VALIKKO

Professori suojaisi VM:n vaikutusarviot poliittiselta vaikuttamiselta – ”Poikkeuksellisten kansliapäälliköiden aika on ehkä ohi”

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) hallituksen kehysriihineuvotteluiden tiedotustilaisuudessa Helsingissä 23. huhtikuuta.

Julkistalouden professorin Roope Uusitalon mukaan valtiovarainministeriössä (VM) virkamiestyönä tehtävät vaikutusarviot pitäisi suojata poliittiselta vaikuttamiselta. Hän perustaa arvionsa erityisesti hallituksen puoliväliriihen taustamuistioihin.

Uusitalo esitti vaikutusarvioita suojaavaa palomuuria ensimmäisen kerran Suomen Kuvalehden kolumnissaan 9.5.

– Palomuuri mikä on VM:n ennusteiden ympärillä, on tällä hetkellä vähän väärässä paikassa. Paljon kriittisempi palomuurin tarve liittyy valtiovarainministeriön arvioihin politiikan vaikutuksista, Uusitalo kommentoi Demokraatille.

Hän kiinnittää huomionsa Petteri Orpon (kok.) hallituksen puoliväliriihen päätösten vaikutusarvioihin. Uusitalo viittaa erityisesti arvioihin yhteisöveron alennuksen vaikutuksista. Hallitus päätti riihessä alentaa yhteisöveroa kahdella prosenttiyksilöllä 18 prosenttiin.

TAUSTAMUISTIOSSAAN VM arvioi veronalennuksen maksavan itsensä pitkällä aikavälillä takaisin 60 prosenttisesti esimerkiksi kasvavien investointien ja kiihtyvän kasvun vuoksi. VM korjasi sanamuotoa ja poisti viittaukset itserahoittavuuteen. Tämän jälkeen Yle uutisoi ministeriön arvion poikkeavan olennaisesti sen taustana olevasta tutkimuksesta.

– Olen todennut, että se vaikutusarvio oli kummallinen. Mutta sitä, millä tavalla siitä tuli kummallinen, en tietenkään tiedä, Uusitalo sanoo.

VM:n johtopäätökset poikkesivat Uusitalon mukaan paitsi taustana käytetyistä tutkimuksista myös ministeriön omien aikaisempien muistioiden johtopäätöksistä.

ERIKOISENA piirteenä puoliväliriihen päätösten virkamiesarvioissa on pidetty myös oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista tuttuja dynaamisia vaikutuksia, joita on perinteisesti katsottu olevan paitsi vero- myös menomuutoksilla.

– VM:n roolina on tässä kohtaa ollut yleensä olla konservatiivinen taho, joka ei ole halunnut liittää omiin laskelmiinsa kovin paljon yleistä toiveikkuutta. Ne ovat olleet pikemminkin varovaisen konservatiivisia. Siinä suhteessa viimeiset arviot poikkeavat linjasta. Niitä ei voi kutsua ainakaan varovaisen konservatiivisiksi eikä läpinäkyviksi.

– Esimerkiksi työttömyysturvan leikkausten vaikutuksista voidaan olla montaa mieltä, mutta niitä koskevissa vaikutusarvioissa on hyvin dokumentoitu se, miten ja millä perusteella arviot on tehty. Vaikka voidaan olla eri mieltä ovatko vaikutukset niin suuria kuin on ennustettu, niin ainakin arviot on tehty hyvin läpinäkyvällä ja huolellisella tavalla.

MAHDOLLINEN palomuuri ei Uusitalon mukaan voisi käytännössä tarkoittaa vaikutusarvioiden siirtämistä kokonaan ministeriön ulkopuolelle.

– Politiikan valmisteluun tullaan aina tarvitsemaan valmistelua ministeriön sisällä ja voimme suhtautua siihen kahdella tavalla. Yksi on se, että kaikki poliittisesti johdetun ministeriön sisällä tehty valmistelu on poliittista valmistelua. Toinen tapa olisi varmistaa se, että jos siellä tehdään virkamiesarvioita, niin niiden asema olisi mahdollisimman riippumaton.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi talousennusteet tehdään monissa maissa ministeriön ulkopuolella.

– Mutta kun valmistelun tueksi tarvitaan vuoropuhelua, sitä on vaikea siirtää kokonaan ministeriöstä pois. On vaikeaa arvioida toteutuuko ennusteen riippumattomuus tällä hetkellä, kun se tehdään ministeriön sisällä mutta sille on luotu säännöksillä sellainen asema, jolla riippumattomuus turvataan.

