Puolan asevoimat: Venäläinen ohjus lensi Puolan ilmatilan läpi

Puolan asevoimat kertoo, että Puolan ilmatilan läpi lensi perjantaina Venäjän ohjus. Ohjus oli kolme minuuttia Puolan ilmatilassa. Puola kuuluu sotilasliitto Natoon.

Asevoimien mukaan ohjus tunkeutui noin 40 kilometrin syvyyteen Puolan ilmatilassa, kertoo brittilehti Guardian.

Puolan asevoimien yleisesikunnan päällikkö Wieslaw Kukula sanoi kaiken viittaavan siihen, että Venäjän ohjus saapui Puolan ilmatilaan ja että se myös poistui Puolan ilmatilasta.

-  Meillä on kansallinen ja liittolaisten tutkavahvistus, hän jatkoi.

Puolan asevoimien operatiivisen komentajan Maciej Kliszin mukaan ilmaan lähetettiin hävittäjiä, joiden tehtävänä oli tarvittaessa pysäyttää ja ampua ohjus alas. Lentoreitin takia tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista.

Puolan siviili- ja sotilasviranomaiset kokoontuivat hätäkokoukseen tapauksen takia. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puolestaan kertoi viestipalvelu X:ssä keskustelleensa Puolan presidentin Andrzej Dudan kanssa. Stoltenberg sanoi Naton seuraavan tilannetta.

Lublinin maakunnan kuvernööri Krzysztof Komorski kertoi puolalaiselle Onet-uutissivustolle, että esine ilmaantui tutkakuviin lähellä Hrubieszowin kaupunkia Puolan kaakkoisosassa.

Puolan asevoimien mukaan maastoetsintöjä tehdään alueella, jossa ohjuksen signaali katosi.

Ukrainassa useat kaupungit joutuivat perjantain vastaisena yönä Venäjän laajan lennokki- ja ohjushyökkäyksen kohteeksi.

AVAINSANAT

Ukrainan mineraalisopimus syntyi – turvatakuut jäivät haaveeksi

Yhdysvallat ja Ukraina ovat allekirjoittaneet niin sanotun mineraalisopimuksen. Maat kertoivat asiasta Suomen aikaa torstaina alkuyöstä.

Sopimuksen mukaan Yhdysvallat ja Ukraina perustavat yhteisen sijoitusrahaston, jonka on määrä tukea Ukrainan jälleenrakentamista. Rahaston kautta on tarkoitus muun muassa tehdä Ukrainan luonnonvaroihin liittyviä investointeja.

Sopimus vahvistaa lisäksi maiden välisen pitkän aikavälin strategisen yhteistyön. Sanomalehti Washington Postin mukaan sopimuksen viimeisin versio ei kuitenkaan tarjoa Ukrainalle konkreettisia turvatakuita.

UKRAINA kertoo saaneensa kirjattua sopimukseen monia sille tärkeitä asioita. Sopimus muun muassa turvaa Ukrainalle sen maaperässä olevien harvinaisten maametallien täyden hallinnan.

Ukrainan pääministeri Denys Shmyhal kuvaili sopimusta ”hyväksi, tasapuoliseksi ja suotuisaksi”. Sopimuksen mukaan Ukraina ei jää Yhdysvalloille velkaa, Shmyhal kirjoitti viestipalvelu Telegramissa.

Ukraina on saanut Yhdysvalloilta sotilaallista ja muuta apua miljardien dollarien edestä sen jälkeen kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa vuoden 2022 helmikuussa.

Aiemmissa sopimusluonnoksissa Yhdysvallat olisi saanut oikeudet merkittävään osaan Ukrainan luonnonvaroista vastineeksi sen Ukrainalle antamasta sotilaallisesta avusta.

Helmikuussa sopimuksen allekirjoittaminen oli jo lähellä, mutta tuolloin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin tapaaminen päättyi riitaisasti.

SOPIMUKSESTA kertovassa Yhdysvaltain valtiovarainministeriön lausunnossa puhuttiin Venäjän Ukrainaan tekemästä täysimittaisesta hyökkäyksestä.

