VALIKKO

Pronssivarkaat iskevät patsaisiin – rälläkkä laulaa pimeässä yössä

Kirjailija Lauri Viidan pronssisesta muistomerkistä on varastettu osia Tampereella. Asiasta kertoo STT:lle Lauri Viita -museon johtaja Arto Jalonen.

Hänen mukaansa julkisesta muistomerkistä on leikattu irti useita isoja paloja, jotka on viety pois. Asia huomattiin Jalosen mukaan myöhään perjantai-iltana.

-  Isommasta kokonaisuudesta on rälläköity melkein puolet pois. Sitten siinä on matalampi osa, josta on myös viety puolet, Jalonen kertoo.

Hän arvioi, että leikatut palat ovat olleet sen verran painavia, että niiden nostamiseen on voinut tarvita erikseen nostokoneen.

-  Ne on mahdollisesti pakettiautolla siitä viety, mutta siihen on varmaankin tarvinnut nostimen, Jalonen pohtii.

Leikatut palat ovat olleet sen verran painavia, että niiden nostamiseen on voinut tarvita erikseen nostokoneen.

-  Ellei paloja ole vielä erikseen pilkottu pienemmiksi, ei niitä ole ihan yksi ihminen pystynyt nostamaan.

Kyseessä on kolmiosainen Betonimyllystä runon siivet -niminen muistomerkki, joka sijaitsee metsikössä Pispalanharjulla Tampereen keskustan kupeessa. Muistomerkin alue on Jalosen mukaan tavallisesti valaistu, mutta tihutyön aikaan valot eivät ole olleet huollon vuoksi päällä.

-  Siinä on meneillään valaisinremontti, eli paikka on ollut pimeänä. Siinä on päässyt sillä tavalla rälläköimään, Jalonen tuumii.

-  Meillä ei ole tiedossa mitään selkeitä silminnäkijähavaintoja.

Jalosen mukaan asiasta on tehty poliisille rikosilmoitus.

MYÖS toinen pronssiveistos on kokenut Tampereella vastaavan kohtalon. Tampereen keskustan toisella puolella Nekalan kaupunginosassa sijainnut Kalapoika-niminen julkinen patsas on kadonnut tyystin.

Jalosen mukaan patsas on leikattu kokonaan irti niin, että pelkkä jalusta on jäänyt jäljelle.

-  Luulen, että varkaudet ovat tapahtuneet samoihin aikoihin eli viime yönä, Jalonen sanoo.

Muistomerkin ja patsaan tapauksista uutisoi aiemmin muun muassa Aamulehti.

UUTISVUOKSI uutisoi torstaina, että Lappeenrannassa Tiurun entisen sairaalan pihalta on varastettu Kurjet-veistos. Armas Hutrin veistos oli hankittu sairaalan pihalle rakennettuun suihkulähteeseen 1950- ja 1960-luvun taitteessa. Viime vuodet patsas oli vanerilaatikon sisällä ja allas aidattuna.

Uutisvuoksi kertoi torstaina myös, että sairaalan naapurissa asunut oli nähnyt, kuinka pronssisen teoksen ympärillä ollut aita oli irrotettu paikaltaan vajaa viikko aiemmin. Asukas oli kertonut tästä Lappeenrannan kaupungille. Uutisvuoksen mukaan koululaiset olivat nähneet 4. lokakuuta sairaalan pihalla rekan, jossa oli nosturi.

Myös Mäntsälän seurakunnan hautausmaalta varastettiin pronssipatsas aiemmin tänä syksynä. Seurakunta kertoi varkaudesta syyskuun 16. päivänä. Anastettu teos oli Heikki Varjan vuonna 1965 veistämä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki nimeltään Karjalan neito.

Ei ole tiedossa, liittyvätkö tapaukset toisiinsa. Mäntsälän ja Tiurun sairaalan välinen ajomatka on autolla yli 200 kilometriä, ja sairaalalta Tampereelle ajaa yli 300 kilometriä.

 

AVAINSANAT

Jätevesimittaus kertoo: Näissä kaupungeissa virtaa kovia huumeita yhä enemmän

Muuntohuume alfa-PVP:n eli niin kutsutun peukun käyttö on Suomessa jyrkässä kasvussa, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jätevesitutkimuksesta.

Sen mukaan käyttö on viime vuosien aikana moninkertaistunut esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Tampereella.

-  Sen ongelmallinen käyttö on jatkuvaa, mikä näkyy jätevesitutkimuksissa tasaisina jäämämäärinä viikon eri päivinä. Alfa-PVP:tä käytetään myös korvaamaan perinteisempien huumeiden, kuten amfetamiinin käyttöä, sanoo tiedotteessa THL:n oikeustoksikologian tiimipäällikkö Teemu Gunnar.

