VALIKKO

Puolustusvaliokunta: miinasopimuksesta voidaan luopua – vasemmistoliitto varoittaa Suomen maineen kärsivän

  • Kotimaa
  • 12.06.2025
  • 12:36
  • (Päivitetty: 12.06. 12:37)

Eduskunnan puolustusvaliokunta puoltaa Suomen aikeita irtautua Ottawan jalkaväkimiinasopimuksesta. Vain vasemmistoliitto jätti valiokunnan lausuntoon eriävän mielipiteensä.

Puolustusvaliokunnan mukaan jalkaväkimiinojen käyttöönotolle on nykyisessä turvallisuustilanteessa hyvät perustelut. Venäjän sodankäyntitapa on muuttunut niistä ajoista, kun miinasopimukseen 2010-luvun alussa liityttiin, eivätkä sen ajan laskelmat vihollisen pysäyttämisestä muilla keinoilla enää päde.

– Ukrainassa miinoitteet ovat osoittautuneet puolustajan tärkeimmäksi keinoksi hidastaa määrällisesti ylivoimaisen vihollisen hyökkäystä. Jalkaväkimiinat ovat osa kerroksellista puolustusjärjestelmää, jossa vihollista ohjataan kohti ennalta valmisteluja tuliasemia, valiokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) sanoo tiedotteessa.

VASEMMISTOLIITON valiokuntajäsen Timo Furuholm jätti lausuntoon puolueensa eriävän mielipiteen.

”Kansainvälinen monenkeskinen järjestelmä ja siitä kiinni pitäminen on Suomen turvallisuuden etu. Irtautumalla Ottawan sopimuksesta me itse heikennämme tätä”, puolue katsoo.

Vasemmistoliitto sanoo, ettei valiokuntakäsittelyssä ole paljastunut sellaista irtautumisen tuomaa sotilaallista hyötyä, joka olisi suhteessa teosta aiheutuviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin imagohaittoihin.

”Irtautumisella on haitallisia vaikutuksia Suomen maineelle”, puolue varoittaa.

Seuraavaksi asiaa käsittelee ulkoasiainvaliokunta. Irtautumisesta päätetään aikanaan eduskunnan täysistunnossa.

AVAINSANAT

Suomalaisedustajilta vaatimus: välitön tulitauko Gazaan – ”Viattomien ihmisten kärsimys on lopetettava”

Palestiinalaisia hakemassa Punaisen puolikuun toimittamaa ruoka-avustusta Gazassa 26. kesäkuuta.

Kansanedustajat Miapetra Kumpula-Natri (sd.) ja Saara-Sofia Sirén vaativat välintöntä tulitaukoa Gazaan Euroopan neuvoston yleiskokouksen istunnossa keskiviikkona.

Kokouksessa käytiin kiireellinen keskustelu Gazan humanitaarisesta kriisistä ja laajemmin Lähi-idän konfliktista. Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri kiinnitti tiedotteen mukaan puheenvuorossaan huomiota erityisesti siviilien kärsimykseen ja humanitaarisen katastrofin liennyttämiseen.

Guzenina tuomitsi kaikki yritykset estää humanitaarisen avun jakamista sekä hyökkäykset apua etsiviä ihmisiä vastaan.

– Kehotan meitä kaikkia vaatimaan tulitaukoa näiden brutaalien hyökkäysten lopettamiseksi, jotka ovat käytännössä polttaneet Gazan maan tasalle. Humanitaarisen avun on päästävä perille nälkää näkevien ihmisten, perheiden ja lasten luo, hän sanoi tiedotteen mukaan.

– Viattomien ihmisten kärsimys on lopetettava – heidän, jotka ovat yhä saarrettuina tuhotussa maassaan, sairaaloissaan, kouluissaan, kodeissaan, vesijärjestelmissään ja muussa infrastruktuurissaan.

Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Saara-Sofia Sirén puolestaan nosti esiin Iranin tilanteen. Hän sanoi olevansa syvästi huolissaan maan tilanteesta sen ajauduttua avoimeen sotilaalliseen yhteenottoon Israelin kanssa.

