VALIKKO

”Potkulaki” yksityiskohtineen sai ryöpytyksen Teollisuusliiton valtuutetuilta – ”Mikä sitten on alisuoriutumista ja mikä ei?”

Marjo Hiltunen työskentelee teknologiateollisuudessa ja toimii jo neljättä kautta pääluottamusmiehenä.

Hallituksen ”potkulaki” ja aiempaa selvemmäksi irtisanomisperusteeksi esitetty alisuoriutuminen saivat Teollisuusliiton valtuuston aktiivien kielenkannat irtoamaan. Esitystä pidettiin valtuuston kevätkokouksessa pidetyissä puheenvuoroissa suorastaan pöyristyttävänä.

– Kyllä se on meillä töissäkin herättänyt paljonkin keskustelua siitä, että mihin se raja vedetään ja miten määritellään, mikä on alisuoriutumista, Iisalmesta Helsinkiin saapunut pääluottamusmies Marjo Hiltunen kertoo Demokraatille.

Hiltunen kiittelee työnantajaansa, kaivosteollisuuteen ja maanalaiseen rakentamiseen koneita valmistavaa Normet oy:tä monipuolisesta rekrytoinnista. Ikärasismia ei ole näköpiirissä, sillä palkattu on jopa yli 60-vuotiaita.

– Se on hirveä rikkaus, koska heillä on paljon kokemusta ja he pystyvät antamaan paljon työnantajalle. He eivät heti lähde etsimään toista työpaikkaa, he ovat sitoutuneita.

– Niin mietin, että katsotaanko sitten, jos joku ei vaikka suoriudu yhtä nopeasti kuin 25-30-vuotias, että se on alisuoriutumista, Hiltunen pohtii.

Hiltusen tapaan sekä ylivieskalainen Ismo Viirimaa että vihtiläinen Minna Kaski pitävät esitystä ongelmallisena, koska alisuoriutumisen tulkinta on vaikeaa.

– Väärinkäytöksen mahdollisuus on aika iso. Jos se nyt menee läpi, että tällainen muutos tulee, niin luulen, että sitä oikeusasteissa punnitaan, mikä on alisuoriutumista ja mikä ei, Sievillä jalkinetyöntekijänä työskentelevä pääluottamusmies Viirimaa sanoo.

– Itse teen töitäni itsenäisesti, eikä esimies edes tiedä, mitä teen. Jos hänen pitäisi sanoa, mitä en ole tehnyt, niin mistä hän sen tietäisi. En tiedä, millainen vaara siinä on, sitten, jos esihenkilö ei edes tiedä kunnolla, mitä työntekijä tekee, ABB:llä Pitäjänmäessä lähetystarkastajana työskentelevä Kaski puntaroi.

Teollisuusliiton valtuutetut ovat tyytyväisiä siitä, että työehtosopimusväännöissä saatiin pidettyä kiinni siitä, että irtisanomiseen vaaditaan jatkossakin asiallinen ja painava syy. Hallituksen ”potkulaissa”, kuten sitä teollisuusliittolaiset nimittävät, ei sanaa painava enää nähdä.

– Tämä on iso asia, joka jatkossa voi nousta hyvinkin tärkeäksi. Se tuo työmarkkinoille hirveästi epävarmuutta, jos irtisanomisperusteita heikennetään, kiteyttää Hiltunen tes-kirjauksen merkityksen.

– Meillä ainakin monesti luetaan tessiä kuin piru Raamattua, niin jos sitä painavaa syytä ei siellä olisi, niin sitä voitaisiin helposti käyttää hyväksi, Viirimaa sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

HALLITUKSEN esityksistä saatiin tes-kirjauksin torppattua myös muita tärkeitä asioita. Liperistä Helsinkiin saapunut Abloyn päätoiminen pääluottamusmies Tero Tiainen nostaa niistä esimerkiksi potkulain lieventämisen lisäksi muutosneuvottelujen ajat, joita hallitus on halunnut lyhentää. Hallituksen mallilla palkanmaksu olisi katkennut aikaisemmin.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto nosti puheessaan esiin, että tes-neuvotteluissa varmistettiin, että sopimuksia tehdään jatkossakin työehtosopimuksissa määriteltyjen, järjestäytyneiden osapuolten kesken. Luottamusvaltuutetulla ei ole mandaattia neuvotella paikallisesti Teollisuusliiton jäsenten työehdoista. Tämä on Tiaisen mielestä erittäin tärkeää.

