VALIKKO

Puolustusvoimien avaruusasiantuntija kritisoi tutkasatelliittien hankintaa: ”Olisi ollut järkevämpää tehdä sopimus palveluista”

Iceye on suomalainen, vuonna 2014 perustettu avaruusteknologiayhtiö.
  • Kotimaa
  • 27.06.2025
  • 19:06
  • (Päivitetty: 27.06. 19:50)

Puolustusministeriö kertoi, että Suomi hankkii ensimmäiset omat tutkasatelliitit. Puolustusvoimissa työskentelevä väitöskirjatutkija Juuso Liekkilä pitää uutista sinänsä positiivisena mutta kummeksuu sitä, että ostettiin satelliitteja palvelujen sijasta.

Ministeriö ja suomalainen avaruusteknologiayritys Iceye ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, jonka pohjalta valtiolle voidaan hankkia SAR-tutkasatelliitteja. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) luonnehti sopimusta ”ainutlaatuiseksi askeleeksi, jolla vahvistetaan puolustuksemme itsenäistä tiedustelu- ja valvontakykyä avaruudessa”.

Juuso Liekkilä on alun perin laivastoupseeri ja avaruustekniikan diplomi-insinööri, joka opiskelee Maanpuolustuskorkeakoulussa yleisesikuntaupseerin tutkintoa ja tekee väitöskirjaa avaruusalan yritysten roolista sodankäynnissä.

Hän kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että olisi mieluummin tehnyt Iceyen kanssa sopimuksen palvelujen kuin satelliittien ostamisesta. Se olisi ollut kustannustehokkaampaa. Liekkilän mukaan tutkijoilla on myös laaja asiantuntijakonsensus siitä, että yksittäisten matalan kiertoradan satelliittien operatiiviset hyödyt ovat puolustusvoimille hyvin marginaalisia.

LIEKKILÄ korostaa, että kommentoi asiaa Demokraatille yleisellä tasolla, koska ei tiedä Iceyen sopimuksen yksityiskohtia.

– Palveluita ostamalla voisi olla pääsy koko kaupallisen konstellaation tuottamaan dataan – Iceyella niitä on useita kymmeniä – kun taas omia satelliitteja ostamalla vain niiden tuottama data on käytössä.

Euromääräisesti summissa ei välttämättä ole eroa, mutta suorituskyvyn näkökulmasta kymmenet satelliitit kykenevät Liekkilän mukaan kuvaamaan tiheämmin kohteita kuin yksittäiset.

– Jos kuvia ostetaan palveluna huomattavasti enemmän kuin mitä omat satelliitit kykenevät ottamaan, niin palvelut voivat myös tulla kalliimmaksi. Kustannustehokkuus ei siis välttämättä tarkoita rahallista säästöä, vaan jonkinlaista suorituskykylisää, hän avaa.

TOISAALTA asia ei ole yksiselitteinen. Vaikka yksittäisten satelliittien operatiiviset hyödyt ovat osin pieniä, kaupallisten palveluiden käyttöön liittyy Liekkilän mukaan aina haittoja ja riskejä.

– Osa voi liittyä esimerkiksi yrityksen liiketoiminnallisiin päätöksiin, jolloin palveluiden saatavuudesta ei voi olla täyttä varmuutta. Jos asevoimat omistavat satelliitit itse, ne voivat myydä tai vaihtaa tietoa kumppanien kanssa. Jos dataa ostetaan palveluna, niin yritys lähtökohtaisesti omistaa sen, eivätkä asevoimat voi jakaa sitä itse omalla päätöksellään välttämättä eteenpäin, hän kommentoi.

Liekkilä haluaa painottaa, että kritiikistä huolimatta hankinta on hänestäkin ollut sinänsä perusteltu, ja avaruuteen on järkevä panostaa.

