VALIKKO

Poliisitiedot: Näin Kankaanpään äärioikeistoryhmä vajosi satanismin ja terrorismi-ihailun syövereihin // SISÄLTÄÄ OIKAISUN

Kuvakaappaus ryhmän videolta poliisin esitutkintamateriaalista.
  • Kotimaa
  • 22.08.2024
  • 19:34
  • (Päivitetty: 23.08. 12:28)

Kankaanpäässä toiminut ja räjähdysaineita kerännyt äärioikeistoryhmä sai rauhassa radikalisoitua vuosien ajan. Joukko otti mallia ulkomaisilta satanistinatseilta – ja tutkinnassa löytyi kuvamateriaalia jopa eläinuhreista.

Kun tänä kesänä Kankaanpään terrorismioikeudenkäynnin alkaessa julkaistua poliisin esitutkintamateriaalia lukee, moni asia näyttää jälkeenpäin selkeältä kehityskululta.

Merkkejä satakuntalaisten nuorten miesten uusnatsiryhmän ihanteista ja toimintamalleista oli havaittavissa jo lähes vuosikymmen sitten, ja radikalisoituminen näyttää edenneen tuttuja polkuja ulkomaisten esikuvien ja verkostojen innoittamana.

VUODEN 2015 kesällä nuori suomalaismies julkaisi sosiaalisessa mediassa useita kuvia, joissa joukko täkäläisiä skinheadeja kokoontui viettämään aikaa yhdessä.

Miehen samana vuonna tekemien somepäivitysten mukaan Suomeen olisi perustettu militantti, ukrainalaislähtöisen Misanthropic Division -äärioikeistoryhmän haara. Kuvissa ryhmä kokoontui juhannustunnelmissa.

Nyt monet näistä kuvista löytyvät poliisin esitutkintamateriaalista.

Syyttäjän mukaan nyt Kankaanpää-oikeudenkäynnissä syytetyt miehet johtivat Suomen Misanthropic Divisionia. Kuulusteluissa nämä kiistivät asian.

Esitutkintamateriaalissa ollut kuva väitetystä Misanthropic Divisionin Suomi-ryhmästä.


DIVISIONISTA alkuvaiheen kuvia julkaissut mies ei enää aikoihin ole ollut kankaanpääläisryhmässä mukana, eikä hän kuulu nyt tutkinnassa epäiltyihin ihmisiin. Hän sai nimittäin lähteä joukosta – jäätyään poliisin haaviin jo syksyllä 2015.

Tuolloin poliisi otti hänet Helsingissä kiinni junasta. Hänellä oli mukanaan laiton ase, räjähteitä sekä Misanthropic Divisionin Suomen-osaston tavaraa. Itseään militantiksi kuvaillut mies oli menossa Poriin, muttei kertonut poliisille tarkalleen miksi. Kyse oli kuitenkin kankaanpääläisryhmän tapaamisesta.

Esitutkintapöytäkirjan mukaan tämän jälkeen yksi nyt pääsyytettyinä olevista miehistä sai ulkomaisilta aateveljiltään ohjeita, ja potki kiinnijääneen pois kankaanpääläisryhmästä. Hänhän ei ollut edes samalta paikkakunnalta kotoisin.

Ulkomailta tulevat neuvot ja verkottuminen suuren maailman pientoimijoihin olivatkin kankaanpääläisille ilmeisen tärkeitä. Syytetyt pitivät yhteyttä kansainväliseen äärioikeistoon erityisesti Telegramissa. He kuuluivat moniin Siege-kulttuuria ja akselerationismia verkossa levittäviin ryhmiin.

Toimintaansa ryhmä otti mallia myös jihadismista. Poliisi löysi esitutkinnassa kuvan, jossa yksi syytetyistä poseerasi kahden muun kanssa White Jihad -pantojen kanssa.

Pääepäillyt olivat innostuneet okkultismista ja erityisesti Order of Nine Angels -satanismisuuntauksesta.

Kotimaassa ryhmä piti yhteyttä erilaisiin äärioikeiston skiniryhmiin etenkin kamppailu-urheilun ja musiikkiharrastuksen kautta.

ESITUTKINTA-AINEISTON mukaan pääepäillyt olivat vähitellen innostuneet myös okkultismista ja erityisesti Order of Nine Angels (ONA) –satanismisuuntauksesta, joka liittyy jokaiseen Suomen viime aikojen äärioikeisto-terrorismiepäilyyn.

