavaa vuodesta 2022. Viime vuoden toukokuussa hänet valittiin uudelle nelivuotiskaudelle.

Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo kokoomuksen mainoskampanjan verojen keventämisestä olevan alatyylinen, rajan ylittävä ja kaikkia korkeakoulutettuja ammattiliittojen jäseniä loukkaava.

Aiemmin tänään opetusalan ammattijärjestön (OAJ) puheenjohtaja Katarina Murto ilmoitti Facebook-tilillään eroavansa kokoomuksesta 20 vuoden jäsenyyden jälkeen. Syyksi hän kertoi hallituksen työmarkkinapäätökset, etenkin ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisen sekä vientivetoisen palkkamallin.

Viimeinen pisara Murrolle oli kokoomuksen mainoskampanja, jossa käytännössä kehotettiin eroamaan ammattiliitosta, jotta veronkevennyksistä jäisi enemmän käteen.

– En tietenkään kommentoi Katariinan päätöstä, koska se, mihin puolueeseen kuuluu tai ketä äänestää, on jokaisen oma asia. Mutta en voi kuin ihmetellä, onko tämä se viesti, jonka kokoomus haluaa korkeakoulutetuille ammatti-ihmisille lähettää – ja tätä kysyin myös pääministeri (Petteri) Orpolta itseltään, Maria Löfgren sanoi Demokraatille.

Mitä pääministeri vastasi?

– No, en ala siteerata, mutta sanotaanko, että tyylinsä mukaisesti. Eli pyöritteli sanoja.

MYÖS OAJ:n Murto kirjoitti fb-päivityksessään pitävänsä kokoomuksen mainoskampanjaa työn verotuksen keventämisestä ”erittäin ikävänä ja käsittämättömänä hyökkäyksenä erityisesti opettajien, mutta muidenkin palkansaajien ammattiliittoon kuulumista kohtaan”.

– Kampanja on alatyylinen ja sopimaton, eikä varmasti edistä yhteistyötä akateemisten alojen kanssa vaikeassa taloustilanteessa. Ratkaisukeskeisenä ihmisenä toivoisin, ettei tällaiseen lähdettäisiin ollenkaan, Akavan Löfgren kommentoi.

Sopimusyhteiskunnan kannattajaksi ilmoittautunut Murto kirjoitti, että ”onneksi opettajat ymmärtävät laajasti OAJ:hin kuulumisen merkityksen, muun muassa sen tuoman turvan, sopimusedunvalvonnan, liiton tarjoaman oikeusturvan ja lakipalvelun, koulutuksen ja osaamisen kehittämisen ja tuhansien eurojen arvoiset jäsenedut”.

– Akavalaisten järjestäytymisastetta ja intoa siihen nämä päätökset ja viestintätyyli eivät kyllä ole vähentäneet. Sanoisin, että pikemmin päinvastoin, Maria Löfgren tokaisi.

KOKOOMUS on nyt poistanut mainoskampanjansa Facebook-sivuiltaan.

Puolueen viestintäpäällikkö Raine Tiessalo vastasi Murron Facebook-päivitykseen ja pahoitteli puolueensa ”epäonnistunutta” viestintää tässä asiassa.

Juttua muokattu ke 7.5. klo 18.11: korjattu otsikkoon ja tekstiin, että Löfgren ei soittanut Orpolle, vaan yhteydenpito tapahtui tekstiviestein.

AVAINSANAT

”Neuvottelujärjestelmän riemuvoitto” – näin pääsopijajärjestöistä arvioidaan kunta- ja hyvinvointialan ratkaisua

Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaratkaisu kattaa kaikki alan 13 työ- ja virkaehtosopimusta. Sopimusten piirissä ovat muiden muassa opettajat.

Kunta- ja hyvinvointialan virka- ja työehtosopimusneuvottelut saatiin maaliin myöhään maanantai-iltana. Soittokierros pääsopijajärjestöjen väelle paljastaa ainakin yhden asian, johon ollaan sataprosenttisen tyytyväisiä molemmin puolin pöytää.