– Ei siitä tulisi yhtään mitään, jos kouluttamattomat henkilöt ovat sopimassa porukan puolesta, hän sanoo.

Tiaista mietityttää, voiko kuitenkin jatkossa hänen rinnallaan olla luottamusvaltuutettu sopimassa paikallista sopimusta.

– Entä jos minä ja luottamusvaltuutettu ollaan eri mieltä? Voidaanko tehdä kahta sopimusta? Varmasti ei. Siinä tulee sitten ristiriitoja. Toivottavasti tällaista tilannetta ei tule. Pelkään kuitenkin, että pienemmissä työpaikoissa paikallinen sopiminen ei ole sopimista, vaan sanelua, Tiainen sanoo.

MILLAISIN mielin uusi työehtosopimus ja erityisesti palkankorotukset otettiin työpaikoilla vastaan? SAK:n jäsenliitot, Teollisuusliitto etunenässä, paaluttivat viime vuonna tavoitteeksi kymmenen prosentin palkankorotukset seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Yleiseksi linjaksi muodostui lopulta 7,8 prosenttia.

– Sitä tavoitetta varmasti pidettiin pikkuisen korkealentoisena, mutta kyllä siitä aluksi jäsenistöltä tuli palautetta, että pettymys oli suuri. Mutta kun sitä sitten ryhdyttiin pureskelemaan ja miettimään rauhassa, kokonaisratkaisuun ollaan oltu kuitenkin ihan tyytyväisiä, Marjo Hiltunen kertoo.

Myös Minna Kaski kertoo, että hieman pettymystä oli ilmassa.

– Toisaalta kyllä ainakin se piiri, jonka kanssa minä juttelen, piti alusta asti selvänä, että ei me tietenkään sitä kymmentä prosenttia saada.

Viirimaa luonnehtii, että ratkaisu on sellainen, jonka kanssa pystytään elämään. Hän sanoo odottaneensa jopa enemmän soraääniä siitä, että julkilausutusta tavoitteesta jäätiin. Tiainen kiteyttää, että palkkaratkaisulla saadaan kuitenkin lapioitua ostovoimakuoppaa umpeen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tero Tiainen katsoo, että hallituksen tekemillä lakimuutoksilla on lisätty työnantajalle oikeuksia, mutta ei velvollisuuksia. ”Tämä on ollut yksipuolista duunarin potkimista sinne nurkkaan”, hän sanoo.

AY-JÄSENMAKSUJEN verovähennysoikeuden poisto nousi valtuuston puhujanpöntössä pidetyissä puheissa vahvasti esiin. Ei liene yllätys, että hallituksen suunnitelmaa kritisoitiin ankarasti. Kauniita sanoja ei siitä kirvonnut myöskään Demokraatin haastattelemalta Teollisuusdemareihin kuuluvalta nelikolta.

– Ihan suoraan sanottuna syvältä hanurista on tämä tämmöinen, Tiainen tiivistää.

Hallituksen suunnitelmaa nelikko kuvaa ideologiseksi hyökkäykseksi. Tiaisen mielestä on selvää, että tavoitteena on yleissitovuuden murentaminen. Moni huomauttaa, että hallituspuolueista asiaa tunnutaan pidettävän mediassa esillä siksi, että halutaan kannustaa ihmisiä eroamaan liitosta.

Suurin osa arvioi kuitenkin, että jos hallituksen kaavailema uudistus toteutuu, ei se vaikuta dramaattisesti liiton jäsenmäärään. Hiltunen laskeskelee, että muutos tarkoittaisi noin 40 000 euron vuosituloilla suurin piirtein kymmentä euroa kuussa.

