VALIKKO

Puolueet saavat euroja saman verran kuin viime vuonna – tapaus Vornasella ei vaikutusta perussuomalaisten pottiin

Eduskuntapuolueet saavat tänä vuonna eurolleen saman verran valtioneuvoston myöntämiä puolueavustuksia kuin vuonna 2024.

Kansan suussa puolueavustus on yhtä kuin puoluetuki. Tuet ovat Ahvenanmaa mukaan luettuna 34 566 000 euroa eli hieman alle 36 miljoonaa euroa.

Summa ei siis nouse eikä laske tänä vuonna, mikä saattaa kiinnostaa kansalaisia, joilta Orpon hallitus on leikannut julkisen talouden säästötalkoissa.

Puoluetuki on kuitenkin tällaisenaan pienempi kuin Marinin hallituksen aikana. Vuonna 2023 tukea maksettiin noin miljoona euroa enemmän.

Avustukset jaetaan puolueiden eduskuntavaaleissa saamien kansanedustajapaikkojen lukumäärän mukaan.

Valtioneuvoston kansliasta vahvistetaan Demokraatille, että tämä tarkoittaa sitä, ettei esimerkiksi perussuomalaisten saama puoluetuki pienene, vaikka kansanedustaja Timo Vornanen erotettiin viime keväänä eduskuntaryhmästä ja koko puolueesta. Sama koskisi kaikkia muitakin puolueita.

Virallisesti valtionavustukset myönnetään puolueiden poliittisen toiminnan sekä tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen. Puolueiden tulee käyttää saamastaan avustuksesta viisi prosenttia naisten poliittiseen toimintaan ja toiset viisi prosenttia puolueiden piirijärjestöjen toimintaan.

Puoluetukea on jaettu vuodesta 1967 alkaen.

Puolueet, paikkamäärät suluissa ja myönnetyt avustukset:

Kansallinen Kokoomus r.p. (48): 8 295 840 euroa
Perussuomalaiset r.p. (46): 7 950 180 euroa
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. (43): 7 431 690 euroa
Suomen Keskusta r.p. (23): 3 975 090 euroa
Vihreä liitto r.p. (13): 2 246 790 euroa
Vasemmistoliitto r.p. (11): 1 901 130 euroa
Svenska Folkpartiet i Finland r.p. (9): 1 555 470 euroa
Suomen Kristillisdemokraatit r.p. (5): 864 150 euroa
Liike Nyt r.p. (1): 172 830 euroaPuolueet yhteensä (199): 34 393 170 euroa
Ahvenanmaan maakunnan hallitus: 172 830 euroa

AVAINSANAT

Keskustan eduskuntaryhmästä jo toinen ehdokas MTK:n pj-kisaan

Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari eduskunnan täysistunnossa 6. toukokuuta.

Kansanedustaja, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) pyrkii MTK:n puheenjohtajaksi.

Kalmari on jo toinen keskustan eduskuntaryhmän jäsen, joka haluaa MTK:n johtoon. Aiemmin ehdokkuudestaan on kertonut Eerikki Viljanen.

KIINNOSTUKSESTAAN johtotehtävään on aikaisemmin ilmoittanut myös MTK:n johtokunnan jäsen Kati Partanen.

Lisäksi valintaa valmistelevalle työryhmälle on MTK:n mukaan ilmoittautunut kaksi muuta ehdokkuutta harkitsevaa henkilöä, jotka eivät kuitenkaan vielä tässä vaiheessa halua nimeään julkistaa.

MTK:n nykyinen puheenjohtaja Juha Marttila ilmoitti huhtikuussa, ettei hän hae syksyllä jatkokautta puheenjohtajana.

AVAINSANAT

Naton Rutte: Liittolaisten on käytettävä lisää rahaa puolustukseen

Mark Rutte Brysselissä 21. toukokuuta.

Naton pääsihteerin Mark Rutten mukaan on selvää, että liittolaisten on käytettävä lisää rahaa puolustukseen, jotta Naton pelote- ja puolustuskyky pysyy vahvana.

