VALIKKO

Rajalain jatkoa perustellaan asiantuntijatuella ja valtion oikeudella päättää rajoistaan – Koskinen: SDP:ssä ei ole vastustavaa erillisryhmää

Johannes Koskisen mukaan rajalakia vastustava Elisa Gebhard edusti perustuslakivaliokunnassa SDP:tä normaalissa varajäsenjärjestyksessä.

Perustuslakivaliokunta puoltaa hallituksen esitystä rajalain jatkosta sellaisenaan vuoden 2026 loppuun. Eriävän mielipiteen jätti kolme jäsentä, joukossa Elisa Gebhard (sd.).

Gebhard on perustuslakivaliokunnassa SDP:n varajäsen. Hän äänesti rajalakia vastaan edelliskerralla eduskunnan täysistunnossa yhdessä viiden muun demariedustajan (Timo Harakka, Krista Kiuru, Johan Kvarnström, Matias Mäkynen ja Nasima Razmyar) kanssa.

Perustuslakivaliokunnassa eriävän kannan jättivät nyt myös Fatim Diarra (vihr.) ja Johannes Yrttiaho (vas.), joiden mukaan lain jatko on ”edelleen ristiriidassa niin Suomen perustuslain, ihmisoikeussopimusten kuin EU-oikeuden kanssa”.

TIEDOTUSTILAISUUDESSA SDP:tä edusti Johannes Koskinen, joka totesi, että puolueen sisällä ei ole mitään rajalakia vastustavaa erillisryhmää.

– Johanna Ojala-Niemelä joutui sairastapauksen takia lähtemään Rovaniemelle, ja Elisa Gebhard oli järjestyksen mukaan häntä seuraava varajäsen. Edustajat toimivat tässä omien kantojensa ja näkemystensä pohjalta yksilönä, enkä lähde arvioimaan heidän päätöksiään tarkemmin, Koskinen kommentoi.

Koskinen muistutti myös, että puolentoista vuoden aikana myös EU-tason sääntely asiassa voi muuttua, ja kansallisvaltiot ratkovat turvallisuuskysymysten ja ihmisoikeuksien mahdollisia ristiriitoja sisäisesti omilla proseduureillaan.

VALIOKUNNAN puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) vetosi voimakkaasti aiempaan lausuntoon rajatun poikkeuslain tarpeesta, nyt saatuun asiantuntijalausuntojen tukeen sekä lain muuttumattoman sisällön että pidemmän määräajan suhteen.

– Valiokunta kuuli 11 valtiosääntöasiantuntijaa ministeriöiden ohella, ja lain voimassaolon jatkaminen esitetyllä tavalla sai enemmistön tuen, Vestman sanoi.

Valiokunnan rajalaista saamat tiedot on turvaluokiteltu salaiseksi. Tämä on herättänyt kysymyksiä siitä, missä määrin eduskuntaryhmät ja rivikansanedustajat saavat heille lain mukaan kuuluvaa informaatiota päättääkseen poikkeuslaista.

– Perustuslaissa on säädetty eduskunnan ja edustajien oikeudesta tiedonsaantiin. Siihen, miten eri ryhmät informointinsa järjestävät, en ota kantaa – mutta toivon tietysti, että päätös syntyisi myös salissa mahdollisimman yksimielisesti, Vestman muotoili.

Valiokunnan lausunnossa ja tiedostustilaisuudessa painotettiin myös valtion täysivaltaisuuden merkitystä laajemmin kuin viimekesäisessä lausunnossa. Perustuslakivaliokunnan mukaan täysivaltaisuus on välttämätön edellytys sille, että Suomi voi ylläpitää perustuslaillisen järjestelmänsä, oikeusvaltion sekä perustuslain keskeiset ratkaisut, kuten perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden.

TIIVISTETTYNÄ ja suomennettuna valtion täysivaltaisuuden voi valiokunnan mukaan määritellä valtion oikeudeksi päättää omista rajoistaan, mille muut lait ja kansainväliset sitoumukset ovat poikkeustilanteessa alisteisia.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon saatuaan eduskunnan hallintovaliokunta tekee rajalaista edelliskerran tapaan mietinnön.

Poikkeuslain hyväksyminen vaatii eduskunnassa kaksi äänestystä: 5/6:n enemmistön kiireellisyysäänestyksen ja 2/3:n enemmistön, jotta laki voi tulla voimaan.

AVAINSANAT

EU-komissio julkistaa budjettiesityksensä – Luvassa vääntöä ainakin summasta, yhteisvelasta ja Unkarista

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa.

EU-komissio kertoo tänään, mihin unionin varoja halutaan kohdentaa tulevina vuosina. Komission on määrä julkistaa esityksensä EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Kyseessä on käytännössä EU:n budjetti vuosille 2028-2034.