– Suomessa on väkilukuun nähden hyvin vahva avaruusteollisuus, mutta puolustusvoimien toiminta siinä on ollut aika vähäistä. Vaikka oma kommentointi saattoi näyttää kriittiseltä, kyse oli enemmän hankinnan kohteesta kuin sopimuksesta itsessään. Sen näen erittäin tervetulleena

SUOMEN ja maailmanpoliittisen turvallisuustilanteen mullistusten vuoksi puolustushankinnoilla näyttää olevan ”piikki auki”. Suomi sitoutui Nato-kokouksessa tällä viikolla nostamaan puolustukseen käytettävän budjettinsa lähivuosina 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Onko riski, että nyt hankitaan sellaistakin, mikä ei olisi välttämätöntä – ja toisaalta sinänsä ymmärrettäviin turvallisuus- ja salassapitonäkökohtiin vedoten jätetään hankinnat perustelematta ja oleellistakin tietoa kertomatta, esimerkiksi poliittisia päätöksiä tehdessä?

– En osaa vastata muiden puolesta, mutta mielestäni asioista pitää pystyä puhumaan myös kriittisesti ja avoimesti – turvallisuusluokkien rajoissa tietenkin. Itse teen juuri tästä aihealueesta nyt julkista tutkimusta ja pidän tärkeänä, että pystyn myös osallistumaan julkiseen keskusteluun. Se on kai kuitenkin yksi väitöskirjatutkimuksen tavoitteista, Juuso Liekkilä vastaa.

– Toisaalta ymmärrän, että tämänkin päätöksen taustalla voi olla myös turvallisuusluokiteltuja seikkoja. Se haastaa keskustelua paljon, jos esimerkiksi puolustusministeriö tai puolustusvoimat ei ymmärrettävistä syistä kykene niitä enempää avaamaan.

Juttua muokattu klo 19.34: korjattu kappaleasettelua.

AVAINSANAT

Portugalista poistuva kohulähettiläs myöntää: ”Johtamiskykyni petti”

  • Kotimaa
  • 02.07.2025
  • 13:34
  • (Päivitetty: 02.07. 13:59)
Portugalin-suurlähettilään tehtävän jättävä Titta Maja-Luoto sanoo STT:lle, että ymmärtää ulkoministerin tekemän ratkaisun siirtää hänet pois tehtävästään. Hän vertaa kärjistyneitä työntekijäsuhteitaan avioerotilanteeseen.

Lähetystön henkilökunta teki helmikuussa Maja-Luodosta häirintäilmoituksen, ja asiasta on uutisoitu viime viikkoina. Keskiviikkona kerrottiin, että ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) on päättänyt esittää presidentille Maja-Luodon tehtävän päättämistä.

-  Tietenkin se tuntuu kauhean kurjalta, mutta sinänsä hirveän ymmärrettävältä. Kun tilanne nyt tämän lehdistöpomputtelun jälkeen on tietysti hyvin hankala, ihan työilmapiirin kannalta, Maja-Luoto sanoo STT:lle.

-  On mielestäni aivan selvää, ettemme voi jatkaa tällä kokoonpanolla. Ja tietysti ymmärrän, että siinä tilanteessa ainoa mahdollisuus on oman tehtäväni päättyminen.

Maja-Luoto pitää hyvänä työrauhan ja oman mielenkin kannalta sitä, että tapahtumille saatiin jonkinlainen päätepiste. Maja-Luodon mukaan vielä muutama viikko sitten ilmapiiri oli ”hankauspinnoista huolimatta” sellainen, että työnteko oli mahdollista.

-  Mutta kyllä nyt nämä viimeiset pari viikkoa ovat tehneet sen, että voin vain katsoa peiliin ja todeta, että täytyy pakata tavarat.

ULKOMINISTERIÖN henkilöstöjohtaja ja työhyvinvointipäällikkö vierailivat Lissabonissa viime viikolla. Maja-Luodon mukaan tuolloin tuli selkeästi esille, ettei nykyisellä kokoonpanolla voi jatkaa ja että tilanne on tulehtunut.

-  Ehkä tätä voi miettiä jonkun avioeroprosessin kautta. Sitten vain jossain kohtaa tulee se piste vastaan, ja nyt tuli se piste vastaan. Ihan siis ymmärrän ja hyväksyn ratkaisun.

Maja-Luoto myönsi lauantaina STT:n haastattelussa käyttäytyneensä häiritsevästi ja epäasiallisesti henkilöstöä kohtaan kahdessa tilanteessa. Hän näkee, että syy hänen tehtävänsä päättymiseen oli sekä hänen omassa käytöksessään että lähetystön kokonaistilanteessa.