Pääsihteeri sanoo, että puolustusmenojen ja -tuotannon kasvattaminen on tärkeimpänä asialistalla, kun Nato kokoontuu huippukokoukseen Haagiin reilun kolmen viikon päästä.

Rutte kommentoi asiaa Naton itäisten rajamaiden ja Pohjoismaiden kokouksen avajaispuheessa Liettuan Vilnassa.

-  Olen kiitollinen tämän alueen liittolaisille suunnan näyttämisestä, Rutte sanoi.

SUOMEA kokouksessa edustaa pääministeri Petteri Orpo (kok.). Paikalla on myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.

Rutte sanoi Naton jatkavan ponnisteluja, jotta Ukraina voi puolustaa itseään ja sota saadaan loppumaan.

-  Turvallisuutta ei ole ilman vahvaa puolustusta, eikä kestävää turvallisuutta ole ilman vakaata Ukrainaa.

Hän sanoi Ukrainan olevan valmis tarvittaviin askeliin, jotta rauha Venäjän kanssa saadaan aikaan.

-  Alkupisteenä pitäisi olla tulitauko, humanitaariset toimet, sotavankien vapauttaminen ja kaapattujen lasten palauttaminen, Rutte sanoi.

AVAINSANAT

Palkansaajajärjestöiltä älähdys – ”Ei voi hyväksyä”

Opetusalan ammattijärjestö OAJ sekä keskusjärjestöt STTK, SAK ja Akava vastustavat hallituksen kaavailuja heikentää määräaikaisten työsopimusten perusteita.

Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti tänään lausuntokierrokselle lakimuutoksia, joissa muun muassa sallitaan enintään vuoden mittaisten määräaikaisten työsuhteiden solmiminen ilman perustetta. Voimassa oleva laki edellyttää määräaikaisuudelle perusteltua syytä, kuten esimerkiksi sijaisuutta. Esityksiä on valmisteltu kolmikantaisesti.

– OAJ ei voi hyväksyä hallituksen esitystä. Määräaikaiset työsuhteet tuovat epävarmuutta työelämään ja lisäävät raskaussyrjintää. Muutos kohdistuisi erityisesti uransa alkuvaiheessa oleviin, puheenjohtaja Katarina Murto toteaa OAJ:n tiedotteessa.

OAJ:N jäsenistä noin joka viides on määräaikainen. Alle 30-vuotiaista opettajista 59 prosenttia on määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa kunta-alalla. Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä määräaikaisissa työsuhteissa on jopa tätäkin enemmän.

Hallituksen esitys koskee työsuhteessa olevia, mutta päätöksellä voi OAJ:n mukaan olla heijastuksia jatkossa myös virkasuhteisiin.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan uudistus mahdollistaisi pysyvän työn teettämisen jatkuvilla, eri työntekijöiden kanssa tehtävillä määräaikaisilla työsopimuksilla.

– Se ei toteuta hallitusohjelman kirjausta siitä, että muutos ei saa lisätä työsopimusten perusteetonta ketjuttamista, STTK:ta kolmikantaisessa työryhmässä edustanut juristi Inka Douglas sanoo.

SAK kiinnittää tiedotteessaan huomioita määräaikaisten sopimusten helpottamisen lisäksi myös lomautusilmoitusaikaan ja takaisinottovelvollisuuteen esitettyihin lakimuutoksiin. Muutosesitykset pidentävät SAK:n mukaan Petteri Orpon (kok.) hallituksen jo valmiiksi pitkää suomalaisen työelämän heikennyslistaa.

– Kokonaisuudessaan hallituksen esitykset ovat työntekijöiden kannalta järkyttäviä. Niiden hirvittävyyttä lisää se, että hallitus on jo tähän mennessä leikannut työntekijöiden oikeuksia ennätyksellisen rankasti, SAK:n juristi Katariina Sahlberg painottaa.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan määräaikaisen työsopimuksen voisi työantajan aloitteesta tehdä enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä, jos kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työantajan ja työntekijän välillä.

TYÖSOPIMUKSEN ei kuitenkaan tosiasiassa tarvitse olla ensimmäinen: määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vähintään viisi vuotta.