Kankaanpään syytettyjen keskusteluryhmä kutsui itseään Vihtu Nexioniksi. Nexion viittaa ONA:n ”soluihin” ja Vihtu on ryhmän jäsenten käyttämä nimi asuinpaikastaan.

Takavarikoimansa päiväkirjan, ryhmän jäsenten tatuointien sekä löytämiensä
alttareiden, okkultististen piirrosten ja rituaalimaisten eläinuhrauskuvien- ja videoiden perusteella poliisi epäilee syytettyjen kiinnostuneen ONA:sta ja seuranneen sen rituaalipolkua. Syytetyt ovat kiistäneet tämän.

Kaikkiaan tapauksessa epäillyt rikokset sijoittuvat vuosille 2018-2023. Poliisi alkoi alun perin vuonna 2019 tutkia juttua pelkkänä räjähde- ja aserikosepäilynä.

Vain kahta ryhmän jäsentä syytetään nyt terrorismirikoksista, kumpaakin kouluttautumisesta ja toista terroristisessa tarkoituksessa tehdystä räjähderikoksesta. Syytekohtia tapauksessa on lähemmäs 30.

Kankaanpää-tapauksen oikeuskäsittely jatkuu syyskuun puolenvälin jälkeen. Viimeinen istuntopäivä on lokakuussa.

OIKAISU:

Jutussa kerrottiin, että esitutkintamateriaalin mukaan poliisi arveli löytäneensä tutkinnan yhteydessä eräältä tietokoneelta yli sata sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaa kuvaa lapsista ja lasten kanssa esiintyvistä hahmoista. Lisäksi poliisi kertoi löytäneensä kuvia ”ihmisten ja eläimen välisestä aktista, joissa henkilön iästä ei ole päästy varmuuteen”.

Kun poliisi kysyi yhdeltä ryhmäläiseltä asiasta, hän kiisti ladanneensa kuvia ja arveli, että materiaali olisi jotenkin ilmestynyt koneelle 3d-tulostettavien aseiden ohjetiedostojen mukana.

Poliisi ei kuitenkaan epäile ketään ryhmäläistä teosta eikä syyttäjä nostanut kuvista syytettä. Poliisin mukaan asiassa tehtiin prosessivirhe, ja kysytyt kuvat liittyvät kokonaan toiseen tutkintaan, eivätkä tähän tapaukseen.

Ryhmän puolustuksen mukaan mitään tällaista materiaalia ei ole ollut epäiltyjen laitteilla.

MUUTOKSET:

Juttua korjattu 23.8. klo 10:59, 11:22 ja 11:49.
Lisätty oikaisu siitä, ettei poliisi epäillyt eikä syyttäjä nostanut syytettä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavista kuvista, ja kyse oli tutkinnassa tehdystä prosessivirheestä.
Poistettu virheellinen sanamuoto ”syytetty” ja ”epäilty” ja ”tietokoneen omistaja”, ja lisätty poliisin ilmoitus siitä että löytö liittyi toiseen tutkintaan eikä terrorismioikeudenkäyntiin.
Demokraatti pahoittelee väärän ja virheellisen tiedon päätymistä julkaistuun juttuun.

AVAINSANAT

Norppien pyydyskuolemat lisääntyneet Saimaalla – ”Tämä on salakalastusta, jota norppakanta ei kestä”

Saimaannorppa on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Viime vuonna Metsähallitus arvioi sen kannaksi 530 yksilöä.

Viikonloppuna veneilijä löysi Pitkällä Pihlajavedellä katiskaan hukkuneen erittäin uhanalaisen saimaannorpan kuutin. Kyseessä on vuoden yhdeksäs Metsähallituksen tietoon tullut pyydyskuolema.

Kymmenen edellisen vuoden aikana keskimäärin kuusi norppaa on kuollut vuodessa pyydyksiin. Metsähallituksella ei ole tietoa siitä, mistä kasvu tämän vuoden pyydyskuolemissa johtuu.

Verkkokalastus oli Saimaalla keväällä lyhyen aikaa täysin sallittua, ennen kuin hallitus pääsi sopuun norpan suojeluun tähtäävistä kalastusrajoituksista. Tänä aikana verkkokuolemat eivät kuitenkaan merkittävästi kasvaneet.

