VALIKKO

”Potkulaki” lähti lausunnoille – ”Tämäkään uudistus ei ole revoluutio vaan evoluutio”

TEMin hallitusneuvos Nico Steiner (vas.) ja valtiosihteeri Mika Nykänen henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyn muuttamista koskevassa työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuudessa Helsingissä 24. helmikuuta.

Vasemmisto-opposition potkulaiksi ristimä irtisanomisen helpottamiseen tähtäävä lakiluonnos lähti maanantaina lausuntokierrokselle.

Näennäisen kolmikantaisesti valmisteltu ehdotus ei ollut yksimielinen vaan sisältää palkansaajajärjestön eriäviä ja toisaalta työnantajajärjestöjen täydentäviä mielipiteitä. Palkansaajaosapuoli kokee tulleensa valmistelussa sivuutetuksi. Työnantajapuolta on sen sijaan kuunneltu herkällä korvalla.

Työministeriön valtiosihteerin Mika Nykäsen mukaan esitetty muutos on osa Petteri Orpon (kok.) hallituksen laajempaa työmarkkinauudistusten kokonaisuutta. Tavoitteena on työllistämisen kynnyksen madaltaminen.

NYKÄSEN mukaan rekrytointi koetaan vaikean irtisanomisen vuoksi riskinä erityisesti pienissä yrityksissä, jotka edustavat suurinta osaa suomalaisesta yrityskentästä.

Esitetty lakimuutos ei Nykäsen mukaan ole kuitenkaan radikaali.

– Tämäkään uudistus ei ole revoluutio vaan evoluutio, Nykänen totesi lakiluonnosta esittelevässä tiedotustilaisuudessa.

Nykänen vakuutti, että raskaana olevien työntekijöiden turvasta huolehditaan jatkossakin. Hän totesi, etteivät muutkaan syrjivät tai mielivaltaiset syyt kelpaisi edelleenkään irtisanomisen perusteiksi.

LAIN tavoittena ei Nykäsen mukaan ole kannustaa yrityksiä irtisanomaan työntekijöitään vaan palkkaamaan rohkeammin.

– Ei luoda järjestelmää, jossa voidaan irtisanoa mielivaltaisesti, vaan alennetaan kynnystä tilanteissa, joissa se on perusteltua.

Julkisuudessa on tiedetty jo pidempään, että hallitus haluaa irtisanomista käsittelevästä työsopimuslain pykälästä pois sanan painava. Kun irtisanominen on nykyisin mahdollista asiallisesta ja painavasta syytä, jatkossa pelkkä asiallinen syy riittäisi.

MUUTOKSEN merkitystä on vaikea täsmällisesti hahmottaa, koska painavalle ja asialliselle syylle ei hallitusneuvos Nico Steinerin mukaan ole yksiselitteisiä määritelmiä.

– Keskeistä on kokonaisarviointi yksittäistapauksissa, Steiner sanoi tiedotustilaisuudessa.

Voimassa olevan lain mukaan irtisanomisperusteet ovat asiallisia ja painavia, kun työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteita on vakavasti rikottu.

Painavuuden myötä pykälästä poistuvat myös sanat olennainen ja vakava. Riittäisi, että velvoitteita on rikottu. Lain muuttumisen myötä vanhenisi myös osa oikeustapauksista, joihin irtisanomisperusteita on tähän saakka peilattu.

ENNEN irtisanomista vaadittavista varoituksista, jotka annetaan nykylain mukaan aivan vakavimpia tilanteita lukuunottamatta, pidettäisiin kiinni jatkossakin. Tosin tähänkin esitetään lievennyksiä.

Suoraan irtisanominen olisi jatkossa mahdollista, “jos työntekijän olisi pitänyt ilman varoitustakin ymmärtää menettelynsä vakavuus ja moitittavuus”.

Ilman varoitusta voisi irtisanoa myös silloin, jos työntekijä on saanut aiemmin varoituksen eri aiheesta, mutta niin, että toiminta on osoittanut samanlaista moitittavuutta ja välinpitämättömyyttä kuin vanha laiminlyönti.

Myös työntekijän uudelleensijoittamisvelvollisuudesta tehdään työnantajille helpompaa. Jatkossa velvollisuus koskisi vain työntekijöitä, joiden työntekoedellytykset ovat alentuneet.