ETELÄ- ja Länsi-Suomen suurimpien kaupunkien lisäksi alfa-PVP:tä todettiin tutkimuksessa säännöllisesti Hämeenlinnassa, Salossa, Huittisissa, Vihdissä, Porvoossa, Kotkassa, Seinäjoella, Savonlinnassa, Vaasassa ja Lappeenrannassa.

-  Useissa Itä- ja Pohjois-Suomen kaupungeissa ainetta ei sen sijaan todettu mitattavia määriä. Muuntohuumeille onkin jätevesiseurannan perusteella tyypillistä, että ajalliset ja alueelliset käytön vaihtelut ovat suurempia kuin perinteisemmillä huumausaineilla, tiedotteessa sanotaan.

THL:n mukaan alfa-PVP on yleisin ja pisimpään laajalti päihdekäytössä esiintynyt uusi psykoaktiivinen aine Suomessa. Se luokiteltiin Suomessa huumausaineeksi vuonna 2013.

JÄTEVESIEN tutkimuksesta selvisi myös, että amfetamiinia ja kokaiinia käytettiin viime vuonna monissa kaupungeissa enemmän kuin koskaan.

-  Kokaiinia havaittiin jo lähes kaikissa mittauskaupungeissa, mutta käyttömäärät olivat edelleen huomattavasti suurempia eteläisen Suomen suurissa kaupungeissa, sanoo tiedotteessa THL:n kehittämispäällikkö Aino Kankaanpää.

Amfetamiini on THL:n mukaan valtaosassa maata eniten käytetty stimulanttihuume. Kokaiinin käyttö taas painottuu voimakkaasti eteläiseen Suomeen.

KOVIEN HUUMEIDEN käytön lisääntyminen on THL:n mukaan kasvattanut merkittävästi huumemarkkinoiden rahallista arvoa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Jätevesitutkimuksen perusteella amfetamiinin markkina-arvo oli laskennallisesti arvioituna viime vuonna Suomessa 120-150 miljoonaa euroa, kokaiinin 87-96 miljoonaa euroa ja metamfetamiinin noin viisi miljoonaa euroa.

-  Kymmenen vuoden ajanjaksolla tässä on merkittävää kasvua erityisesti kokaiinin osalta, tiedotteessa sanotaan.

Vuonna 2014 amfetamiinin markkina-arvoksi arvioitiin 70 miljoonaa euroa ja kokaiinin kymmenen miljoonaa euroa.

Perjantaina julkaistu laaja valtakunnallinen jätevesitutkimus kattaa noin 60 prosenttia Suomen väestöstä. Tutkimuksessa ovat vuoden 2024 maaliskuun ja marraskuun keräysjaksot 30 kaupungista ja niiden lähialueilta. Helsingin, Espoon, Turun ja Tampereen osalta on raportoitu myös kuluvan vuoden maaliskuun seurannan tulokset.

AVAINSANAT

EVA: Suomalaisille kelpaisi jo EU:n yhteinen puolustus – koska Trump

Ranskalla on EU:n toiseksi suurimmat maavoimat (Puolan jälkeen).
  • Kotimaa
  • 09.05.2025
  • 7:03
  • (Päivitetty: 09.05. 7:30)

Uuden kyselyn mukaan lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaa Euroopan unionille yhteisen puolustuksen. Syynä on kasvanut epäluulo Yhdysvaltain toimintaa ja auttamishaluja kohtaan.

Asia selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan arvo- ja asennetutkimuksesta. Sen mukaan kansalaisten tuki EU:n yhteiselle puolustukselle on kasvanut tuntuvasti vuoden takaisesta.

Keväällä 2024 Evan tutkimuksessa yhteistä puolustusta kannatti 51 prosenttia vastaajista, kun nyt kannatus oli kasvanut 64 prosenttiin.

Enemmistö suomalaisista katsoo nyt myös, että Suomen tulisi suhtautua hyväksyvästi, mikäli EU ottaa uutta yhteisvelkaa puolustustarkoituksiin. Näin ajattelee 54 prosenttia vastaajista, kun vain 20 prosenttia vastustaa puolustusvelan ottamista.

Keväällä 2022 Venäjän hyökkäyssodan juuri alettua EU:n yhteispuolustusta kannatti Evan kyselyssä 60 prosenttia vastaajista. Tuki on nyt siis vielä korkeammalla tasolla. Viime vuodesta tapahtuneeseen pomppaukseen Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto näkee syyksi Yhdysvaltain muuttuneen linjan.

Donald Trumpin palattua presidentiksi Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon ja Euroopan turvallisuuteen on aiempaa epävarmempaa.