Kuolleita norppia on tullut kaiken kaikkiaan tietoon tänä vuonna 37. Pesään kuutteja kuoli 14, ja kaksi on löydetty rannan lähettyviltä kuolleina kellumasta. Lisäksi talvella kuolleita nuoria ja varttuneempia norppia on löytynyt 12.

Saimaannorppien todellinen kuolleisuus on todennäköisesti lähes kolme kertaa havaittua suurempaa. Arvioiden mukaan myös pyydyskuolemia voi tapahtua jopa kolme kertaa enemmän kuin tiedetään.

WWF Suomen suojelukoordinaattori Ismo Marttinen kertoo STT:lle, että norppakanta on hieman kasvanut, joten tilastollinen todennäköisyys pyydyskuolleisuuteenkin kasvaa. Pyydyksiin kuolleet ovat kuitenkin aina ihmisen aiheuttamia ja niin sanotusti turhia kuolemia.

SAIMAAN kalastusrajoituksilla määritellään sallitut alueet, pyyntitavat ja -ajat sekä pyydystyypit. Pyydyksiin on merkittävä muun muassa asettajan yhteystiedot.

Viimeisin löytynyt kuutti hukkui alueella laittomaan löysänieluiseen katiskaan. Kuusi pyydyskuolemaa tapahtui rajoitusten mukaisissa talviverkoissa ja yksi kuolema rysässä, jonne norppa pääsi estokalterien lävitse.

- Edellinen katiskakuolema oli epäselvä, sillä pyydys löytyi asetusalueen ulkopuolelta. Siinäkin kuitenkin rikottiin lakia, kun pyydyskuolemasta ei ilmoitettu Metsähallitukselle, Metsähallituksen Luontopalvelujen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski kertoo STT:lle.

Sekä WWF:n että Metsähallituksen mukaan yksi merkittävä ongelma alueella ovat laittomat pyydykset.

- Tässä on salakalastuksesta kysymys, ja sitä saimaannorppakanta ei siedä, Marttinen sanoo.

LAITTOMIIN pyydyksiin kuolleita norppia koskevaa tietoa on Metsähallitukseenkin kertynyt vuosien varrella, mutta niiden määrää ei ole tilastoitu erikseen. Viime vuosina tietoon on tullut lähes vuosittain laittomaan pyydykseen kuollut saimaannorppa.

Valtaosa hukkuneista norpista jää myös tavallisten vapaa-ajankalastajien pyydyksiin. Löysänieluisenkin katiskan heittämistä omaan mökkirantaan ei pidetä suurena rikkeenä, Marttinen harmittelee.

Kaikki kalastajat eivät ole tietoisia rajoituksista. On myös mahdollista, että pyydys lähtee sääolojen vuoksi liikkeelle ja päätyy väärään paikkaan. Asettajan vastuulla on kuitenkin tarkistaa pyydykset ja varmistaa, että ne pysyvät paikallaan.

Laittomiin pyydyksiin kuolleet norpat tulevat tietoon lähes poikkeuksetta sivullisten ilmoitusten kautta. Myöskään kaikkiin laillisiin pyydyksiin kuolleet norpat eivät välttämättä tule viranomaisten tietoon.

- Tätä käsitystä tukee se, että osa pyydyskuolemista tunnistetaan vasta ruumiinavauksessa. Ilmoittamatta jättämisen taustalla voi olla monenlaisia syitä, joista yksi voi olla huoli kalastukseen kohdistuvista lisärajoituksista, Alakoski arvioi.

METSÄHALLITUS valvoo osaltaan pyydyksiä ja niiden asetustenmukaisuutta. Kesäaikaan kalastuksenvalvojat tarkastavat pyydyksiä ja jättävät valvontamerkkejä, joista selviää pyydyksen asianmukaisuus. Myös kalavesien omistajat eli osakaskunnat valvovat kalastusta.

Havaituista puutteista tehdään tarvittaessa rikosilmoitus. Rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisista kertoo STT:lle, että rikosilmoituksia laittomista pyydyksistä on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana tullut keskimäärin 1-5 vuodessa.

Yleisin tutkittava rikosnimike on kalastusrikkomus. Jos laittomasta pyydyksestä löytyy kuollut norppa, tutkitaan tapausta myös luonnonsuojelurikoksena.

Viime viiden vuoden aikana yksikään tapaus ei ole Itä-Suomen poliisin alueella päätynyt syyttäjälle. Kaakkois-Suomen poliisista ei vastattu STT:n tiedusteluun.

