Poliisitiedot: Näin Kankaanpään äärioikeistoryhmä vajosi satanismin ja terrorismi-ihailun syövereihin // SISÄLTÄÄ OIKAISUN

Kuvakaappaus ryhmän videolta poliisin esitutkintamateriaalista.

Kankaanpäässä toiminut ja räjähdysaineita kerännyt äärioikeistoryhmä sai rauhassa radikalisoitua vuosien ajan. Joukko otti mallia ulkomaisilta satanistinatseilta – ja tutkinnassa löytyi kuvamateriaalia jopa eläinuhreista.

Kun tänä kesänä Kankaanpään terrorismioikeudenkäynnin alkaessa julkaistua poliisin esitutkintamateriaalia lukee, moni asia näyttää jälkeenpäin selkeältä kehityskululta.

Merkkejä satakuntalaisten nuorten miesten uusnatsiryhmän ihanteista ja toimintamalleista oli havaittavissa jo lähes vuosikymmen sitten, ja radikalisoituminen näyttää edenneen tuttuja polkuja ulkomaisten esikuvien ja verkostojen innoittamana.

VUODEN 2015 kesällä nuori suomalaismies julkaisi sosiaalisessa mediassa useita kuvia, joissa joukko täkäläisiä skinheadeja kokoontui viettämään aikaa yhdessä.

Miehen samana vuonna tekemien somepäivitysten mukaan Suomeen olisi perustettu militantti, ukrainalaislähtöisen Misanthropic Division -äärioikeistoryhmän haara. Kuvissa ryhmä kokoontui juhannustunnelmissa.

Nyt monet näistä kuvista löytyvät poliisin esitutkintamateriaalista.

Syyttäjän mukaan nyt Kankaanpää-oikeudenkäynnissä syytetyt miehet johtivat Suomen Misanthropic Divisionia. Kuulusteluissa nämä kiistivät asian.

Esitutkintamateriaalissa ollut kuva väitetystä Misanthropic Divisionin Suomi-ryhmästä.


DIVISIONISTA
alkuvaiheen kuvia julkaissut mies ei enää aikoihin ole ollut kankaanpääläisryhmässä mukana, eikä hän kuulu nyt tutkinnassa epäiltyihin ihmisiin. Hän sai nimittäin lähteä joukosta – jäätyään poliisin haaviin jo syksyllä 2015.

Tuolloin poliisi otti hänet Helsingissä kiinni junasta. Hänellä oli mukanaan laiton ase, räjähteitä sekä Misanthropic Divisionin Suomen-osaston tavaraa. Itseään militantiksi kuvaillut mies oli menossa Poriin, muttei kertonut poliisille tarkalleen miksi. Kyse oli kuitenkin kankaanpääläisryhmän tapaamisesta.

Esitutkintapöytäkirjan mukaan tämän jälkeen yksi nyt pääsyytettyinä olevista miehistä sai ulkomaisilta aateveljiltään ohjeita, ja potki kiinnijääneen pois kankaanpääläisryhmästä. Hänhän ei ollut edes samalta paikkakunnalta kotoisin.

Ulkomailta tulevat neuvot ja verkottuminen suuren maailman pientoimijoihin olivatkin kankaanpääläisille ilmeisen tärkeitä. Syytetyt pitivät yhteyttä kansainväliseen äärioikeistoon erityisesti Telegramissa. He kuuluivat moniin Siege-kulttuuria ja akselerationismia verkossa levittäviin ryhmiin.

Toimintaansa ryhmä otti mallia myös jihadismista. Poliisi löysi esitutkinnassa kuvan, jossa yksi syytetyistä poseerasi kahden muun kanssa White Jihad -pantojen kanssa.

Pääepäillyt olivat innostuneet okkultismista ja erityisesti Order of Nine Angels -satanismisuuntauksesta.

Kotimaassa ryhmä piti yhteyttä erilaisiin äärioikeiston skiniryhmiin etenkin kamppailu-urheilun ja musiikkiharrastuksen kautta.

ESITUTKINTA-AINEISTON mukaan pääepäillyt olivat vähitellen innostuneet myös okkultismista ja erityisesti Order of Nine Angels (ONA) –satanismisuuntauksesta, joka liittyy jokaiseen Suomen viime aikojen äärioikeisto-terrorismiepäilyyn.

Kankaanpään syytettyjen keskusteluryhmä kutsui itseään Vihtu Nexioniksi. Nexion viittaa ONA:n ”soluihin” ja Vihtu on ryhmän jäsenten käyttämä nimi asuinpaikastaan.

