”Poliittiset vastustajat haluavat viedä viimeisetkin välineet reagoida” – AKT jyrähtää lakko-oikeudesta

Kuva Helsingin Vuosaaren satamasta.

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT korostaa, että lakko-oikeuden rajoittaminen on selkeä viesti vahvojen tavoitteesta rajoittaa heikompien oikeuksia.

AKT:n mielestä Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan julkaisema tutkimus on yksiselitteinen. Sen mukaan liki kaksi kolmasosaa eli runsas 61 prosenttia suomalaisista ei halua rajoittaa lakko-oikeutta missään oloissa. Suomalaiset pitävät lakko-oikeutta perusoikeutena.

Lakko-oikeus on suomalaisille perusoikeus ja tärkeä demokratian väline, liitto muistuttaa. Suomessa on lakkoiltu lyhyempien työpäivien sekä työntekijöiden sopimusoikeuksien puolesta.

– Niissä maissa, joissa on vahva ammattiyhdistysliike, hyvinvointi on tasaisesti jakautunutta ja myös heikommassa asemassa olevista kansalaisista huolehditaan. Lakko-oikeuden rajoittaminen on selkeä viesti vahvojen tavoitteesta rajoittaa heikompien oikeuksia.

”Lakkoihin ei ryhdytä kevein perustein.”

Halutaanko hallitusneuvotteluissa todella lähteä sille tielle, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kysyy.

– Kyse hallitusneuvottelijoiden halussa rajata lakko-oikeutta ei ole mistään muusta kuin siitä, että poliittiset vastustajat haluavat viedä työntekijöiltä viimeisetkin välineet reagoida, hän toteaa tiedotteessa.

– Julkisuudessa viljellään käsitystä, että ”aina ne ovat lakossa”, mikä ei pidä paikkaansa. Lakkoihin ei ryhdytä kevein perustein vaan aina viimeisenä keinona. Lakkojen ulkopuolelle myös rajataan turvallisuuteen, terveyteen ja huoltovarmuuteen liittyviä töitä, AKT:n järjestöpäällikkö Juha Häkkinen korostaa.

AKT MUISTUTTAA faktoista lakkojen suhteen. Liitto lakkoili ennen helmikuuta viimeksi palkkojen puolesta vuonna 2010. Sitä ennen AKT osallistui vuonna 2019 myötätuntolakkoon tukeakseen Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n työtaisteluita. Finnairin viime syksyn ulosmarssin lisäksi on ollut yksittäisten yritysten saartoja.

– Todellisuus lakkoherkkyydessä on tarua ihmeellisempää.

Häkkinen huomauttaa, että valtaosa suomalaisista on samaa mieltä AKT:n kanssa, eikä halua rajoittaa lakko-oikeutta missään olosuhteissa. Evan tutkimustulosten mukaan rajoittamista vastaan ovat erityisesti nuoret 18-25-vuotiaat jopa 69 prosentin osuudella.

– Lakko-oikeutta ei saa viedä tulevilta sukupolvilta.

PERINTEISESTI esimerkiksi Tanskassa on AKT:n mukaan ollut enemmän lakkoja kuin Suomessa.

– Myös Norja on pitkään mennyt ohi menetetyissä työpäivissä. Isossa kuvassa 1990-luvusta alkaen Suomen työtaistelujen määrä, kesto ja menetettyjen työpäivien määrä on vähentynyt.

Työehtosopimukset ovat se mekanismi, jolla solmitaan ja ostetaan työrauha, AKT muistuttaa.

– Jos ammattiliitto ei työehtosopimuksen rauettua saisi osoittaa kantaansa työtaistelulla, olisi Suomi pian EU:n ihmisoikeustuomioistuimessa ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n hampaissa.

Periaate yhdistymisvapaudesta on kirjattu ILO:n perustamissopimukseen. Lakko-oikeus tunnustettiin ILO:ssa jo vuonna 1927 nimenomaan osana yhdistymisvapautta.

POLIITTISET lakot ovat AKT:n mukaan hyvin harvinaisia, viimeksi niitä on ollut Suomessa vuonna 2018. Poliittisista lakoista on työtuomioistuimen ennakkoratkaisu vuodelta 1973. Silloin AKT vauhditti päivän lakolla työaikalain muutosta ja autoliikenteen lakisääteisiä taukoja.