-  Suomalaiset ovat heränneet siihen, että Euroopan on kyettävä huolehtimaan turvallisuudestaan myös tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen tuki ei ole itsestäänselvyys. Siksi EU:n yhteinen puolustus ja siihen liittyvä rahoitus nähdään nyt aiempaa perustellumpina, Haavisto arvioi tiedotteessa.

EU-puolustusta ei silti haluta Naton korvaajaksi, koska vain yhdeksän prosenttia toivoo EU-maiden eroavan Natosta.

SUOMEN EU-jäsenyyteen suhtautuu myönteisesti 65 prosenttia suomalaisista, ja vain 15 prosenttia toivoo Suomen eroavan EU:sta.

Liittovaltiota EU:sta toivoo vain 15 prosenttia suomalaisista.

Vastaajista 58 prosenttia pitää toivottavana, että Unkarin kaltaiset EU:n yhteistä päätöksentekoa jarruttavat maat eroaisivat unionista. Britannian sen sijaan toivoisi palaavan EU:hun 60 prosenttia suomalaisista.

Evan kyselyn toteutti Taloustutkimus 12.-24. maaliskuuta. Tulokset perustuvat 2  070 iältään 18-79-vuotiaan Manner-Suomessa asuvan vastauksiin. Virhemarginaali on 2-3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Päätoimittajien yhdistys paheksuu kollegoiden potkuja – Hilla-konserni kiistää toimineensa väärin

Päätoimittajien yhdistys (PTY) kertoi torstaina tuomitsevansa Keskipohjanmaa-lehteä, Kainuun Sanomia ja lukuisia paikallislehtiä julkaiseva Hilla-konsernin toiminnan.

Konserni on irtisanonut Keskipohjanmaa-lehden päätoimittajan Suvi Tannerin ja yhtiön paikallislehtien johtajan Jonna Nikumaan.

Alan ammattilehti Journalistin saamien tietojen mukaan irtisanomisten taustalla on tulehtunut tilanne yhtiön johdossa.

Journalistin haastattelemat Hillan työntekijät vahvistivat lehdelle, että Tanner ja Nikumaa ovat kyseenalaistaneet Hillan toimitusjohtajan Mikko Luoman johtamistapaa ja käytöstä. Myös muut yhtiön työntekijät ovat lehden mukaan olleet tyytymättömiä Luomaan.

Haastatellut kritisoivat Luomaa esimerkiksi ajoittaisesta huutamisesta, toimitusten painostamisesta ja irtisanomisella uhkailusta.

PTY:n mukaan toimitusten riippumattomuuden kyseenalaistaminen on vakava uhka lehdistönvapaudelle ja sananvapauden toteutumiselle Suomessa. PTY korostaa, että toimitusten on oltava riippumattomia sekä ulkopuolisista tahoista että yhtiön sisäisistä paineista.

Yhdistyksen mukaan mediayhtiöiden liiketoiminnan ydin on puolueeton ja riippumaton journalismi. Siksi toimituksen painostaminen on paitsi sananvapauden kannalta tuomittavaa myös yhtiön liiketoiminnan kannalta lyhytnäköistä.

TOIMITUSJOHTAJA Luoma kiisti torstaina Hilla-konsernin tiedotteessa käyttäytyneensä epäasiallisesti. Hänen mukaansa syytökset ovat perusteettomia.

Yhtiö on selvittänyt Luoman mukaan väitteitä sisäisesti ja ulkopuolisen asiantuntijan kanssa.

-  Ulkopuolisen asiantuntijan toteuttamassa selvityksessä on todettu, että toimintaani ei voida pitää työturvallisuuslain tarkoittamana häirintänä tai epäasiallisena kohteluna. Toimintatapoihini kuuluu kaikkien ihmisten kohtaaminen kunnioittaen ja arvostaen, Luoma sanoo tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan Journalisti ei ole julkaissut sen uutisointia kritisoivaa vastinetta.

-  Hilla Groupin johdossa emme pyri millään tavalla vaikuttamaan riippumattomaan journalistiseen työhön, Luoma sanoo.

AVAINSANAT

Kirkolliskokoukselta tyrmäys esitykselle kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä

Hääkakku Vihdoinkin vihille -tilaisuudessa Musiikkiteatteri Kapsäkissä Helsingissä 1. maaliskuuta 2017. Tilaisuudessa vihittiin samaa sukupuolta olevaa pareja.
  • Kotimaa
  • 08.05.2025
  • 17:04
  • (Päivitetty: 08.05. 17:51)

Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous hylkäsi esityksen kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä torstaina. Esitys hävisi äänin 62-40. Kuusi edustajaa äänesti tyhjää.

Muutokseen olisi tarvittu 77 edustajan eli kolmen neljäsosan edustajista tuki.