– Ihmiset kyllä ymmärtävät, että se etu ja hyöty, mitä liittoon kuulumisesta saa, on suurempi kuin se säästö, hän sanoo.

– Mitä olen keskusteluja käynyt työpaikallakin, niin ei meiltä ainakaan kukaan ole sen takia eroamassa liitosta, Viirimaa kertoo.

Kaski kuitenkin ilmaisee huolensa siitä, että jäseniä lähtee. Hän uskoo, että suurimmalle osalle liittoon kuuluminen ei ole rahasta kiinni, mutta…

– Sehän on selvää, että ne, joille se on rahakysymys, äänestävät sitten jaloillaan. Se on tosi surullista, hän sanoo.

Nelikko on yhtä mieltä siitä, että liittoon kuulumisen tärkein syy on turva – työehtosopimukset – yleissitovat sellaiset – ja jäsenten edunvalvonta laajemminkin. Tiainen pohtii, että joillakin liiton jäsenyyshaluihin saattaa vaikuttaa työpaikka.

– Jos on hyvässä työpaikassa ja on hyvä työnantaja, jonka kanssa ihmiset kokevat pystyvänsä sopimaan, niin he saattavat kokea, ettei liittoa tarvita. Siinä helposti unohtuu solidaarisuus – että ei väliä, miten tuolla kaverilla on, kunhan minun kohdallani kaikki on hyvin. Mutta jokaiselle voi sattua jotakin, jolloin sitä tukea tarvittaisiin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Minna Kaski työskentelee ABB:lla, jossa valmistetaan muun muassa isoja laivojen moottoreita. Hän on alueluottamusmies ja ammattiosastonsa varapuheenjohtaja.

HALLITUKSEN työelämäheikennyksiä pyrittiin jarruttamaan puolitoista vuotta sitten poliittisilla lakoilla. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto nosti lakot esiin valtuustossa pitämässään puheessa.

– Emme onnistuneet muuttamaan hallituksen kurssia, mutta annoimme viestin, jonka kuulivat kaikki: Työväestö ei hyväksy epäoikeudenmukaisuutta hiljaisesti, vaan se nousee yhdessä puolustamaan oikeuksiaan aina, kun niitä uhataan, hän sanoi.

Kysyttävä on liiton kenttää edustavalta nelikolta, mitä heidän mielestään lakoista jäi käteen. Minna Kaski kertoo, että ABB:lla lakkoihin osallistuttiin hyvällä prosentilla – aktiivisuutta riitti. Siksi käteen jäikin paha mieli, kun ponnisteluista huolimatta konkreettiset vaikutukset jäivät laihoiksi. Hänkin kuitenkin näkee Aallon esiin nostaman hyödyn.

– Saimme hyvin porukkaa esimerkiksi suurmielenosoitukseen torille. Kyllä sillä näkyvyydellä saatiinkin paljon. Näytettiin, että meille ei ryttyillä, hän sanoo.

Hiltunen on samalla linjalla, että näkyvyyttä ainakin saatiin. Hän miettii, että ehkä vasta tulevaisuudessa ihmiset alkavat todella tajuta, miksi lakossa oltiin.

– Ainakin se tietoisuus ihmisillä lisääntyi, että mitä heikennyksiä oli tulossa ja miten ne voivat vaikuttaa, Tiainenkin sanoo.

Hiltunen kertoo, että hänen työpaikallaan lakkoihin osallistuttiin, mutta ristiriitaisin tuntein.

– Jotkut eivät halua millään lailla osallistua mihinkään poliittiseen, vaikka kaikessahan on lopulta kyse politiikasta. Se on sitä, missä lapsesi käyvät koulua tai minkälaista teiden kunnossapito on, Iisalmen kaupunginvaltuustossa vaikuttava Hiltunen huomauttaa.

Hiltusen mukaan myös osa perussuomalaisten kannattajista koki, että poliittisilla lakoilla kritisoitiin perussuomalaisten äänestäjiä, vaikka kohteena oli koko maan hallitus ja sen toimet.