– Jotakin tämän henkistä minulla oli (SK:n kolumnissa) mielessä. Ideaalisti tässä riittäisi se, että ministeriön virkamiehillä on niin jäykkä selkäranka, että ne eivät kuuntele poliittista ohjausta vaikka sellaista olisi tarjolla. Tämän tukemiseksi voisi olla paikallaan, jos olisi myös muodollinen tuki.

UUSITALO muistuttaa, että valtiovarainministeriöllä on historiallisesti ollut Raimo Sailaksen kaltaisia vahvoja kansliapäälliköitä.

– Heitä ei ole epäilty liiallisesti poliitikkojen kuuntelusta. Ehkä pikemminkin toisin päin. Tuskinpa kukaan sanoo, että Sailas olisi kauheasti reagoinut siihen, jos joku poliitikko olisi yrittänyt painostaa venyttämään arvioita johonkin suuntaan.

– En väitä tuntevani valtiovarainministeriötä sisältä käsin, että mikä meininki siellä tällä hetkellä on, mutta poikkeuksellisten kansliapäälliköiden aika on ehkä ohi.

PALOMUURIKSI ei Uusitalon mukaan soveltuisi hallituksen politiikkaa viiveellä arvioiva talouspolitiikan arviointineuvosto.

– Luulen, että talouspolitiikan arviointineuvostolla on enemmän pelotevaikutus. On noloa, jos talouspolitiikan arviointineuvosto repostelee myöhemmin, että olipas kehnosti tehty arvio. Sen jälkeen, kun arviointineuvosto ryhtyi tarkastamaan vaikutusarvioita jälkeenpäin pikkuisen huolellisemmin, niin ehkä niiden laatu on myös parantunut.

Kun Uusitalo johti itse arviointineuvostoa, valtiovarainministeriöön haluttiin pitää “tervettä etäisyyttä”.

– Missään tapauksessa minusta talouspolitiikan arviointineuvoston ei pitäisi olla sellaisessa kovin tiiviissä kontaktissa arvioimansa toiminnan kanssa.

AVAINSANAT

Helsinkiläisyhdistys esittää Antti Vuorelaa apulais­pormestari­ksi

  • Helsinki
  • 16.05.2025
  • 9:30
  • (Päivitetty: 16.05. 9:52)

Kaupunkiympäristön apulaispormestariksi Helsingissä valitaan Hilkka Ahde, Johanna Laisaari tai Antti Vuorela. Tapanilan työväenyhdistys ry päätti eilen esittää myös Vuorelaa kisaan mukaan.

Demokraatti kertoi jo viime viikon perjantaina, että Vuorela on lähdössä ehdolle.

Tapanilan työväenyhdistys ry päätti eilen torstaina ylimääräisessä jäsenkokouksessaan esittää Vuorelaa kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestariehdokkaaksi.

Päätös oli yksimielinen. Yhdistys on Vuorelan oma.

Vuorela on koulutukseltaan rakennusalan diplomi-insinööri ja nousi takaisin Helsingin valtuustoon huhtikuun kuntavaaleissa. Hän on toiminut aiemmin varsinaisena kaupunginvaltuutettuna Helsingissä kymmenen vuoden ajan.

Siviiliammatiltaan Vuorela on kehittämispäällikkönä Helsingin seudun liikenne HSL:ssä.

SDP:n ehdokas tehtävään valitaan jo tänään Helsingin Sosialidemokraattien piirikokouksessa. Pesti on tulossa Helsingin toiseksi suurimmalle puolueelle SDP:lle.

Virallisen valinnan apulaispormestarista tekee myöhemmin Helsingin kaupunginvaltuusto.

AVAINSANAT

Tuore työministeri kutsui STTK:laiset vuoropuheluun – ”Kauniistihan hän puhui – jää nähtäväksi, mitä se käytännössä tarkoittaa”

Työministeri Matias Marttinen (kok.) vieraili STTK:n edustajiston kevätkokouksessa 15. toukokuuta.

STTK:n edustajiston kokouksessa torstaina puhunut tuore työministeri Matias Marttinen (kok.) kutsui keskusjärjestön väen kanssaan vuoropuheluun kanssaan. Demokraatti kysyi kokousväeltä, miten kutsu otettiin vastaan.

Marttinen kuvaili puheenvuorossaan työskentelevänsä siten, että istutaan samaan pöytään, kuullaan näkemykset ja pyritään löytämään tasapainoinen ratkaisu, jonka kanssa osapuolet pystyvät elämään.

