VALIKKO

Puolustusvoimien komentaja: Naton bkt-raja ei Euroopassa riitä

Puolustusvoimain komentaja kenraali Timo Kivinen puhumassa 248. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä 4. maaliskuuta.

Euroopan on tehtävä enemmän oman turvallisuutensa eteen, painottaa Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen.

Euroopan maiden täytyy Kivisen mukaan nostaa puolustusbudjettejaan ja kasvattaa puolustusteollisuutensa kapasiteettia.

Puolustusteollisuuteen tehtävät investoinnit ovat Kivisen mukaan myös edellytys Ukrainan pitkäjänteiselle tukemiselle.

-  Minusta näyttää siltä, että Nato-maiden yhdessä hyväksymä kahden bkt-prosentin puolustusmenotaso ei tule riittämään kattamaan kaikkea sitä, mitä Euroopan on tehtävä, Kivinen sanoi puheessaan maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä.

Puhe oli Kivisen viimeinen maanpuolustuskurssin avajaispuhe, sillä hän jää eläkkeelle kuluvan kuun lopussa ja hänen tilalleen Puolustusvoimain komentajaksi nousee kenraaliluutnantti Janne Jaakkola.

Presidentti Sauli Niinistö nimitti Jaakkolan tehtävään tammikuun lopussa.

KIVISEN mukaan maailmanhistoriassa on meneillään kylmän sodan päätymiseen verrattava murroskausi. Kylmän sodan päättyessä maailman turvallisuustilanne parani, mutta nyt maailma on Kivisen mukaan menossa päinvastaiseen suuntaan.

-  Parina viime vuosikymmenenä vahvistuneet Kiina ja Venäjä ovat tyytymättömiä Yhdysvaltojen johtaman lännen dominoimaan maailmanjärjestykseen ja pyrkivät omista lähtökohdistaan muokkaamaan maailman turvallisuusarkkitehtuuria mieleisekseen, Kivinen sanoi.

-  Kuten nytkin, tällaisiin murroskausiin on aiemminkin liittynyt konflikteja ja sotia, joiden lopputulema osaltaan määrittää suurvaltojen ja niiden johtamien liittoumien painoarvon ja asemoitumisen alkavan uuden aikakauden maailmanjärjestyksessä, hän jatkoi.

Kivinen patisti Euroopan maita ripeään toimintaan, sillä Ukrainan tuentarve on välitön.

Euroopan unionia Kivinen hoputti antamaan sotilaallista liikkuvuutta koskevan direktiivin, jonka myötä EU-maat voisivat parantaa joukkojen ja kaluston liikkuvuutta unionin alueella.

AVAINSANAT

Näin perintöverotus muuttuisi: uudet verorajat lausuntokierrokselle

Verotettavien perintöjen alaraja voi nousta ensi vuonna. Hallitus lähetti torstaina lausuntokierrokselle ehdotuksen, että verollisen perintöosuuden alarajaa nostettaisiin 20  000 eurosta 30  000 euroon.

Samalla lahjaveron piirissä olevan lahjan alarajaa nostettaisiin 5  000 eurosta 7  500 euroon.

Lisäksi perintö- ja lahjaverosta vapaan tavanomaisen koti-irtaimiston arvoa esitetään korotettavaksi 4  000 eurosta 7  000 euroon.

Ehdotus toteutettaisiin muuttamalla perintö- ja lahjaveroasteikon porrastettuja euromääriä sekä laissa säädettyjä pienimpiä verotettavia määriä.

SUOMESSA perinnöt ovat olleet keskimäärin varsin pieniä, ellei kuolinpesälle ole kertynyt erityisen merkittävää asunto-omaisuutta.

Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan vuonna 2021 puolet silloisista suomalaisista perinnönsaajista sai alle 15  100 euron arvoisen perinnön.

Uusien sääntöjen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

AVAINSANAT

MTV: EU-säännöistä tulee Suomelle 6-10 miljardin lisäleikkaukset

Valtiovarainministeriö arvioi, että EU:n uudistetut finanssipoliittiset säännöt edellyttävät Suomelta ensi vaalikaudella jopa 6-10 miljardin euron sopeutuksia, kertoo MTV Uutiset.

Seuraava hallitus joutuu siten etsimään leikkauksia, veronkiristyksiä ja kasvutoimia samassa mittakaavassa kuin nykyinen hallitus.

EU:n uusia finanssipoliittisia sääntöjä koskeva lakiehdotus on lähtemässä lausunnolle lähiaikoina ja se tullee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Hallitus haluaa erikseen kirjata lakiin, että Suomen julkisen velkasuhteen tulisi laskea vuodesta 2031 alkaen prosenttiyksiköllä joka vuosi.

Lisäksi hallitus haluaa kirjata lakiin pitkän aikavälin velkatavoitteen, jonka mukaan velkasuhteen tulisi olla enintään 40 prosenttia.