RIKOSYLIKOMISARIO Pohjolainen kertoo, että Itä-Suomessa on ollut tapauksia, joissa väärässä paikassa olleen tai muuten asetusten vastaisen pyydyksen asettajaa on voitu sakottaa, mutta tämä on poikkeuksellista.

Pohjalaisen mukaan lähestulkoon kaikki laittomat pyydykset ovat olleet merkitsemättömiä. Jos rikoksesta ei epäillä ketään, voidaan esitutkinta keskeyttää.

Suojelukoordinaattori Marttinen penää kulttuurinmuutosta salakalastukseen ja tietoisuuden lisäämistä.

Metsähallituksen mukaan valvonnasta keskustellaan usein kalastusasiantuntijoiden kanssa ja toiveita ammattimaisen valvonnan lisäämisestä, kuten ympärivuotisesta erätarkastajasta, on ollut. Toistaiseksi ei ole tiedossa, että valvonta kiristyisi ainakaan lähitulevaisuudessa.

STT/Laur Forsén

AVAINSANAT

Lakisääteisetkään määräajat eivät pidä: Työttömien uuden yleistuen käsittely ruuhkautunut

Suomessa oli toukokuun lopussa 325 300 työtöntä työnhakijaa, mikä on lähes 18 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Työttömien yleistukihakemusten käsittely on pahasti ruuhkautunut. Kelasta kerrotaan, että ruuhkat koskevat uusia hakemuksia.

Kelan mukaan uusien yleistukihakemusten keskimääräinen käsittelyaika on noin 34 päivää. Näin osassa hakemuksista lakisääteinen 30 päivän enimmäiskäsittelyaika ylittyy usealla päivällä.

Yleistukilain mukaan Kelan on annettava päätös työttömyysetuudesta viimeistään 30. kalenteripäivänä hakemuksen saapumisesta.

Yleistuki korvasi Kelan työmarkkinatuen ja peruspäivärahan toukokuun alussa.

KELAN MUKAAN keskeinen syy hakemusmäärien kasvuun on työttömyyden lisääntyminen. Muiksi syiksi käsittelysumaan sanotaan tiedotteessa opiskelijoiden valmistuminen ja ansiopäivärahakausien päättyminen.

Petteri Orpon (kok.) hallitus on tehnyt merkittäviä heikennyksiä ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoon, määrään ja ehtoihin. Kun työtön putoaa ansiosidonnaisen piiristä, hänen pitää hakea yleistukea.

Kela pahoittelee ruuhkautumista ja kertoo, että käsittelyaikojen odotetaan lyhenevän lähiviikkoina.

– Varaudumme aina kesäaikaan ruuhkiin hakemuskäsittelyssä muun muassa tekemällä ylitöitä ja palkkaamalla kesätyöntekijöitä. Arvioimme tilanteen helpottavan viimeistään kesäkauden lopussa, kommentoi Kelan ratkaisukeskuksen päällikkö Tiina Ahponen tiedotteessa.

Kelan mukaan yleistuen jatkohakemukset käsitellään normaalissa ajassa eli tällä hetkellä alle 7 päivässä.

 

AVAINSANAT

Korkein oikeus: Vastaamo-jutun seitsemän vuoden tuomio pysyy – Tekijä karkuteillä

Psykoterapiakeskus Vastaamon toimipiste Helsingissä tammikuussa 2021.
  • Kotimaa
  • 13.07.2026
  • 15:01
  • (Päivitetty: 13.07. 16:34)

Korkein oikeus hylkäsi maanantaina Aleksanteri Kivimäen, 28, valituslupahakemuksen Vastaamo-jutussa. Hovioikeuden vapauttama Kivimäki on etsintäkuulutettu.

Koska hakemus hylättiin, hovioikeuden tuomio jää pysyväksi.

Helsingin hovioikeus korotti helmikuussa käräjäoikeuden määräämää rangaistusta ja tuomitsi Kivimäen 6 vuodeksi ja 11 kuukaudeksi vankeuteen muun muassa törkeästä tietomurrosta, törkeistä kiristyksistä ja törkeistä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisistä.

Oikeuden mukaan Kivimäki tunkeutui marraskuussa 2018 Psykoterapiakeskus Vastaamon tietojärjestelmään ja latasi sen potilastietokannan. Tämän jälkeen Kivimäki julkaisi internetissä yhteensä noin 33 000:n potilastietokannassa olleen ihmisen tiedot.

