VALIKKO

Purra: Tätä ei pelkkä hinta ratkaise

EU-maiden valtiovarainministerit kokoustivat Brysselissä tiistaina muun muassa EU:n puolustushankintoihin ehdotetusta Safe-rahoitusvälineestä.

Komissio antoi esityksen 150 miljardin euron rahoitusvälineen perustamisesta maaliskuussa. Välineestä on tarkoitus tukea EU-maiden yhteisiä puolustushankintoja lainoilla, jotka taattaisiin EU-budjetista.

Neuvottelut rahoitusvälineen yksityiskohdista ovat yhä kesken. Keskusteluita käydään jäsenmaiden kesken muun muassa siitä, paljonko hankinnoissa tulisi suosia eurooppalaista teollisuutta.

Monet jäsenmaat pitävät tärkeänä, että väline voitaisiin ottaa käyttöön nopeasti, kertoi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) tiistaina Brysselissä.

Valtioneuvosto ei ole vielä tehnyt päätöstä siitä, aikooko Suomi hyödyntää välinettä.

-  Olen keskustellut ekonomistien kanssa ja kuullut myös puolustushallinnon ja -ministeriön näkemyksiä. Erityisesti suomalainen puolustushallinto kokee, että tämä instrumentti voisi parhaimmillaan olla meille hyödyllinen, Purra sanoi tiedotustilaisuudessa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan lausunnon mukaan Suomi voisi saada edelleen itse edullisempaa lainaa markkinoilta.

Purralta kysyttiin Etlan lausunnosta tiistain tiedotustilaisuudessa. Hän totesi, että kokonaisetua arvioidessa huomioidaan muitakin seikkoja kuin hinta.

-  Kokonaisedussa huomioidaan muitakin seikkoja. On hyvä ymmärtää, että tässä puhutaan epävarmasta ajasta, jossa voi tapahtua mitä tahansa. Meidän pitää myös kriisioloissa tai tilanteen kärjistyessä kyetä huolehtimaan näistä asioista, Purra sanoi.

AVAINSANAT

THL: Suomalaisten luottamus sote-palveluihin romahti

Suomalaisten luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin on heikentynyt selvästi, ilmenee THL:n tutkimuksesta.

Vain noin puolet suomalaisista luotti vuonna 2024 terveyspalvelujen toimintaan, kun vielä vuonna 2020 osuus oli 76 prosenttia. Sosiaalipalveluihin luottavien osuus laski samalla ajanjaksolla 60 prosentista 42 prosenttiin.

LUOTTAMUS heikkeni sekä työ- että eläkeikäisillä ja niin miehillä kuin naisillakin. THL:n tutkijoiden mukaan luottamuksen heikkeneminen on päättäjille vakava viesti.

– Luottamuksen palauttaminen on yksi sote-järjestelmän kohtalon kysymyksistä. Ilman luottamusta horjuu myös järjestelmän oikeutus, johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen sanoo THL:n tiedotteessa.

Tynkkynen pitää mahdollisena, että heikentynyt luottamus heijastaa sote-uudistuksesta käytyä kielteistä keskustelua ja viestintää palveluihin kohdistuvista säästöpaineista.

SAMAAN aikaan sote-palveluja käyttäneet suomalaiset olivat tutkimuksen mukaan edelleen palveluihin tyytyväisiä. Kaksi kolmesta terveyspalvelujen käyttäjästä ja hieman yli puolet sosiaalipalvelujen käyttäjistä arvioi, että viimeisin vastaanottokäynti oli myönteinen kokemus.

– Suomessa tehtiin merkittävä uudistus, kun palvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Tuoreet tulokset osoittavat, että asiakaskohtaamisten laatu on säilynyt vahvana, eivätkä kansalaisten kokemukset palvelujärjestelmästä asiakkaan näkökulmasta ole uudistuksen jälkeen valtakunnallisesti heikentyneet , THL:n johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto sanoo.