Ministeriön käyttämä muotoilu poikkeaa selvästi Trumpin hallinnon aiemmasta linjasta, sillä Yhdysvallat on viime kuukausina viitannut sotaan pitkälti konfliktina. Lisäksi Trump on useaan otteeseen syyttänyt sodasta valheellisesti Ukrainaa.

-  Yhdysvallat on sitoutunut auttamaan tämän julman ja järjettömän sodan lopettamisessa. Tämä sopimus viestii selvästi Venäjälle, että Trumpin hallinto on sitoutunut rauhanprosessiin, jonka keskiössä on vapaa, suvereeni ja vauras Ukraina, Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent sanoi tiedotteessa.

Bessentin mukaan nyt solmittu kumppanuus Yhdysvaltain ja Ukrainan välillä osoittaa kummankin osapuolen sitoutumisen pysyvään rauhaan ja kukoistukseen Ukrainassa.

Sopimusta historialliseksi kuvaillut Bessent korosti lisäksi, että yksikään Venäjän sotakoneistoa rahoittanut tai varustanut taho ei tule hyötymään Ukrainan jälleenrakennusprojektista.

Trumpin uhittelu toi Kanadan liberaalipuolueelle vaalivoiton – onnitteli puhelinsoitolla

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on onnitellut kiistakumppaniaan Kanadan pääministeriä ja liberaalipuolueen puheenjohtajaa Mark Carneya vaalivoitosta.

Trumpin onnittelupuhelusta kertoi Kanadan pääministerin kanslia.

Kanslian lausunnon mukaan molemmat valtionpäämiehet pitivät tärkeänä sitä, että Kanada ja Yhdysvallat jatkavat yhteistyötään itsenäisinä ja täysivaltaisina valtioina.

Kanslia kertoi myös, että Trump ja Carney aikovat tavata lähitulevaisuudessa.

Carneyn liberaalipuolue voitti maanantaina Kanadan parlamenttivaalit.

Tiistaina kannattajilleen maan pääkaupungissa Ottawassa puhunut Carney lupasi, että Kanada ei edelleenkään aio murtua Trumpin tullitoimien edessä.

Juuri Trumpin toistuvat uhkaukset liittää Kanada osaksi Yhdysvaltoja sekä presidentin aloittama kauppasota olivat liberaalien voiton keskeisiä vauhdittajia.

KANADAN YLEISRADIO CBC:n vaaliseurannan mukaan liberaalipuolue jäi vain muutaman paikan päähän siitä, että se olisi saanut yli puolet paikoista Kanadan edustajainhuoneessa.

Liberaalit nappasivat 169 paikkaa, kun ehdottomaan enemmistöön olisi tarvittu 172 paikkaa.

Pierre Poilievren johtamalle konservatiivipuolueelle paikkoja kertyi 144. Puolueen kirvelevän vaalitappion lisäksi vuodesta 2004 parlamentissa istunut Poilievre menetti myös oman paikkansa.

Quebecin provinssin itsenäistymistä ajava Bloc Quebecois sai 22 paikkaa. Keskustavasemmistolainen Uusi demokraattinen puolue (NDP) sai seitsemän paikkaa ja Kanadan vihreät yhden.

AVAINSANAT

Trump sai satasen täyteen Valkoisessa talossa

Yhdysvaltain 45. ja 47. presidentti Donald Trump on tänään istunut toista kauttaan Valkoisessa talossa sata päivää.

Presidentin ensimmäistä sataa päivää pidetään Yhdysvaltain politiikassa symbolisesti merkittävänä ajanjaksona presidentin saavutuksia mitattaessa.

Ensimmäiset sata päivää ovat perinteisesti myös aikaa, jolloin presidentin poliittinen pääoma on suurimmillaan. Trump on alkukautenaan muun muassa allekirjoittanut valtavan määrän toimeenpanomääräyksiä ja muita presidentin päätöksiä, joista moni on johtanut oikeustaisteluihin erityisesti maahanmuuttoasioissa.

Trumpin aggressiivisella alkukaudella kovan linjan konservatiivit ovat saaneet monia tavoitteitaan läpi ja Yhdysvaltain liittovaltion rakenteita on myllätty huolellisesti. Samalla Trump on koetellut presidentin valtaoikeuksien sekä perustuslain rajoja.