Viirimaan työpaikalla lakkoon ei osallistuttu, mutta hän itse matkusti Helsinkiin ja osallistui suurmielenosoitukseen.

– Kyllä lakoista aina jotain hyötyä on. Se hitsasi työntekijäpuolta yhteen – kyllä se me-henki nousi aika vahvasti esiin poliittisten lakkojen aikana, hän sanoo.

Olemme joutuneet vähän sopeuttamaan toimia.

KUN ajankohtaiset ay-asiat on saatu nelikon kanssa puitua, on aika kysyä, mitä heidän työpaikalleen kuuluu. Marjo Hiltusen työpaikalla oli vuosi sitten muutosneuvottelut, joiden seurauksena kymmenkunta työntekijää irtisanottiin.

– Näkymät ovat nyt huomattavasti positiivisemmat kuin muutama kuukausi sitten. Näkymien virkistymisen huomaa siitä, että on tehty muutamia rekrytointeja, ryhdytty palkkaamaan lisää porukkaa.

Puheessaan liiton puheenjohtaja Aalto mainitsi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tuontitullit.

– Kansallismielisyyden ruokkima protektionismi, jonka juuret ovat Yhdysvalloissa, voi pahimmillaan tarkoittaa työpaikan menetystä suomalaiselle teollisuusduunarille, Aalto sanoi.

Hiltunen kertoo, että hänen työpaikallaan tullit eivät ole aiheuttaneet mitään, koska yrityksen asiakaskuntaa on laajasti ympäri maailmaa. Samansuuntaista raportoivat Viirimaa, Kaski ja Tiainen.

Ismo Viirimaan mukaan Sieville kuuluu ”ihan hyvää”, vaikkakin suhdannetilanne heittää kapuloita rattaisiin. Työjalkineita valmistavan tehtaan yksi iso asiakaskunta on rakennusalalla.

– Kun rakentaminen on seis, myöskään kenkiä ei mene. Olemme joutuneet vähän sopeuttamaan toimia. Olemme tehneet nyt nelipäiväistä työviikkoa lähes vuoden. Välissä oli muutama kuukausi täyttä viikkoa, kunnes varasto lähti kasvamaan jälleen liian isoksi ja myynti heikkeni. Sitten jouduimme taas sopeuttamaan.

Nelipäiväinen työviikko on Viirimaan mukaan parempi ratkaisu kuin vaikkapa pitkät lomautukset.

– Siinä tulee vähiten takkiin työntekijälle.

Sievin tapaan myös lukkoja valmistava Abloy on kiinteästi yhteydessä rakennusteollisuuteen. Tero Tiaisen mukaan vienti kuitenkin vetää sen verran hyvin, että työtilanne on ”ihan hyvä ja vakaa”. Tuotannon puolelle on tullut uusia työntekijöitä ja kesäharjoittelijoita kaikkiaan noin 80. Päätoiminen pääluottamusmies kiittelee, että yhteistyö työnantajan sujuu.

– Aika monessa asiassa teemme yhteistyötä, välit ovat luottamukselliset ja hyvät. Asiat riitelevät, eivät ihmiset – ja molemmat tietävät oman roolinsa, Tiainen luonnehtii.

Pitäjänmäen ABB:llä oli vastikään muutosneuvottelut, joissa toimintaa siirrettiin Viroon. Minna Kaski sanoo, että tilanne oli ikävä, koska se kolahti moneen vanhaan työkaveriin. Hän kuitenkin huomauttaa, että lopputulos oli parempi kuin pelättiin. Alkujaan työnsä oli menettää useampi.

– Mutta noin muutoin omasta näkökulmasta tuntuu, että töissä on hiljaista, mutta kyllä tilauskirjat ovat täynnä, niin firman näkökulmasta menee hyvin, Kaski kiteyttää.

Teollisuusliiton valtuusto kokoontui tiistaina kevätkokoukseensa Helsinkiin, jossa luvassa on huomenna vielä toinen kokouspäivä.

