Punakynä iski, hallitus poisti lakkolakien sukupuolivaikutuksia – esimerkkinä hoitoala

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Siren valiokunnan tiedotustilaisuudessa Helsingissä 19. huhtikuuta.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sai perjantaina valmiiksi riitaisen mietinnön työrauhalaista, jota Petteri Orpon (kok.) hallitus on edistänyt suomalaisittain poikkeuksellisesti ilman kolmikantaista neuvotteluprosessia.

Laki rajoittaa oikeutta poliittisiin lakkoihin ja tukilakkoihin samalla, kun se yksipuolisesti korottaa työntekijöiden sakkomaksuja ja laajentaa niiden sovellusalaa työrauhasta poliittisten lakkojen kestoon ja kohtuuttomiksi arvioitaviin tukilakkoihin. Lisäksi tuleva laki antaa mahdollisuuden myös henkilökohtaisille 200 euron lakkosakoille, jotka työntekijä maksaa työnantajalleen, mikäli hän on jatkanut tuomioistuimessa laittomaksi todettua työtaistelua.

Heti mietinnön valmistumisen jälkeen opposition edustajat nostivat esiin myös käsittelyn loppumetreillä hiertäneen tasa-arvokysymyksen.

VASEMMISTOLIITON Aino-Kaisa Pekosen mukaan mietintöpohjassa oleviin tasa-arvokirjauksiin esitettiin vielä torstaina merkittäviä heikennyksiä. Asiaan kiinnitti huomiota myös vihreiden Fatim Diarra.

– Pyysimme erityisesti kuulemisia tasa-arvonäkökulmasta ja saimme niitä paljon, johtuen siitä, että Suomen työmarkkinat ovat niin valtavan segregoituneet. Pohjassa (16.4. mietintöluonnos) oli huomioitu hyvin tasa-arvovaikutuksia. Nyt ne on sieltä hienosti hallituksen toimesta siivottu pois. Tämä on todella surullista. Tässä talossa on vain yksi valiokunta, jonka nimessä on tasa-arvo. Se, että tasa-arvoasiat siivotaan pois, jotta lausunto passaa paremmin hallitukselle, niin tähän olen erityisen pettynyt, Diarra sanoi perjantaina työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ovella.

Valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) oli eri linjoilla.

– Valiokunta teki yksimielisen lausuman, joka koskee näiden tasa-arvovaikutusten seurantaa, joka on osoitus pikemminkin siitä, että valiokunnalla on ollut yhteinen näkemys tähän tasa-arvoasiaan ja sen esille nostamiseen, Sirén sanoi.

Demokraatti tarkisti mietintöön loppumetreillä tehdyt muutokset valiokuntakäsittelyn jälkeen julkisista mietintöluonnoksista.

LUONNOSTEN perusteella vaikuttaa siltä, että hallituspuolueet todella halusivat poistaa yksityiskohtaiset viittaukset siihen, millä tavoin hallituksen lakiesitys heikentää työmarkkinoiden tasa-arvoa.

Valiokunta toteaa yksimielisesti, että lakiin ehdotettujen muutosten sukupuolivaikutuksia seurataan tarkasti. Mutta lopullisesta mietinnöstä on sukupuolivaikutusten arvioinnin kohdalta poistettu seuraavat lauseet:

Kohdasta 38 on poistettu lause: “Työnantajan neuvotteluvoiman ja direktiovallan arvioidaan kasvavan hyvityssakkojen korottamisen ansiosta, minkä arvioidaan johtavan siihen, että etenkin heikosti järjestäytyneillä aloilla on jatkossa nykyistä heikommat työehdot.”

Ja kohdasta 39 lause: “Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan saaman selvityksen mukaan esimerkiksi naisenemmistöisellä hoitoalalla muiden alojen myötätuntotaistelut voivat olla keskeisessä asemassa neuvottelutilanteessa. Tällaisilla aloilla neuvottelulähtökohdat ovat erilaiset, jolloin muiden alojen tuki voi olla merkityksellistä.”