Se jokin on sopimuksen mukanaan tuoma pitkä, kolmen vuoden työrauha, johon päästiin hyvällä yhteistyöllä. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kiteyttää pitävänsä suuressa arvossa sitä, että ratkaisuun päästiin nimenomaan neuvotellen.

Julkisen alan unioni JAUta edustava Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima luonnehtii, että kaikilla pöydän ympärillä tuntui olevan tahto saada neuvottelut maaliin ilman työtaisteluita.

– Minusta tämä on neuvottelujärjestelmän riemuvoitto. Olen iloinen ja tyytyväinen siihen, että pystyimme näyttämään, miten yhteistyössä päästään ratkaisuihin, jotka ovat hyviä sekä työntekijöille että työnantajille. Valtiovallan taholta tuntuu tulevan sitä viestiä, että ay-liike on ihan vanhentunut organisaatio, niin me näytimme, että kyllä sillä vain saadaan ratkaisuja aikaiseksi, hän sanoo.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja, neuvottelujärjestö Sote ry:n Päivi Inberg oli nyt ensimmäistä kertaa puheenjohtajana neuvotelupöydässä. Hän sanoo olevansa erittäin iloinen, että eteenpäin päästiin hyvällä keskustelulla ja vuorovaikutuksella.

– Täytyy olla tyytyväinen siihen, että saimme ratkaisun, joka tuo pitkän työrauhan kuntien ja hyvinvointialueiden mylleryksen keskelle.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas huomauttaa, että valtakunnansovittelijakin on painottanut sen tärkeyttä, että sopimuksiin päästään ensisijaisesti omassa pöydässä. Nybondas-Kangas sanoo, että tässä onnistuttiin, koska kunta- ja hyvinvointialalla luotettiin siihen, että ratkaisu voi löytyä omasta pöydästä ja neuvottelusuhteet ovat hyvät.

– Sellaistahan se meillä on aiemminkin ollut – tässä on nyt vain ollut muutamia takkuisia vuosia. Kyllä se aika harvinaista on, että ilman lakkoa päästään pitkään työrauhaan.

Nybondas-Kangas kertoo olevansa tyytyväinen moneen asiaan sopimuksessa, mutta silti vain ”suhtkoht tyytyväinen”. Pitkän työrauhan lisäksi positiivista on, että KT:n laskujen mukaan sopimuksessa saatiin neuvottelujen alussa olleisiin lähtöoletuksiin nähden 200 miljoonan euron säästöt.

– Mutta tietysti, kun taloustilanne kunnissa ja hyvinvointialueilla on heikko, niin siihen nähden tämä on kallis ratkaisu johtuen palkkaperinnöstä, mikä siellä taustalla on.

Totta kai meillä on ymmärrystä kuntien ja hyvinvointialojen taloustilanteellekin.

UUSI sopimus tuo liki kolmen vuoden – kaikkiaan 34 kuukauden – sopimuskaudelle yhteensä 7,37 prosentin palkankorotukset. Sopimuskausi on hieman muita aloja lyhyempi, joten korotus vastaa kustannusvaikutukseltaan vientiteollisuuden määrittelemää yleistä linjaa.

Lisäksi neuvotteluissa uudistettu kehittämisohjelma eli palkkaohjelma tuo 1,8 prosentin korotukset. Vuonna 2022 sovitussa ohjelmassa, joka nyt neuvoteltiin uusiksi, korotus oli 2 prosenttia. KT:n näkökulmasta oli tärkeää, että ohjelma huomioi kunta- ja hyvinvointialan heikentyneen taloustilanteen.

– Kehittämisohjelman isoin erä on siellä vuoden 2028 puolella – se oli meille tärkeää, että se saatiin venytettyä, Nybondas-Kangas sanoo.

Palkansaajaleirissä ollaan erittäin tyytyväisiä siihen, että palkkaohjelma jatkuu, vaikka hieman muuttuneena. Kaikki kolme pitävät ohjelmaa tärkeänä palkkatasa-arvon edistämisen kannalta. Superin Päivi Inberg antaa kiitosta työnantajalle siitä, että asian tärkeys nähtiin myös sillä puolen pöytää, vaikka taloustilanne on huono.