AVAINSANAT

JHL pettyi suojelutyölakiin, myös hätätyösäännösten uudistamiselle huutia – ”Mitään tarvetta uudistamiseen ei ole ollut olemassa”

Eduskunnan hyväksymä suojelutyölaki uudistettiin työnantajia suosien, ammattiliitto JHL kritisoi. Laki on liiton mukaan yksipuolinen, koska huolehtimisvelvollisuus ei koske työnantajan työsulkuja.

Suojelutyölakiin pettynyt Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström pitää suojelutyöhön tulleita muutoksia turhina.

– Suomessa ammattiliitot ovat käyttäneet työtaisteluoikeuttaan todella vastuullisesti eikä lakkotilanteissa ole paria yksittäistapausta lukuun ottamatta ole jätetty tarjoamatta suojelutyötä yhteiskunnan kannalta elintärkeissä toiminnoissa, Ekström sanoo tiedotteessa.

– Työtaistelujen kieltämisen sijaan olisi pitänyt luoda neuvottelumenettelyjä, kun halutaan varmistaa suojelutyö yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa.

JHL on Ekströmin mukaan erittäin tyytymätön siihen, että nyt muutettiin myös työaikalain hätätyösäännöstä. Hän muistuttaa, että hätätyön teettäminen on aiemmin katsottu joissain tilanteissa lakon aikana mahdolliseksi.

– Mitään tarvetta hätätyösäännösten uudistamiseen ei siten ole ollut olemassa. Hätätyötä koskeva pykälä tuotiin hallituksen esitykseen vasta sen jälkeen, kun lakiehdotus oli käynyt lainsäädännön arviointineuvoston käsittelyssä. Tähän on julkisuudessa puututtu monissa kannanotoissa ja siihen kiinnitti huomiota lausunnossaan myös sosiaali- ja terveysvaliokunta.

Ekström muistuttaa, että perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota hätätyötä koskevan muutosesitykseen ja pyysi harkitsemaan, onko hätätyösäännösten muuttaminen tässä yhteydessä perusteltua.

– Sitä huolimatta lain lopullisessakin muotoilussa on päädytty laajentamaan hätätyön käyttöalaa työtaisteluiden yhteydessä.

Ekström moittii sitä, että työnantajalle tarjotaan kieltotuomion hakemisen lisäksi mahdollisuus velvoittaa työntekijä hätätyöhön viimesijaisena keinona.

Hätätyön käytössä on ongelmana Ekströmin mukaan sen laillisuuden valvonnan heikkous.

– Työnantajalle ei ole käytännössä koitunut seuraamuksia, vaikka hätätyön käyttö on useissa tapauksissa katsottu jälkikäteen perusteettomaksi työtaistelutilanteissa.

– Kun hätätyön perusteettomalla käyttämisestä ei ole seurauksia, niin nyt tehdyt lakimuutokset muodostavat työnantajalle keinon perusteettomasti rajoittaa tehokkaita työtaisteluita.

AVAINSANAT

SAK:n kysely: Kansa tyrmää kohuhankkeen – myös hallituspuolueiden kannattajilta satikutia

Selvä enemmistö eli 69 % vastaajista kannattaa SAK:n kyselyssä sitä, että ammattiliittojen jäsenmaksuissa olisi jatkossakin verovähennysoikeus.

Vielä suurempi osa kyselyyn vastanneista kokee hyötyneensä myös yleissitovista työehtosopimuksista.

Kyselyn taustalla on Orpon hallituksen puoliväliriihessään huhtikuussa tekemä päätös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta vuodesta 2026 alkaen. Hallitus arvioi muutoksen kasvattavan verotuloja yhteensä 190 miljoonaa euroa.

Myöhemmin on kuitenkin jo selvinnyt, että laskelmien pohjalla oli ajatus, että verovähennysoikeus poistuisi vain niiltä työnantajajärjestöiltä, jotka käyvät työmarkkinaneuvotteluita.

Arvostelua on herättänyt sekin, että valtiovarainministeriön mukaan verovähennysoikeuden poisto työnantajapuolen jäsenmaksuista on erittäin hankala toteuttaa. Näin tämäkin muutos kohdistuisi vain työntekijäpuoleen.