– Ydinkysymys sekä aseellisten ryhmien tukeminen heikentävät turvallisuutta – myös täällä Euroopassa. Iranin tuki Venäjälle Ukrainassa on esimerkki siitä, miten konfliktit ja sodat ovat toisiinsa kytkeytyneitä, hän sanoi.

Sirén vaati väkivallan kierteen katkaisemista. Hän totesi, että ensisijaisesti on nojattava diplomatiaan ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen.

AVAINSANAT

SDP:n Guzenina: Somen täyskiellot lapsille ja nuorille eivät toimi – tarvitaan vastuullisempia alustoja ja mediakasvatusta

Maria Guzenina toivoo, että erityisesti videojakoalustojen, kuten TikTokin ja YouTuben, tekemiset syynätään EP:ssä tarkkaan.

Euroopan parlamentti valmistelee oma-aloitemietintöä lasten ja nuorten suojelusta digitaalisessa maailmassa. EP:n demarijäsen Maria Guzenina korostaa, että nuorilla on oikeus osallisuuteen eivätkä täyskiellot muutenkaan toimi käytännössä.

Parlamentti ottaa kantaa myös ajankohtaiseen eurooppalaiseen keskusteluun sosiaalisen median käytön rajoittamisesta.

– Iän vahvistaminen ja ikään perustuvat somekiellot puhuttavat nyt erityisesti lasten nettiturvallisuuteen liittyvissä keskusteluissa, Guzenina kertaa tiedotteessa.

Esimerkiksi Ranska on päättänyt kieltää kaikki digitaaliset palvelut alle 15-vuotiailta, jos niiden käyttöön ei ole vanhemman eksplisiittistä lupaa. Ranska on myös puhunut EU-laajuisen ikärajoituksen puolesta.

IKÄRAJAT ovat yksi työkalu, jolla lasten ja nuorten pääsyä haitallisiin sisältöihin voidaan valvoa ja tarvittaessa rajoittaa. Iän vahvistamiseen on löydettävissä yksityisyyden suojaa kunnioittavia ratkaisuja, eteenkin kun eurooppalainen digitaalinen identiteettilompakko tulee saataville.

– Ikärajakysymystä pitäisi lähestyä riskiperusteisesti. Lähtökohtana pitäisi olla ”safety by design”. Sen sijaan, että yritämme kieltää esimerkiksi somen nuorilta, meidän pitäisi velvoittaa somealustat ottamaan lähtökohdaksi heidän turvallisuutensa. Nuorilta voisi esimerkiksi kytkeä pois tiettyjä toiminnallisuuksia, kuten suosittelualgoritmit, ja tehdä heidän käyttäjätileistään automaattisesti ei-julkisia, Guzenina esittää.

– Vanhemmilla pitäisi tietysti olla kontrolli lasten ja nuorten netin käytöstä, mutta käytännössä rooli on vaikea. Valistuneetkaan vanhemmat eivät välttämättä oikeasti tiedä, mitä jälkikasvu somessa puuhaa. Siksi palvelujen suunnittelun lähtökohdaksi pitäisi ottaa turvallisuus. Ei niin, että yritetään vain estää lasten ja nuoren pääsy johonkin, sillä kielletty hedelmä kiinnostaa aina.

EUROOPAN parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta IMCO:ssa on tekeillä oma-aloitemietintö, jonka kautta parlamentti tulee ottamaan kantaa siihen, miten lasten ja nuorten suojelua digitaalisessa maailmassa pitäisi vahvistaa ja mahdollisia porsaanreikiä tukkia.

Guzenina on mukana työssä sekä IMCO:n jäsenenä että roolissaan koulutus- ja kulttuurivaliokunta CULT:in lausunnon varjoraportöörinä.