– Toivon, että pääsen laajasti vierailemaan eri tilaisuuksissa, kuulemaan teidän terveisiänne ja tutustumaan teihin. Mitä paremmin teidät tunnen ja tiedän eri liittojen keskeiset kysymykset, sitä paremmin pystyn myös toivottavasti omassa virassani teitä auttamaan ja viemään eteenpäin niitä asioita, joista olemme samaa ja yhteistä mieltä, Marttinen sanoi.

Helsingin Pasilaan kokoontunut STTK:n edustajiston väki otti kutsun vastaan tyytyväisenä, mutta hieman varauksella.

– Sehän oli ihan tervetullut kutsu ja sitä sopii toivoa, että ollaan oikeasti niin vastaanottavaisia sille dialogille, kuin mitä annettiin ymmärtää. Kauniistihan hän puhui – jää nähtäväksi, mitä se käytännössä tarkoittaa, helsinkiläinen Tehyn jäsen Nemo Eriksson arvioi.

Pirkanmaan Luopioisista saapunut superilainen Sini Nurmi huomauttaa, että on toisaalta ministerin tehtäväkin kuunnella, mutta kysymys kuuluu, kuunteleeko hän todella.

– Hänhän sanoi, että jos olemme yhteisymmärryksessä, hän vie asiaa eteenpäin. Ehkä hän ei halua kuulla, jos ollaan vastaan? Ehkä hän ei voi rakentavasti lähteä muuttamaan omaa taustakantaansa, Nurmi puntaroi.

– Mutta kiitos kutsusta, kyllä osallistutaan, hän jatkaa.

Vuoropuhelua nähtiin jo kokouksessa, kun työministeri jäi puheenvuoronsa jälkeen STTK:laisten tentattavaksi. Ammattiliitto Pron hallituksessa vaikuttava turkulainen Osmo Salo ja STTK:n hallituksen jäsen Tiia Tuomi arvioivat ministerin olleen kuitenkin hieman varovainen puheissaan, vaikka grillattavaksi antautuikin.

– Ehkä hän oli vähän varovainen, koska hän on uusi tehtävässään. Hän vaikutti helposti lähestyttävältä ja hän oli aika avoin, että haluaa antaa mahdollisuuden keskustella ja tavata häntä. Se on mielestäni positiivinen lähestymistapa, Tuomi sanoo.

– Ymmärrän, että hänen on oltava hyvin tarkka, miten hän vastaa, koska hän on kuitenkin niin sanottu riviministeri ja yleensä pääministeri antaa nuotit, miten mennään. Ministerin keskustelu meni odotusten mukaan, Salo arvioi.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Nemo Erikssonin ammattiliitto on Tehy ja hän työskentelee Meilahden päivystyksessä.

TYÖMINISTERI Matias Marttinen nosti puheessaan esiin ajankohtaisia ja ay-liikkeessä keskustelua herättäneitä aiheita. Ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistoa ja hallituksen puoliväliriihen veropäätöksiä hän kommentoi painottamalla, että kokonaisuuden tavoitteena on parantaa palkansaajan ostovoimaa.

– Ajattelen itse niin, että kun ostovoima kehittyy, ihminen saa enemmän rahaa omasta työstään – niin uskon, että valtaosa haluaa myös maksaa edelleen liittojen jäsenmaksut. En usko, että tällä ratkaisulla on merkittäviä vaikutuksia liittojen jäsenmääriin.

– Meidän tavoitteenamme on tukea kaikkien palkansaajien ostovoiman vahvistumista. Se tavoitteemme, mutta ymmärrän hyvin, että asia jakaa mielipiteitä ja tästä olemme jo käyneet monien liittojen kanssa keskustelua, hän sanoi.

Edustajiston puheenvuoroissa vedottiin Marttiseen, että päätöksestä luovutaan. Eriksson toteaa, että tätä hallituksen päätöstä olisi ehkä pitänyt osata odottaa.

– Se on jotenkin looginen jatkumo sille, että hallitus on selvästi osoittanut olevansa ay-vihamielinen. Kannan huolta siitä, miten se etenkin nuoriin vaikuttaa – miten nuoret ymmärtävät ay-liikkeen tärkeyden ja miten mielekkääksi he kokevat osallistua ay-toimintaan, Eriksson sanoo.

Voisihan sitä kannustaa sitten autoilijoita luopumaan kaskosta.

Itse 34-vuotias Eriksson kertoo, että hänelle ay-toiminta on ollut lapsesta saakka tuttua. Hänen äitinsä on terveydenhoitaja ja lapsesta saakka Tehyn lehti on kolahtanut postiluukusta.

– Olen kyllä tunnistanut sen arvon ja koen järjestäytymisen tärkeänä. Yhdessä voi vaatia asioita, mitä yksin ei voi, hän sanoo.