Uhreilta vaadittiin lunnaita muun muassa psykoterapian käyntitietojen levittämisen uhalla.

HOVIOIKEUS vapautti Kivimäen syksyllä odottamaan oikeuden päätöstä. Helsingin poliisin viestinnästä kerrottiin STT:lle maanantaina iltapäivällä, että Itä-Uudenmaan poliisi on etsintäkuuluttanut Kivimäen ”rikosseuraamusviraston virka-avun johdosta”.

Etsintäkuulutuksesta kertoi aiemmin muun muassa Yle. Kivimäen puolustusasianajaja Peter Jaari arvioi Ylelle maanantaina, että Kivimäki on ulkomailla.

Otsikkoa ja juttua päivitetty poliisin tiedoilla Kivimäestä klo 16.34.

AVAINSANAT

Supo varoittaa: Venäjä vaanii suomalaisfirmojen haavoittuvuuksia

  • Kotimaa
  • 13.07.2026
  • 13:24
  • (Päivitetty: 13.07. 15:29)

Suojelupoliisi ja sotilastiedustelu varoittavat suomalaisyrityksiä Venäjän FSB:n tänne tekemästä verkkovakoilusta ja murtoyrityksistä. Ulkoministeriö aikoo kutsua Venäjän lähettilään puhutteluun asiasta.

Supon tiedotteen mukaan hyökkäyksissä hyödynnetään huonosti suojattuja reitittimiä ja muita haavoittuvia verkkolaitteita.

Supon varoitus koski ensisijaisesti yritystason verkkolaitteita. Varoitus ei koske tavallisten kansalaisten reitittimiä, joista on varoitettu jo aiemmin.

Varoituksen mukaan FSB:n kyberhyökkäysten kohteena ovat erityisesti kriittiseen infrastruktuuriin kuuluvat laitokset, kuten energia-ala ja puolustusteollisuus.

Varoituksessa mainitaan FSB:n 16. keskus, joka tekee kybertoimintaa lukuisilla eri nimillä.

Suomen viranomaiset suosittelevat, että yritykset käyttävät vahvoja salasanoja ja SNMP:n versiota 3, poistavat käytöstä Cisco Smart Install -ominaisuuden ja rajoittavat verkon reunalaitteiden hallintayhteyksiä internetistä.

MAANANTAINA Yhdysvaltain puolustusministeriö julkaisi monen muun maan kanssa yhteisen ohjeistuksen kriittisillä aloilla toimiville yrityksille turvata reitittimensä FSB:n kampanjoita vastaan.

Suomikin mainittiin yhdysvaltalaisministeriön alaisen kansallisen turvallisuusviraston NSA:n julkaisussa. Suomen lisäksi mukana Pohjoismaista olivat Ruotsi ja Tanska sekä muiden muassa Britannia, Italia, Kanada ja Uusi-Seelanti.

SUOMI on monien muiden Euroopan maiden tapaan kutsunut nyt Venäjän suurlähettilään puhutteluun toiminnan takia.

Suomi tuomitsee Venäjän haitallisen kybertoiminnan ja kybertoimintaympäristön väärinkäytön, ulkoministeri Elina Valtonen sanoo viestipalvelu X:ssä.

 

AVAINSANAT

Luke: Puolukkaa ja mustikkaa riittää – lakkasato on vaikeampi ennustettava

Mustikasta ja puolukasta saadaan Suomessa tänä vuonna hyvä sato, kertoo Luonnonvarakeskus eli Luke alkukesän havaintojensa perusteella.

Mustikan sadon ennakoidaan olevan hyvä etenkin maan eteläosissa, muualla maassa tavanomainen tai hiukan sitä parempi.

Lämpimät touko- ja kesäkuun jaksot aikaistivat mustikoiden kypsymistä.

PUOLUKKA ei ole vielä kypsynyt, mutta senkin sadon arvioidaan olevan koko maassa hyvä.

Suomuurain eli lakka taas tuottanee tavanomaista vaihtelevamman sadon, koska kukinnan aikaiset olosuhteet ovat pääsatoalueilla olleet pölyttäjille heikohkot. Joillain tutkituilla aluilla pölytys näytti epäonnistuneen täysin, toisilla taas tavanomaisesti.

Luke arvioi, että puustoiset suot ovat tänä kesänä monella paikkakunnalla parempia lakkamaita kuin perinteiset aavat alueet.

AVAINSANAT