HALLITUKSEN lakiesitys rajaa voimakkaasti mahdollisuutta myötätuntotyötaisteluihin. Valiokunnan varapuheenjohtajan Lauri Lylyn (sd.) mukaan tukilakkojen suhteettomuus ja niiden vaikutukset varsinaiseen pääriitaan ovat kysymyksiä, joita ratkotaan uuden lain myötä oikeudessa.

– Aiemmin on ollut niin, että aina kun päälakko on laillinen myös myötätuntolakko on ollut laillinen. Se on näin kaikissa Pohjoismaissa, Lyly sanoi valiokunnan tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Jatkossa tukilakko voidaan Suomessa todeta laittomaksi, jos oikeus katsoo sen rajoittavan kohtuuttomasti muun kuin pääriidan piiriin kuuluvan työnantajan toimintaa. Esimerkiksi julkisella puolella työskentelevien hoitajien tapauksessa myös tukilakon tulisi siis kohdistua ensisijaisesti Kunta- ja hyvinvointialan työnantajat KT:hen.

Sekä poliittisluonteiset, eli työntekijöiden sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan liittyvät lakot, myötätuntotyöstaistelut että varsinaiset työehtoriitoihin liittyvät lakot ovat Lylyn mukaan kansainvälisen työjärjestön ILOn suojeluksessa. Lyly toteaa ILOn valvontakäytännön käsittelevän näitä kaikkia työtaisteluja samalla tavalla, joten Orpon hallitus irtautuu uuden työrauhalain myötä kansainvälisestä tulkinnasta.

YKSITYISKOHTAISEMPIEN sukupuolivaikutusten sijaan lopullisessa mietinnössä todetaan yleisesti, että “…Suomen työmarkkinat ovat jakautuneet voimakkaasti sukupuolen mukaan alojen ja tehtävien osalta. Eriytymisestä johtuen sukupuolten välillä on palkkaeroa. Naisten työmarkkina-asema on keskimäärin heikompi miehiin verrattuna. Valiokunta katsoo, että edellä mainitusta johtuen voidaan lähtökohtaisesti olettaa, että työelämään tehtävillä merkittävillä muutoksilla on myös sukupuolittuneita vaikutuksia. Valiokunta korostaa, ettei sukupuolivaikutusten arviointiin yleisesti ole muodostunut riittäviä käytäntöjä.”

Toisin sanoen sukupuolivaikutuksista puhutaan lopullisessa mietinnössä yleisellä tasolla. Samalla, kun käsiteltävän lain sukupuolivaikutuksiin viittaavat lauseet on poistettu, todetaan, ettei sukupuolivaikutusten arviointiin ole “yleisesti” muodostunut “riittäviä käytäntöjä”.

SDP puhuu EU-vaaleissa turvallisuudesta ja hyvinvoinnista – Lindtman: “Euroopan suuntana ei saa olla kasvava eriarvoisuus”

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman puhumassa vierellään Nasima Razmyar, Nina Malm, Matias Mäkynen ja Mikkel Näkkäläjärvi (oik.) SDP:n eurovaaliohjelman esittelytilaisuudessa Helsingissä 3. toukokuuta.

Perjantaina EU-vaalikampanjansa avanneen SDP:n mukaan kesäkuun vaaleissa on kyse valinnasta vahvan ja eteenpäin katsovan Euroopan tai taantuvan ja sisäänpäin käpertyvän Euroopan välillä.

– SDP haluaa rakentaa EU:ta, jossa jokainen pidetään mukana, hyvinvointi lisääntyy ja turvallisuus kasvaa yhteiskuntien sisältä vakautena, luottamuksena ja tulevaisuuden uskona. Euroopan suuntana ei saa olla kasvava eriarvoisuus, ilmastotoimien jarruttaminen ja työntekijöiden oikeuksien polkeminen – kuten Suomessa on jo käynyt Orpon hallituksen myötä, puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo SDP:n tiedotteessa.