Edessä ovat vielä pitkät neuvottelut jäsenmaiden kanssa. Budjettiin kohdistuu kireässä maailmantilanteessa erityisen paljon odotuksia ja paineita, sillä sen pitäisi vastata haasteisiin niin EU:n puolustuksen, ilmastonmuutoksen torjumisen kuin kilpailukyvyn kehittämisen saralla.

Lisäksi EU:n pitäisi alkaa varautua myös laajentumiseen esimerkiksi Ukrainan mahdollisen EU-jäsenyyden osalta.

Nykyinen budjetti kattaa vuodet 2021-2027. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa.

LUVASSA lienee jopa tavanomaista enemmän vääntöä ja vaikeita neuvotteluita.

Jäsenmaiden kesken on jo eroja siinä, pitäisikö budjetin määrää kasvattaa. Nykyinen budjetti on kooltaan noin 1  200 miljardia euroa.

Esimerkiksi Ranska on vaatinut sen kasvattamista, kun taas perinteiset ”nuukat maat” Saksa ja Hollanti ovat vastustaneet asiaa. Suomen linja on ollut, että budjetin tulee pysyä kohtuullisena.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi maanantaina Suomen pyrkineen vaikuttamaan budjettiin ennalta muun muassa puolustuksen ja Ukrainan tukemisen osalta.

-  Lisäksi Suomi tavoittelee itäisten raja-alueiden erityisrahoitusta huomioiden Suomen poikkeuksellisen aseman Venäjän rajavaltiona, hän sanoi tiedotteessa.

Mediatietojen mukaan komission esityksessä olisi mukana myös jonkinlainen uusi yhteisvelkaväline. Suomi on jo ilmaissut kriittisen suhtautumisensa ehdotukseen.

-  Suomi suhtautuu kriittisesti uusien, elpymisvälineen kaltaisten EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen. Tämän olemme linjanneet jo hallitusohjelmassa, Orpo sanoi.

ODOTUKSIA kohdistuu myös siihen, mitä budjetissa todetaan oikeusvaltiokehityksestä.

Demokratiasta ja oikeusvaltiokehityksestä vastaava komissaari Michael McGrath on sanonut, että komissio on harkinnut oikeusvaltiokehityksen kytkemistä tiukemmin osaksi EU:n tukien vastaanottamista osana seuraavaa budjettiesitystä.

Tämä koskee erityisesti Unkaria, jolta on jo jäädytetty miljardien eurojen edestä EU-tukia oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen vuoksi.

AVAINSANAT

HS-gallup: SDP jatkaa kärjessä – kannatus kasvoi taas hieman

SDP:n kärkipaikka gallupissa on selvä: 25,4 prosenttia, kun seuraavana tulevan kokoomus on lähes 6 prosenttia perässä.

SDP jatkaa suosituimpana puolueena Helsingin Sanomien kannatusmittauksessa. Puoluetta kannatti 25,4 prosenttia vastaajista, mikä on hieman enemmän kuin edellisessä mittauksessa.

Puolue pitää selkeää ykkössijaa, sillä toisena on kokoomus 19,8 prosentin kannatuksella. Kolmanneksi suosituin puolue on keskusta 15,7 prosentilla. Kummankin kannatus pysyi samana viime mittaukseen verrattuna.

Perussuomalaisten kannatus nousi 10,6 prosenttiin. Puolueen kannatus kohentui 0,6 prosenttiyksiköllä viime kuulta. Nousu oli mittauksen merkittävin muutos.

Oppositiopuolueista vasemmistoliiton kannatus on 9,8 prosenttia ja vihreiden 8,0 prosenttia. Molempien kannatus laski hieman kesäkuuhun verrattuna.

Muista hallituspuolueista RKP keräsi 4,1 ja kristillisdemokraatit 3,3 prosenttia.

HALLITUSPUOLUEIDEN yhteenlaskettu kannatus nousi 37,8 prosenttiin, kun viime kuussa vastaava luku oli 37,3 prosenttia. Kesäkuun kannatus oli pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituskauden pohjalukema.

Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian kesä-heinäkuussa. Tutkimusta varten haastateltiin noin 3  000:ta täysi-ikäistä mannersuomalaista.

Virhemarginaali on noin 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

AVAINSANAT

Kd unohtanut ”Raamatun neuvot” – kansanedustaja vaatii kokoomukselta ryhtiä

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) Pihlajavedellä Saimaalla 15. toukokuuta.

Kansanedustaja, entinen ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) vaatii Petteri Orpon (kok.) hallitukselta toimia saimaannorpan suojelemiseksi.

Kesän mittaan on uutisoitu useista kuuttien kuolemista kalastusverkkoihin. Mikkonen muistuttaa tiedotteessaan, että vain osa verkkokuolemista päätyy viranomaisten tietoon. Toimiessaan ympäristöministerinä Mikkonen oli päättämässä nykyisin voimassa olevista verkkokalastusrajoituksista.