Työtuomioistuin katsoi, ettei AKT:n eduskuntaan kohdistama painostustoimenpide rikkonut työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta.

– Päätös oli linjanveto siitä, että poliittisella lakolla on mahdollisuus puolustaa oikeuksia ja toimia silti lain ja työrauhavelvoitteen mukaan, liiton tiedotteessa todetaan.

Ilmailualan sovittelu ei edennyt, vääntö jatkuu tiistaina

Suomessa lentoliikenteen palveluita koskevaan työriitaan ei löytynyt tänään ratkaisua sovittelussa. Valtakunnansovittelijan toimisto kertoo viestipalvelu X:ssä, että sovittelua jatketaan huomenna aamukymmeneltä.

Ilmailualan Unioni IAU ja Palvelualojen työnantajat Palta ovat hakeneet ratkaisua lentopalvelujen työriitaan jo kuukausien ajan.

Työntekijät haluavat palkkaratkaisun, joka korvaisi heidän jo koronapandemian ajoilta periytyviä ansionmenetyksiään. Finnair on tänä aikana maksanut johtajistolleen miljoonabonuksia. Paltan mukaan henkilökunnan haluamiin palkankorotuksiin ei kuitenkaan ole varaa.

Lentoyhtiö Finnair on perunut kevään ja kesän aikana yli tuhat lentoa IAU:n työtaistelutoimien vuoksi.

Viimeksi yhtiö perui tältä päivältä noin sata lentoa lakkojen takia. Seuraava IAU:n lakko on tiedossa 16. heinäkuuta, ellei työriidassa saada sitä ennen sopua aikaan.

AVAINSANAT

Hyvinvointialueilla nolo pulma: Palkkaerot samoista töistä yhä satoja euroja

Palkkojen harmonisointi eli yhdenmukaistaminen venyy hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueen sisällä samaa työtä tekevien palkkaero yhtä vaativassa tehtävässä voi olla edelleen useita satoja euroja kuukaudessa.

Kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa, laki määräsi työnantajat harmonisoimaan eli yhdenmukaistamaan työntekijöidensä palkat kohtuullisen ajan sisällä. Nyt kahden ja puolen vuoden jälkeen useilla hyvinvointialueilla tehtävä on edelleen kesken.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueen sisällä samaa työtä tekevien palkkaero yhtä vaativassa tehtävässä voi olla edelleen useita satoja euroja kuussa.

Joillain alueilla palkkaero voi kestää vielä vuosia, mikä tarkoittaisi tuhansien eurojen menetyksiä joillekin työntekijöille.

SOSIAALIALAN korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian neuvottelujohtaja Tuomas Hyytinen sanoo, että vanhojen kuntayhtymien pohjalle perustetut hyvinvointialueet ovat hyvässä vaiheessa ja osassa niistä harmonisointi on käytännössä tehty jo.

Suurempien hyvinvointialueiden kohdalla harmonisoinnin odotetaan kuitenkin vievän vielä vuosia.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla (Pohde) sosiaalihuollossa harmonisointi ei ole edennyt vielä isompiin ryhmiin. Hidasteena Hyytisen mukaan on se, että tehtävänkuvia ei ole laadittu siellä lainkaan tai ne ovat ajastaan jäljessä.

-  Lähtökohta on, että samasta tehtävästä pitää maksaa sama palkka, ellei ole laillista perustetta olla maksamatta sitä. Jos me emme tiedä, onko tehtävä sama, se hankaloittaa kysymystä todella paljon.

Ennen hyvinvointialueille siirtymistä kuntien palveluksessa olleiden työntekijöiden tehtäväkohtaiset palkat vaihtelivat kunnittain. Nyt hyvinvointialueen sisällä saman vaatimustason tehtävissä työntekijöille tulisi maksaa samaa tehtäväkohtaista palkkaa. Palkat tulee korottaa ylimpään kyseisestä tehtävästä maksettavaan palkkaan.

Pohteen palvelussuhdepäällikkö Jari Partanen tunnistaa Hyytisen mainitseman epäkohdan, mutta hänen mukaansa palkkaharmonisoinnin edistyminen ei ole kiinni siitä.