Takavarikoimansa päiväkirjan, ryhmän jäsenten tatuointien sekä löytämiensä
alttareiden, okkultististen piirrosten ja rituaalimaisten eläinuhrauskuvien- ja videoiden perusteella poliisi epäilee syytettyjen kiinnostuneen ONA:sta ja seuranneen sen rituaalipolkua. Syytetyt ovat kiistäneet tämän.

Kaikkiaan tapauksessa epäillyt rikokset sijoittuvat vuosille 2018-2023. Poliisi alkoi alun perin vuonna 2019 tutkia juttua pelkkänä räjähde- ja aserikosepäilynä.

Vain kahta ryhmän jäsentä syytetään nyt terrorismirikoksista, kumpaakin kouluttautumisesta ja toista terroristisessa tarkoituksessa tehdystä räjähderikoksesta. Syytekohtia tapauksessa on lähemmäs 30.

Kankaanpää-tapauksen oikeuskäsittely jatkuu syyskuun puolenvälin jälkeen. Viimeinen istuntopäivä on lokakuussa.

OIKAISU:

Jutussa kerrottiin, että esitutkintamateriaalin mukaan poliisi arveli löytäneensä tutkinnan yhteydessä eräältä tietokoneelta yli sata sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaa kuvaa lapsista ja lasten kanssa esiintyvistä hahmoista. Lisäksi poliisi kertoi löytäneensä kuvia ”ihmisten ja eläimen välisestä aktista, joissa henkilön iästä ei ole päästy varmuuteen”.

Kun poliisi kysyi yhdeltä ryhmäläiseltä asiasta, hän kiisti ladanneensa kuvia ja arveli, että materiaali olisi jotenkin ilmestynyt koneelle 3d-tulostettavien aseiden ohjetiedostojen mukana.

Poliisi ei kuitenkaan epäile ketään ryhmäläistä teosta eikä syyttäjä nostanut kuvista syytettä. Poliisin mukaan asiassa tehtiin prosessivirhe, ja kysytyt kuvat liittyvät kokonaan toiseen tutkintaan, eivätkä tähän tapaukseen.

Ryhmän puolustuksen mukaan mitään tällaista materiaalia ei ole ollut epäiltyjen laitteilla.

MUUTOKSET:

Juttua korjattu 23.8. klo 10:59, 11:22 ja 11:49.
Lisätty oikaisu siitä, ettei poliisi epäillyt eikä syyttäjä nostanut syytettä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavista kuvista, ja kyse oli tutkinnassa tehdystä prosessivirheestä.
Poistettu virheellinen sanamuoto ”syytetty” ja ”epäilty” ja ”tietokoneen omistaja”, ja lisätty poliisin ilmoitus siitä että löytö liittyi toiseen tutkintaan eikä terrorismioikeudenkäyntiin.
Demokraatti pahoittelee väärän ja virheellisen tiedon päätymistä julkaistuun juttuun.

Itämeren merialueiden valvonta vahvistuu – Puolan valvontakone aloittaa lennot myös Suomen ilmatilassa

Puolan valvontalentokoneen on määrä osallistua syys-lokakuussa pohjoisen Itämeren ja myös Suomen merialueiden valvontaan. Rajavartiolaitoksen mukaan kone aloittaa lennot syyskuun alussa ja ne jatkuvat lokakuun loppuun.

Puolan rajavartiopalvelun valvontalennot ovat osa Euroopan raja- ja merivartiostovirasto Frontexin yhteisoperaatiota. Operaation on tarkoitus tehostaa monenvälistä merialueiden valvontaa Itämerellä.

Osa lennoista tapahtuu Suomen ilmatilassa. Kaikki lennot koordinoidaan yhdessä Suomen viranomaisten kanssa.

Viime viikolla puolustusministeriö kertoi, että Ruotsi osallistuu jatkossa Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaan. Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan puolustusyhteistyöllä varaudutaan esimerkiksi siihen, että Ukrainan lennokki-iskut Venäjälle jatkuvat pidemmän aikaa.

Häkkänen: Porvoosta löytyi tuntematon kuvauslennokki

Porvoon edustalta ranta-alueelta on löydetty miehittämätön lennokki, jonka alkuperästä ei löydettäessä ollut tietoa. Asiasta kertoo puolustusministeriö.

Drooni löytyi rannalta veden tuntumasta Pellingin saaristosta. Alustavien tietojen mukaan kyseessä on kartoituskäyttöön tarkoitettu kuvauslennokki, jossa ei ole räjähteitä.

Laitteesta ei siten aiheudu vaaraa sivullisille.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) mukaan rajavartiolaitos ja poliisi ovat aloittaneet tutkinnan tapauksesta.