Työntekijäjärjestöissä on pelätty sitäkin, että verovähennysoikeuden poisto vähentää halua kuulua ammattiliittoihin, mikä taas voisi johtaa siihen, että jotkin alat putoavat yleissitovuuden piiristä.

Vaakalaudalla voisi siis olla jopa nykyinen työehtosopimusjärjestelmä.

Kyselystä osuu silmään, että hallituspuolueista vain kokoomuksen kannattajien enemmistö on hallituksen suunnitelman takana poistaa verovähennysoikeus työntekijöiltä.

SAK:N Verianilla teettämässä kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin muun muassa, kannattavatko vai vastustavatko he hallituksen suunnitelmaa, jossa työntekijä ei enää voisi vähentää ammattiliiton jäsenmaksua verotuksessa.

Samaa kysyttiin myös toisesta suunnasta eli vastaajilta tiedusteltiin, kannattavatko he vai vastustavatko he hallituksen suunnitelmaa, jossa työnantaja ei enää voisi vähentää työnantajaliiton jäsenmaksua verotuksessa.

SAK:n kyselyn kaikista vastaajista noin joka viides eli 19 % sanoi kannattavansa hallituksen suunnitelmaa, jossa työntekijä ei enää voisi vähentää ammattiliiton jäsenmaksua verotuksessa. Vastustajia eli nykytilanteen kannattajia oli siis 69 %.

Tasan 20 % eli joka viides sanoi taas kannattavansa hallituksen suunnitelmaa, jossa työnantaja ei enää voisi vähentää työnantajaliiton jäsenmaksua verotuksessa. Suunnitelmaa vastusti 59 % vastaajista eli hieman harvempi kuin työntekijöiden kohdalla.

Kyselystä osuu silmään, että hallituspuolueista vain kokoomuksen kannattajien enemmistö on hallituksen suunnitelman takana poistaa verovähennysoikeus työntekijöiltä.

Kristillisdemokraattien ja RKP:n kannattajien selvä enemmistö vastustaa hanketta, mutta myös perussuomalaisten kannattajien niukka enemmistö vastustaa esitystä. Tulos on samansuuntainen myös työnantajien kohdalla.

SAK kysyi suomalaisilta myös, kannattavatko vai vastustavatko he sitä, että valtio tukee työmarkkinajärjestelmää verovähennyksellä kannustaen molempia osapuolia liittymään omaan työmarkkinajärjestöönsä sekä sitä, ovatko he hyötyneet työuransa aikana yleissitovasta työehtosopimuksesta.

76 % vastaajista kertoo kokeneensa, että on hyötynyt yleissitovista työehtosopimuksista. 55 % kannattaa puolestaan sitä, että valtio tukee järjestäytymistä jäsenmaksujen verovähennysoikeudella.

TUTKIMUSAINEISTO kerättiin Kantarin Media Finlandin Gallup Forumissa. Kyseessä on Verianin käyttämä vastaajapaneeli, jossa erikseen rekrytoitu joukko osallistuu säännöllisesti kyselyihin. Tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.

Aineisto koostuu 2 073 vastauksesta, joista 1 610 palkansaajia. Kenttätyö toteutettiin 12.-19.5.2025. Kerätty aineisto edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.

Tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 2,2 %-yksikköä suuntaansa ja pelkkien palkansaajien kohdalla 2,4 %-yksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

”Nyt työnantajilla ei ole mitään hävittävää” – AKT:n Kokko vaatii seuraavaa hallitusta pistämään vientimallin uusiksi

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo, että valtakunnansovittelijan kädet on sidottu noudattamaan työnantajien tahtoa.

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko vaatii Suomen seuraavaa hallitusta purkamaan vientimallin ja sen aiheuttaman pattitilanteen.

AKT:n liki puoli vuotta kestänyt neuvottelukierros on jo melkein maalissa. Liitto huomauttaa, että kaikki työehtosopimukset tällä kierroksella ovat syntyneet neuvotteluteitse. Yleisen linjan mukaiset palkankorotukset ovat syntyneet yleiskorotuksina.

