VALIKKO

Presidentti Ahtisaaren hautajaiset järjestetään Martin päivänä

Valtioneuvoston jäsenet kunnioittivat presidentti Martti Ahtisaaren muistoa hiljaisella hetkellä valtioneuvoston yleisistunnon alussa.
  • Kotimaa
  • 18.10.2023
  • 10:39
  • (Päivitetty: 18.10. 12:28)

Presidentti Martti Ahtisaaren valtiolliset hautajaiset järjestetään Helsingissä Martin päivänä 10. marraskuuta.

Ahtisaaren siunaustilaisuus pidetään Helsingin tuomiokirkossa klo 13, valtioneuvoston kanslia kertoo tiedotteessaan.

Martti Ahtisaari haudataan Hietaniemen hautausmaalle alueelle, jossa sijaitsevat presidenttien Urho Kekkonen, Mauno Koivisto ja Risto Ryti haudat.

Hautajaispäivä on yleinen suruliputuspäivä koko maassa. Yleisradio lähettää hautajaiset suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa sekä Radio Suomessa.

Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan tänään keskiviikkona valtiollisten hautajaisten järjestämisestä. Valtioneuvoston jäsenet pitivät istunnon aluksi hiljaisen hetken maanantaina 16. lokakuuta menehtyneen presidentti Ahtisaaren muistolle.

Valtioneuvosto asetti toimikunnan suunnittelemaan ja valmistelemaan hautajaisia. Toimikunnan puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Risto Artjoki.

HAUTAJAISTOIMIKUNNAN sihteeri, johtava asiantuntija Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen valtioneuvoston kansliasta kertoo STT:lle, että hautajaisten tarkemmat yksityiskohdat ovat vielä suunnitteilla.

Esimerkiksi hautajaissaattueen reitti Helsingin tuomiokirkolta Hietaniemen hautausmaalle on vielä avoinna.

-  Tämä asia (reitti) ei ole vielä tiedossa, koska suunnittelut ovat vasta vaiheessa. Kerromme heti, kun tiedämme asiasta tarkemmin, Laakso-Liukkonen sanoo.

-  Tunnistamme, että tieto siitä, miten kansalaiset voivat osallistua hautajaisiin, on niin tärkeä, että pyrimme kiirehtimään reitin päättämistä.

Laakso-Liukkosen mukaan valtiollisten hautajaisten protokollaan kuuluvat myös Puolustusvoimien sotilaalliset kunnianosoitukset.

Esimerkiksi presidentti Mauno Koiviston hautajaisissa vuonna 2017 kunnianosoitukset suoritti Maa-, Meri- ja Ilmavoimien kunniajoukkueista koostunut osasto Presidentinlinnan edessä siunaustilaisuuden jälkeen.

Laakso-Liukkosen mukaan sotilaallisten kunnianosoitusten toteuttamistapaa Ahtisaaren hautajaisissa käydään vielä läpi. Samoin on vielä suunnitteilla, miten mahdollisia kansainvälisiä vieraita kutsutaan hautajaisiin.

-  Käymme kansainvälisten kutsuvieraiden asioita läpi. Emme ole kuitenkaan tehneet niistä vielä päätöksiä.

-  Tämä on niin vahvasti sellainen asia, josta on keskusteltava omaisten kanssa. Odotamme, että pääsemme keskustelemaan heidän kanssaan vielä tarkemmin.

SUOMEN kymmenes presidentti, rauhannobelisti Martti Ahtisaari kuoli varhain maanantaiaamuna 86-vuotiaana. Kuoleman vuoksi on suruliputettu Presidentinlinnassa, Valtioneuvoston linnassa sekä Merikasarmilla, jossa Suomen ulkoministeriö toimii.

Eduskunta kunnioitti Ahtisaaren elämäntyötä ja piti hiljaisen hetken ennen täysistuntonsa alkua tiistaina.