Sosialidemokraattien EU on SDP:n mukaan vahva ja ottaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan, turvaa rajojaan sekä ratkoo päättäväisesti ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden ongelmia. Se puolustaa työntekijöiden oikeuksia, huolehtii nuorten hyvinvoinnista ja varmistaa, että teknologian kehitys tapahtuu tavalla, joka lisää ihmisten hyvinvointia ja tasa-arvoa. Sosialidemokraattien EU luo vakaan toimintaympäristön yrityksille ja rakentaa vahvaa, kilpailukykyistä ja uudistuvaa taloutta.

SDP:N mukaan EU:n tavoitteena on oltava hyvinvoinnin, turvallisuuden ja työn luominen eurooppalaisille. Eurooppalaiset arvot demokratiasta tasa-arvoon ja oikeusvaltiosta ihmisoikeuksiin toteutuvat parhaiten, kun talous kehittyy ja hyvinvointi kasvaa. Vain vahva, kilpailukykyinen ja uudistuva talous voi lunastaa lupauksen hyvinvoinnista ja edistää eurooppalaisia arvoja myös maailmanlaajuisesti.

EU:n tulee varautua nykyistä paremmin turvallisuusuhkiin. Turvallisuutta rakennetaan SDP:n mukaan paitsi vahvistamalla Euroopan ja jäsenvaltioiden puolustusta, myös vahvistamalla demokratiaa, yhteiskuntien kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Demokratia ja oikeusvaltio vaativat puolustajansa ja SDP toteaa tiedotteessaan olevansa siihen valmis, koska vahvat demokratiat vahvistavat turvallisuutta.

– Suomessa olemme jo nähneet esimakua siitä, mitä seuraa, kun perinteiset oikeistopuolueet ovat valmiita tekemään yhteistyötä laitaoikeiston kanssa. Näissä vaaleissa päätetään siitä, annetaanko saman kehityksen laajentua ja jatkua myös EU:ssa. SDP tekee työtä eriarvoistavaa politiikkaa ja oikeusvaltion surkastuttajia vastaan niin Suomessa kuin Euroopassa. Meidän viestimme on, että kesäkuun vaaleissa on aika sanoa kirkkaasti ja kuuluvasti: Jo riittää. Pystymme parempaan, Lindtman sanoo.

EUROOPAN unionin pitää olla palkansaajan paras ystävä, koska Suomen hallitus on SDP:n mukaan palkansaajan pahin painajainen. EU:ssa on jatkettava työtä työntekijöiden oikeuksien lisäämiseksi ja laajentamiseksi. Ammattiliittojen asema on turvattava kaikkialla unionissa ja lakko-oikeus on turvattava. Jokaiselle työntekijälle on taattava reilu palkka ja riittävä sosiaaliturva.

Eurooppa kärsii vakavasta osaajapulasta ja kilpailee parhaista työntekijöistä muiden alueiden kanssa. Tekemällä reilusta työelämästä ja työntekijöiden turvasta Euroopan vetovoimatekijä, varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat maailmanlaajuisia ongelmia ja ne uhkaavat eurooppalaisia yhteiskuntia. EU on toimijana riittävän suuri ratkaisemaan ilmastonmuutoksen. SDP:n mielestä EU:n on oltava suunnannäyttäjä ja vahva toimija myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikassaan.

Ilmastonmuutoksen torjunnasta ei tule tinkiä. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja luontokadon pysäyttämisen on oltava EU:n kärkitavoitteita.

– Lähdemme näihin vaaleihin täydellä 20 ehdokkaan listalla, joka on SDP:n vahvin kahteenkymmeneen vuoteen. Annamme kaikille suomalaisen lupauksen, että sosialidemokraateille annettu ääni ei edistä laitaoikeiston valtaanpääsyä Euroopassa, Lindtman päättää.