VUONNA 2024 joka neljäs lääkäripalveluja tarvinneista koki, ettei saanut riittävästi palveluja tarpeeseensa nähden. Toisin sanoen yli 800 000 koki lääkäripalvelut riittämättömäksi. Osuus kasvoi vuosien 2018-2022 välillä erityisesti työikäisillä miehillä ja naisilla, mutta ei ole viimeisen kahden vuoden aikana kasvanut.

Hankaluudet saada terveyspalveluja korkeiden maksujen vuoksi olivat THL:n mukaan yleisempiä vuonna 2024 kuin kuusi vuotta aiemmin. Vuonna 2024 joka kolmas terveyspalvelujen käyttäjä ja kaksi viidestä sosiaalipalvelujen käyttäjästä koki korkeiden asiakasmaksujen haitanneen palvelujen saamista. Suurin muutos tapahtui vuosien 2020-2022 välillä.

ERITYISEN hankalana tilanne koettiin eläkeikäisten keskuudessa: yli 40 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä koki asiakasmaksujen vaikeuttaneen palvelujen saamista.

– Suomessa asiakasmaksut ovat kohtalaisen suuret ja maksukatot korkeat. Tulos antaa aihetta pohtia, millaisiin toimiin tulisi ryhtyä, jotta asiakasmaksut eivät koidu esteeksi palveluiden saamiselle. Tilanne on voinut heikentyä edelleen viimeisimpien asiakasmaksukorotusten myötä, Liina-Kaisa Tynkkynen sanoo.

THL:n Terve Suomi -tutkimus tuottaa ajankohtaista ja vertailukelpoista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelukokemuksista. Vuoden 2024 kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 26 682 vähintään 20-vuotiasta henkilöä.

AVAINSANAT

HS: Elina Valtonen arvostelee Israelia – ”Ja sen takia tämä tilanne on todella vakava”

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi keskiviikkona Helsingin Sanomille kaikkien viitteiden olevan sen mukaisia, että Israel käyttää nälkää ja humanitaarisen avun estämistä sodankäynnin aseena.

-  Ja sen takia tämä tilanne on todella vakava. Me olemme vedonneet Israeliin pitkän aikaa, että kansainvälisen oikeuden mukaisesti näin ei voi toimia. Nälkää, ihmisten hätää ei missään nimessä voi käyttää sodankäynnin välineenä tai myöskään poliittisiin tarkoitusperiin, Valtonen vastasi lehden esittämään kysymykseen.

HS kysyi Valtoselta myös, onko Gazassa käynnissä väestön pakkosiirto tai etninen puhdistus. Esimerkiksi Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on ehdottanut, että gazalaiset voisivat muuttaa muille alueille.

-  Kaikki tuollaiset puheet viittaa väestön pakkosiirtoon. Ne ovat täysin tuomittavia ja kansainvälisen oikeuden vastaisia toimia.

AVAINSANAT

Oppositio moukaroi rahapeliuudistusta – ”Sanavalinta ei ole viaton yksityiskohta”

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo rahapelilakia koskevassa lausunnossaan, että esitys lisäisi pelihaittoja ja siinä on useita muutostarpeita. Valiokunta ehdottaa muun muassa arvioitavaksi kaikkien rahapelien ikärajan nostamista 20 vuoteen.

Hallituksen esityksen mukaan rahapelijärjestelmä oltaisiin avaamassa kilpailulle ensi vuoden alusta. Valiokunta korostaa, että pelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen pitäisi olla lainsäädännön tärkein tavoit​​e. Se painottaa myös, etteivät rahapelit ole normaali kulutushyödyke, vaan haittoja ja vakavaa riippuvuutta aiheuttava tuote, jonka kulutus on erittäin kasautunutta.

Valiokunnan lausuntoon sisältyi kaksi eriävää mielipidettä. Oppositio arvostelee hallituksen esitystä myös tiedotteessaan.

