VALIKKO

Professori: Yksi asia on tässä veroalessa varmaa – valtion velka kasvaa

Hallituksen keskiviikkoiset veronalennuspäätökset tulevat lisäämään Suomen velanottoa tulevaisuudessa, sanoo tutkimusprofessori Tuomas Kosonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) ja Verotutkimuksen huippuyksiköstä.

Kosonen perustelee tätä sillä, että hallituksen päättämät veronkevennykset ovat paljon suurempia kuin niitä korvaavat leikkaukset ja veronkiristykset.

Hallitus ja valtiovarainministeriö luottavat niin sanottuihin dynaamisiin vaikutuksiin eli siihen, että veronkevennykset rahoittavat lopulta itse itseään, kun työnteko ja investoinnit lisääntyvät.

-  Pitäisi uskoa todella isoihin dynaamisiin vaikutuksiin, että se menisi tasapainoon, Kosonen sanoo.

-  Tutkimuksen perusteella tällaisiin isoihin dynaamisiin vaikutuksiin ei ole syytä uskoa. Pieniä positiivisia vaikutuksia voi olla.

HALLITUS päätti keskiviikkona keventää muun muassa ansiotulojen verotusta ja yhteisöveroa.

Ajatuksena on, että suurituloisimpien suomalaisten ansiotuloverojen keventäminen kannustaisi enempään työntekoon ja lisätulojen hankkimiseen. Sitä kautta talous kasvaisi.

Ainakaan heti veronkevennykset eivät rahoita itse itseään.

Kososen mukaan tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että suurituloisten veronkevennykset maksavat itseään takaisin osittain.

-  Mutta todennäköisesti etumerkki vaikutuksesta valtion talouteen on negatiivinen. Tuskin ne kompensoivat ihan täysin itseään, Kosonen sanoo.

VALTIOVARAINMINISTERIÖN kansliapäällikkö Juha Majanen sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa hieman yllättäen, että myös yhteisöveron laskun dynaamiset vaikutukset olisivat tutkimuskirjallisuuden perusteella merkittäviä.

Tuomas Kosonen ei ole huomannut samaa.

-  Tutkimus ei ole pystynyt todentamaan merkittäviä dynaamisia vaikutuksia, että voisi sanoa, että tällaiset veronalennukset lähellekään maksaisivat itseään takaisin, hän kuitenkin sanoo.

Yhteisöveroa kevennetään 20 prosentista 18 prosenttiin vuonna 2027. Tämä maksaa 830 miljoonaa euroa.

Hallituksen toiveena on, että tämä saisi investointeja ja teollisia pääomia virtaamaan Suomeen. Tapahtuuko näin?

-  No ei. Kansainvälisestikin on tutkittu yritykseen kohdistuvia verotuksia. Kirjallisuus on siinä yksimielinen, että vaikutukset ovat positiivisia yrityksiin, mutta kuitenkin aika pieniä suhteessa veron muutoksiin.

Kosonen viittaa myös VATTin ja Verotutkimuksen huippuyksikön aiempaan tutkimukseen. Kun viimeksi yhteisöveroa kevennettiin noin kymmenen vuotta sitten 24,5 prosentista 20 prosenttiin, tutkijat havaitsivat pienille yrityksille pieniä positiivisia vaikutuksia. Suurille yrityksille ei löydetty vaikutuksia.

AINAKAAN heti veronkevennykset eivät rahoita itse itseään. Tätä paikkaamaan hallitus päätti nostaa Valtion eläkerahastosta noin miljardi euroa vuonna 2027.

-  Siinä on ehkä vähän vain sellainen lumetemppu saada yhden vuoden budjetti näyttämään paremmalta, Kosonen sanoo.

Hän ei pidä tätä niin sanottua siltarahoitusta oleellisena pitkän aikavälin budjettiharkinnan kannalta.

Kosonen sanoo, että pysyvät menot pitäisi myös rahoittaa pysyvillä tuloilla. Nyt kyseessä on yhden vuoden paikkaus. Kosonen lisäksi huomauttaa, että jos rahat olisivat rahastossa, ne tuottaisivat.

”Siltarahoituksen” jälkeen hallitus luottaa kohenevan talouskasvun suurelta osin riittävän veronkevennysten rahoittamiseen.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT

Suomen bkt junnaa paikallaan – ”Näköjään odottaminen jatkuu”

Suomen bruttokansantuote (bkt) pysyi tammi-maaliskuussa samalla tasolla kuin edellisellä vuosineljänneksellä, kertoo Tilastokeskus.