– Tällä päästään nyt jatkamaan palkkojen jälkeenjääneisyyksien korjaamista. Palkkaohjelmassa on hyvää myös se, että se ei ole irtisanottavissa sopimuskauden aikana, kuten aiempi olisi ollut, OAJ:n Katarina Murto sanoo.

– Olimme siinä valmiita tulemaan vastaan, koska totta kai meillä on ymmärrystä kuntien ja hyvinvointialojen taloustilanteellekin. Toisaalta sitten vastineena tälle, että palkkaohjelma pieneni jonkin verran, palkkaratkaisu on yleiskorotuspainotteinen, Jytyn Jonna Voima toteaa.

Yleiskorotuspainotusta pidetään palkansaajaliitoissa tärkeänä, koska se tuo kaikille varmasti tietyn prosenttikorotuksen. Paikalliset järjestelyerät eivät välttämättä kohdennu eri ammattiryhmien näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla.

Jytyssä pidetään tärkeänä, että ensimmäinen yleiskorotus on sekalinjainen eli korotus voi olla 2,5 prosenttia tai vähintään 53 euroa.

– Jytyn ja JHL:n tavoite on ollut perinteisesti tämä sekalinja. Jytyssä pidetään tärkeänä, että palkankorotuksilla pyritään oikeasti parantamaan matalapalkka-alojen asemaa. Prosentit tuovat aina enemmän euroja mitä isompi palkka on. Se, että on euromääräinen minimikorotus, niin se parantaa suhteessa vähän enemmän ihan pienempien palkkojen tasoa, Voima sanoo.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy on laskenut omassa tiedotteessaan, että hyvinvointialueille tulisi sote-sopimuksen piirissä oleville jopa yli 14 prosentin palkankorotukset. Tehy perustaa laskelmansa sille, että vuonna 2022 sovittiin sote-sopimukseen ja HYVTESiin lisäpalkkaohjelmat, jotka eivät ole irtisanottavissa. KT ei ole laskenut korotuksia aivan samaan tapaan.

– Me lähdimme siitä, että nyt neuvoteltiin vuosien 2025, 26, 27 ja alkuvuoden 28 korotuksista. Meidän matematiikallamme se on 7,37 plus 1,8 (eli palkankorotus ja palkkaohjelma). Kyllähän siihen saa enemmän massaa, jos laskee aiemmin neuvoteltuja eriä. Nuo luvut ovat ihan erilaiset kuin meillä muilla, Nybondas-Kangas kommentoi.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

KT:n Henrika Nybondas-Kangas, Jytyn Jonna Voima, OAJ:n Katarina Murto ja Superin Päivi Inberg ovat tyytyväisiä siihen, että neuvottelut saatiin maaliin hyvällä yhteistyöllä ja vuoropuhelulla. (Kuvat: Lehtikuva / Mikko Stig ja Heikki Saukkomaa, Super)

KATARINA Murto pitää eilisiltana syntynyttä ratkaisua kokonaisuudessaan erittäin hyvänä. Hän pitää sitä ennen kaikkea raha-ratkaisuna. Niin sanottuihin tekstikysymyksiin tuli kyllä muutoksia ja täsmennyksiä, mutta fokus neuvotteluissa oli palkassa. Näin arvioivat myös muut neuvottelijat.

Millaiset sisällölliset asiat olivat itse kullekin tärkeimpiä? KT:n nostot liittyvät muun muassa työnantajan tavoitteeseen lisätä käytettävissä olevaa työaikaa. Nybondas-Kangas nostaa esiin mahdollisuuden vaihtaa osa vuosilomasta rahaksi. Työnantajan kannalta hyödyllinen asia on lomautusilmoitusaikojen lyhentäminen.

– Alalla on ollut lakia pidemmät ilmoitusajat. Niitä lyhennettiin nyt kolmeen viikkoon, kun se on ollut tähän mennessä kuukausi.