Ulkopolitiikassa Trump on ravistellut muun muassa Ukrainan sotaa runnomalla läpi aselepoa maahan keinoja kaihtamatta. Trumpin on katsottu myötäilevän neuvotteluissa Venäjää ja painostavan hyökkäyssodalta puolustautuvaa Ukrainaa, jota Trump on useaan otteeseen valheellisesti syyttänyt sodasta.

Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi sunnuntaina, että presidentti Trump päättää tällä viikolla, jatkaako Yhdysvallat neuvotteluratkaisun edistämistä Ukrainassa vai kääntääkö se huomionsa muihin asioihin, kertoi New York Times.

Sadantena päivänään virassa Trumpin on määrä pitää puhe Michiganissa, kertoo Detroit Free Press. Tilaisuus alkaa Suomen aikaa keskiviikon vastaisena yönä. Lisäksi Trumpin on määrä esiintyä ABC Newsin myöhemmin samana päivänä lähetettävässä haastattelussa.

AVAINSANAT

Amnesty: Ihmisoikeudet ottivat merkittävää takapakkia myös Suomessa

Viime vuonna hallitukset koettelivat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia ihmisoikeuksia historiallisella tavalla, arvioi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.

Amnestyn mukaan johtajien autoritaariset otteet ja eriävien mielipiteiden hiljentäminen rajoittivat ihmisoikeuksien toteutumista viime vuoden aikana. Raportissa todetaan myös, että kansainvälisiin sopimuksiin perustuva maailmanjärjestys ja vähemmistöjen ihmisoikeudet ovat hyökkäysten kohteena ja uhattuna.

Hyökkäykset ihmisoikeuksia vastaan ovat kiihtyneet entisestään Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin palattua valtaan, Amnesty sanoo. Järjestö lisää, että vaikka kehitystä tähän suuntaan on nähty jo useiden vuosien ajan, on Trump toiminut tässä ”superkiihdyttäjänä”.

Trumpin toisen kauden alkua ovat leimanneet järjestön mukaan hyökkäykset niin ihmisoikeuksia kuin myös kansainvälistä oikeutta ja YK:ta vastaan.

Amnesty kritisoi raportissaan myös Israelia palestiinalaisten kansanmurhasta Gazassa. Amnestyn mukaan maailma seuraa ”suoratoistona kansanmurhaa”, kun Israel on pakottanut Gazassa suurimman osan väestöstä pois kodeistaan ja aiheuttanut tarkoituksellisen humanitaarisen katastrofin.

Amnestyn mukaan se dokumentoi viime vuonna useita Israelin tekemiä sotarikoksia Gazassa, mukaan lukien suoria hyökkäyksiä siviileihin ja siviilikohteisiin. Gazan terveysministeriön mukaan Israelin iskuissa on kuollut yli 52  200 palestiinalaista.

Raportissa mainitaan myös Sudanin sisällissota, jossa on kuollut kymmeniätuhansia ihmisiä. Venäjä puolestaan surmasi viime vuonna enemmän siviilejä Ukrainassa kuin vuotta aiemmin.

Amnesty Internationalin vuosittainen raportti analysoi ihmisoikeuskehitystä 150 eri maassa.

AMNESTYN mukaan ihmisoikeudet ottivat merkittävää takapakkia myös Suomessa.

-  Suomessa hallitus perusteli kansallisella turvallisuudella ja talouden vakauttamisella tuhoisia päätöksiä, jotka heikensivät etenkin turvaa hakevien ja pienituloisten ihmisten oikeuksien toteutumista, Amnesty sanoo tiedotteessaan.

Kritiikkiä saavat muun muassa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ”poikkeuksellisen ankara” leikkauspolitiikka, pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksiin kohdistuneet heikennykset sekä saamelaiskäräjälain jämähtämisen perustuslakivaliokuntaan.

Viime vuonna hallituksen tekemät leikkaukset sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon vaaransivat oikeuden riittävään elintasoon, Amnesty arvioi. Järjestön mukaan niillä oli suhteeton vaikutus etenkin työttömyyttä kokeviin, osatyökykyisiin, yksinhuoltajaperheisiin, vammaisiin ihmisiin, vanhempiin ihmisiin sekä nuoriin aikuisiin.

