VALIKKO

Kolumni

Populismi kantaa aikansa – Sahra Wagenknechtin populistiliike on lässähtämässä Saksassa

  • Kolumnit
  • 27.12.2024
  • 8:30
  • (Päivitetty: 27.12. 11:35)

Kun vasemmistopopulistinen Sahra Wagenknecht perusti oman puolueen tämän vuoden alussa, sen odotettiin panevan uusiksi koko Saksan vasemmiston voimasuhteet. Toisin kävi.

Syyskuussa puolue otti valtavat voitot itäisen Saksan osavaltiovaaleissa, mutta nyt ilmiö on nopeasti hiipumassa. Kannatusmittausten mukaan puolue voi jäädä kokonaan ilman paikkoja helmikuun liittopäivävaaleissa.

Tuoreiden mittausten mukaan syyskuun kannatuksen huippuluvuista on hävinnyt jo noin puolet, ja puolueen kannatus kiikkuu enää viiden prosentin tuntumassa. Viisi prosenttia on samalla äänikynnys maan parlamenttiin eli liittopäiville.

PUOLUEEN kannatus on käytännössä kokonaan karismaattisen johtajansa varassa. Puolueohjelmia ei juuri ole.

– Olemme nuori puolue, perusteli Wagenknecht Saksan ZDF-kanavalla ohjelmien puutetta juuri ennen joulua.

Puolueen ohjelma on käytännössä sen johtaja itse. Wagenknecht on näyttänyt, että puolueessa tanssitaan aika lailla hänen pillinsä mukaan. Puolueella ei edes ole kovin paljon jäseniä.

Wagenknechtin kannatuksen hiipumisen taustalla on osittain se, että ihmiset tukivat häntä vastustaakseen Saksan hallitusta – kuitenkaan tukematta täysin hänen ajatteluaan. Nyt kun hallitus kaatui, ihmiset katsovat tarkemmin politiikan sisältöä eikä se välttämättä innosta yhtä lailla kuin aiemman hallituksen vastustaminen.

Wagenknechtin kannatuksen hiipumisen taustalla on osin se, että ihmiset tukivat häntä vastustaakseen Saksan hallitusta.

WAGENKNECHT on erottautunut vaatimuksilla rajoittaa maahan tulevien siirtolaisten määrää ja tukemalla Ukrainan sodan lopettamista Moskovan ehdoilla.

Saksan sisäinen paine kummassakin asiassa on silti hieman hellittänyt. Turvapaikanhakijoiden määrä on Saksassa laskenut edellisvuodesta ja nyt Syyrian sodan käänteiden takia ensimmäistä kertaa moneen vuoteen puhutaan siitä, että suuri joukko turvapaikanhakijoita voisi palata kotiinsa.

Ukrainan kohtalokaan ei enää tunnu riippuvan Saksan päätöksistä vaan asia vaikuttaa olevan Yhdysvaltojen tulevan presidentin Donald Trumpin käsissä.

SAHRA Wagenknechtin puolueen suoritus vaalivoittojen jälkeen itäisissä osavaltioissa ei myöskään ole ollut innostusta herättävä. Puolue on kunnostautunut lähinnä heittämällä kapuloita muiden puolueiden rattaisiin.

Osavaltioiden hallituksia on ollut vaikea saada kasaan, koska liike on vaatinut osavaltioiden hallitusohjelmiin Ukrainan tuen vastustamista – vaikka asia ei kuulu osavaltioille vaan Berliinin liittohallitukselle.

Kun osavaltioille epäolennaisista asioista on jahnattu pitkään, äänestäjien arkeen vaikuttavat asiat ovat joutuneet odottamaan, ja puolueen edustajat ovat antaneet itsestään rähisijän vaikutelman.

Samalla hallituksen kaatuminen on parantanut muiden puolueiden tahtia. Sosialidemokraattien Olaf Scholz pitää esillä rajoituksia Ukrainan aseelliseen tukemiseen ja näin puolue kelpaa taas monelle Wagenknechtin sekä vasemmistopuolue Linken aiemmalle kannattajalle.

Sosialidemokraattien kannatus onkin jälleen nousussa ja enää noin kahden prosenttiyksikön päässä siitä, että se ottaisi oikeistopopulistisen AfD:n paikan Saksan toiseksi suosituimpana puolueena.

Myös vihreät etenevät hyvin ja puolue on saanut ylivoimaisesti eniten uusia jäseniä Saksan puolueista viime aikoina. Tiedotusvälineissäkään Wagenknecht ei näy enää aivan entiseen malliin, koska hän ei ole enää samanlainen kiinnostava uusi tulokas kuin aiemmin.

Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja.

AVAINSANAT

Comments

Kolumni

EU arvioi yhteistyösopimustaan Israelin kanssa – jatkotoimia ei ole sovittu

EU käynnistää Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen arvioinnin ihmisoikeuksia koskevan pykälän osalta. Asiasta kertoi unionin ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas.

Hänen mukaansa Hollannin aloite asiasta sai selkeän enemmistön kannatuksen EU:n ulkoministerikokouksessa.

Kallas vaati myös Israelia sallimaan kaikkien avustusrekkojen pääsyn Gazaan.

Sopimuksen arviointi ei vielä tarkoita sopimuksen jäädyttämistä. EU ei ole myöskään kertonut, mitä se arvioinnin jälkeen tekee seuraavaksi.

EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimuksen tavoitteena on ollut luoda puitteet EU:n ja Israelin väliselle taloudelliselle ja poliittiselle yhteistyölle.

Se on helpottanut muun muassa kaupankäyntiä EU:n ja Israelin välillä.

European Union and Israel two flags together textile cloth fabric texture

European Union and Israel flag together realtions textile cloth fabric texture

Kolumni

EU mätki lisää pakotteita Venäjän varjolaivastolle

  • Talous
  • 20.05.2025
  • 15:02
  • (Päivitetty: 20.05. 14:56)

EU:n ulkoministerit vahvistivat tiistain kokouksessaan Venäjään kohdistuvan 17. talouspakotepakettinsa.

Pakotelistalle lisättiin lähes 200 uutta Venäjän varjolaivaston alusta. Tämän myötä pakotteiden piirissä olevien alusten määrä nousee 342:een.

Myös venäläinen öljyjätti Surgutneftegaz joutui pakotetoimien kohteeksi. Tämän lisäksi EU lisäsi listalle kymmeniä henkilöitä, yrityksiä tai yhteisöjä.

Ministereiden hyväksymää pakotepakettia on valmisteltu viikkoja EU:n sisällä.

EU:n ulkosuhteiden korkean edustajan Kaja Kallaksen mukaan EU valmistelee jo seuraaviakin pakotteita Venäjälle.

-  Työstämme uusia pakotteita. Mitä pidempään sota jatkuu, sitä tiukempi on vastauksemme, Kallas sanoi viestipalvelu X:ssä.

Russian oil tanker off the coast of Sakhalin.

Russian oil tanker off the coast of Sakhalin.

Kolumni

Syyrian uuden hallinnon onnenpäivä: EU alkaa purkaa pakotteitaan

  • Ulkomaat
  • 20.05.2025
  • 14:02
  • (Päivitetty: 20.05. 20:31)

EU seuraa Yhdysvaltojen esimerkkiä: jäsenmaat pääsivät sopuun Syyrialle asetettujen talouspakotteiden poistamisesta.

Toimien tarkoituksena on tukea sodan runtelemaa maata, jossa valtiota itsevaltaisesti hallinnut presidentti Bashar al-Assad syrjäytettiin vallasta viime vuoden lopulla.

Asiasta kertoivat ensin diplomaattilähteet uutistoimisto AFP:lle, ja sopimus julkistettiin tiistai-iltana Suomen aikaa.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR vetosi viime viikolla Syyrian vastaisista pakotteista luopumisen puolesta, jotta yhä useammat Syyriasta sotaa paenneet ihmiset voisivat palata Syyriaan.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti jo aiemmin tässä kuussa, että Yhdysvallat poistaa vuosikymmeniä voimassa olleet Syyriaan kohdistetut pakotteet.

PAKOLAISJÄRJESTÖ UNHCR kertoi viime viikolla, että Syyriaan on palannut ulkomailta puoli miljoonaa ihmistä sen jälkeen, kun al-Assadin hallinto kaatui joulukuussa.

UNHCR:n mukaan monet syyrialaiset ovat edelleen varovaisia kotiin palaamisessa, sillä Syyrian taloudellinen tilanne on huono. Syyriassa humanitaarinen kriisi on yli vuosikymmenen kestäneen sodan jäljiltä edelleen yksi maailman suurimmista. YK:n mukaan lähes 17 miljoonaa ihmistä eli noin 90 prosenttia väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.

Myös turvallisuustilanne vaikuttaa pakolaisten paluusuunnitelmiin. Maassa on puhjennut aika ajoin väkivaltaisuuksia uutta hallintoa tukevien joukkojen ja eri ryhmien välillä, ja myös Israel on tehnyt ainakin satoja iskuja Syyriaan.