Osmo Salo toteaa, että hallituksen viesti tuli kyllä selväksi – ja sitä vielä vahvistettiin kokoomuksen viime viikolla kuohuttaneella viestintäkampanjalla. Hän pohtii, että Eteläranta 10 – työnantajaleiri – haluaa pitää asiaa tapetilla, jotta ihmiset ymmärtäisivät tehdä elinkeinoelämän edustajien mielestä oikean johtopäätöksen.

– Toisaalta voisihan sitä kannustaa sitten autoilijoita luopumaan kaskosta. Säästät hyvässä lykyssä jonkin aikaa, mutta sitten kun se auto on metsässä… Ihmiset eivät näe yhtäläisyyttä, että jos ostat työttömyysturvan tavallaan firmalta – YTK:lta – niin et sinä sieltä käytännössä mitään muuta turvaa saa. Lämmintä kättä sitten ehkä, jos tulee jokin hätä. Kukaan ei tule auttamaan toisin kuin liitoista, Salo sanoo.

MARTTINEN nosti ajankohtaisista päätöksistä esiin myös henkilöstön hallintoedustuksen. Hallitus on päättänyt laajentaa henkilöstön hallintoedustusta aiempaa pienempiin yrityksiin. Tällä hetkellä laki vaatii henkilöstön edustuksen joko yrityksen johtoryhmässä, hallituksessa tai hallintoneuvostossa vähintään 150 työntekijän yrityksissä. Raja lasketaan sataan.

– Kun paikallista sopimista on nyt laajennettu koskemaan koko suomalaista yrityskenttää, niin näen, että palkansaajan vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen on erottamaton osa tätä yhtälöä. Uskon, että tämä lainmuutos tulee nauttimaan laajaakin kannatusta eduskunnassa läpi hallitus- ja oppositiorajojen. On hienoa, että löytyy niitäkin kokonaisuuksia, minkä taakse voidaan rakentaa hyvin laaja parlamentaarinen konsensus, Marttinen sanoi.

Tiia Tuomen mukaan oikeaan suuntaan ollaan menossa, kun henkilöstön hallintoedustusta laajennetaan koskemaan aiempaa pienempiä yrityksiä.

– Henkilöstön osallistaminen on tärkeä asia toiminnan kehittämisessä. On tärkeää kuulla kaikkia osapuolia ja huomioida kaikkien odotukset, Tuomi kiteyttää.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Sini Nurmen ammattiliitto on Super ja hän toimii Pirkanmaan hyvinvointialueella työsuojeluvaltuutettuna.

Edustajiston väki nosti puheenvuoroissaan esille myös sen, kuinka huono päätös heidän mielestään aikuiskoulutustuen poistaminen oli. He peräänkuuluttivat Marttiselta tilanteeseen pikaista parannusta.

Sini Nurmi opiskelee parhaillaan ammattikorkeakoulututkintoa. Hän opiskelee geronomiksi. Aikuiskoulutustuki ehdittiin lakkauttaa ennen kuin Nurmi aloitti opiskelunsa. Hän kertoo, että nyt hänen ainoa vaihtoehtonsa on hakea opintotukea, jolloin hän saisi myös opintolainaa. Nurmen tulot ovat kuitenkin liian suuret, eikä hän ole oikeutettu opintotukeen, eikä siten myöskään opintolainaan.

– Aikuiskoulutustuella en söisi valtion rahaa, koska minun ei tarvitsisi hakea Kelalta opintotukea. Saisin aikuiskoulutustukea, joka rahoitettiin työntekijöiden ja työnantajien pussista. Kyllähän tämä tulee kalliimmaksi valtiolle, kun ne, jotka pystyvät hakemaan sitä opintotukea, hakevat sitä, Nurmi sanoo.

Nyt Nurmi kertoo elävänsä itsellensä velaksi silloin, kun hänellä on opintoihin liittyviä palkattomia harjoitteluita.

– Joudun ottamaan kulutusluottolainaa, että voin mennä työharjoitteluihin. Toinen vaihtoehto on, että olisin säästänyt tähän tilanteeseen, mutta yksinhuoltajaäitinä säästöni ovat aika minimissä. Ajattelin Marttiselle ihan laittaa sähköpostia ja piirtää tämän kuvion, hän sanoo.

DEMOKRAATTI kysyi Nemo Erikssonilta, Sini Nurmelta, Osmo Salolta ja Tiia Tuomelta myös kuulumiset heidän työpaikoiltaan. Millaiset asiat nyt puhuttavat, huolettavat tai ovat muuten pinnalla? Millä mielin he katsovat tätä tes-kevättä?