-  Arvelen, että tilanne oli aidosti keskustelun alla tässä vielä muutamia viikkoja sitten. Mutta kyllä median keskipisteessä oleminen tuo tullessaan sen, että on vähän vaikeaa mennä enää taaksepäin ja ajatella, että saisimme asiat toimimaan.

Maja-Luodon mielestä häirintäilmoituksen taustalla oli se, että hän puuttui edustuston epäkohtiin ja alkoi uudistaa työnjakoa. Hän aloitti tehtävässään syyskuussa.

-  Itse ainakin opin sen, ettei kannata heti ensimmäisessä kuussa sanoa, että haluan edustustoon tarkastuksen. Se saattaa hermostuttaa ympärillä olevia henkilöitä, Maja-Luoto arvioi nyt keskiviikkona.

Hänestä tarkastus lähetystöön olisi kuitenkin edelleen tarpeen esimerkiksi töiden järjestämiseksi ja sen varmistamiseksi, että lähetystö noudattaa Portugalin lainsäädäntöä.

LÄHETTILÄÄN MUKAAN missään työyhteisössä ei kannattaisi päästää tilannetta näin hankalaksi.

-  Siinä kyllä johtamiskykyni petti täydellisesti. Kova peiliin katsomisen paikka. Sitten vain katsotaan, että mitä seuraavaksi tehdään vai tehdäänkö yhtään mitään ulkoministeriössä. Sen näyttää sitten tulevaisuus.

Maja-Luoto sanoo varmasti palaavansa Suomeen, mutta ei tiedä vielä jatkostaan muuten. Hän haluaa myös lisätä, että kaikesta huolimatta rakastaa Portugalia ja portugalilaisia, ja suhde maahan jatkuu.

Ulkoministeriön mukaan tehtävän päättäminen ei ole vielä rangaistus, vaan päätös tehtiin lähetystön toimintakyvyn vuoksi. Ministeriössä sen sijaan edelleen harkitaan, saako Maja-Luoto esimerkiksi varoituksen. Kovin rangaistus olisi irtisanominen, mutta kynnys siihen on tyypillisesti varsin korkea.

Maja-Luoto arvioi virkamiesoikeudellisen prosessin päättyvän lähipäivinä.

ULKOMINISTERI Elina Valtonen (kok.) sanoo STT:lle, että ulkoministeriössä on epäonnistuttu lähettiläsjupakan käsittelyssä. Prosessi on hänen mukaansa mennyt muuten hyvin, mutta ongelma on ollut aikataulun venyminen.

Ulkoministeriön sisäisen suosituksen mukaan häirintäilmoitukset tulisi käsitellä kolmessa kuukaudessa, mikä ei tässä tapauksessa toteutunut.

-  Siinä on ollut vähän myös inhimillisiä syitä taustalla, mutta tämän kokoisessa talossa näin vakavissa asioissa sellaista vaihtoehtoa ei saa olla, Valtonen sanoo.

Valtonen päätti, että Maja-Luoto kutsutaan takaisin Helsinkiin. Hän päätyi ratkaisuun keskusteltuaan ministeriön virkajohdon ja henkilöstöhallinnon kanssa.

Kotiinkutsuminen ei ole rangaistus. Virkamiesjohto päättää mahdollisista seurauksista virkamiehelle, Valtosen mukaan todennäköisesti lähiaikoina.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT

Entisestä Helsinki-hallista tulee nyt Veikkaus Arena

Helsinkiläinen monitoimihalli, venäläisomistajilta suomalaisille palannut entinen Hartwall-areena ja Helsinki-halli on saanut valtion uhkapeliyhtiöstä uuden pääsponsorin. Hallin nimi vaihtuu Veikkaus Arenaksi.

Veikkaus kertoo tiedotteessa ryhtyvänsä hallia operoivan Live Nationin yhteistyökumppaniksi ja saavansa halliin nimensä seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Sopimussummaa osapuolet eivät kerro.

Vuonna 1997 avatulle Helsinki-areenalle mahtuu 15 500 hengen yleisö. Halli on ollut käytännössä koko tämän vuosikymmenen ajan suljettuna, koska hallin aiemmat omistajat joutuivat kansainvälisten Venäjä-talouspakotteiden kohteiksi.

Nyt uudet omistajat ja Veikkaus sanovat hallin avautuvan syyskuussa. Hallin ravintolapalveluita pyörittää osuuskunta Tradeka.