SAK:N juristin Katariina Sahlbergin mukaan kaikki mainitut muutokset ovat omiaan heikentämään työntekijöiden työsuhdeturvaa. Sahlberg luonnehtii esitystä SAK:n tiedotteessa erittäin sekavaksi ja hämmentäväksi.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK sanoo poliittisen ohjauksen olleen lain valmistelussa voimakasta.

– Valmistelua laajennettiin myös muihin työntekijän oikeusturvan kannalta olennaisiin lainkohtiin. Tämä poikkeaa toimeksiannosta, joka alun perin koski vain painava syy -edellytyksen poistamista, STTK:n neuvottelija, juristi Inka Douglas sanoo järjestön tiedotteessa.

Jatkossa henkilöperusteista irtisanomista koskevassa säännöksessä todettaisiin irtisanomisen perusteena muun muassa työntekijän puutteellinen työsuoritus, jonka sisältö on STTK:n mukaan tulkinnanvarainen.

– Kokonaisuutena kyseessä on merkittävä työntekijän työsuhdeturvan heikennys, kun otetaan huomioon myös muut vireillä olevat työntekijän oikeuksia heikentävät lainsäädäntöhankkeet, Douglas toteaa.

ISOT palkansaajajärjestöt kuten Teollisuusliitto pyrkivät ennakoimaan lakimuutoksen työehtosopimuksissaan. Teollisuusliitto kirjautti teknologiateollisuuden kanssa solmittuun työehtosopimukseensa valmiiksi irtisanomisperusteiden painavuuden, kun sanaa ollaan lainsäädännöstä poistamassa.

Nico Steinerin mukaan lakimuutoksella ei yritetä suitsia sopimisen vapautta.

– Toimialat voivat itse ratkoa tämän tyyppisiä kysymyksiä ja sopia niistä. Lainsäädäntö tehdään pitkällä aikajänteellä.

TYÖSOPIMUSLAKIIN ja merisopimuslakiin kaavailtu muutos koskisi ainakin ensi vaiheessa enimmäkseen järjestäytymätöntä kenttää.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan irtisanomisten helpottamiselle ei voida laskea erityisiä työllisyysvaikutuksia, koska asiasta ei ole tutkimustietoa.

Hallituksen tavoitteena on saada laki voimaan ensi vuoden alusta.

AVAINSANAT

Valtiojohto paalutti Gaza-näkemyksensä X:ssä – näin Sari Essayah kommentoi

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) poistuu eduskunnasta toimittajat perässään 21. toukokuuta.

Hallituspuolue kristillisdemokraattien (KD) puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan valtionjohdon X-viestien sisältöä ei käsitellä hallituksessa etukäteen. Essayah kommentoi Demokraatille ulkopoliittisen johdon kysymyksiä herättäneitä Gaza-näkemyksiä.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui X:ssä väestön pakkosiirtoja, joihin Israelin epäillään Gazassa valmistautuvan, sotarikoksiksi.

Orpo vaati lisäksi Israelia kantamaan kansainvälisen oikeuden mukaisen vastuunsa ja sallimaan humanitäärisen avun perille pääsyn Gazaan. Rauhanneuvottelut tulisi Orpon mukaan aloittaa välittömästi kahden valtion mallin pohjalta.

Myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) viesti maanantaina X:ssä samansisältöisesti.

Suomen ulkopolitiikkaa johtaa perustuslain mukaan tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Valtioneuvostoon kuuluu kokoomuksen lisäksi myös perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n ministereitä.

– Meillä ei ole valtiojohdon X-viesteille mitään omaa prosessia, jossa niiden sisältöä käsiteltäisiin tai tehtäisiin esimerkiksi muutosesityksiä, Essayah kommentoi tekstiviestitse.

TOISIN sanoen Orpon ja Valtosen Gaza-aiheisia X-viestejä ei ollut Essayahin mukaan etukäteen hyväksytetty hallituskumppaneilla.

Essayah ei kuitenkaan yksilöi mistä asioista hän on mahdollisesti eri mieltä pääministeri Orpon kanssa.

KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman on aikaisemmin arvostellut valtiojohdon kantaa liiasta yksipuolisuudesta ja todennut, että israelilaisten panttivankien vapauttamisen tulisi olla ensimmäinen vaatimus.

MYÖS Essayah toteaa, että kristillisdemokraateille on tärkeää, että terroristijärjestö Hamasin rooli iskujen aloittajana selkeästi tuomitaan, israelilaisten panttivankien vapauttamista vaaditaan ja siviileille tarjotaan humanitääristä apua.