– Meillä on jo lainsäädön työkaluja, joita pitää käyttää nykyistä paremmin ja rohkeammin. EU:n digipalveluasetus ja audiovisuaalisia mediapalveluita koskeva direktiivi velvoittavat alustoja tekoihin. Riskien kartoittaminen ei kuitenkaan riitä, jos sen perusteella tehdyt toimenpiteet eivät ole uskottavia, hän painottaa.

EU:n digipalveluasetuksen artikla 28 velvoittaa kaikkia digialustoja kokoon katsomatta ottamaan vastuuta nuorten käyttäjien turvallisuudesta. Euroopan komissio valmistelee parhaillaan artiklan tulkintaohjeita, joiden odotetaan antavan konkreettisia suosituksia.

Audiovisuaalisia mediapalveluita koskevaa direktiiviä puolestaan on määrä arvioida ensi vuonna, ja Guzenina toivoo, että siinä yhteydessä erityisesti videojakoalustojen, kuten TikTokin ja YouTuben, tekemiset syynätään tarkkaan.

– Algoritmien läpinäkymättömyys johtaa siihen, että toimien, joita nämä alustat väittävät tekevänsä, tehokkuutta on vaikea arvioida. Kuvaavaa on, että esimerkiksi (sairaalloista laihuutta ihannoivan ) skinnytok-hashtagin TikTok blokkasi vasta sen jälkeen, kun siitä oli noussut mediakohu – ihan niin kuin yhtiö ei olisi itse tiennyt, mitä palvelussa tapahtuu.

GUZENINA muistuttaa, että erilaisten teknisten ja lainsäädännöllisten ratkaisujen ohella lapsia ja nuoria pitää aktiivisesti valmistaa kohtaamaan digimaailman haasteet.

– Meillä Suomessa on yleisesti hyväksytty, että mediakasvatus kuuluu kouluihin, ja että lapsille ja nuorille pitää kertoa ikätasoisesti riskeistä ja esimerkiksi heidän oikeudestaan seksuaaliseen koskemattomuuteen. Asiantila ei kuitenkaan ole sama koko Euroopassa, ja valitettavasti oikeistovoimat kyseenalaistavat toistuvasti seksuaalikasvatuksen merkityksen.

Guzeninasta on selvää, että esimerkiksi kaikilla porno- ja uhkapelisivustoilla pitäisi tulevaisuudessa olla iän vahvistus.

– Verkkokiusaaminen, ruuturiippuvuus, salaliittoteorioiden kaninkoloihin uppoaminen, grooming, kasvulle ja kehitykselle haitallinen sisältö… Kaikki nämä ilmiöt ovat läsnä lastemme arjessa ja vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa. Kyse on tulevaisuuden turvaamisesta, ja parlamentti on vihdoin tarttunut tähän tärkeään työhön somen haittojen torjumiseksi, Guzenina sanoo.

AVAINSANAT

PAM ei halua, että väkevää viinaa kuljetetaan koteihin

Palvelualojen ammattiliitto PAM esittää, että hallituksen esitystä uudeksi alkoholilaiksi tulisi korjata ainakin siten, että alkoholin kotiinkuljetus sallittaisiin vain työsuhteessa oleville.

”Jos vastassa on aggressiivisesti käyttäytyviä, päihtyneitä henkilöitä, ei yksin olevalla kuljettajalla ole tosiasiassa aina mahdollisuutta olla luovuttamatta tuotteita. Kuljettajan asettaminen tällä tavoin selkeän väkivallan uhan alle on kohtuutonta. Sen vuoksi PAM ehdottaakin, että alkoholia kuljettavien henkilöiden on oltava työsuhteessa. Jos työntekijä olisi aina työsuhteessa toimitusluvan haltijaan, olisi hänellä työnantajan ja työterveyshuollon koulutus ja tuki mukanaan”, PAMin lausunnossa sanotaan.

Lisäksi ulkomaisten yritysten mahdollisuus myydä väkeviä juomia kotiovelle pitäisi liiton mielestä kieltää ja sallia kotiinkuljetus vain miedoille, jo nyt kaupasta ostettaville juomille.