Positiivisina asioina palkansaajapuolelta mainitaan monet perhemyönteiset ratkaisut. Voima ja Inberg listaavat palkalliset imetystauot, mahdollisuuden keskeyttää opintovapaa raskaus- tai vanhempainvapaan ajaksi sekä oikeuden palkalliseen sairauslomaan hedelmöityshoitojen aiheuttaman työkyvyttömyyden takia.

– Tietenkin oli hyvä, että työtaistelun aikana teetettävästä suojelutyöstä ja hätätyön korvaamisesta päästiin sopimukseen. Se on tärkeää, että se on sovittu, jos käy tilanne, että tulevaisuudessa tarvitaan suojelutyötä. Nyt on onneksi pitkä työrauha, niin ainakaan vähään aikaan sitä emme tarvitse, Inberg sanoo.

Murto pitää hyvänä myös sitä, että sopimuskausi päättyy helmikuun lopussa (29.2.2028). Ajankohta on Murron mukaan OAJ:n jäsenistölle järkevämpi.

– Jos mahdollisesti joudutaan turvautumaan järjestöllisiin toimiin, niin helmikuun loppu on parempi.

SOPIMUSKAUDEN aikana neuvotteluosapuolien aika ei käy pitkäksi, vaan tehtävää riittää, kun neuvotteluissa sovittiin myös monenlaisista työryhmistä. Tällainen työ nähdään molemmin puolin pöytää tärkeänä.

– Kun halutaan ylläpitää toimivia ja moderneja työehtosopimuksia, joista aidosti neuvotellaan, niin kyllähän se työ tehdään pitkälti työrauhan aikana. Neuvottelutuloksia on tullut todella paljon kauden aikanakin, KT:n Nybondas-Kangas huomauttaa.

– Puolen miljoonan palkansaajan ja työpaikan tessien rakentaminen vaatii jatkuvaa työstöä, hän sanoo.

Jytyn Jonna Voima kertoo, että nyt sovittiin muun muassa työaikaryhmistä, joissa arvioidaan, miten työaikamääräyksiä olisi tarpeen uudistaa sopimuskauden aikana.

– Hyvinvointialueet ovat isoja ja ihmiset joutuvat matkustamaan aika paljon. Pohdimme sopimuskauden aikana myös sitä, miten työajan ulkopuolisen matkustamisen rasittavuutta saisi pienennettyä. Meille tärkeä asia on myös henkilöstön edustajien aseman tarkastelu, jota sopimuskauden aikana tehdään, Voima listaa.

On hyvä, että lähdetään uudistamaan nimikkeitä.

TYÖRYHMÄTYÖN hedelmiä poimitaan nyt myös tämän sopimusratkaisun myötä. Edellisellä kaudella työryhmässä pohdittiin sukupuolineutraaleja nimityksiä. Jatkossa luottamusmies on kunta- ja hyvinvointialalla luottamusedustaja.

– Monessa paikassa luottamusmies on korvattu luottamushenkilöllä, mutta se ei oikein toimi meillä kunta- ja hyvinvointialoilla, kun se olisi sekoittunut kunta- ja aluepäättäjiin, joita kutsutaan luottamushenkilöiksi, Voima kertoo.

Kaikki neljä haastateltavaa pitävät muutosta positiivisena.

– On hyvä, että lähdetään uudistamaan nimikkeitä. Vaikka onhan se opettelua itsellekin, kun olen ollut melkein toistakymmentä vuotta nimikkeillä pääluottamusmies ja luottamusmies, Päivi Inberg sanoo.

Vanhan nimikkeen myötä haudataan myös tutut lyhenteet (PLM, LM). Uusia vastineita ei ole vielä keksitty. Voima, Inberg ja Nybondas-Kangas paljastavat, että pallottelussa on ollut yksi varsin valovoimainen lyhenne, joka tuntuu saavan hymyn jokaisen siitä puhuvan huulille.

– Meillä on henkilöstön edustaja HED, niin onko tämä sitten LED. En tiedä. Lyhennettä koejumpattiin tuossa yksi ilta, mutta toivottavasti siitä selvitään ilman uutta työryhmää, Nybondas-Kangas nauraa.

AVAINSANAT