Eriksson työskentelee Meilahden päivystyksessä. Häntä huolettaa se, että perusterveydenhuolto ei selviydy tehtävistään ja kykene ottamaan vastaan sitä painetta, jonka ikääntyvä väestö tuottaa.

– Ihmiset eivät pääse hoitoon terveyskeskuksiin, jolloin asiat kroonistuvat ja oireet vakavoituvat, hän sanoo.

– Koen, että meillä päivystyksessä on hyvä lähijohto ja homma pelaa, mutta kyllä aika usein poden toivottomuutta, kun katson sitä isompaa kuvaa. Olen huolissani siitä, että päivystykseen päätyvät potilaat sellaisten vaivojen kanssa, jotka olisivat kuuluneet terveyskeskukseen tai jotka olisi pitänyt jo aiemmin saada hoidon piiriin.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin jäsen Sini Nurmi työskentelee Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha) työsuojeluvaltuutettuna, vastuualueenaan Kangasala-Pälkäne. Hän nostaa tapetille Pirhan työntekijöiden työhyvinvoinnin. Sairaslomapoissaoloja on paljon.

– Siihen pitäisi keksiä ratkaisuja, koska osaasyynä niihin on aina se jaksaminen ja psyykkinen kuormitus. Miten pystyisimme sitä keventämään. Jatkuvat yt-muutokset eivät ole ratkaisu siihen. Nyt pitää rauhoittaa toiminta ja rauhoittaa työntekijöiden arki.

Tärkeää on Nurmen mukaan pitää myös esihenkilöt lähellä. Hän kritisoi ajatusmallia, että esihenkilöt viedään kauemmas työntekijöistä.

– Jos yhdistellään kaksikin asumisyksikköä yhden esihenkilön alle, siitä tulee 50-60 työntekijää yhdelle esihenkilölle. Sitten on vuorottelu kenen yksikössä hän on ja ketä hän auttaa – se on arpapeliä silloin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Osmo Salo toimii toimihenkilöiden pääluottamusmiehenä Turun telakalla.

 

OSMO SALO vaikuttaa Ammattiliitto Pron hallituksessa ja toimii Turun telakan – Meyer Turku Oy:n – toimihenkilöiden pääluottamusmiehenä. Päällimmäisenä työmaata koskettavista asioista Salolla on mielessä koulutukseen panostamisen tärkeys.

– Ei ainakaan pidä heikentää mahdollisuuksia eri väyliä pitkin kouluttautua alalle. Aikuiskoulutustukiasia on semmoinen, mikä ei mennyt oikeaan suuntaan. Se on kuitenkin ollut monelle ihmiselle sellainen, että se on mahdollistanut kouluttautumisen uudelle alalle, Salo sanoo.

Tiia Tuomi työskentelee kouluttajana ja konsulttina Dekralla. Työssään hän auttaa yrityksiä kehittämään niiden johtamisjärjestelmiä. Dekran toiminta keskittyy muun muassa teknisiin tarkastuksiin, testauksiin, arviointeihin ja sertifiointeihin teollisuuden eri alueilla.
Tuomen ammattiliitto on Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit ry RIA. Tuomen mukaan hänen alallaan olennaista on saada palkkatasa-arvo kuntoon.

– Ei pelkästään naisten ja miesten välillä, vaan myös eri tehtävien välillä. Meillä on hyvin isot erot palkoissa – samasta tehtävästä ei saada välttämättä ollenkaan samaa palkkaa. Tämä palkkakehittymä lähtee jo sieltä ihan uran alusta asti, hän sanoo.

Rakennusalalla on paljon maahanmuuttajataustaista työvoimaa ja Tuomen mukaan on tärkeää saada heidät omaksumaan suomen kieli, kulttuuri ja työskentelytavat.

– Me tarvitsemme työvoimaa, meillä on työvoimapula rakennusalalla. Alan suhdanne on ollut pitkään aika heikko ja työttömyysprosentit ovat nousseet. Tilanne ei ole hyvä tällä hetkellä.

Olen omaan liittooni hyvin tyytyväinen.

TES-KEVÄT on edennyt eri aloilla eri tahtiin. Erikssonin ja Nurmen alalla kuntien ja hyvinvointialueiden virka- ja työehtosopimukset saatiin maaliin, samoin Salon alalla teknologiateollisuuden toimihenkilöiden tes on taputeltu. Myös suunnittelu- ja konsulttialan tes, joka koskee Tuomea, on valmis.

– Tällä hetkellä ollaan arkkitehtitoimistojen puolella käynnistämässä toimenpiteitä – lakkovaroitus on annettu. Arkkitehdit eivät ole koskaan aikaisemmin lakkoilleet, Tuomi huomauttaa.