PAMIn lausunnon mukaan hallituksen esitys sallisi ulkomaisen tiukan viinan kotiinkuljetuksen, lisäisi sosiaali- ja terveydenhuollon riskejä, heikentäisi työturvallisuutta ja tietoturvaa.

Hallituksen esityksen mukaan alkoholilakia muutettaisiin siten, että alkoholijuomien kotiinkuljetus olisi jatkossa sallittua. Myös alkoholin ulkomaisen etämyynnin kotiinkuljetus ja väkevän alkoholin verkkomarkkinoinnin salliminen sisältyy lakiin.

AVAINSANAT

Unkari jarruttaa EU:ssa sekä Venäjä-pakotteita että Ukrainan jäsenyysneuvotteluja – Orpo: ”Uusi pakotepaketti on välttämätön”

Unkarin itsevaltainen pääministeri Viktor Orban yrittää Slovakian tuella estää sen, että EU kieltäisi venäläisen maakaasun ja öljyn tuonnin kokonaan vuoteen 2027 mennessä.

Vaikka EU-maiden johtajat puivat huippukokouksessaan puolustusta, huomiota vei taas Unkari. Maan pääministeri Viktor Orban asettui vastustamaan niin uutta Venäjä-pakotepakettia kuin Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluiden edistämistä.

Erään korkean EU-lähteen mukaan Ukraina on edistynyt nopeasti vaadituissa uudistuksissa, joten neuvotteluissa voitaisiin edetä ensimmäisen neuvotteluklusterin avaamiseen.

Unkari kuitenkin vastustaa asiaa, minkä Orban toisti kokoukseen saapuessaan.

-  Ongelma on sota. Jos EU:n jäsenmaa on sodassa, se tarkoittaa että EU on sodassa ja emme pidä siitä, Orban sanoi.

Kokouksen lopputulema voikin olla, että 26 jäsenmaata antaa poliittisen tukensa jäsenyysneuvotteluiden etenemiselle, mikä mahdollistaa Ukrainan jäsenyysneuvotteluiden etenemisen ainakin epävirallisesti.

LISÄKSI Unkari jarrutti yhdessä Slovakian kanssa seuraavan Venäjä-pakotepaketin hyväksyntää.

Syynä blokkaukseen on Unkarin ja Slovakian vastustus EU-komission uutta ehdotusta kohtaan. Komissio esitti viime viikolla, että EU kieltäisi venäläisen maakaasun ja öljyn tuonnin kokonaan vuoteen 2027 mennessä.

Unkari ja Slovakia ovat nojanneet vahvasti venäläiseen energiaan, ja ne ovat saaneet tähän mennessä myös tuoda poikkeusluvalla venäläistä öljyä. Komissio haluaa kuitenkin tällekin lopun.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi kokoukseen saapuessaan, että Unkari ja Slovakia on saatava mukaan pakoterintamaan.

-  Se on aivan välttämätöntä. Sekä umpeutumassa olevien pakotteiden että uuden pakotepaketin läpisaaminen on aivan välttämätöntä, ja pitää löytyä keinot näiden maiden mukaan saamiseksi, hän sanoi.

18. pakotepaketin lisäksi EU:n on uusittava nykyiset Venäjä-pakotteet puolen vuoden välein tai ne umpeutuvat.

JOHTAJAT antoivat kokouksessa myös poliittisen tukensa EU:n puolustuksen vahvistamiseksi jatkona Nato-huippukokouksen keskiviikkona sopimalle viiden prosentin puolustusmenotavoitteelle.

EU-johtajat pyysivät myös komissiota ja EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa Kaja Kallasta laatimaan tiekartan EU:n puolustussuunnitelmien toimeenpanemiseksi.

EU-komission kevään ehdotuksen mukaisesti EU:n puolustusta vahvistettaisiin noin 800 miljardilla eurolla lähivuosina. Komission keinovalikoimaan kuuluu muun muassa jäsenmaiden yhteisiin puolustushankintoihin tarkoitettu Safe-lainaväline ja puolustusmenoja koskeva poikkeuslauseke.