Katariina Sahlberg arvioi muutoksen lisäävän määräaikaisten työsopimusten käyttöä ja siten myös työelämän epävarmuutta.

– Hallituksen esitys todennäköisesti lisää myös syrjintää. Jo tällä hetkellä yleisin raskaus- ja perhevapaasyrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Hallituksen esitysluonnoksessa on suoraan todettu, että siltä osin kuin määräaikaisten työsuhteiden määrä lisääntyy, on odotettavissa, että vastaavien syrjintätapausten määrä kasvaa.

KORKEASTI koulutettujen keskusjärjestön Akavan mukaan määräaikaisten työsuhteiden solmimisen helpottaminen lakkauttaisi toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset ensisijaisena työsuhdemuotona. Samalla työmarkkinoiden vakaus heikentyisi ja epävarmuus lisääntyisi.

– Kaikkiaan hallituksen esittämät muutokset toisivat enemmän haittoja kuin hyötyjä, joten mielestämme ne pitäisi vetää takaisin. Jos niissä edetään, jatkovalmistelussa on varmistettava, ettei raskaus- ja perhevapaasyrjintä lisäänny, johtava asiantuntija Miia Kannisto toteaa Akavan tiedotteessa.

Myös Akava näkee riskin raskaus- ja perhevapaasyrjinnälle.

– Hallituksen esitysluonnoksessahan myönnetään tämä haittavaikutus: siinä todetaan, että siltä osin, kun määräaikaisten työsuhteiden määrä lisääntyy, on odotettavissa, että vastaavien syrjintätapausten määrä kasvaa, Kannisto jatkaa.

MÄÄRÄAIKAISUUKSIA koskevan muutoksen lisäksi hallitus ehdottaa, että lomautuksista pitäisi ilmoittaa työntekijöille vähintään seitsemän päivää ennen niiden alkamista nykyisen 14 päivän sijaan. Lisäksi, jos työehtosopimuksessa on sovittu lomautusilmoitusajasta lain minimiä paremmin, työpaikkakohtaisesti voitaisiin sopia, että noudatetaankin lain minimiä.

Hallitus haluaa myös heikentää tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden oikeutta saada työtarjous entiseltä työnantajaltaan, jos työpaikan tilanne muuttuu. Esityksen mukaan tämä työnantajan takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain niitä työnantajia, joiden työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 50.

Täydennetty Akavan näkemyksillä klo 13.49.

AVAINSANAT

Ylen toisen vaiheen muutosneuvottelut ohi – enintään 14 irtisanotaan

Ylen säästöohjelman toisen vaiheen muutosneuvottelut ovat päättyneet. Yhtiö tiedotteen mukaan huhtikuussa alkaneiden neuvotteluiden seurauksena irtisanomisia tulee enintään 14.

Eläköitymiset ja muut henkilöstömuutokset ovat osaltaan pienentäneet irtisanomistarvetta. Yhteensä Ylen henkilöstömäärä vähenee lähes 40 henkilöllä.

Neuvotteluiden piirissä oli 364 henkilöä. Alun perin irtisanomistarpeeksi kerrottiin enimmillään 37 henkilöä.

LUOVAT sisällöt ja media -yksikössä neuvottelut koskivat henkilöitä, jotka työskentelevät muun muassa yhtiön suomenkielisten draama-, viihde-, nuorten- ja lastensisältöjen parissa, sisältöjen kääntämisessä ja versioinnissa, tuotannonsuunnittelussa sekä kotimaisessa ja kansainvälisessä sisältöhankinnassa.

Osa Luovat sisällöt ja media -yksiköstä oli muutosneuvottelujen piirissä säästöohjelman ensimmäisessä vaiheessa.

Strategia ja palvelut -yksikössä muutosneuvottelut koskivat muun muassa digitaalisia palveluita, palvelukehitystä, strategia- ja asiakkuustoimintoja sekä yhteiskuntasuhdetoimintaa.

YLE tavoittelee säästöohjelman toisessa vaiheessa yhteensä noin 3 miljoonan euron säästöjä henkilöstökuluista ja 2 miljoonan euron säästöjä muista kuluista.