Presidentinlinnassa avattiin tiistaina Ahtisaaren surukirja, johon kansalaiset ja yhteisöt voivat esittää surunvalittelunsa perjantaihin saakka. Surukirjan allekirjoittivat ensimmäisinä presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa, tohtori Jenni Haukio.

Omaisille osoitetut surunvalittelut voi esittää myös verkossa avatussa surukirjassa.

Surunvalittelut kootaan ja painetaan myöhemmin kirjaksi, joka luovutetaan presidentti Ahtisaaren omaisille yhdessä Presidentinlinnassa avoinna olleen surukirjan kanssa.

Uutista päivitetty klo 12.27 muun muassa hautajaistoimikunnan sihteerin haastattelulla

AVAINSANAT

Janne Riiheläinen: USA avasi ovensa disinformaation tulvalle, ja kaikki tämä vaikuttaa meihinkin

Yhdysvallat on kevään aikana purkanut itseltään hämmästyttävän monta palomuuria ulkovaltojen vaikuttamisen, härkkimisen ja suhmuroinnin tieltä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on toisen virkakautensa aikana tehnyt paljon. Tai siis hänen taustallaan olleet toimijat ovat suunnitelleet paljon ja presidentti ministereineen on toteuttanut näitä toimia urakalla. Osa toimista on oikeudessa pantu ainakin toistaiseksi jäihin, mutta paljon on liittovaltion rakenteista purettu asioita, jotka oli sinne tehty oman maan kansalaisten suojelemiseksi.

Eräs liittovaltion tehtäväkenttä on kansallisesta turvallisuudesta vastaaminen. Silti varsin vähälle huomiolle jäänyt asia on Trumpin hallinnon johdonmukaisuus maan turvallisuuden purkamisessa hybridivaikuttamiselta.

Ulkoministeri Marco Rubio julisti juhlavasti, että ulkoministeriö torjuu uhkaa sananvapautta vastaan, kun se sulkee ulkomaiseen informaatiovaikuttamiseen keskittyneen yksikkönsä.

Jonkinlaisena rinnakkaistoimena tälle voi nähdä sen kun Rubio ilmoitti, että Yhdysvallat estää sellaisten ulkomaisten maahantulon, jotka “ovat mukana sensuroimassa amerikkalaisia”. Hän ei täsmentänyt mitä tämä “sensuuri” oikeastaan tarkoittaa ja miten se ilmenee.

Oikeusministeri Pam Bondi puolestaan hajotti ensimmäisenä virkapäivänään ulkomaalaista vaikutustoimintaa ja korruptiota vastaan taistelevan Foreign Influence Task Forcen (FITF).

Tämä FBI:n osa oli perustettu Trumpin ensimmäisen hallintokauden aikana torjumaan ulkomaista sekaantumista vaaleihin, erityisesti Venäjältä ja Kiinasta.

Lisäksi Bondi hajotti oikeusministeriön ryhmän, joiden tehtävänä oli takavarikoida pakotteiden alaisten venäläisten oligarkkien omaisuutta.

MYÖS AMERIKKALAISTEN omia korruptiomahdollisuuksia on helpotettu.

Yhdysvaltalaisten ja Yhdysvaltoihin kytköksissä olevien toimijoiden ulkomailla tekemää lahjontaa vastaan suunnattu Foreign Corrupt Practices Act (FCPA) -lain täytäntöönpano jäädytettiin presidentin määräyksellä.

Joe Bidenin kaudella maahan perustettiin Kansallisen turvallisuusneuvoston alle poikkihallinnollinen, tiivistä yhteistyötä Euroopan suuntaan tekevä Venäjän hybridisodankäyntiä seuraava ja torjuva osasto. Toiminnan tavoitteena oli estää Venäjän sabotaasit, disinformaationlevitys ja kyberhyökkäykset Eurooppaa ja Yhdysvaltoja vastaan.