Piispainkokous ehdotti viime keväänä kirkkojärjestykseen kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen mallia. Toisessa avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä ja toisessa kahden henkilön välisenä.

Pappi olisi voinut halutessaan toimittaa samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkimisen tai avioliiton siunaamisen. Samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen olisi säädetty seurakunnan velvollisuudeksi ja kirkkoherran tehtävänä olisi ollut varmistaa, että tämä toteutuu.

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Siihen kuuluu 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa.

ESITYKSEN läpimenoa kirkolliskokouksessa pidettiin jo etukäteen epävarmana.

Arkkipiispa Tapio Luoma sanoi kirkon tiedotteessa, että piispainkokouksen esityksen kaatuminen on hänen mielestään erittäin harmillista. Hänen mukaansa kirkollisella vihkimisellä ja siinä pyydetyllä Jumalan siunauksella on tärkeä merkitys kaikille avioliittoon vihittäville pareille.

Hän pitää kuitenkin merkittävänä sitä, että piispainkokous teki esityksen, joka olisi mahdollistanut kaikkien avioliittoon aikovien yhdenvertaisen kohtelun ilman, että ketään pakotetaan luopumaan vakaumuksestaan.

Vuonna 2017 hyväksytyn avioliittolain myötä kirkon piirissä on jo ollut kaksi erilaista avioliittokäsitystä ja monet papit ovat vihkineet samaa sukupuolta olevia pareja. Piispainkokous on jo vuonna 2020 todennut, että tuomiokapitulien on syytä harkita pidättyväisyyttä seuraamusten määräämisessä näille papeille.

-  Tulevaisuudessa avioliittoa koskeviin näkemyseroihin olisi kuitenkin löydettävä sellainen ratkaisu, jossa erimielisyys avioliittokäsityksestä ei ole ykseyden este ja jossa kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti, Luoma sanoi tiedotteessa.

Luoman mukaan kirkko elää mukana maailman muutoksessa.

-  Jos kirkko ei ota maailman muutosta vakavasti, se ei itse lopulta kykene muuttamaan maailmaa.

KIRKOLLISKOKOUKSEN Muutoksen tuuli -verkosto korosti tiedotteessaan, että kaikkien parien kirkollisella vihkimiselle oli kirkolliskokouksen enemmistön tuki. Verkoston mukaan selvä enemmistö kirkolliskokousedustajista haluaa muutosta kirkon sateenkaaripareja syrjivään avioliittokantaan.

Verkosto sanoi, että muun muassa piispainkokous on nyt todennut samaa sukupuolta olevien parien kirkollisen vihkimisen teologisesti mahdolliseksi.

Kirkolliskokouksen keskustelun aikana tehtiin esitys siitä, että piispat antaisivat kaikkiin seurakuntiin ohjeen samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja seurakuntalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta. Esitystä kannatti yli puolet edustajista, mutta lakivaliokunta hylkäsi lisäysesityksen.

Verkoston mukaan sateenkaarivihkimiset jatkuvat kirkossa kuten tähänkin asti.

Uutista täydennetty klo 17.36 mm. Muutoksen tuuli -verkoston kommentein.
AVAINSANAT

KRP: Virossa asuvaa henkilöä epäillään avunannosta Vastaamon kiristysvyyhdissä

Keskusrikospoliisi (KRP) kertoo epäilevänsä myös toista henkilöä Psykoterapiakeskus Vastaamon kiristysvyyhdissä. Virossa asuvaa henkilöä epäillään avunannosta törkeään kiristykseen ja avunannosta törkeään yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen.

Hänen epäillään olleen osallisena Vastaamoon kohdistuneen kiristysmateriaalin valmistelussa sekä osallistuneen yritykseen kohdistuneeseen kiristykseen. Lisäksi hänen epäillään osallistuneen sensitiivisten asiakastietojen levittämiseen tietoverkossa, KRP kertoo.

Henkilöä ei epäillä Vastaamon asiakkaiden kiristämisestä.

-  Olemme ensimmäisen tutkintakokonaisuuden aikana todenneet epäillyn toimineen yksin tai yhdessä jonkun muun kanssa. Esitutkinnan myötä on selvinnyt, että aiemmin syytteen saaneen epäillyn lisäksi epäiltynä on nyt tämä muu henkilö, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Leponen tiedotteessa.

Epäilty ei ole ollut esitutkinnan aikana kiinni otettuna. Poliisi on kuitenkin kohdistanut häneen oikeusapupyynnöllä tutkintatoimia yhteistyössä Viron poliisin kanssa.

Kokonaisuus siirtyy syyteharkintaan myöhemmin toukokuussa.

AVAINSANAT