Lähi-idässä jihadistiliikkeitä tukahduttamaan pyrkinyt Israel pitää Syyrian väliaikaishallintoa ääri-islamilaisena ja on tuhonnut Syyriassa maassa muun muassa al-Assadin kaudelta jääneitä asevarastoja.

Juttua muokattu klo 20:31. Muutettu aikamuoto, kun pakotepäätös varmistui.

Airplane landing at Damascus Syria airport mirrored in terminal

Aircraft landing at Damascus, Syria 3D rendering illustration. Arrival in the city with the glass airport terminal and reflection of jet plane. Travel, business, tourism and transport.

Kolumni

Tutkija: Israelia olisi helppo painostaa, mutta näistä syistä Gazaa ei ehditä auttaa

  • Ulkomaat
  • 20.05.2025
  • 13:45
  • (Päivitetty: 20.05. 13:43)

Kansainvälinen yhteisö ei todennäköisesti pysty pysäyttämään Israelin aikeita vallata Gazan kaistale. Tutkijan mielestä syitä tälle puuttumattomuudelle on paljon.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart huomauttaa, että Israelia olisi periaatteessa varsin helppo painostaa, mutta siihen ei ole ollut riittävää valmiutta.

-  Israel on pieni maa, joka on täysin riippuvainen ulkomaankaupasta. Gazan operaatiossa se on riippuvainen Yhdysvaltain antamasta sotilaallisesta tuesta, Stewart sanoo.

-  Lisäksi Israelille merkitsee paljon, että se on osa läntisten demokratioiden yhteisöä. Sitä siis kiinnostaa, mitä läntisessä maailmassa sanotaan, sillä on materiaalinen intressi ulkomaankaupan suhteen ja se tarvitsee sotilasapua.

VOIMAKKAAMPAA vastustusta ei silti ole Israelille tulossa.

-  On ensinnäkin suuri ymmärrys ylipäänsä Israelin tilanteelle Lähi-idässä ja sen turvallisuusuhille. Monissa Euroopan maissa painaa holokaustin varjo edelleen, eikä haluta painostaa Israelia, joka on ollut juutalaisille turvasatama.

-  Lisäksi monissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, vaikuttaa kristillinen sionismi. Esimerkiksi presidentti Donald Trumpia kannattavat evankelikaalikristityt katsovat, että Israelin tukeminen on Jumalan tahto.

-  Euroopassa maahanmuuttoa vastustavat etnonationalistit ja oikeistoradikaalipuolueet ovat ryhmittyneet Israelin tueksi, koska ne näkevät Israelin käyvän taistelua islamia, islamismia tai terrorismia vastaan.

YHDYSVALTAIN vastatoimilla olisi Stewartin mielestä nopein vaikutus.

-  Euroopan unionin vahva keino olisi jäädyttää EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimus, jonka perustana ovat ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittaminen.

-  Vielä järeämpi keino olisi asettaa Israel kauppasaartoon. EU on Israelin suurin kauppakumppani.

-  Mutta nämä asiat ovat EU:n yksimielisen päätöksenteon takana, eikä näytä todennäköiseltä, että kumpaakaan saataisiin tehtyä. On tiettyjä EU-maita, Unkari etunenässä, mutta myös Itävalta ja Tshekki, ja ne todennäköisesti estäisivät boikotit, kauppasaarrot tai assosiaatiosopimuksen jäädyttämisen.

SUOMI voisi Stewartin mielestä tukea tai ajaa sopimusjäädytystä, ja reagoida diplomaattisin keinoin.

-  Suomi voisi esimerkiksi kutsua suurlähettiläänsä Tel Avivista kotiin konsultaatiota varten tai kutsua Israelin suurlähettilään Helsingissä puhutteluun.

-  Palestiinan valtion tunnustamista voisi harkita. Se ei ole ratkaisu Gazan tilanteeseen, mutta osoittaa horisonttia kahden valtion malliin, joka on ollut Suomen politiikkana vuosikymmeniä.

-  Nämä olisivat osa tätä politiikan tekemisen skaalaa, jossa lähetetään viestejä.

Suomen valtiojohto vaati maanantaina loppua Gazan siviilien kärsimyksille.

KANSAINVÄLINEN rikostuomioistuin (ICC) on antanut pidätysmääräykset Israelin pääministeristä Benjamin Netanjahusta ja maan entisestä puolustusministeristä Yoav Gallantista. Heitä epäillään sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Gazan sodan aikana.