AVAINSANAT

Migri: Luonnonmarjapoimijat hakevat ensi kertaa uuden lain mukaisia työlupia – Eniten kausityöntekijöitä yhä Ukrainasta

Keväällä yleisimpiä kausityöntekijäaloja ovat maa- ja metsätalouden alat. Syksyn hakemukset painottuvat majoitus- ja ravitsemisalalle.

Suomen marja- ja vihannesviljelmillä sekä maatiloilla työskentelee joka kesä tuhansia ulkomaalaisia työntekijöitä. Suomeen on perinteisesti tullut kausityöntekijöitä erityisesti Ukrainasta.

Suurin osa kausityöntekijöistä tulee Suomeen töihin lyhyeksi jaksoksi kesällä. Jos kausityöntekijä tulee viisumivapaasta maasta, hän hakee Maahanmuuttovirastolta kausityötodistuksen, jolla voi työskennellä Suomessa 90 päivää.

Viisumivelvollisesta maasta tuleva kausityöntekijä hakee puolestaan kausityöviisumia Suomen edustustoilta. Jos kausityöntekijän työsuhde on pidempi kuin 90 päivää, hän tarvitsee kausityöoleskeluluvan Maahanmuuttovirastolta. EU-kansalaiset eivät tarvitse erillistä kausityölupaa.

Maahanmuuttovirasto kiinnittää tiedotteensa mukaan erityistä huomiota hakemuksia käsiteltäessä työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuntaan.

– Kausityövoiman sujuva maahantulo, mutta myös työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunta on olennainen osa kausityö-ja muiden työperusteisten lupahakemusten käsittelyä. Maahanmuuttovirasto on viime vuosina tiivistänyt yhteistyötä eri viranomaisten kanssa hyväksikäytön torjumiseksi. Tavoitteenamme on sujuva ja turvallinen maahantulo sekä hyvät työolot, kertoo prosessiasiantuntija Selene Roponen tiedotteessa.

TÄNÄ vuonna kausityöntekijät ovat jättäneet toukokuun loppuun mennessä 1 100 kausityötodistuspyyntöä. Määrä on laskenut viime vuodesta, jolloin kausityöntekijät jättivät kesäkuun alkuun mennessä 1 447 todistuspyyntöä.

Lisäksi vuonna 2024 kausityöntekijät hakivat kesäkuun alkuun mennessä 1 196 kausityöoleskelulupaa Suomeen. Tänä vuonna luku on hieman suurempi, ja kausityöntekijät ovat jättäneet 1 527 oleskelulupahakemusta toukokuun loppuun mennessä.

– Kausityötodistuksia on tälle kesälle haettu viime vuosia vähemmän. Lasku selittyy osittain sillä, että ukrainalaiset ovat pitkään olleet suurin kausityöläisryhmä, ja heillä on nyt pääasiassa tilapäiseen suojeluun perustuvat oleskeluluvat Suomessa. Niihin kuuluu rajoittamaton työnteko-oikeus, minkä vuoksi erillistä lupaa kausityötä varten ei tarvitse hakea, sanoo Roponen.

Vuonna 2025 ukrainalaisten osuus on ollut silti 86 prosenttia kaikista kausityötodistuspyynnöistä.

KAUSITYÖNTEKIJÖIDEN yleisimmät kansalaisuudet todistuksissa ovat tänä vuonna Ukrainan lisäksi Moldova ja Serbia. Viime vuonna yleisimmät kansalaisuudet olivat Ukraina, Moldova ja Kosovo.

Kausityöoleskeluluvissa yleisimmät kansalaisuudet puolestaan ovat tänä vuonna Vietnam, Thaimaa ja Intia. Viime vuonna yleisimmät kansalaisuudet tähän aikaan olivat Vietnam, Thaimaa ja Kambodža.

Maahanmuuttovirasto on myöntänyt toukokuun loppuun mennessä kausityöluvan 1 906 kausityöntekijälle. Kielteisiä päätöksiä on tehty 89.

– Myönteisen päätöksen kausityötodistukseen on tammi-toukokuussa saanut keskimäärin 10 päivässä. Kausityöoleskelulupaan on saanut myönteisen päätöksen keskimäärin 30 päivässä, kertoo Roponen.