– Kuten eilen totesin terroristijärjestö Hamasin ja Israelin armeijan sotatoimet ja niihin liittyvä siviilien hätä ovat eri asia kuin palestiinalaisalueiden tunnustaminen. KD ei tue Palestiinan tunnustamista eikä pidä edes keskustelua ajankohtaisena muun muassa tukeutuen eduskunnan yksimielisesti hyväksymän UTP-selonteon (valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon) linjauksiin, Essayah sanoo.

KD on odotetusti eri linjoilla muun muassa tasavallan presidentti Stubbin kanssa.

PRESIDENTTI Stubbin mukaan Suomi tulee tunnustamaan Palestiinan ”jossakin vaiheessa”.

– Mielestäni olemme tilanteessa, jossa on liikettä. Maailmassa 147 maata on tunnustanut Palestiinan, Euroopan unionissa 11 (maata) 27:stä. Siinä vaiheessa, jos lähtee suurempi liike, Britannia, Ranska tai muutama muu maa, on Suomenkin hyvä olla historian oikealla puolella, Stubb kommentoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona Helsingin Sanomien mukaan.

KESKIVIIKKONA eduskunnassa Essayah kieltäytyi vastaamasta toimittajien kysymykseen hallituksen yhteisestä linjasta Gaza-kysymyksessä. Muun muassa Iltalehti yritti kysyä Essayahilta hyväksyykö hän Orpon, Valtosen ja presidentti Alexander Stubbin ulostulot.

– Minulla oli kiire TalPoon (talouspoliittinen ministeriryhmä), ja olin jo myöhässä, en ehtinyt portaissa kommentoimaan, Essayah viestittää.

AVAINSANAT

Purran ja Essayahin Gaza-näkemykset hämärän peitossa

Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien puheenjohtajien näkemykset Gazan ajankohtaisesta tilanteesta ovat tällä viikolla jääneet pitkälti hämärän peittoon.

Perussuomalaisten Riikka Purran kabinetista STT:n haastattelupyynnöt on torpattu ministerin kiireisiin vedoten. Kristillisdemokraattien Sari Essayah on niin ikään vedonnut kiireisiin.

Keskiviikkona Essayah kieltäytyi eduskunnassa vastaamasta toimittajille ja kiirehti pois. STT olisi halunnut kuulla, allekirjoittavatko puheenjohtajat täysin valtionjohdon kannanoton.

Tiistaina Essayah viestitti vain lyhyesti, että nyt ei ole aika keskustella Palestiinan tunnustamisesta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi tiistaina, ettei täysin allekirjoita kannanottoa.

PRESIDENTTI Alexander Stubb, pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ottivat maanantaina kantaa Gazan tilanteeseen ja Israelin toimintaan alueella. He muun muassa vaativat Gazan siviilien kärsimyksen loppumista ja sanoivat, että väestön pakkosiirrot ovat sotarikos.

-  Sieltä saatava tieto on varsin hajanaista ja voi olla paikoitellen puolueellistakin, Mäkelä sanoi.

Pääosin hän kuitenkin kuvaili kannanottoa Suomen perinteisen ulkopoliittisen linjan mukaiseksi.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoi, että olisi kaivannut lisäyksiä kannanottoon.

KANNANOTON mukaan Suomi vaatii Israelia kantamaan kansainvälisen oikeuden mukaisen vastuunsa ja takaamaan humanitaarisen avun pääsyn perille. Östman sanoi, että tässä kohdassa olisi voinut mainita myös Hamasin.

Orpo korosti, että kannanotto tuotiin koko hallituksen keskeisten ministerien tietoon ja että se on hallituksen Lähi-itä-linjausten ja Suomen ulkopoliittisten linjausten mukainen

Saila Kiuttu, Sanna Nikula/STT

AVAINSANAT

Stubb: Suomi tunnustaa Palestiinan ”jossain vaiheessa”

Presidentti Alexander Stubb Helsingissä 23. huhtikuuta.

Presidentti Alexander Stubb kommentoi kysymystä Palestiinan tunnustamisesta keskiviikkona tiedotustilaisuudessa. Hänen mukaansa Suomi tunnustaa Palestiinan ”jossain vaiheessa”.