AVAINSANAT

Miksi ministerit eivät halua keskustella aselaeista vakavasti? – SDP:stä muistutus: tragedioihin on liittynyt juuri laillinen väline

Lukittava asekaappi kodissa.

Hallintovaliokunnan sosialidemokraattiset jäsenet kummastelevat sisäministeri Mari Rantasen (ps.) ja oikeusministeri Leena Meren (ps.) haluttomuutta käydä vakavaa keskustelua ampuma-aselainsäädännön tarkistustarpeista.

Ministerien nuiva suhtautuminen asiaan kävi Eemeli Peltosen, Eveliina Heinäluoman, Saku Nikkasen ja Paula Werningin mielestä selväksi eilisellä eduskunnan kyselytunnilla.

Hallintovaliokunnan demarit ovat tänään jättäneet aselainsäädännön tarkistustarpeista kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Iltalehti uutisoi tänään, että myös sisäministeriön poliisitarkastajan Seppo Sivulan mielestä tilkkutäkkimäinen ampuma-aselaki vaatisi uudistamista.

Suomessa on lähes 1,5 miljoonaa luvallista asetta, joka on asukasmäärään suhteutettuna maailman kärkeä. Peltosen mukaan myös luvallisiin aseisiin liittyy monia turvallisuusriskejä, joita on kyettävä ennakoimaan aselainsäädännössä.

– Kuluvana keväänä olemme saaneet kuulla useammasta valitettavasta tapahtumasta ja jopa tragediasta, joihin on liittynyt juuri laillinen ase. Olisikin tarkkaan selvitettävä, onko aselainsäädännössämme tarkistustarpeita, hän toteaa tiedotteessa.

HALLINTOVALIOKUNNAN demarien mielestä kevään tapahtumat pitää huomioida, kun aselakia muutetaan kuluvalla hallituskaudella.

Myös vuonna 1998 vanhentuneen aselainsäädännön aikana myönnetyistä, mutta yhä voimassa olevista aseluvista pitää tehdä selvitys ja nykyisen lainsäädännön kanssa ristiriidassa olevat luvat kumottava taannehtivasti, demarit esittävät.

Heinäluoma pitää erikoisena, että henkilöllä voi olla voimassa yli 26 vuotta sitten saatu aselupa itsesuojelua varten, vaikka laki on muuttunut ja ihmisen oma elämäntilanne on todennäköisesti myös muuttunut kahden vuosikymmenen aikana.

– Ministeri ei myöskään osannut vastata kyselytunnilla kysymykseen siitä, kuinka paljon näitä lupia on vielä olemassa. Siksi olisi tarpeellista tehdä pikainen selvitys niiden määrästä ja tarpeellisuudesta.

HALLITUSOHJELMASSA on hänen mielestään myös sinänsä kannatettavia kirjauksia laittomien aseiden rangaistavuuden koventamisesta ja tunnusmerkistön tarkistamisesta.

– Mutta hallituksen pitäisi tässä tilanteessa laajentaa tätä lainsäädäntötyötä myös laillisiin aseisiin. Kuluvan kevään tapahtumissa on kyse ollut nimenomaan luvallisista aseista. Odotamme tässä hallitukselta toimia ja esitysten tuomista eduskuntaan.

Hallintovaliokunnan demarit tarkastelisivat myös, ovatko aseiden turvallisessa säilyttämisessä velvoitteet ja sanktiot oikealla tasolla.

USEISSA suomalaiskodeissa on luvallisia aseita, jotka ovat harrastuskäytössä. Ylivoimainen enemmistö käyttää aseita metsästyksessä tai muissa harrastuksissa vastuullisesti, huolellisesti ja lain kirjaimen mukaisesti, Nikkanen huomauttaa.