Kansallinen poikkeuslauseke mahdollistaa sen, ettei puolustusmenoja lasketa kokonaisuudessaan mukaan jäsenmaiden alijäämälaskelmiin.

Orpon mukaan EU tarvitsee paljon vahvempaa puolustusteollisuutta, jotta Naton sopimaan tavoitteeseen päästään.

-  Meidän täytyy asettaa tavoitteet esimerkiksi puolustushankintojen yksinkertaistamisessa, yhteishankintojen mahdollistamisessa ja niin edelleen.

AVAINSANAT

Opetusministeri Adlercreutz lisäsopeutustarpeesta: ”Järjestörahoituksia ollaan jo varsin suuresti karsittu”

Tällä viikolla saatiin arvio, että miljardin euron lisäsopeutukselle olisi tällä vaalikaudella vielä tarvetta. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoo hallituksen palaavan asiaan syksyllä.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen arvioi, että velkasuhteen kasvun pysäyttämiseksi vaalikauden lopussa tarvitaan miljardi euroa lisäsopeutusta ja myös ensi vaalikaudella aiemmin arvioitua suurempia toimia.

– Tämä on asia, johon hallituksen sisällä varmaan joudutaan palaamaan. Olemme sinänsä sitoutuneet tiettyyn isoon kuvaan. Toisaalta olemme jo aika monta kertaa vähän lähteneet siitä, että ne isot sopeutukset on tehty, mutta aina näyttää tulevan uusia haasteita eteen, Adlercreutz kommentoi Demokraatille Porin Suomi-areenassa.

– Tämä on asia, johon tässä syksyllä pitää palata ja arvioida, että mikä se tilanne on ja mitä menopuolen tai tulopuolen lisätoimia sitten mahdollisesti joudutaan tekemään.

Adlercreutz ei halua ennakoida tarkemmin keskustelua, jota hallituksen sisällä sopeutuksesta käydään.

– Meillä on tiettyjä aloja, joista jo aika lailla ollaan jouduttu sopeuttamaan. Mielestäni se pitäisi siinä tilanteessa nähdä. Veropuolellakin on varmaan mahdollisuus tiettyjä asioita pohtia. Mutta sikäli kun tällainen keskustelu tulee, niin detaljeihin pitää palata sitten.

VALTIOVARAINMINISTERI ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra (ps.) nosti puolueensa puoluekokouksessa esiin mahdollisia lisäleikkausten kohteita. Joukossa olivat muun muassa järjestöavustukset ja yritystuet. Mitä opetusministeri ajattelee näistä kohteista?

– RKP on aina suhtautunut äärimmäisen suurella varauksella järjestötukiin kajoamiseen. Ne ovat hyvin käytettyjä julkisia varoja. Kun laitetaan euro järjestöön, niin se menee vapaaehtoistyöhön. Sillä yhdellä eurolla saadaan useamman euron sellaista työtä, joka on meidän yhteiskunnallemme hyväksi, Adlercreutz sanoo.

– Järjestörahoituksia ollaan jo varsin suuresti karsittu, eli suhtaudun siihen suurella varovaisuudella.
Hän katsoo, että yritystuissa ”varmaankin on otettavissa asioita”, mutta hän arvioi, että on haastavaa löytää ne, joista löytyy yhteisymmärrys.

– Yritystuesta puhutaan usein isona könttänä isosti ja jokainen puolue on luvannut niitä karsia, mutta sitten kun ollaan pyritty eteenpäin tässä hallituksessa ja yhtä lailla edellisessä ja sitä edellisessä, niin todellisuus on huomattavasti monimutkaisempi, hän sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi yritystuista dieselin alemman verokannan suhteessa bensiiniin.

– Onko se sellainen yritystuki, josta halutaan päästä irti vaikka nostamalla dieselin hintaa? En ole ihan varma, että siitä löytyisi yhteisymmärrystä ja niin edelleen. Eli käytännössä nämä ovat haastavampia asioita.

AVAINSANAT