Eriksson luonnehtii, että tes-kausi on ollut poikkeuksellinen monella tapaa – tähän on mahtunut kaikenlaista, hän sanoo. Hän on huolissaan siitä, kuinka hallitus pyrkii rapauttamaan neuvottelujärjestelmää raskaalla kädellä.

– Koen, että ay-liikkeen merkitys on ollut todella tärkeä ja varmasti sen tärkeys korostuu vielä entisestään jatkossa. Koen kyllä, että hyvää työtä on tehty. Olen omaan liittooni hyvin tyytyväinen.

Nurmi kommentoi hyvinvointialueille syntynyttä neuvottelutulosta selkeästi raharatkaisuksi. Ratkaisu oli todella tärkeä, hän sanoo. Erityisen tyytyväinen hän on palkkaohjelmaan – siihen, että ohjelmat pysyivät ja yhdenmukaistuivat.

– Pettynyt olen siihen, että meillä on vielä työtä luottamusedustajien ja työsuojeluvaltuutettujen määrässä – keitä he edustavat ja kuinka isoja määriä. Superin tavoite oli saada edustettavien määrää luottamusedustajille matalemmaksi, jotta heidän työaikansa riittää jäsenille. Nyt työaikaa menee kokouksiin, yt-ryhmiin – kaikkiin tällaisiin – ja se on jäseniltä pois, kun he eivät ehdi tapaamaan jäseniä työpaikoille.

Sama asia vaivaa myös työsuojeluvaltuutettuja, jollainen Nurmi itsekin on. Häntä mietityttää, millaiseksi hänen alueensa Pirhassa mahdollisesti muuttuu seuraavalla kaudella. Hän on aikeissa asettua tehtävään jälleen ehdolle syksyllä.

– Voiko olla vaikka ääripään tilanne, että yksiköiden välillä on vaikkapa 160 kilometriä. Miten työaikani riittää työntekijöille ja heidän työturvallisuutensa tarkkailuun, jos kulutan sen ajan ajamiseen?

AVAINSANAT

Keskustalta välikysymys epäonnistuneesta velkapolitiikasta

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 15. toukokuuta.

Oppositiopuolue keskusta aikoo jättää Petteri Orpon (kok.) hallitukselle välikysymyksen epäonnistuneesta velka- ja talouspolitiikasta.

Asiasta kertoi STT:lle torstaina keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Hänestä hallitus on selityksen velkaa.

Kaikkonen kertoi välikysymyksen esittämisestä myös eduskunnan torstain kyselytunnilla.

Kaikkonen huomauttaa, että kokoomus ja muut hallituspuolueet nousivat valtaan lupaamalla lopettaa Suomen velaksi elämisen. Hänen mukaansa tulokset ovat kuitenkin olleet heikkoja ja esimerkiksi velka-, työttömyys- ja talousongelmat vain pahentuneet.

KESKUSTAN suunnitelmana on jättää välikysymys ensi viikolla. Vielä ei ole tiedossa, tuleeko välikysymykseen mukaan muita oppositiopuolueita.

Välikysymys on opposition järein ase, jolla se voi yrittää kaataa hallituksen. Välikysymyksen jättämistä seuraa eduskunnassa hallituksen vastaus ja äänestys hallituksen luottamuksesta.

AVAINSANAT

Heikki Autto puolustusvaliokunnan johtoon – Mika Kari: ”Hyvää korsuhenkeä tulee vaalia”

Kokoomus valitsi puolustusvaliokunnan uuden puheenjohtajan odotettua nopeammalla aikataululla, mutta Heikki Autto oli vahvimmilla jo ennakkoveikkailuissa.

Puolustusvaliokunta sai Heikki Autosta (kok) odotetusti uuden puheenjohtajan, kun Jukka Kopra siirtyi eduskuntaryhmänsä kellokkaaksi. Mitä valiokunnan vetäjältä odotetaan nykytilanteessa, ja miten yhteistyö toimii ministerin suuntaan?

Puolustusvaliokunnalla ja sen johtajuudella on nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ja hallituskokoonpanossa iso rooli.

Kokoomuksella on ulkopoliittinen värisuora, eikä ollut iso yllätys, että uudeksi johtajaksi valittiin Kopran mukaan ”isosta kiinnostuneiden ja pätevien joukosta kokonaisharkinnan jälkeen” yksimielisesti puolueen puheenjohtajiston esityksestä Heikki Autto.