Tänä keväänä yleisimpiä kausityöntekijöiden aloja ovat maa- ja metsätalouden alat. Syksyn hakemukset painottuvat majoitus- ja ravitsemisalalle.

NYT luonnonmarjanpoimijat hakevat ensimmäistä kertaa kausityölain mukaisia lupia. Luonnontuotteiden, kuten metsämarjojen keruu lisättiin helmikuussa 2025 voimaan tulleilla säädösmuutoksilla kausityölain piiriin.

Valtaosa luonnonmarjanpoimijoista hakee kausityöviisumia, joita myöntävät Suomen edustustot. Poimija hakee kausityöoleskelulupaa vain, jos oleskelu kestää yli kolme kuukautta.

Kausityöhön oikeuttavan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että poimintaa tehdään työsuhteessa.

Työsuhdetta edellytettiin thaimaalaisilta poimijoilta jo viime vuonna. Bangkokin kautta tulleiden luonnonmarjanpoimijoiden piti hakea työntekijän oleskelulupaa, koska Suomen Bangkokin suurlähetystö oli keskeyttänyt Schengen-viisumihakemusten vastaanoton luonnonmarjojen poimintaan.

MUUTOS aiempaan on se, että nyt kaikilta hakijoilta edellytetään työsuhdetta luvan saamiseksi. Muutoksen tavoitteena on turvata ulkomaalaisten poimijoiden toimeentulo ja parantaa poimijoiden oikeuksien toteutumisen valvontaa.

− Lakimuutos on yksi toimenpide työperäisen hyväksikäytön vastaisessa työssä. Alalla on nyt samat edellytykset kuin muilla aloilla, joissa tarvitaan kausittaista työvoimaa. Työehtojen tulee olla työssä sovellettavan työehtosopimuksen mukaiset ja toimeentulon turvattu kausityölain edellyttämällä tavalla, kertoo Migrin Roponen.

Yhteensä oleskelulupia luonnonmarjojen poimijoille ja poimijoiden tukikohdissa työskenteleville tuki- ja huoltohenkilöstölle on haettu noin 330.

Luonnonmarjan poimijat ovat hakeneet pääasiassa kausityöoleskelulupia ja poimijoiden tuki- ja huoltohenkilöstö puolestaan työntekijän oleskelulupia. Myönteisiä päätöksiä on tehty noin 120. Loput hakemukset ovat vielä käsittelyssä.

– Maahanmuuttoviraston pitää ennen luvan myöntämistä varmistua siitä, että työnantaja pystyy huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan. Lisäksi pitää varmistua työntekijöiden turvatusta toimeentulosta, asianmukaisesta majoituksesta ja työntekijältä perittävien kulujen kohtuullisuudesta sekä siitä, että työsuhteen ehdot ovat työehtosopimuksen mukaiset, sanoo Roponen.

AVAINSANAT

Ulkoministeriö: kohulähettiläs lähtee tehtävästään

Ulkoministeriö aikoo kuulla Portugalin-lähettilästä lähiaikoina, ennen jatkopäätöksiä.
  • Kotimaa
  • 02.07.2025
  • 10:28
  • (Päivitetty: 02.07. 13:36)

Suurlähettiläs Titta Maja-Luoto joutuu pois Suomen Lissabonin-edustuston päällikköydestä.

Ulkoministeriön tiedotteen mukaan ulkoministeri Elina Valtonen (kok) aikoo esittää tasavallan presidentille Maja-Luodon tehtävän päättämistä. Perusteluna on edustuston toimintakyvyn turvaaminen.

Lähetystön henkilökunta oli tehnyt kevättalvella lähettilästä häirintäilmoituksen, ja ministeriö on tutkinut asiaa nyt intensiivisesti muutaman viikon ajan.

Maja-Luoto on itse myöntänyt käyttäytyneensä kahdessa tapauksessa kyseenalaisesti, mutta kiistänyt muut väitteet häirinnästä ja johtamisongelmistaan.

TEHTÄVÄN päättäminen ei ole rangaistus eikä virkamiesoikeudellinen seuraamus. Lähettilään toiminnan tutkiminen jatkuu omassa prosessissaan ulkoministeriön henkilöstöhallinnon kautta.