-  Mielestäni olemme tilanteessa, jossa on liikettä. Maailmassa 147 maata on tunnustanut Palestiinan, Euroopan unionissa 11 (maata) 27:stä. Siinä vaiheessa, jos lähtee suurempi liike, Britannia, Ranska tai muutama muu maa, on Suomenkin hyvä olla historian oikealla puolella, Stubb sanoi Helsingin Sanomien mukaan.

STUBBIN mukaan Palestiinan tunnustamisella on vaikutusta, jos isompi ryhmä tekee sen yhdessä.

Presidentti kertoi myös olleensa yhteydessä Israelin presidenttiin Isaac Herzogiin useamman kerran pelkästään kuluvan viikon aikana ja tuoneensa esiin suoraan oman mielipiteensä Gazan väestönsiirroista.

-  Tuomitsemme kaikki kansainvälisen oikeuden rikkomukset, humanitaarisen avun estämisen ja nostamme esille asioita, jotka ovat sotarikoksia, Stubb sanoi.

AVAINSANAT

Päivi Räsänen holokaustikiellosta: Tällaisena laki on uhka sananvapaudelle

Päivi Räsänen on ollut epäiltynä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan kolmessa tapauksessa.
Susanna Luikku

Eduskunnan täysistunnossa käytiin tänään lähetekeskustelu holokaustin kiellon kriminalisoimisesta. Hallituspuolueiden edustajista Päivi Räsänen (kd.) ilmoitti vastustavansa esitystä sen tämänhetkisessä muodossaan.

Ehdotettu lakimuutos perustuu Euroopan unionin neuvoston rasismin ja muukalaisvihan torjumista koskevaan puitepäätökseen ja Euroopan komission Suomea vastaan aloittamaan rikkomusmenettelyyn.

Muutoksen ydin on, että sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan koskevaan lukuun tulee lisätä vakavan kansainvälisen rikoksen kieltämistä koskeva rangaistussäännös. Sen mukaan ”rikokseen syyllistyisi se, joka vakavasti vähättelee joukkotuhontaa, rikosta ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikosta tai sotarikosta tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan kiihottamista kansanryhmää tai sen jäsentä kohtaan ja häiritsemään yleistä järjestystä.”

Kristillisten ex-puheenjohtaja Päivi Räsänen kuitenkin tulkitsi puheenvuorossaan asian niin, että lakiesitys nykymuodossaan mahdollistaisi ”vääristä mielipiteistä ja vakaumuksista rankaisun, tuomitsemisen ja vuosia jatkuvat oikeudenkäynnit, joista minullakin on kokemusta”.

RÄSÄNEN on ollut epäiltynä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan kolmessa tapauksessa. Arkkipiispa Tapio Luomalle vuonna 2019 osoitettu twiitti, jossa Räsäsen mukaan kirkon osallistumisella sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen Pride-tapahtumaan ”häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheiksi” ei ensin edennyt oikeuteen, mutta Räsäsen homoseksuaalisuutta käsitelleet pamflettikirjoitukset sekä muut julkiset kommentit johtivat valtakunnansyyttäjän aloitteesta uuteen tutkintaan ja oikeudenkäyntiin vuonna 2022.

Syytteet hylättiin alemmissa oikeusasteissa, mutta syyttäjä sai valitusluvan korkeimmalta oikeudelta huhtikuussa 2024.

– Siksi en voi kannattaa esitystä tällaisena vaan toivon, että se rajataan vielä selvemmin koskemaan vain holokaustin kiellon kriminalisointia, Räsänen sanoi salissa.

Muutama muukin hallituspuolueiden, lähinnä perussuomalaisten, edustaja esitti lähetekeskustelussa periaatteellisen huolensa sananvapauden mahdollisesta kaventumisesta, EU:n liiasta vaikutusvallasta ja siitä, että ”eriäviä ja tyhmiäkin mielipiteitä ei enää pian saa esittää”. Kukaan heistä ei kuitenkaan vastustanut esitystä.

OIKEUSMINISTERI Leena Meri (ps.) vastasi ymmärtävänsä sananvapaushuolet, mutta korosti huolellista valmistelua sekä EU-tasolta tulevaa ja velvoittavaa puitepäätöstä.

– Ja sekin täytyy sanoa, että kyllä kansanmurhan sisältö, niin holokaustissa kuin vaikka ex-Jugoslaviassa tai Ruandassa, on jokaiselle ihmiselle tänä päivänä niin selvä, ettei siitä tarvitse voida sanoa mitä tahansa, Meri kommentoi.