– Ampuma-aseiden oikea ja huolellinen säilyttäminen onkin yksi aseturvallisuuden peruskivistä ja valitettavasti yksikin laiminlyönti voi johtaa traagisiin seurauksiin. Oleellinen asia on, että velvoitteiden täytyy olla riittävän tiukat ja niiden laiminlyömisestä on tultava tuntuvat seuraamukset.

Hallintovaliokunnan demarit pitävät tervetulleena myös keskustelua aseiden käsittelyn promillerajasta, sillä ampuma-aseet ja päihtymystila ovat erityisen vaarallinen yhdistelmä. Aselainsäädännön mukaan aseen käyttö alkoholin vaikutuksen alaisena ei ole kuitenkaan erikseen suoraan rangaistavaa.

– Myös ministeri Rantanen totesi eduskunnassa, että tässä on oltava nollatoleranssi, mutta ei nähnyt tarvetta lakimuutoksiin. Pitäisikö kuitenkin tämän nollarajan näkyä selkeämmin myös lainsäädännössämme, Werning kysyy tiedotteessa.

Muistutus tekstiviestillä toimi: nuorten äänestysaktiivisuus nousi eduskuntavaaleissa

Suomalaisten nuorten äänestysaktiivisuutta voidaan lisätä tekstiviestimuistutuksella, selviää viime vuoden eduskuntavaalien yhteydessä tehdystä tutkimuksesta.

Muistutusviesti nosti äänestysaktiivisuutta noin kaksi prosenttiyksikköä niiden nuorten parissa, jotka äänestävät todennäköisesti vähemmän. Muissa ryhmissä viestillä ei ollut vaikutusta äänestysaktiivisuuteen, valtioneuvoston kanslian tiedotteessa kerrotaan.

Muistutuksella oli lisäksi positiivista vaikutusta viestin saaneiden nuorten kanssa samassa kotitaloudessa asuvien ja vähemmän todennäköisesti äänestävien äänestysaktiivisuuteen.

Tutkimuksessa muistutusviesti lähetettiin noin 30  000:lle 18-30-vuotiaalle satunnaisesti valitulle nuorelle.

Tutkimuksen toteuttivat oikeusministeriö, valtioneuvoston kanslian käyttäytymistieteellinen tiimi, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Turun yliopisto.

SDP:n kansanedustajilta avaus: Pistoshoitoja saisivat antaa jatkossa vain terveydenhuollon ammattilaiset

SDP:n kansanedustajat Eveliina Heinäluoma ja Paula Werning vaativat tehokkaampaa sääntelyä esteettisten pistoshoitojen markkinoille ja ehdottavat, että pistoshoitoja saisivat antaa jatkossa vain terveydenhuollon ammattilaiset.

He jättävät tänään hallitukselle aiheesta kirjallisen kysymyksen.

– Pistoshoitojen suosio on kasvanut nopeasti, eikä lainsäädäntö ole pysynyt Suomessa muutoksen perässä. Esteettisten pistoshoitojen markkinat ovat tällä hetkellä Suomessa kaoottiset ja ala turvallisuuden valvonta hyvin puutteellista, Heinäluoma sanoo tiedotteessa.

– Tällä hetkellä hoitajien velvollisuutta taata asiakkaidensa turvallisuus ei valvota käytännössä mitenkään. Pistoshoitojen markkinat ovatkin tällä hetkellä hyvin sekavat kuluttajan näkökulmasta, Werning jatkaa.

Heinäluoma ja Werning muistuttavat, että esteettisiä pistoshoitoja säädellään Suomea tiukemmin jo monessa maassa, esimerkiksi Ruotsissa laki rajoittaa täyteainepistosten antamisen ainoastaan lääkäreille, hammaslääkäreille ja sairaanhoitajille.

Heinäluoma ja Werning viittaavat hallitusohjelmaan, jossa todetaan tarve selvittää esteettisiin hoitoihin liittyvän lainsäädännön uudistamista potilasturvallisuuden varmistamiseksi.