PALKKOJEN harmonisointi laahaa myös ainakin Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha). Molemmilta hyvinvointialueilta kerrotaan STT:lle, että syynä on uuden valtakunnallisen palkkausjärjestelmän odottaminen.

Kun hyvinvointialueet aloittivat, molemmille alueille siirtyi henkilöstöä noin kahdestakymmenestä kunnasta.

-  Jokaisella on ollut oma palkkausjärjestelmä, kun ovat olleet itsenäisiä toimijoita. Koska soten uusi palkkausjärjestelmäuudistus on ollut tiedossa koko hyvinvointialueiden olemassaolon ajan, emme ole lähteneet tekemään mitään väliaikaisia ratkaisuja, Jari Partanen sanoo.

Partasen mukaan tehtävien keskinäiset vaativuudet ja palkkatasot määritetään osana uutta palkkausjärjestelmää.

KUN ALUEET aikoinaan perustettiin, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyi kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta (KVTES) sote-sopimuksen piiriin.

Hyvinvointialueilla sovellettavaan sote-sopimukseen on tällä hetkellä valmisteilla uusi tasopalkkajärjestelmä.

Uuden palkkausjärjestelmän valmistuminen on siirtynyt useaan otteeseen, mikä on samalla venyttänyt hyvinvointialueiden harmonisoinnin saavuttamisen takarajaa.

-  Sote-sopimuksen palkkausjärjestelmän piti tulla alun perin käyttöön viime vuoden loppuun mennessä. Sitten sitä siirrettiin ensin puoli vuotta tämän vuoden kesäkuun alkuun ja sitten toisen kerran nyt vielä puoli vuotta eteenpäin, Jari Partanen sanoo.

Palkkausjärjestelmäuudistuksen on Partasen mukaan tarkoitus valmistua loppusyksystä.

Partasen arvio on, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstön kohdalla palkkojen lopullinen harmonisointi olisi mahdollista saavuttaa Pohteessa aikaisintaan vuonna 2027.

PIRKANMAALLA päätettiin viime vuoden lopussa, että palkkaharmonisoinnin tulee olla saavutettuna viimeistään vuoteen 2028 mennessä. Alun perin harmonisoinnin oli tarkoitus olla hyvinvointialueella valmiina tänä vuonna.

-  Me olemme nyt yhdenmukaistaneet tehtävistä maksettavia palkkoja sen mukaan, mitä on pystytty. Mutta sitten nämä portaat, eli kuinka suuria eroja eri vaativuustasojen välille rakentuu, siitä me emme tosiaan vielä tiedä, koska se selviää vasta valtakunnan tason ratkaisujen pohjalta, sanoo Pirhan henkilöstöjohtaja Aija Tuimala.

-  Tämä on myös ollut ohje Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) suunnasta meille, että ei kannata lähteä rakentamaan nyt uutta järjestelmää.

Pirkanmaan hyvinvointialueella palkkoja on pystytty kahden ja puolen vuoden aikana kuitenkin tasoittamaan harmonisointiin tarkoitetuilla paikallisilla erillä.

Sosiaalialan korkeakoulutettuja edustavan Hyytisen mukaan vuonna 2022 sovittiin palkkaohjelmasta, jossa hyvinvointialueille jaetaan paikallisia eriä, joista osa tulee kohdentaa suoraan palkkaharmonisointiin.

Hyytinen kertoo, että harmonisointiin käytettävät erät käytetään loppuun nyt kesällä 2025.

-  Tämän jälkeen työnantajan pitää ikään kuin omalla rahalla lakisääteisen velvollisuuden perusteella harmonisoida, jos on vielä harmonisoitavaa, Hyytinen huomauttaa.

PIRHAN henkilöstöjohtaja Aija Tuimalan mukaan on valitettavaa, että palkkojen yhdenmukaistaminen venyy näin pitkälle.

-  Laissa ei ole todettu, missä ajassa harmonisointi pitää tehdä. Tärkeintä on ollut, että on suunnitelma, jonka mukaan edetään. Kyllä tässä oli ajatus ja ehkä kuvitelma, että kansalliset raamit olisi saatu aikaisemmin ja harmonisointi olisi jo pidemmällä, Tuimala sanoo.

Koska lainsäädännössä ei määrätty tarkkaa takarajaa yhdenmukaistamisen toteuttamiselle, on vaikea määritellä, missä ajassa hyvinvointialueiden olisi kohtuullista saada asia maaliin.