Trumpin hallinto lopetti osaston toiminnan.

Kuvaavaa yhteistyön merkitykselle on, että esimerkiksi Saksan tiedusteluviranomaiset ovat saaneet ennakkovaroituksia terrori-iskuista nimenomaan Yhdysvaltojen tiedustelun kautta.

Kyberturvallisuuden puolelta on leikattu sekä valtionhallinnosta että voittoa tavoittelemattomien toimijoiden tuesta. Rahoitusta on leikattu myös osavaltioiden ja paikallisten vaalivirkailijoiden tukemiseen tarkoitetulta ohjelmalta.

Vaaliturvallisuudessa Trumpin Yhdysvallat keskittyy nyt presidentille läheisiin ”vaalipetoksiin”. Oikeusministeriön osasto, jonka tehtäviin kuului aiemmin pitkälti rotuerottelusta peräisin olevien äänestämisen estämisten tai vaikeuttamisten valvonta, etsii nyt suuresti supistettuna vaalipetoksia.

MEDIAYMPÄRISTÖSSÄ Trumpin hallinto on käynyt sekä Yhdysvaltojen sisäisten liittovaltion tukea nauttivien ei-kaupallisten medioiden että ulkomaille, erityisesti diktatuureihin suunnattujen tiedotusvälineiden kimppuun.

Hyökkäykset ja uhkailut häntä kritisoivia journalistisia medioita vastaan ovat myös jatkuvia. Sen sijaan häntä varauksetta kannattavat mediat, pienistä podcasteista alkaen, saavat huomiota ja toimintamahdollisuuksia hallinnon eri puolilla.

On itsestäänselvää, että Yhdysvaltain kilpailijat ja viholliset tulevat hyödyntämään tätä itse aiheutettua heikkoudentilaa.

Ikävä kyllä valmiuksien ja toimintamallien romuttaminen Atlantin takana heikentää myös Yhdysvaltain liittolaisten turvallisuutta. Trumpin toimien myötä Venäjällä, Kiinalla ja näiden diktatuurien liittolaisilla on paljon lisää tilaa mellastaa koko maailmassa.

AVAINSANAT

Korjaustyöt ovat edenneet ennakoitua nopeammin – Estlink 2 -sähkönsiirtoyhteys palaa käyttöön kesäkuun lopulla

Estlink 2 -kaapelin vaurioittajaksi epäillään Eagle S -öljytankkerialusta, joka kuuluu Venäjän niin sanottuun varjolaivastoon.

Joulupäivänä vaurioitunut Suomen ja Viron välinen Estlink 2 -sähkönsiirtoyhteys palaa kaupalliseen käyttöön 25. päivänä kesäkuuta, tiedottaa Fingrid. Fingridin mukaan toukokuun lopulla aloitetut korjaustyöt ovat edenneet arvioitua nopeammin.

Merikaapelia joudutaan korvaamaan uudella kaapelilla noin kilometrin matkalta. Korjaustöiden valmistuttua kaapeliyhteyden toiminta testataan ennen sen käyttöön palauttamista. Korjaustöitä on suunniteltu aina kaapelin hajoamisesta lähtien, Fingrid sanoo.

-  Kaapelin korjaustöiden sujuva eteneminen on edellyttänyt tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Erinomainen yhteistyö viranomaisten kanssa on myös mahdollistanut korjausalukselle turvallisen työskentelyn vilkkaasti liikennöidyllä merialueella, Fingridin yksikön päällikkö Kimmo Nepola sanoo tiedotteessa.

Kaapelin vaurioittajaksi epäillään Eagle S -öljytankkerialusta, joka kuuluu Venäjän niin sanottuun varjolaivastoon. Estlink 2 -yhteyden lisäksi Eagle S:n epäillään vaurioittaneen useita tietoliikennekaapeleita. Aluksen epäillään aiheuttaneen vauriot raahaamalla ankkuria merenpohjassa.