Maanantaina ulkoministeriö kertoi STT:lle, että Maja-Luotoa kuullaan lähiaikoina, ja johtopäätökset tehdään vasta kuulemisen jälkeen.

Nyt Maja-Luodolle aletaan ministeriön mukaan heti etsiä seuraajaa Lissaboniin.

Ulkoministeriön henkilöstöyhdistykset vetosivat tällä viikolla julkisesti ministeriön toimintakulttuurin parantamisen puolesta. Työntekijät vaativat, että häirintä- ja käytösongelmiin puututaan tosissaan.

LÄHETTILÄS Titta Maja-Luoto sanoi keskiviikkona Suomen tietotoimistolle pitävänsä ministerin päätöstä ”ymmärrettävänä”. Hänen mukaansa oli selvää, ettei lähetystö voinut jatkaa nykyisellä kokoonpanollaan.

Maja-Luoto kertoi STT:lle palaavansa Suomeen, mutta jatkotoimet työpaikalla ovat yhä avoinna.

AVAINSANAT

Henkilöstö vetoaa: Kitkekää ulkoministeriöstä häirintä ja asiaton käytös

Suomen ulkoministeriössä työskentelee eri tehtävissä runsaat 1300 ihmistä.

Epäasiallisen käytöksen ja häirinnän tapaukset on kitkettävä ulkoministeriöstä, ja niihin on suhtauduttava asian vaatimalla vakavuudella, vaativat ulkoasiainhallinnon henkilöstöjärjestöt.

Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys ja Ulkoasiainhallinnon akavalaiset julkistivat tiistaina tiedotteen, jossa ne patistavat ulkoministeriötä toimiin epäasiallisen käytöksen ja häirintätapausten poistamiseksi.

Ulkoministeriön johtamiskulttuuri on ollut otsikoissa viime viikkoina sen jälkeen kun kävi ilmi, että Suomen Portugalin-suurlähettiläästä Titta Maja-Luodosta tehtiin helmikuussa häirintäilmoitus.

Ilmoituksessa Maja-Luotoa syytetään Ilta-Sanomien mukaan muun muassa kiusaamisesta, solvaamisesta, rasistisesta käytöksestä ja henkisestä väkivallasta.

TYÖNTEKIJÄT vaativat ulkoministeriötä sitoutumaan työnantajan ja työntekijäjärjestöjen yhdessä sopimaan vastuullisen työkäyttäytymisen oppaaseen.

-  Henkilöstöjärjestöt pitävät harmillisena, että ministeriön sisäisiä ongelmia päädytään käsittelemään mediassa kerta toisensa jälkeen, kun ongelmat olisivat asianmukaisesti käsiteltävissä ja ratkaistavissa sisäisesti yhteisesti sovittuja prosesseja yhdenvertaisesti noudattamalla. Ulkoministeriön tulee nyt osoittaa, että nollatoleranssi epäasiallisen käytöksen suhteen pitää ja koskee yhdenvertaisesti joka ikistä selvityksen alla olevaa tai selvitykseen tulevaa tapausta, järjestöt kirjoittavat.

-  Samalla kun lainsäädäntöön perustuvasta virkajärjestelmästä ja ulkoasiainhallinnon virkojen kelpoisuusehdoista on pidettävä kiinni, ministeriöllä tulee olla uskallusta olla valitsematta soveltumattomia henkilöitä esihenkilötehtäviin. Aiemmilla näytöillä, kuten työtyytyväisyysbarometrien tuloksilla tai ylipäätään henkilöstöjohtamisessa osoitetuilla kokemuksilla, on oltava merkitystä, järjestöt vaativat.

HENKILÖSTÖ viittaa tiedotteessaan silloisen ulkoministerin Timo Soinin (sin.) ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen (kok.) jo vuonna 2019 teettämään riippumattomaan selvitykseen, jolla muun muassa pyrittiin kartoittamaan häirintätapausten ja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyä ulkoministeriössä.

Henkilöstöjärjestöt katsovat, että selvityksessä annettuihin johtajuuteen, tiedonkulkuun sekä häirintätapausten käsittelyyn liittyviin suosituksiin on palattava. Ministeriön olisi myös teetettävä uusi riippumaton selvitys vuoden 2019 selvityksen suositusten toimeenpanosta ja niiden vaikutuksista.

AVAINSANAT