Aiemmin tänä vuonna yhtiössä saatiin päätökseen kaikkia sisältöyksikköjä, teknologiayksikköä ja yhtiötoimintoja koskeneet muutosneuvottelut. Niiden seurauksena Ylen henkilöstömäärä vähenee noin 300 henkilöllä. Kustannussäästöohjelman ensimmäisen vaiheen tuloksista kerrottiin maaliskuussa.

Parlamentaarisen työryhmän edellyttämät säästöt tarkoittavat kokonaisuudessaan 66 miljoonan sopeutusta vuosina 2025-2027. Tähän asti tehdyillä säästötoimenpiteillä yhtiön arvioidaan saavuttavan noin 50 miljoonan euron säästöt.

AVAINSANAT

VATT: Kehysriihen veronalennukset uhkaavat lisätä sopetustarvetta

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.).

Kehysriihessä tehdyt veronalennukset eivät maksa itseään takaisin, koska kyse on pysyvästä verotulojen pudotuksesta, arvioi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT).

Valtiovarainvaliokunta pyysi VATT:lta lausuntoa hallituksen tekemästä julkisen talouden selonteosta vuosille 2026-2029. Lausunnon laati ylijohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo.

Valtiovarainministeriö arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 1,3 prosenttia ja nopeutuvan maltillisesti seuraavina vuosina noin 1,5 prosenttiin. Ministeriö toteaa ennusteessaan, että käänne tapahtui jo viime vuoden aikana.

Hakola-Uusitalon mukaan veronalennusten kaltaiselle elvytykselle ei suhdanteen kääntymisen vuoksi ole erityistä syytä.

– Talouspolitiikan virityksen tulisi käänteen takia pikemminkin alkaa kääntyä kiristäväksi, jotta päästäisiin kohti parempaa julkisen talouden tasapainoa, Hakola-Uusitalo arvioi VATT:n lausunnossa.

JULKISEN talouden alijäämä on VM:n ennusteen mukaan pienentynyt viime vuodesta. Tämä on seurausta hallituksen kautensa alussa tekemistä sopeutustoimista. Kehysriihessä hallitus päätti useista pysyvistä veronalennuksista vuodesta 2026 alkaen. Veronalennusten tavoitteena on vauhdittaa bkt:n kasvua pitkällä aikavälillä. Jos tavoitteessa onnistutaan, pienenee julkisen talouden alijäämä tai velkamäärä.

– Tällöin isoksi kysymykseksi nousee se, vauhdittavatko päätökset riittävästi talouskasvua eli ne enemmän kuin kompensoivat ne verotulomenetykset, jotka julkiselle sektorille koituvat yleisinä toteutettavista verojen kevennyksistä, Hakola-Uusitalo toteaa.

VATT pohjaa lausunnossaan valtiovarainministeriön arvioon, jonka mukaan vähintäänkin osa verotulokevennyksistä ei korvaudu vastaavilla menojen kiristyksillä tai muiden verojen korotuksilla. Pitkällä aikavälillä jätetään Hakola-Uusitalon mukaan kohtuuttoman paljon kovin optimististen kasvuoletusten varaan.

VM:N laskelmien mukaan ylimpien tuloluokkien marginaaliverojen alentaminen maksaa itsensä takaisin kokonaisuudessaan. Näin tapahtuisi, jos nykyistä pienempi osa tuloista nostettaisiin pääomatuloina, joiden veroaste on pienempi kuin ansiotuloverotuksessa.

Sen sijaan keskituloisten ansiotuloverotuksen keventäminen maksaa itseään takaisin vain 30 prosentin verran. Yhteisöverojen laskun myötä menetettyjen verotulojen lasku on 60 prosenttia. Veronalennukset eivät siis VATT:in mukaan kohentaisi täysimääräisesti julkista taloutta.

– On merkittävä riski, että verojen alennukset huonontavat Suomen julkisen talouden tilaa ja tulevaisuudessa edessä on entistä voimakkaampi sopeuttamisen tarve, VATT kertoo kokonaisarviossaan julkisen talouden tilasta.

AVAINSANAT