-  Jokainen ammattiliitto arvioi itse omalla kohdallaan, missä vaiheessa haluaa ryhtyä asiaan tarkemmin puuttumaan. Onko aika nyt vai joskus myöhemmin? Se on vähän vaikea kysymys, mikä on kohtuullinen aika, sanoo Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin juristi Riitta Saarikoski.

Lisäksi Saarikoski huomauttaa, että jokaisen hyvinvointialueen tilanne on erilainen, minkä vuoksi asiaa on hankala arvioida valtakunnallisesti.

Sosiaalihuollon puolelta Hyytinen arvioi, että mikäli harmonisointi on vielä kesken esimerkiksi parin kuukauden päästä, täytyy pohtia, pitääkö tapauksia lähteä viemään eteenpäin.

Hyytinen muistuttaa, että viime kädessä tuomioistuin käsittelee tapauksia, mutta tavoitteena on, että harmonisoinnin aikataulusta päästäisiin neuvotteluratkaisuihin hyvinvointialueilla.

-  Pitää muistaa, että nämä ovat velvoittavia määräyksiä. Aikataulua ei voi venyttää aivan loputtomasti. Sama palkka samasta työstä on kuitenkin sellainen työoikeudellinen periaate, josta ei kovinkaan helposti voi luistaa, Hyytinen sanoo.

Teksti: STT / Anni Oikarinen

Finnair perunut tältä päivältä noin 100 lentoa – työriidan sovittelu jatkuu

Lentoyhtiö Finnair on perunut tältä päivältä noin 100 lentoa Ilmailualan Unioni IAU:n työtaistelutoimien vuoksi.

Yhtiön mukaan peruutuksilla on vaikutusta noin 7  200 asiakkaan matkasuunnitelmiin.

Finnairin viestinnästä kerrottiin lauantaina, että alun perin yhtiön oli tarkoitus lentää tänään noin 330 lentoa.

IAU on ilmoittanut työtaistelutoimista myös 16., 18., 21. ja 23. heinäkuuta.

Finnair on kevään ja kesän aikana perunut yhteensä yli tuhat lentoa IAU:n lakkojen vuoksi.

IAU ja Palvelualojen työnantajat Palta jatkavat lentoliikenteen palveluja koskevan työriidan sovittelua tänään valtakunnansovittelijan johdolla.

AVAINSANAT

Taas tuli umpikuja ilmailualan neuvotteluissa

Palvelualojen työnantajat Palta sanoo torpanneensa ilmailualan tänään jättämän vastaehdotuksen alan työehtosopimukseksi.

Työnantajapuoli kertoi eilen työntekijöille oman tarjouksensa, ja tänään siihen saatu vastaus on Paltan mielestä ”mahdoton hyväksyä”.

Ilmailualan Unionin IAU:n pyytämä palkankorotustaso olisi työnantajan mielestä merkittävästi tämän kevään yleistä linjaa kalliimpi.

Palta vakuuttaa tiedotteessa yrittävänsä yhä etsiä sovintoratkaisua ensi viikon neuvotteluissa. Työriidan sovittelua jatkuu maanantaina 7.7.

Finnair on perunut tänään työnseisausten takia noin 80 lentoa. Myös neuvottelumaanantaille on luvassa työtaistelutoimia, jotka aiheuttavat Finnairin mukaan sadan lennon peruutukset.

AVAINSANAT

Lentomatkustajilla taas peruutuspäivä, lakot jatkuvat

Edellinen ilmailualan työtaistelupäivä nähtiin keskiviikkona.

Ilmailualan Unionin IAU:n lakko haittaa lentoliikennettä perjantaina – Finnair peruu noin 80 lentoa.

Yhtiön mukaan peruutukset vaikuttavat noin 8  000 asiakkaan matkasuunnitelmiin.

IAU:n ja Palvelualojen työnantajien Paltan välistä työriitaa soviteltiin eilen, mutta riitaan ei saatu ratkaisua.

Työriitaan haetaan seuraavan kerran ratkaisua sovittelupöydässä maanantaina. IAU on jättänyt lakkovaroituksen myös maanantaille. IAU on ilmoittanut työtaistelutoimien jatkuvan tarvittaessa useina päivinä tulevilla viikoilla.

AVAINSANAT