– Esityksen keskeisenä ongelmana on, että se on laadittu rahapelialan kaupallisten tavoitteiden ohjaamana, ilman että pelihaittojen torjuntaa ja ehkäisyä olisi huomioitu riittävästi, valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) kommentoi tiedotteessa.

Sosialidemokraatit arvostelevat muun muassa sitä, että valiokunnan lausuntoluonnoksessa esitettiin useita vahvoja kirjauksia pelihaittojen torjumiseksi, mutta hallituspuolueet lievensivät näitä järjestelmällisesti.

– Sanavalinta ei ole viaton yksityiskohta. Kun puhumme peliriippuvuuden torjunnasta, emme voi tyytyä pitämään tällaisia vaatimuksia ’tärkeinä’ – meidän on pidettävä niitä välttämättöminä. Nyt valiokunnan kanta vesitettiin juuri ratkaisevassa kohdassa, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kim Berg (sd.) sanoo tiedotteessa.

SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton jäsenet valiokunnassa katsovat, että lakiesitys tulisi valmistella uudelleen ja siinä tulee huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden ja järjestöjen esittämät huolet.

Heidän mukaansa pelihaittojen ehkäisy, erityisesti nuorten suojeleminen, ikärajan korottaminen 20 vuoteen, markkinoinnin rajoittaminen ja riittävän rahoituksen turvaaminen ovat hallituksen esityksessä sivuutettu.

Hallituksen esityksestä laatii myöhemmin mietinnön eduskunnan hallintovaliokunta.

AVAINSANAT

EU:lta uusi pakotepaketti – kohteena muun muassa Venäjän varjolaivasto

EU-maiden suurlähettiläät ovat sopineet Venäjään kohdistuvasta 17:nnestä pakotepaketista.

Pakotepakettiin sisältyy muun muassa lisää Venäjän varjolaivastoon kohdistuvia toimia. Listalle on lisätty muun muassa 189 Venäjän varjolaivastoon kuuluvaa uutta alusta, joukossa esimerkiksi öljytankkereita. Päätöksen myötä EU:n pakotteiden piirissä on reilut 350 varjolaivaston alusta.

Listalle on lisätty myös 75 yritystä tai ihmistä, jotka linkittyvät Venäjän sotateollisuuteen.

LISÄKSI EU laajentaa myös mahdollisuuksiaan kohdistaa oikeudellisia toimia propagandakanaviin, Ukrainan sotaa rahoittaviin tahoihin ja aluksiin, jotka tuhoavat vedenalaista infrastruktuuria.

EU:n ulkoministereiden on hyväksyttävä päätös vielä ensi viikon ulkoministerikokouksessa.

Näiden pakotteiden lisäksi Euroopan johtajat ovat uhanneet Venäjää uusilla, ”massiivisilla” pakotteilla, jollei se suostu Ukrainaan ehdotettuun aselepoon.

AVAINSANAT

EU-tuomioistuin: Komissio rikkoi säädöksiä salatessaan von der Leyenin Pfizer-tekstiviestit

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen 7. toukokuuta Strasbourgissa.

Euroopan unionin tuomioistuin katsoo komission rikkoneen läpinäkyvyyssäädöksiä, kun se ei luovuttanut medialle puheenjohtaja Ursula von der Leyenin Pfizer-lääkeyhtiön johtajan kanssa vaihtamia tekstiviestejä koronarokotehankinnoista.

Tuomioistuimen mukaan komissio ei kyennyt uskottavasti perustelemaan viestejä tietopyynnöllä pyytäneelle New York Timesille, miksi viestit eivät sisältäneet tärkeää tietoa.

New York Timesin mukaan von der Leyenin harjoittamalla henkilökohtaisella diplomatialla oli suuri rooli siinä, että EU sai solmittua Pfizerin kanssa sopimuksen 1,8 miljardin rokoteannoksen tilaamisesta vuonna 2021.

AVAINSANAT