Heinäluoma ja Werning pitävät tätä kannatettavana kirjauksena, jota tulisi edistää ripeästi.

– Jokainen ammattitaidottomuuden takia pieleen mennyt pistoshoito on liikaa, sanovat Heinäluoma ja Werning.

Pistishoitojen ongelmista kertoi aiemmin tällä viikolla Ylen MOT-ohjelma.

AVAINSANAT

Pessimismi lisääntynyt palvelualoilla: Aiempaa harvempi uskoo löytävänsä uuden työpaikan, jos työttömyys iskee

Kasvava osuus Palvelualojen ammattiliitto PAMin jäsenistä ei usko löytävänsä lainkaan uutta työpaikkaa, jos he jäisivät nyt työttömiksi.

Suomen heikentynyt työllisyystilanne näkyy liiton tuoreimman suhdannebarometrin vastauksissa.

Kiinteistöpalvelu- ja vartiointialan työntekijöistä huomattava osuus on pessimistinen uuden työn löytymisestä. Kiinteistöpalvelualalla näiden vastaajien osuus on kasvanut edellisen kyselyn 17,2 prosentista 21,3 prosenttiin, ja vartiointialalla uutta työpaikkaa ei usko löytävänsä 21,5 prosenttia vastaajista, kun vielä edellisessä kyselyssä vastaava osuus oli vain 15 prosenttia.

Poikkeuksena toimii kaupan ala, jolla niiden vastaajien osuus, jotka eivät usko löytävänsä enää uutta työpaikkaa, on pienentynyt edellisestä kyselystä.

– Toisaalta myös kaupan alalla aiempaa harvempi vastaaja uskoo löytävänsä töitä tarvittaessa jo kolmen kuukauden sisällä, PAMin pääekonomisti Olli Toivanen toteaa tiedotteessa.

KAIKISTA suhdannebarometriin vastanneista 29,7 prosenttia kertoi työnantajansa myynnin kasvaneen ja 29,9 prosenttia kertoi sen heikentyneen vuodentakaiseen verrattuna. Edellisen kerran näiden lukujen erotus eli saldoluku oli negatiivinen alkuvuonna 2021, kun palvelualoilla kärsittiin vielä koronaepidemian johdosta asetetuista rajoitustoimista.

– Palvelualat ovat kannatelleet taloutta viimeisen vuodet, kun teollisuus ja rakentaminen ovat vaipuneet taantumaan, Toivanen kertoo.

Ostovoiman heikentyminen on kuitenkin varjostanut kuluttajapalveluiden kehitystä jo pidemmän aikaa, hän huomauttaa. Kevään aikana voimaan astuneet sosiaaliturvan leikkaukset sekä arvonlisäveroon suunniteltu korotus heikentävät PAMin mukaan kulutusmahdollisuuksia myös jatkossa.

SELKEIN käänne heikompaan työnantajan myynnissä on nähty matkailu- ja ravintola-alalla, jolla työskentelevistä vastaajista 26,4 prosenttia kertoi myynnin kasvaneen ja 33,2 prosenttia kertoi sen vähentyneen. Vielä edellisessä kyselyssä vastaavat nämä osuudet olivat 37 ja 22,3 prosenttia.

Vaikka myynti on heikentynyt laajalti, matkailu- ja ravintola-alan vastaajista 14,8 kertoo työnantajan taloudellisen tilanteen parantuneen ja peräti 62,3 prosenttia kertoo sen säilyneen ennallaan kolmen kuukauden takaiseen verrattuna. Toivasen mukaan ala on ollut koronanjälkeiset vuodet jatkuvassa murroksessa.

– Ravintolat ovat viimeiset pari vuotta nostaneet hintoja kovaa vauhtia. Kustannusten kasvu on jo hiipunut, mutta samalla kysyntäkin on kääntynyt laskusuuntaan.

PAMin kysely toteutettiin 1.−14. huhtikuuta ja siihen vastasi 1 288 liiton jäsentä.