Raportissa arvostellaan hallitusta lakimuutoksista, jotka heikensivät turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksia. Hallitus teki kansainvälisestä suojelusta väliaikaista, poisti turvapaikanhakijoilta mahdollisuuden hakea opiskelu- ja työperustaisia oleskelulupia, lisäsi säilöönottoa ja tiukensi edellytyksiä perheenyhdistämiseen sekä kansalaisuuden saamiseen, Amnesty listaa tiedotteessaan.

Lisäksi järjestö mainitsee, että myös Suomi on osallistunut kansainvälisiin sopimuksiin perustuvan järjestelmän heikentämiseen niin sanotulla käännytyslailla sekä jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomisen valmistelulla.

Käännytyslain perusteella turvapaikkahakemusten vastaanottamista voidaan rajoittaa välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Amnestyn mukaan laki loukkaa useita kansainvälisiä sopimuksia, EU-oikeutta ja Suomen perustuslakia.

Raportissa moititaan lisäksi poliisia rauhanomaisten ilmastomielenosoitusten hajottamisesta ja tarpeettomasta voimankäytöstä mielenosoituksissa.

AVAINSANAT

Liberaalipuolueen valta saamassa jatkoa Kanadassa – pääministerikin nousee parlamenttiin

Kanadan parlamenttivaalit on voittanut ennusteiden mukaan pääministeri Mark Carneyn johtama liberaalipuolue. Puolueen lähes vuosikymmenen kestänyt valtakausi on saamassa jatkoa, mikä vielä muutama kuukausi sitten näytti lähes mahdottomalta.

Kanadassa järjestettiin vaalit paikallista aikaa maanantaina. Viimeiset vaalihuoneet sulkeutuivat Suomen aikaa aamuviideltä.

Liberaalipuolueen voittoa ennustavat useat kanadalaiset mediat. Yleisradioyhtiö CBC sekä CTV News ennustivat liberaalipuolueen muodostavan Kanadan seuraavan hallituksen Carneyn johdolla. Vielä ei kuitenkaan ole selvää, saako puolue enemmistön parlamentissa. Tälläkin hetkellä Kanadassa on vähemmistöhallitus.

Carney valittiin liberaalipuolueen uudeksi puheenjohtajaksi ja pääministeriksi maaliskuussa sen jälkeen, kun Kanadaa vuodesta 2015 johtanut Justin Trudeau ilmoitti luopuvansa tehtävästä kannatuspulan vuoksi.

Entinen Kanadan ja Britannian keskuspankkien pääjohtaja Carney, 60, on politiikan ensikertalainen, joka ei ennen näitä vaaleja ollut ikinä ollut edes ehdolla vaaleissa. Nyt hänet valittiin Kanadan parlamenttiin.

KANADAN vaalien hallitseva teema oli Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Trumpin toistuvat uhkaukset liittää Kanada osaksi Yhdysvaltoja sekä presidentin aloittama kauppasota ovat raivostuttaneet kanadalaiset.

Trumpin toimet pelastivat myös liberaalipuolueen lähes varmalta vaalitappiolta.

Vielä vuodenvaihteessa Pierre Poilievren johtamalla oppositiopuolue konservatiiveilla oli kannatusmittauksissa pysäyttämättömältä vaikuttava, noin 20 prosenttiyksikön etumatka. Trumpin uhkaukset Kanadaa kohtaan kuitenkin elvyttivät liberaalien kannatuksen, ja ennen vaaleja liberaalipuolueella oli niukka johto kyselyissä.

Puoluetta auttoi myös Trudeaun väistyminen, sillä kanadalaisten tyytymättömyys muun muassa korkeisiin elinkustannuksiin kohdistui nimenomaan pitkäaikaiseen pääministeriin.

Carney on ottanut pääministerinä tiukan linjan Trumpia kohtaan.

-  Donald Trump haluaa murtaa meidät, jotta Amerikka voi omistaa meidät. He haluavat luonnonvaramme, he haluavat vetemme, he haluavat maamme, he haluavat valtiomme. He eivät saa niitä, Carney linjasi kampanjansa aikana.

Poilievre, 45, oli kampanjassaan luvannut palauttaa ”terveen järjen politiikkaan” ja sanonut edustavansa vaihtoehtoa Trudeaun ”autoritaariselle sosialismille”.

AVAINSANAT