– Laatuasioita ei ole saatu sopimuksissa juuri vietyä eteenpäin, koska vientimalli on esteenä. Meille kuljetuksessa ehdottoman tärkeät työ- ja lepoasiat seisovat paikoillaan. Asiat eivät kehity, jos pelataan vain vientimallin nollasummapeliä, Kokko arvosteli tiedotteen mukaan puheessaan AKT:n valtuuston kokouksessa tänään.

AKT:n mielestä vientimalli on nyt osoittanut, että alakohtaisia asioita ei huomioida. Kokon mukaan kaikki viennin perässä tulevat alat halutaan sulloa samaan muottiin. Kokko vaatiikin, että pistää vientimallin uusiksi ja peruu lisäksi ratkaisut, joilla valtakunnansovittelijan kädet on sidottu.

– Nyt työnantajilla ei ole mitään hävittävää sovittelijan taholta ja siksi he ovat sinne niin innokkaasti menossa. Tällä kierroksella on nähty tilanteita, jossa työntekijäliitto on joutunut sovitteluun ilman että edes lakkovaroitusta on jätetty. Tämä suorastaan huutaa ääneen sen, miten epätasapainoon arvostettu sovitteluinstituutio on hallituksen ja työnantajien toimesta saatu, Kokko sanoo.

Työnantaja on saanut läpi tavan, millä ay-liikkeestä puhutaan.

AKT:N varapuheenjohtaja Niko Blom totesi puheessaan, että koko ajan työpaikoilla työntekijöitä liittyy ammattiliittoon. Blomin mukaan hallituksen ja työnantajien toimet aiheuttavat vastareaktion ja saavat ihmiset harkitsemaan liittymistä. Puheessaan medialle haasteen heittänyt Blom totesi, että ammattiliiton jäsenyys on lopulta ainoa keino kääntää kehitys toiseen suuntaan.

– Työnantaja on saanut pitkäaikaisella työllä läpi sen tavan, millä ay-liikkeestä puhutaan. Meidän pitää puhua asioista meidän näkökulmastamme. Jatkossa myös median pitää kysyä, että ”onko nyt oikea aika liittyä liittoon, kun työntekijän asemaa näin heikennetään”.

Hallitus päätti kehysriihessään ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistosta. Sen jälkeen mediassa on tuotu esiin sitä, miten päätös mahdollisesti vaikuttaa ihmisten haluun kuulua liittoon.

AVAINSANAT

Akava Works -selvitys: Työntekijöiden mahdollisuudet kehittää osaamistaan työajalla vaihtelevat – lainsäädäntö kaipaa selkeyttä

Työntekijöitä kohdellaan eriarvoisesti työajalla oppimisessa, tuore Akava Works -selvitys kertoo. Akavan mukaan lainsäädäntö vaatii selkeyttämistä.

Oikeustieteen tohtori ja työoikeuden dosentti Helena Lamponen selvittää artikkelissaan työajalla tapahtuvan jatkuvan oppimisen edellytyksiä ja nykytilaa lainsäädännön näkökulmasta.

Selvityksen mukaan työnantajien vastuu osaamisen kehittämisestä työajalla on epäselvä ja vaihtelee sektoreittain. Valtion virkamieslaista puuttuu kokonaan säännös työnantajan velvollisuudesta tukea osaamisen kehittämistä. Selvityksen mukaan tämä johtaa eriarvoiseen kohteluun eri työntekijäryhmien välillä.

– Suomalainen työelämä tarvitsee selkeitä ja velvoittavia sääntöjä, jotta jokaisella työntekijällä on tasapuoliset mahdollisuudet kehittää osaamistaan myös työajalla. Nyt olemme tilanteessa, jossa vastuut ovat epäselvät ja käytännöt vaihtelevat liikaa eri sektoreilla, Lamponen sanoo tiedotteessa.