-  Jotta oikeudenkäynti etenisi, vaatisi se, että Netanjahu ja entinen ministeri luovutettaisiin oikeuden eteen. Sitä ei ole mahdollista tehdä, elleivät he mene sellaiseen maahan, joka suostuu sen tekemään.

-  Yksi tapa painottaa oikeudellisen tien merkitystä olisi osoittaa tukea kansainväliselle rikostuomioistuimelle tai esimerkiksi tukea sitä rahallisesti.

STEWART ARVIOI, ettei kansainvälinen yhteisö ehdi auttaa Gazaa sen asukkaiden kannalta ajoissa.

-  Tätä on tosi vaikea pysäyttää, ellei Israelia ei saada muuttamaan politiikkaansa uhkaamalla voimakkailla vastatoimilla.

-  Tämä on se pakki, mitä on. Yksi kansainvälisen järjestelmän ongelmista on, että ihmisten kärsimyksen pysäyttäminen reaaliaikaisesti on hyvin vaikeaa.

-  Herätään aivan liian myöhään ja odotettavissa olevat toimet ovat aivan liian vähäisiä. Toivon, että olen väärässä, mutta siltä se nyt näyttää.

Stewart huomauttaa, että Gazan tilanteen päätyminen nykytilanteeseen on seurausta länsimaiden kyvyttömyydestä ratkaista palestiinalaisten valtiotonta asemaa ja Israelin sotilasmiehityksen jatkumisesta palestiinalaisalueella.

Gazan sota on seurausta äärijärjestö Hamasin terrorihyökkäyksestä Israeliin lokakuussa 2023. Hyökkäyksessä kuoli yli 1  200 ihmistä, etupäässä Israelin kansalaisia. Hamas otti iskussa yli 240 panttivankia.

Teksti: STT / Mimma Lehtovaara

Heavily guarded border between Palestine and Israel

Streng bewachte Grenze zwischen Palästina und Israel

Kolumni

Unkarin ero kansainvälisestä rikostuomioistuimesta etenee

  • Ulkomaat
  • 20.05.2025
  • 12:01
  • (Päivitetty: 20.05. 12:03)

Unkarin parlamentti on hyväksynyt lain, joka käynnistää maan eroamisen Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta ICC:stä, kertovat uutistoimisto Reuters sekä puolalainen TVP.

Pääministeri Viktor Orbanin mielestä tuomioistuimesta on erottava, sillä siitä on tullut poliittinen. Irtautumisprosessi kestää Reutersin mukaan vuoden.

Orbanin hallitus ilmoitti eroamisesaikeistaan huhtikuussa sen jälkeen, kun Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu oli saapunut vierailulle Unkariin. Sotarikoksista Gazassa epäilty Netanjahu sai kutsun, vaikka hänestä on annettu ICC:n pidätysmääräys. Netanjahua syytetään sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Orbanin hallinnon kannalta merkittävämpää on, että myös Venäjän presidentistä Vladimir Putinista on ICC:n pidätysmääräys.

KANSAINVÄLINEN rikostuomioistuin perustettiin yli kaksikymmentä vuotta sitten asettamaan edesvastuuseen maiden johtajia tai henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet sotarikoksiin, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ​​tai kansanmurhaan.

Israel, Venäjä ja Yhdysvallat eivät ole ratifioineet tuomioistuimen perustamissopimusta.

Unkari kuuluu ICC:n perustajajäseniin. Vetäytyessään Unkarista tulisi ensimmäinen EU:n jäsenvaltio, joka on irtautunut tuomioistuimesta. ICC:hen kuuluu kaikkiaan 125 maata, eikä Unkarin vetäytyminen sinällään vaikuta tuomioistuimen toimintaan.

Putinista ICC antoi maaliskuussa 2023 pidätysmääräyksen, joka liittyi ukrainalaisten lasten pakkosiirtoihin miehitetyiltä Ukrainan alueilta Venäjälle. Viktor Orbanin ja Putinin välit ovat tunnetusti lämpimät.

Orban on myötäillyt Venäjän kantoja ja myös vieraillut Venäjällä tapaamassa Putinia huolimatta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.

HUNGARY - EU - POLITICS - PARLIAMENT

LKS 20250512 Hungarian Prime Minister Viktor Orban addresses his opening speech of the 'Conference of Speakers of the European Union Parliaments' in the parliament building in Budapest, Hungary, on May 12, 2025. The Conference of Speakers of European Union Parliaments is the highest forum for cooperation between European national parliaments, with the main function of defining the framework and strategic goals for interparliamentary cooperation. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / ATTILA KISBENEDEK