– Jukka Kopralta vapautuivat suuret saappaat, jotka pyrin parhaani mukaan täyttämään. Puolustusvaliokunnan työssä tärkeintä on nostaa suorituskykyä niin, että pystymme turvaamaan rajat, sekä tietenkin tukemaan Ukrainaa sen puolustustaistelussa Venäjän oikeudetonta hyökkäystä vastaan, Autto sanoi medialle eduskunnassa.

Lähiaikojen ratkaisuista akuuteimmat ovat Ottawan miinasopimuksesta irtaantuminen, juuri julkistettu reservi-iän nosto 65 vuoteen ja tuleva Naton Haagin huippukokous, jossa keskustellaan myös EU-mailta vaadittavasta puolustusmäärärahojen lisäyksestä.

Autto (s. 1984) on reservin kapteeni, joka on omien sanojensa mukaan ollut myös harrastuksena paljon tekemisissä maanpuolustusasioiden kanssa. Kolmannen kauden kansanedustajaa Lapin vaalipiiristä pidetään rauhallisena ja asiakeskeisenä toimijana, jopa tiettyyn tosikkouteen asti.

Hän on vaalikauden alun toiminut suuren valiokunnan puheenjohtajana.

– Pyrin olemaan sovitteleva ja keskusteleva, mutta myös aikaansaava puheenjohtaja. Puolustusasioissa on tällaisena aikana erityisen tärkeää, että saadaan yli vaalikausien ja hallitus-oppositiorajojen menevä yhteisymmärrys asioista. Se ei silti tarkoita, etteikö parlamentaarisissa rajoissa saisi olla eri mieltä, Autto kommentoi Demokraatille.

ENNAKKOARVELUISSA tehtävään olivat Auton ohella esillä ainakin Jarno Limnell, Jarno Lindberg ja Sinuhe Wallinheimo.

Limnell ja Lindberg olisivat puhtaasti puolustusvoimaosaamista katsottaessa olleet kärkinimiä, mutta valinnassa painoivat muutkin seikat – muun muassa yhteistyö- ja viestintäkyvyt sekä se, mitä muita velvoitteita ja tehtäviä edustajalla mahdollisesti olisi.

Lindbergin valintaa pidettiin epätodennäköisenä jo siksi, että asevoimien ex-komentajan nimittäminen valiokunnan johtoon olisi jossain määrin kiusallista kaikille osapuolille.

SDP:N Mika Karilla on lähes 15 vuoden kokemus puolustusvaliokunnan jäsenyydestä. Hän vahvistaa, että mahdollisimman hyvä yhteishenki ja yhteisen näkemyksen löytäminen vaikeissa asioissa yli puolue- ja vaalikausirajojen on nyt erityisen tärkeää.

Puolustusvoimain edustajilla ja alan asiantuntijoilla on oma tapansa kommunikoida, ja valiokunnassa käsitellään myös paljon salaisiksi julistettuja tietoja.

Kari korostaa luottavansa virkamieskuntaan ja siihen, että eduskunta saa kaikki ne tarvittavat tiedot, joita voidaan antaa.

– Puolustusvaliokunnan puheenjohtajalla on tärkeä rooli ilmapiirin ylläpitäjänä ja asioista viestimisessä, etenkin median suuntaan. Valiokunnan pitää hengittää ulospäin, vaikka kaikkea siellä käsiteltyä ei voi kertoa. Yhteys kansalaisiin, reservi- ja muihin järjestöihin sekä kansainväliseen tasoon kulkee pitkälti hänen kauttaan.

Karin mukaan PuV:ssa vallitsee ”hyvä korsuhenki, jota tulee vaalia”. Miten siihen mahtuvat erilaiset näkemykset ja siviilipuolen, esimerkiksi harvemmin asevelvollisuutta suorittaneiden ja puolustusvoimissa palvelevien naisten näkemykset?

– Kyllä ne mahtuvat, demariryhmässäkin sukupuolien edustus on tasan. Henki ei tarkoita ulossulkemista tai yksimielisyyden vaadetta, mutta tiettyä yhteisymmärrystä siitä, että tässä asiassa ollaan kaikki yhdessä. Näkisin, että se on perintöä menneiltä vuosikymmeniltä ja niiltä ajoilta, jolloin korsuissa piti todella olla, Kari vastaa.

OMA lukunsa on valiokunnan ja toimialasta vastaavan ministerin Antti Häkkäsen (kok.) yhteistyö. Eduskunnassa kuulee, miten Häkkäsen sooloiluksikin katsotut toimintatavat ja puuttellinen tiedonkulku ovat välillä ärsyttäneet ”omiakin”.

Mika Kari ei kommentoi Häkkäsen toimintaa, mutta muistuttaa, että PuV:ssa äänestetään hallituskokoonpanosta ja vastaavan ministerin taustasta riippumatta harvoin.