Lamposen mukaan osaamisen kehittäminen edellyttää hyvää työturvallisuuskulttuuria ja -käytänteitä, joissa huolehditaan henkilöstön fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista ja työmäärät ovat kohtuulliset. Myös yhteistoiminnallinen työkulttuuri on hänen mukaansa pohja jatkuvalle oppimiselle.

– Osaamisen kehittäminen kuuluu työnantajaa velvoittavien tasapuolisen kohtelun, syrjinnän estämisen sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen piiriin. Se on osa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua ja näitä koskevia käytännön toimia, Lamponen painottaa.

AKAVA muistuttaa, että Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2023 työolobarometrin mukaan työnantajien tarjoamaan koulutukseen osallistuminen on koronapandemian jälkeen vähentynyt merkittävästi. Viime vuosina enää noin 40 prosenttia työntekijöistä on osallistunut työnantajan tarjoamaan koulutukseen, kun aiemmin luvut olivat yli 50 prosenttia. Akavan mielestä tämä kertoo tarpeesta vahvistaa jatkuvan oppimisen käytäntöjä työpaikoilla.

– Uuden oppiminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen ovat työelämän perusedellytyksiä, jotka eivät saa jäädä vuosiksi poikkeusolojen tai muunkaan jalkoihin. Tarvitaan aktiivista otetta sekä työpaikoilla että lainsäädännön kehittämisessä, jotta jatkuvassa oppimisessa päästään jälleen eteenpäin, Akavan johtava asiantuntija Elina Sojonen sanoo.

AVAINSANAT

”Vanhassa vara parempi” – Jyty ehdottaa hallitukselle paluuta kolmikantaiseen yhteistyöhön

Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima kuvattuna Jytyn liittovaltuuston järjestäytymiskokouksessa Helsingissä 27. marraskuuta 2024.

Ammattiliitto Jyty kritisoi hallitusta sen pyrkimyksistä heikentää palkansaajien ja ammattiliittojen asemaa työmarkkinoilla. Jytyn liittovaltuusto ehdottaa hallitukselle paluuta kolmikantaiseen yhteistyöhön.

Orpon hallitus on perustellut politiikkaansa julkisen talouden heikolla tilalla ja alijäämällä. Jyty huomauttaa, että tästä huolimatta hallitus päätti puoliväliriihessään valtavista veronkevennyksistä, jotka kasvattavat alijäämää entisestään.

– Hallitus on leikannut julkista taloutta kovalla kädellä, mutta yhtäkkiä löytääkin rahaa miljardiluokan veronkevennyksiin, jotka painottuvat suurituloisiin, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima ihmettelee tiedotteessa.

Jyty muistuttaa, että monien talousasiantuntijoiden mukaan julkinen talous ei kestä yhteisöveroon ja ansiotuloverotukseen tehtäviä veronkevennyksiä, jotka lisäävät Suomen velkaantumista.

– Viimeisen kahden vuoden aikana hallitus on tehnyt kuntiin ja hyvinvointialueille rajuja rahoitusleikkauksia, jotka kohdistuvat suoraan kansalaisten hyvinvointiin sekä julkisen sektorin palkansaajiin, Voima sanoo.

VOIMA nostaa esiin huolenaiheena myös julkisen talouden säästöjen vuoksi kasvaneen työttömyyden ja nuorten heikon työmarkkina-aseman.

– Erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden työttömyys monilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla, on hälyttävällä tasolla.

Kaksipäiväiseen kevätkokoukseensa Vantaalle tänään kokoontunut Jytyn liittovaltuusto katsoo, että hallituksen olisi syytä pysähtyä miettimään, mihin yksipuolinen sanelupolitiikka voi johtaa.

– Menneet vuosikymmenet ovat osoittaneet, että kolmikantaisella yhteistyöllä voidaan saavuttaa yhteiskunnan ja kansalaisten kannalta nykyistä tasa-arvoisempia päätöksiä. Tässä tapauksessa vanhassa vara parempi, Jytyn liittovaltuuston puheenjohtaja Seija Hovi-Kuikko sanoo tiedotteessa.

AVAINSANAT