Nyt Suomen velkasuhde on 86 prosenttia bruttokansantuotteesta ja sen ennustetaan nousevan yli 90 prosenttiin vuonna 2029.

AVAINSANAT

Kansanedustajien kesäloma pääsi alkamaan ajoissa – eduskunta koolle vasta syyskuussa

Kokoomusedustajia neuvonpidossa torstaina 19.6.

Kansanedustajat pääsivät jäämään lomalle ja eduskunta kesätauolle suunnitellusti torstaina.

Viimeisessä istunnossaan eduskunta hyväksyi muun muassa saamelaiskäräjälain muuttamisen ja jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumisen.

Kesän aikana pidetään ainakin joitakin valiokuntien etäkokouksia, ja eduskunnalla on myös kansainvälistä toimintaa.

Eduskunnan syysistuntokausi alkaa syyskuun toisena päivänä.

AVAINSANAT

Eduskunta päätti jalkaväkimiinojen palauttamisesta – miksi niin moni SDP:n edustaja oli poissa äänestyksestä?

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen korosti, että kaikki paikalla olleet edustajat äänestivät aiemman ryhmäpäätöksen mukaisesti eli miinasopimuksesta lähdön puolesta.

Kesän istuntotauolle siirtyvä eduskunta hyväksyi Suomen irtautumisen Ottawan miinasopimuksesta äänin 157-18. Kaikki paikalla olleet SDP:n edustajat äänestivät miinojen palauttamisen puolesta, mutta poissaolijoita oli paljon.

SDP:n eduskuntaryhmässä oli otettu harvinaisen tiukka linja siihen, että asiasta pitää äänestää ryhmän päätöksen mukaisesti, eli hallituksen esityksen puolesta.

Puheenjohtaja Tytti Tuppurainen arvioikin ennakkoon eduskunnassa Demokraatille, että äänestyksessä tuskin tapahtuu yllätyksiä.

Demokraatin tietojen mukaan edes tyhjän äänestämiseen ei annettu lupaa, ja äänestyksestä poissaoloon vaadittiin ”todella painava syy”.

Kukaan ryhmässä tai koko salissakaan ei äänestänyt tyhjää, mutta demariryhmästä poissa oli yhdeksän edustajaa: Elisa Gebhard, Timo Harakka, Kimmo Kiljunen, Krista Kiuru, Johan Kvarnström, Suna Kymäläinen, Anna-Kristiina Mikkonen, Eemeli Peltonen ja Ville Skinnari.

Poissaolijoissa oli sekä esityksen kannattajia että vastustajia. Tuppuraisen mukaan osa oli ilmoittanut etukäteen poissaolonsa ja sen syyn, osa ei.

– Jokainen edustaja harkitsee omakohtaisesti, miten tulee paikalle ja äänestämään. Aina on myös painavia henkilökohtaisia syitä olla poissa, ja niitä tulee kunnioittaa. Tulen silti käymään vielä jokaisen edustajien kanssa keskustelun siitä, mikä oli syy poissaoloon, Tuppurainen muotoili medialle eduskunnassa.

Hän kertasi, että kun sisäiset keskustelut on käyty, näkemykset kuultu ja ryhmäpäätös tehty, lähtökohta on, että sen mukaan äänestetään.

– Mutta en lähde arvuuttelemaan mistään kurinpitotoimista, eikä SDP:ssä harrasteta pakkovaltaa. Paikalla oli iso joukko ja ylivoimainen enemmistö ryhmän edustajista, ja kaikki äänestivät sovitusti eli Ottawan sopimuksesta irtaantumisen puolesta, hän painotti.

ÄÄNESTYKSESTÄ poissaolleista SDP:n kansanedustajista kolme on kertonut sosiaalisessa mediassa syyt ratkaisulleen.

– Kannatan Suomen irtaantumista Ottawan miinasopimuksesta. Ratkaisu vahvistaa Suomen turvallisuutta muuttuneessa kansainvälisessä tilanteessa. Sairausloman vuoksi en osallistu eduskunnan äänestykseen, Eemeli Peltonen kertoi X:ssä ennen äänestystä.

Myös Suna Kymäläinen kertoi eilisessä Facebook-päivityksessään tukevansa SDP:n Ottawa-kantaa. Hän sanoo luottavansa puolustusvoimien arviointiin, että tässä tilanteessa Suomen puolustuskyvyn varmistamiseksi on järkevää irtautua sopimuksesta.

– Läheiseni sairastumisen johdosta en kuitenkaan voi olla huomenna äänestämässä, minua tarvitaan nyt kotona, Kymäläinen kertoo.

– Haluan tuoda tämän asian hyvissä ajoin ennen äänestystä esille, väärinkäsitysten välttämiseksi. En siis kuulu puolueessani poikkeuslupia hakeneiden edustajien joukkoon, hän kirjoittaa.