– Verkkokalastusrajoitukset osoittautuvat vuosi toisensa jälkeen riittämättömiksi. Kuuttien hukkumiskuolemat verkkoihin ovat kaikkein suurimmat heinäkuussa verkkokalastuskiellon päätyttyä. Rajoitusten voimassaoloa tulee pidentää vähintään heinäkuun loppuun saimaannorpan suojelemiseksi. Ehdotimme tätä valtioneuvostolle jo vuonna 2021, mutta sosialidemokraatit, keskusta ja ruotsalainen kansanpuolue eivät ehdotusta tukeneet, Mikkonen sanoo.

SAIMAANNORPPAKANTA on saatu kasvuun rajoittamalla verkkokalastusta ja lisäämällä norpan lisääntymistä tukevia toimia, kuten apukinosten kolaamista. Saimaannorppa on silti edelleen erittäin uhanalainen laji.

– Saimaannorppaa uhkaa paitsi verkkokalastus myös ilmastonmuutos, jonka myötä muuttunut lumitilanne heikentää norpan pesintää. Tehokkain yksittäinen päätös, jonka voimme norpan suojelemiseksi tehdä, on rajoittaa norpalle vaarallisten kalastusvälineiden käyttöä. Parasta olisi kieltää norpalle vaaralliset kalastusvälineet sen levinneisyysalueella kokonaan.

Mikkosen mukaan norppaturvallisia kalastusvälineitä kehitellään kokoajan. Jo nyt avorysät, nielurajoitteiset katiskat, troolaus ja nuottaus mahdollistavat niin kotitarve- kuin ammattikalastuksen Saimaalla.

– Ammattikalastajille tulisi aktiivisesti tarjota investointitukea norppaturvallisten pyydysten hankintaan, Mikkonen ehdottaa.

NYKYINEN asetus päättyy ensi keväänä ja hallituksen on pian päätettävä uusista kalastusrajoituksista seuraavalle viidelle vuodelle vuodesta 2026 alkaen. Ympäristöministeri Sari Multalalla (kok.) on Mikkosen mukaan nyt näytönpaikka, sillä hän ja kokoomus vaativat viime kaudella äänekkäästi kalastusrajoitusten pidentämistä heinäkuulle. Kokoomus myös äänesti Saimaalle verkkokalastuskieltoa vaatineen kansalaisaloitteen puolesta.

– Ympäristöministeri on tähän mennessä antanut periksi maa- ja metsätalousministerille kaikissa luonnonsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi vanhojen metsien kriteerit vesitettiin, perinnebiotooppien hoitomahdollisuuksia on vähennetty ja jopa uhanalaisten lajien metsästystä on helpotettu.

– Toivottavasti kokoomus on valmis turvaamaan edes saimaannorpan tulevaisuuden tiukentamalla kalastusrajoituksia. Vai onko hallitus antanut kaikissa luontokysymyksissä vallan Kristillisdemokraateille, jotka ovat täysin unohtaneet Raamatun neuvot luonnon varjelemisesta, Mikkonen lataa tiedotteessaan.

Maa- ja metsätalousministeri on Kd:n puheenjohtaja Sari Essayah.

AVAINSANAT

Halla-ahon avustajalle syyte luottamusaseman väärinkäytöstä

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho 18. kesäkuuta.

Eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) avustaja Tanja Aidanjuuri (ps.) on saanut syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä.

Syyte ei liity Aidanjuuren avustajantehtävään, vaan hänen toimintaansa Vantaan kaupunginvaltuutettuna viitisen vuotta sitten.

POLIISI kertoi kesäkuussa, että Vantaan kaupungin vuokrataloyhtiön yhdessä kerrostalohankkeessa on syytä epäillä hankintalain rikkomista. Poliisin mukaan vuokrataloyhtiölle epäillään aiheutuneen noin 2,85 miljoonan euron vahingot.

Aidanjuuri kertoo STT:lle, että hän oli vuokrataloyhtiön hallituksessa kokemattomana ensikertalaisena ja luotti konsernin johdon arvioihin.

Jutussa on useita muitakin syytettyjä.

AVAINSANAT

Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten kiinteistökauppakielto voimaan

Itärannan ja Länsirannan varuskunnan kyltit Jyväskylän Tikkakoskella 27. toukokuuta 2025.

Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisia koskeva kiinteistökauppakielto astui tiistaina voimaan valtioneuvoston asetuksella.

Jatkossa kiinteistön hankintaan ei anneta lupaa henkilöille, joiden kansalaisuusvaltio loukkaa toisen valtion alueellista koskemattomuutta, itsenäisyyttä ja suvereniteettia ja joiden valtio muodostaa uhan Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kirjoittaa X:ssä, että laissa on kyse Suomen turvallisuuden vahvistamisesta ja varautumisesta kaikkiin vaikuttamiskeinoihin. Häkkäsen mukaan uudistus olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, mutta edellinen hallitus ei tarttunut asiaan.

-  Kun aloitin puolustusministeriössä, pidin tätä epäkohtana ja käynnistin kiinteistökauppakiellon valmistelun noin kaksi vuotta sitten, Häkkänen kirjoitti.

AVAINSANAT