Koskettavimman puheenvuoron salissa piti odotetusti kokoomuksen konkariedustaja Ben Zyskowicz, joka muistutti holokaustin konkreettisesta ja henkilökohtaisesta todellisuudesta. Zyskowiczin puolanjuutalainen isä Abram jäi suvusta ainoana henkiin natsien keskitysleiriltä.

Seuraavaksi lakiesitys lähtee lakivaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan arvioitaviksi.

AVAINSANAT

Valtonen STT:lle: Suomi avoin Israelin ministereille asetettaville EU-pakotteille

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).

Suomi lähtökohtaisesti tukee sitä, että EU voisi asettaa pakotteita joitakin Israelin hallituksen ministereitä kohtaan. Näin sanoo ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) STT:lle.

Ruotsi kertoi tiistaina ajavansa pakotteita yksittäisiä ministereitä kohtaan. Ruotsin ulkoministeri Maria Malmer Stenergard kommentoi tiistaina uutistoimisto AFP:lle, että EU:n on kiristettävä toimiaan, koska siviilien tilanne Gazassa ei ole parantunut.

Valtosen mukaan Suomi on hyvin avoin ajatukselle.

-  Mielestäni on todella tärkeää, että katsotaan, mitä pystytään henkilöpakoteregiimin puitteissa tekemään. Olemme alustavasti olleet tukemassa sitä, että kaikkia näitä ministereiden lausuntoja, joista osa on todella kylmääviä, selvitetään ja katsotaan, olisiko henkilöpakotejärjestelmä oikea keino puuttua. Että lähtökohtaisesti tuetaan, Valtonen sanoo.

SUOMI on lisäksi vaatinut henkilöpakotelistan täydentämistä uusilla nimillä väkivaltaisista Israelin siirtokuntalaisista ja toisaalta Hamasista.

Tiistaina kerrottiin, että EU aloittaa Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen arvioinnin ihmisoikeuksia koskevan pykälän osalta. Sopimus on muun muassa helpottanut kaupankäyntiä EU:n ja Israelin välillä. Valtosen mukaan kyse on tärkeästä askeleesta eteenpäin.

Valtonen, presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) julkaisivat maanantaina yhteisen kannanoton Gazan tilanteesta. Hallituspuolueiden kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten riveistä on kommentoitu, että kannanotossa olisi voinut vielä enemmän korostaa Hamasin roolia.

Valtonen sanoo, että hallituksen sisällä on ”totta kai jonkin verran eri näkemyksiä siitä, että miten pitäisi toimia, miten pitäisi edetä”. Itse kannanottoa hän sanoo Suomen pitkän linjan mukaiseksi. Painotuseroja voi olla hänen mukaansa esimerkiksi siinä, nostetaanko ensin esiin Hamasin terroristinen hyökkäys ja panttivankien vapauttaminen vai tämän hetken erittäin katastrofaalinen humanitaarinen tilanne.

-  Mitään linjaeroja sen suhteen, mitä siinä lukee, ei kyllä ole, Valtonen sanoo.

OPETUSMINISTERI Anders Adlercreutz (r.) on vaatinut keskustelua Palestiinan valtion tunnustamisesta.

-  Keskusteluahan sinänsä käydään kaiken aikaa, mutta ennen muuta tämähän ei ole Suomen askeleista kiinni. Jos Suomi jonain päivänä lähtee tunnustamaan, niin sen pitää aidosti viedä prosessia eteenpäin, Valtonen sanoo.

Valtonen nostaa esiin, että konkreettisia keinoja kahden valtion mallin edistämiseksi haetaan kesäkuussa YK-kokouksessa Ranskan ja Saudi-Arabian johdolla. Valtosen mukaan Suomi tekee ratkaisuja joka tapauksessa kumppanimaiden kanssa, jos tekee.

-  Mutta nyt ei olla siinä tilanteessa, että meillä olisi kotimaista kannanmuodostusta missään vaiheessa edes aloitettu.

Valtonen kehottaa katsomaan tunnustamiseen liittyen asian kahta puolta. Hänen mukaansa jos olisi maita, jotka tunnustavat Palestiinan, tarvitaan myös erityisesti läheltä maita, jotka tunnustaisivat Israelin.

-  Pitää saada turvallisuustasapaino sinne molemmin puolin luotua, koska muuten ollaan jatkuvasti sitten tällaisessa vastaavassa tilanteessa, että epäluulo vain kasvaa ja samalla ikävä kyllä epätoivo.

AVAINSANAT