AVAINSANAT

KKV antoi huomautuksen Pirkanmaan hyvinvointialueelle – jätti kilpailuttamatta liki tuhannen ikäihmisen asumisen

Pirkanmaan hyvinvointialue on jättänyt kilpailuttamatta yli 900 ikäihmisen palveluasumisen, kertoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV).

Hyvinvointialue osti palveluasumista suorahankintoina kilpailuttamisen sijaan. Hyvinvointialue perusteli tätä sillä, että iäkkäiden asiakkaiden kannalta olisi ollut kohtuutonta vaihtaa palveluntuottajaa ja samalla asiakkaiden asuinpaikkaa. Hyvinvointialueen mukaan asuinpaikan vaihtaminen voi olla haitallista iäkkään asiakkaan terveydelle ja turvallisuudelle.

KKV on antanut asiasta huomautuksen Pirkanmaan hyvinvointialueelle. KKV:n mukaan hyvinvointialueen olisi pitänyt arvioida suorahankinnan käyttämistä yksilöllisesti jokaisen asiakkaan kohdalla.

Hyvinvointialue oli aiemmin irtisanonut ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen voimassa olevat sopimukset sekä asiakaskohtaiset sopimukset päättymään viime vuoden loppuun. Hyvinvointialue päätti irtisanoa sopimukset samassa yhteydessä, kun uusi ikäihmisten palveluasumista koskeva hankinta käynnistyi.

HYVINVOINTIALUE teki yhteensä viisi suorahankintapäätöstä, jotka koskevat entuudestaan asiakkaina olevien ikäihmisten palveluasumista tälle vuodelle. Palveluasumista ostettiin muun muassa Mehiläiseltä ja Esperiltä.

Hankintojen laskennallinen kokonaisarvo on yli 53 miljoonaa euroa. KKV:n mukaan summa oli erittäin merkittävä, ja KKV olisi voinut halutessaan tehdä markkinaoikeudelle seuraamuksia koskevan esityksen.

KKV:n arvion mukaan suorahankinnoissa ei kuitenkaan ollut kyse hankintalainsäädännöstä täysin piittaamattomasta menettelystä. Hyvinvointialue oli aluksi pyrkinyt järjestämään palvelut hankintalain mukaan. Virasto piti uskottavana myös sitä, että hyvinvointialueen mukaan suorahankinnat tulevat kokonaisuudessaan kilpailuttamista edullisemmiksi.

AVAINSANAT

Tuomio piti hovissa: Mikko Kärnä loukkasi professorin kunniaa

  • Kotimaa
  • 30.05.2025
  • 10:45
  • (Päivitetty: 30.05. 11:19)

Helsingin hovioikeus tuomitsi perjantaina keskustan entisen kansanedustajan Mikko Kärnän kunnianloukkauksesta sakkorangaistukseen.

Hovioikeus piti ennallaan käräjäoikeuden tuomitseman 40 päiväsakon rangaistuksen kunnianloukkauksesta ja korotti käräjäoikeuden tuomitseman kärsimyskorvauksen määrää.

Kärnä vihjaili joulukuussa 2020 Twitterissä eli nykyisessä X:ssä, että Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen olisi kirjoittanut vihreiden kahden kansanedustajan vastalauseen perustuslakivaliokunnan mietintöön silloisen ulkoministerin Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuuasiassa.

Helsingin käräjäoikeus oli vuonna 2022 antamassaan tuomiossa katsonut, että Kärnä syyllistyi asiassa kunnianloukkaukseen. Kärnä valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen ja kiisti kunnianloukkauksen.

HOVIOIKEUS katsoi käräjäoikeuden tavoin, että Kärnä oli Twitter-viesteissään tahallisesti esittänyt Ojasesta valheellisen vihjauksen ja että teko oli ollut omiaan aiheuttamaan Ojaselle vahinkoa tai kärsimystä taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että Kärnän sananvapaus ei oikeuttanut vihjauksen esittämistä.