Sen sijaan työpäiväkorjattu bkt kasvoi 0,8 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist sanoo, että luvut jättivät toivomisen varaa.

-  Ei ollut häävi lukema. Pitkään on odotettu Suomen talouden elpymistä, mutta näköjään odottaminen jatkuu, Appelqvist sanoo Keskuskauppakamarin tiedotteessa.

Tiedotteessa tosin huomautetaan, että heikkoja lukuja osattiin odottaa. Kuukausi sitten julkaistun ennakkotiedon mukaan bkt oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,1 prosentin nousuvauhdissa. Nyt orastava kasvu suli kokonaan pois.

KASVUUN vaikuttavista tekijöistä Suomen vienti supistui alkuvuonna 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Sen sijaan yksityiset investoinnit kasvoivat 1,2 prosenttia. Myös yksityinen kulutus piristyi 0,5 prosenttia loka-joulukuusta.

Appelqvist näkee näissä luvuissa toivon pilkahduksia.

-  Kotimaisen kysynnän piristymiseen on ladattu paljon odotuksia suhdanne-ennusteissa. Sitä taustaa vasten on ilahduttavaa, että yksityinen kulutus kääntyi jo alkuvuodesta edes hentoon kasvuun.

Hän näkee, että jatkossa edellytykset kulutuksen nousulle vahvistuvat entisestään. Sen sijaan viennin näkymät ovat synkemmät.

-  Viennin osalta tilanne on epäselvempi, sillä kauppasotaan liittyvä epävarmuus saattaa tuoda kapuloita rattaisiin, Appelqvist arvioi.

AVAINSANAT

Liki miljardin verran lisävelkaa valtiolle – työttömyyden kasvu näkyy lainanotossa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi. Siinä hallitus esittää, että valtio ottaa tänä vuonna lähes miljardi euroa enemmän velkaa kuin aiemmin piti.

Yhteensä valtion nettolainanotoksi tänä vuonna arvioidaan noin 13,2 miljardia euroa.

Taustalla ovat esimerkiksi määrärahojen lisääminen turvallisuuteen ja liikennehankkeisiin sekä huonontunut työllisyystilanne.

Hallituksen täytyy lisätä sata miljoonaa euroa valtion rahoitusosuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja perusturvasta. Myös esimerkiksi aiemmin budjetoitujen määrärahojen käyttöajan pidennys ja muut ajoitusmuutokset lisäävät määrärahatarvetta noin 200 miljoonalla eurolla.

Toisaalta myös verotuloja arvioidaan kertyvän valtiolle ennakoitua vähemmän. Arvio perustuu pitkälti valtiovarainministeriön huhtikuiseen talousennusteeseen. Valtion velanhoitomenojen arvioidaan vähenevän aiemmin arvioidusta 197 miljoonalla eurolla.

Yhteensä lisävelaksi arvioidaan nyt 944 miljoonaa euroa. Siitä 757 miljoonaa euroa johtuu määrärahojen kasvusta ja 187 miljoonaa euroa varsinaisten tulojen vähennyksestä.

PUOLUSTUKSEN ja turvallisuuden sektorilla hallitus päätti esittää lisärahaa useisiin kohteisiin. Puolustusvoimat saa esimerkiksi 35 miljoonaa euroa materiaalien kunnossapidon ja ylläpidon ”tason nostoon”.

Puolustusmateriaalin tilausvaltuuksiin tulee lisäyksiä esimerkiksi räjähdysaineiden hankkimiseen, laivojen rakentamisen viivästymisen vuoksi ja Ukrainaan toimitetun materiaaliavun korvaamiseen.

Hallitus esittää lisää rahaa myös esimerkiksi väestönsuojeluun, vaaratiedottamisen kehittämiseen ja Rajavartiolaitokselle.

Liikennehankkeisiin hallitus esittää erisuuruisia valtuuksia ja määrärahoja osana niin sanottua investointiohjelmaansa. Joukossa on esimerkiksi jo kerrottu 20 miljoonan euron valtuus ja miljoonan määräraha eurooppalaisen raideleveyden suunnittelemiseen Haaparannan, Tornion ja Kemin välille.

AVAINSANAT

Konkursseja vireille enemmän kuin vuosi sitten – SY kertoo rumien lukujen syyn

Konkursseja pantiin huhtikuussa vireille enemmän kuin vuosi sitten, kertoo Tilastokeskus. Eniten konkursseja pantiin vireille muiden palveluiden ja rakentamisen toimialoilla.

Vuoden takaiseen verrattuna konkurssien määrä kasvoi eniten rakentamisen toimialalla. Konkurssiin haettiin huhtikuussa liki 90 rakennusalan yritystä.