MIINASOPIMUKSESTA irtautumiseen kriittisesti suhtautunut Timo Harakka kertoo Facebook-päivityksessään vain olevansa poissa äänestyksestä hyväksyttävästä henkilökohtaisesta syystä.

– Olen kertonut puoluejohdolle tarkemmin tämän yksityisasian, jota en enempää kommentoi, hän kirjoittaa.

Anna-Kristiina Mikkonen viestitti äänestyksen jälkeen Helsingin Sanomille, että oli poissa äänestyksistä loppuraskauden matkustusrajoitteen vuoksi ja olisi äänestänyt ryhmän kannan mukaisesti.

Sen sijaan Elisa Gebhard oli paikalla aamulla äänestämässä saamelaiskäräjälain uudistuksen puolesta, muttei enää tullut saliin äänestämään Ottawa-päätöksestä.

Hän viestitti Demokraatille joutuneensa tällä välin poistumaan lääkäriin, ja saaneensa fyysisten oireiden takia sairauslomaa. Myös Gebhard on julkisuudessa kertonut odottavansa lasta.

KYSYTTÄESSÄ demariryhmän yhtenäisyydestä Tytti Tuppurainen vastasi pitävänsä ”valitettavana”, että ryhmän sisäisiä asioita on käsitelty ja sen johtamisen toimintaa kritisoitu nimettömästi mediassa.

– Ryhmä on yhtenäinen, siinä on hyvä henki ja olemme käsitelleet myös vaikeat kysymykset sekä kertauksen pelisäännöistä. Niihin kuuluu myös yhdenvertaisuus, eli kaikilla on samat oikeudet ja velvollisuudet.

Tuppurainen totesi, että vaikka demarit äänestivät esityksen puolesta, syytä riemuun sopimuksesta irtaantuminen ei anna.

– Ei tämä mikään ilonaihe ole. Suomi pitää kiinni monenkeskisestä ja sääntöihin perustuvasta kansainvälisestä järjestelmästä, ja meille asevalvonta on tavattoman tärkeä kysymys. Venäjä on kuitenkin rikkonut rauhan maailman, ja sen toiminta on muuttunut yhä vaarallisemmaksi. Suomen pitää kyetä puolustamaan rajojaan ja turvallisuuttaan.

Juttua muokattu klo 14:27, lisätty tieto Elisa Gebhardin kertomista poissaolosyistä.

AVAINSANAT

Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta äänin 157-18

Eduskunta on hyväksynyt Suomen irtautumisen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta äänin 157-18.

Äänestyksestä poissa oli 24 kansanedustajaa.

Hallituspuolueiden edustajista irtautumista vastaan äänesti RKP:n Eva Biaudet.

Oppositiossa vastaan äänesti seitsemän edustajaa vihreistä ja kaikki kymmenen paikalla ollutta vasemmistoliiton edustajaa.

Vihreiden edustajista irtautumista vastaan äänestivät Fatim Diarra, Tiina Elo, Bella Forsgrén, Inka Hopsu, Saara Hyrkkö, Jenni Pitko ja Oras Tynkkynen. Irtautumisen puolesta äänestivät Pekka Haavisto, Atte Harjanne, Hanna Holopainen ja puolueen puheenjohtaja Sofia Virta.

SDP oli etukäteen tehnyt ryhmäpäätöksen, että se kannattaa miinasopimuksesta lähtemistä. Osa SDP:n edustajista oli pyytänyt lupaa äänestää esitystä vastaan, mutta lupia ei myönnetty. Ryhmä toimi toisin kuin esimerkiksi niin sanotun käännytyslain äänestyksessä.

Seuraavaksi irtautuminen etenee valtioneuvoston ratkaisuehdotuksena presidentin päätettäväksi. Sen jälkeen irtisanomiskirja voidaan toimittaa YK:lle.

PUOLUSTUSMINISTERI Antti Häkkänen (kok.) on perustellut miinasopimuksesta irtautumista Ukrainan sodan opeilla Venäjän sodankäyntitavasta. Venäjä käyttää edelleen massamaisesti jalkaväkeä, ja siihen jalkaväkimiinat on yksi keskeinen puolustuksellinen järjestelmä.

Häkkänen on myös korostanut, että sopimuksesta irtautumisessa on kyse kokonaisarviosta, jossa puolustuksellinen peruste nousee korkealle.

Sopimuksesta irtautumista on arvostellut erityisesti vasemmistoliitto. Puolueen edustajat ovat muun muassa todenneet, että irtautumalla Ottawan sopimuksesta Suomi heikentää itselleen tärkeää sääntöpohjaista järjestelmää.

Uutista täydennetty klo 13.06.

AVAINSANAT