Hovioikeus korotti kärsimyksestä määrätyn vahingonkorvauksen määrää 4 500 euroon. Käräjillä Kärnän maksettavaksi oli määrätty 3 000 euroa kärsimyskorvauksia.

STT tavoitti Kärnän kommentoimaan hovioikeuden tuomiota perjantaina aamupäivällä. Kärnä sanoi, että hän kuuli päätöksestä ensimmäistä kertaa toimittajalta puhelimessa.

-  En ole ehtinyt edes perehtyä päätökseen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun joku tästä asiasta soittaa. Minun täytyy perehtyä (asiaan). Tämä tuli aivan yllätyksenä, Kärnä sanoi.

Hän kuitenkin kertoi, että ”jos päätös pidettiin voimassa”, hän aikoo pyytää ratkaisuun ”hyvin todennäköisesti” valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

-  Kyllä kiistän (syyllisyyteni). Näen tämän osana poliittista keskustelua, Kärnä sanoi.

Kärnä, 44, toimi keskustan kansanedustajana Lapin vaalipiiristä vuosina 2015-2018 ja 2019-2023. Hän työskentelee nykyisin pohjoissavolaisen Rautavaaran kunnan kunnanjohtajana.

Juttua päivitetty Kärnän kommenteilla 30.5. kello 11.19.

AVAINSANAT

Ei tullut kvanttikeskusta, mutta Suomi saa EU:n puolustuksen ”kvanttiprojektin” johtaakseen

Kvantti-ilmiöt tapahtuvat atomien ja muun muassa fotonien tasolla. Näitä hyödyntävä tekniikka nopeuttaa esimerkiksi tiedonsiirtoa.

Puolustusministeriö kertoo, että Suomi pääsee johtamaan EU:n uutta yhteistä puolustusalan kvanttiteknologiahanketta.

Niin sanottu QUEST-projekti ryhtyy etsimään sotilaallisia sovelluksia kvanttiteknologian käytölle muun muassa ilma- ja ohjuspuolustuksessa, paikannuksessa ja aluevalvonnassa.

Projektiin ovat ministeriön tiedotteen mukaan liittymässä muista EU-maista varsinaisiksi jäseniksi Saksa, Tanska, Latvia ja Italia. Sen sijaan Ruotsi, Kreikka ja Alankomaat tulevat vain tarkkailemaan hanketta.

Projektia toteuttavat Suomessa puolustusvoimat ja VTT.

– Suomi on huippuluokan osaaja kvanttiteknologiassa ja meillä on yksi kehittyneimmistä kvanttiteknologian ekosysteemeistä, puolustusministeri Antti Häkkänen kehuu tiedotteessa.

Hankkeen lopullisesta budjetista, suuruusluokasta ja käytännön toteutuksesta ministeriö ei vielä kerro mitään.

VIIME KESÄNÄ Suomessa vieraillut republikaanisenaattori ja Trumpin tukimies Lindsey Graham ehdotteli, että Suomen kannattaisi luoda tänne kokonainen kvanttiteknologiaan ja tekoälyyn keskittyvä Naton osaamiskeskus.

Samaa suositteli myös silloinen Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Douglas Hickey.

Puolustusministeriö tyrmäsi silloin hankkeen, ja korosti ettei virallista ehdotusta tai pyyntöä keskuksesta ole Natolta tullut.

Ministeriö perusteli tuolloin teknologianihkeyttään sillä, että puolustushallinnon resurssit ovat pitkään kiinni Nato-jäsenyyden toteuttamisessa ja perinteisten maavoimakeskittymien luomisessa Naton pohjoiselle sivustalle.

Helsingin yliopisto on lisäksi jo mukana Naton yritysyhteistyöhanke Dianassa, jossa tuetaan kvanttiteknologiaa kehittäviä pienyrityksiä.

AVAINSANAT