Suomen Yrittäjien mukaan rumat konkurssiluvut johtuvat alavireisestä suhdannetilanteesta, Suomen hitaasta talouskasvusta ja kuluttajien heikosta luottamuksesta. Myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin aloittama tullisota luo talouteen tummia pilviä.

AVAINSANAT

VM: Suomen talouskehitys oli viime vuonna ennustettua heikompaa

Suomen viime vuoden talouskehitys jäi useilla osa-alueilla ennustetusta, selviää tiistaina julkaistusta valtiovarainministeriön raportista.

Syksyllä 2023 ennustettiin, että bruttokansantuote kasvaisi viime vuonna 1,2 prosenttia, mutta se laski 0,1 prosenttia.

Työllisyyteen ennustettiin pientä kasvua, mutta se väheni keskimäärin prosentin verran.

Kuluttajahinnat puolestaan nousivat ennustettua hitaammin. Kuluttajahinnat nousivat viime vuonna 1,6 prosenttia, kun ennuste oli 2,2 prosenttia.

Valtiovarainministeriö arvioi vuosittain syksyllä tehtyjen ennusteidensa osuvuutta ja tarkastelee sitä, missä määrin odotukset vastasivat toteutunutta kehitystä. Syksyn ennusteet toimivat pohjana seuraavan vuoden valtion budjetille.

AVAINSANAT

Teslan myyntimäärien syöksy EU-maissa jatkui huhtikuussa

Sähköautovalmistaja Teslan myyntimäärien raju lasku EU-maissa jatkui huhtikuussa.

Eurooppalaisten autonvalmistajien liitto ACEA kertoi, että Teslan myynti jäi 53 prosenttia pienemmäksi kuin viime vuoden huhtikuussa, vaikka sähköautojen myynti muuten jatkoi kasvuaan. Tesloja kaupattiin EU-maissa yhteensä vajaa 5  500 kappaletta.

Vuoden alusta lukien Teslan myynti on laskenut 46 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Entinen sähköautojen markkinajohtaja jäi huhtikuun tilastossa kymmenen kilpailevan merkin taakse. Sen ohittivat muun muassa Volkswagen, BYD, BMW ja Renault, kertoi konsulttiyhtiö Jato Dynamics.

Tesla kertoi itse huhtikuussa, että sen maailmanlaajuinen myynti oli laskenut 13 prosenttia vuoden alusta laskettuna. Yhtiön selityksen mukaan osassyynä on ollut suositun Y-mallin uudistaminen, joka on merkinnyt tuotantokatkoksia.

Myynnin riippana on nähty myös Teslan suuromistaja ja toimitusjohtaja Elon Musk, jonka poliittiset kannanotot muun muassa Saksan äärioikeistolaisen AfD-puolueen tueksi ovat suututtaneet monia potentiaalisia sähköautoasiakkaita Euroopassa.

TÄYSSÄHKÖAUTOJEN osuus kaikista EU:ssa myydyistä autoista oli huhtikuussa reilut 15 prosenttia, hybridien yhteensä noin 43 prosenttia.

Perinteisten polttomoottoriautojen eli bensiini- ja dieselautojen myynti jäi 38 prosenttiin, kun niiden osuus vielä vuosi sitten oli reilut 48 prosenttia.

Hybridien osuus nousi viime vuodesta, kun niiden suosio kasvoi etenkin suurimmissa maissa. Ranskassa kevythybridien myyntiluvut nousivat peräti 45 prosenttia, Espanjassa 36.

Maiden välillä on merkittäviä eroja, koska eri maissa on erilaisia tukia sähköautojen myynnille.

ACEA:n pääjohtaja Sigrid de Vriesin mukaan jäsenmaiden hallitusten tulisi edistää sähköautojen nopeampaa yleistymistä muun muassa tukien ja verotuksen avulla sekä laajentamalla latausmahdollisuuksia.

Volkswagen-konsernin merkit olivat Euroopan automyyntitilastojen kärjessä huhtikuussa, mutta sähköautomarkkinoilla ja hybrideissä kiinalaiset merkit ovat vallanneet entistä enemmän alaa.

BYD, MG, Xpeng ja Leapmotor kasvattivat myyntiään viime vuodesta 59 prosenttia. Jaton mukaan niiden markkinaosuus on noussut 7,9 prosenttiin.

Tilanne voi muuttua, jos EU määrää myös Kiinassa valmistetuille hybrideille tullit, kuten se teki jo aiemmin sähköautoille.

AVAINSANAT