– Tässäkin valiokunnan puheenjohtajalla on iso ja tärkeä rooli, jotta tieto kulkee ja parlamentaarisesti ollaan mahdollisimman hyvin kartalla kaikesta siitä, mistä voidaan kertoa.

Juttua muokattu pe 16.5. klo 10.55: korjattu kieliasua.

AVAINSANAT

Orpo: Suomeen tarvitaan nopeasti laaja datatalouden toimintamalli

Suomeen tarvitaan nopealla aikataululla laaja ja nykyistä koordinoidumpi toimintamalli datataloudesta, sanoo pääministeri Petteri Orpo (kok.) STT:lle. Hallitus kävi Orpon mukaan keskustelun datakeskusinvestoinneista torstaina.

Orpo kuvailee keskustelua yksituumaiseksi ja selkeästi tarpeelliseksi. Sen johtopäätöksenä sovittiin tiekartan eli toimintamallin laatimisesta.

Kouvolan ja Lohjan datakeskushankkeet ovat nousseet julkisuudessa voimakkaasti esille viime päivinä.

ERITYISESTI perussuomalaiset ministerit elinkeinoministeri Wille Rydman ja liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne ovat tuoneet esiin huolensa hankkeista.

-  Hallitukselle ei ole esitetty sellaisia turvallisuuteen liittyviä huolia, jotka antaisivat syyn Kouvolan tai Lohjan datakeskusinvestointien estämiseen, Orpo sanoo.

Niiden etenemistä seurataan hänen mukaansa viranomaisvoimin ihan normaalilla tavalla.

Orpo sanoi jo tiistaina, ettei datakeskusten rakentamiseen liity ulko- tai geopoliittisia riskejä ulkoministeriön arvion mukaan.

Pääministerin mukaan Suomi on tällä hetkellä kiinnostava kohde ja hankkeita on valtava määrä. Siksi on pystyttävä huolehtimaan siitä, että ne toteutetaan kestävällä ja turvallisella tavalla.

-  Ministeriöiden välillä täytyy tiedon kulkea ja niiden täytyy koordinoida työtä keskenään. Jokainen tekee tahoillaan hyvää työtä, mutta sitä yhteisymmärryksen luomista täytyy selkeästi parantaa.

ORPON mukaan datatalouden tiekartan laatimisesta sovittiin jo kehysriihessä, mutta nyt se yhdistettiin keskusteluun muun muassa turvallisuusseikoista.

-  On selvä, että näihin investointeihin esimerkiksi datataloudessa liittyy myös turvallisuuteen kytköksissä olevia asioita, jotka on syytä ottaa vakavasti.

Hallituksessa ilmenneitä huolia lieventää hänen mukaansa toimintamalli, jossa koordinaatio ja turvallisuusnäkökulma myöskin linjataan.

Pääministeri sanoo asettavansa tehtävään selvityshenkilön mahdollisimman pian.

Datakeskuksia on arvosteltu muun muassa siitä, että ne kuluttavat paljon sähköä, mikä voi johtaa sähkön hinnan kallistumiseen kuluttajille. Niiden työllistämisvaikutus on myös varsin pieni.

-  On totta että investoinnin rahalliseen arvoon nähden työllistämisvaikutus on pieni, mutta en vähättelisi sitä, jos esimerkiksi Kouvolan kaltaiseen kaupunkiin syntyy 200 pysyvää työpaikkaa kymmenien vuosien perspektiivillä, Orpo sanoo.

HALLITUS haluaa ennen kaikkea, että datakeskusten ympärille syntyy ekosysteemiä, jossa on muuta lisäarvoa tuottavaa toimintaa.

-  Tiekartta (toimintamalli) on kokonaisvaltainen näkemys siitä, miten saamme datatalouteen Suomeen lisää investointeja, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa laajasti.

Toinen osuus on Orpon mukaan se, miten parannetaan viranomaisyhteistyötä ja koordinointia yhteisen tilannekuvan luomisessa myös muiden investointihankkeiden osalta.

Suomalainen kiinteistösijoitusyhtiö Hyperco kertoi 6. toukokuuta rakennuttavansa Kouvolaan datakeskuksen, jonka pääkäyttäjäksi tulee sosiaalisen median palvelu Tiktok. Tällä viikolla myös Lohjan kaupunki myi tontin Hypercolle datakeskusta varten.

Maanantaina Rovaniemen kaupunki kertoi varaavansa noin sadan hehtaarin kokoisen alueen uutta datakeskusta varten.

Sanna Nikula/STT

AVAINSANAT