MEDIALLE eduskunnassa puhuneen Häkkäsen mukaan vielä ei ole tietoa laitteen valmistusmaasta tai lähettäjän kansallisuudesta.

– Asiaa tutkitaan mahdollisena alueloukkauksena, mutta vielä ei tiedetä mistä se on rannalle päätynyt. Itäisellä Suomenlahdella on erittäin paljon tapahtumia ja tavaraa meressä, ministeri kuvaili.

Viranomaisten mukaan lennokki on kiinteäsiipinen, useamman metrin mittainen laite, jollaisia harvemmin on siviilikäytössä.

AVAINSANAT

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen yt-neuvotteluiden tulos: 300 menettää työnsä

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde irtisanoo yhteistoimintaneuvotteluiden päätyttyä 300 ihmistä.

Neuvottelujen alkaessa tavoitteena oli säästää henkilökuluissa 30 miljoonaa euroa, minkä arvioitiin tarkoittavan 500 ihmisen irtisanomista.

Pohde kertoo tiedotteessa, että neuvottelujen yhteenlaskettu taloudellinen vaikutus ensi vuodelle on 28,8 miljoonaa euroa. Irtisanottavien määrä väheni, kun säästöjä saavutetaan muilla keinoin, kuten eläköitymisillä, määräaikaisten tehtävien päättymisellä sekä johdon lomautuksilla.

Henkilöstövähennykset pyrittiin kohdentamaan johtaja-, esihenkilö- ja asiantuntijatehtäviin sekä tukipalvelujen ja hallinnon tehtäviin.

Pohteen ensi vuodeksi saama valtionrahoitus kasvaa 1,6 prosenttia, mikä osoittautui odotettua pienemmäksi.

Afrikkalaisen sikaruton torjuntaan järeämpiä toimia – villisioista suuremmat tapporahat

Kuolleiden villisikojen raatoja kuljetetaan maastossa elokuussa 2026.

Afrikkalaisen sikaruton torjuntaa vahvistetaan uusilla toimilla ja lisärahoituksella. Maa- ja metsätalousministeriö kertoi asiasta maanantaina.

Metsästettyjen villisikojen näytepalkkiota korotetaan 500 euroon vuoden loppuun saakka.

Lisäksi torjuntatoimia vahvistetaan muun muassa lisäämällä valvontaa ja tarvittaessa ydinalue aidataan. Hallitus arvioi myös taudin vaikutuksia alueen elinkeinoihin ja aluetalouteen.

Rahoitusta on tarkoitus tarkastella osana vuoden kolmatta lisätalousarviota sekä ensi vuoden täydentävää talousarviovalmistelua.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kertoi tiistaiaamuna Säätytalolla hallituksen budjettiriihen alkaessa olevansa tyytyväinen siihen, että koko hallitus piti afrikkalaisen sikaruton torjuntaa yhteisenä haasteena ja siihen saatiin tehtyä linjauksia.

- Nyt on tärkeää, että tässä tulevassa lisätalousarviossa voidaan kohdentaa rahoitusta tähän välittömään taudin torjuntaan. Myös täydentävässä ja ensi vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa tarvittaessa palataan näihin kustannuksiin, Essayah sanoi.

ESSAYAHIN mukaan Ruokaviraston on määrä vielä tiistaina kertoa lisää taudinvastaisista toimenpiteistä ja mahdollisista uusista rajoituksista tartunta-alueilla.

Maa- ja metsätalousministerin mukaan tarkoitus olisi kuulla myös siitä, voidaanko joistain rajoituksista jo osin luopua.

- On tärkeä huolehtia siitä, että esimerkiksi aluetaloudelliset vaikutukset eivät ole kohtuuttomia, kun samaan aikaan pidetään huolta siitä, että taudin leviäminen estetään, Essayah sanoi.

Afrikkalaisen sikaruton tartuntavyöhykettä laajennettiin uusien kuntien alueelle, Ruokavirasto kertoi perjantaina. Tartuntavyöhykkeen sisällä olevaa ydinaluetta ei muutettu. Uusien alueiden tarkkoja rajoituksia on valmisteltu ja niistä oli määrä kertoa aikaisintaan maanantaina tai tiistaina.

MYÖS Suomen Sikayrittäjät kertoo nostavansa syyskuun alusta alkaen Suomessa pyydetyistä villisioista maksettavaa toiminta-avustusta. Avustus nousee 185 eurosta 300 euroon vuoden loppuun asti.

Toiminta-avustus maksetaan metsästysseuralle tai -yhdistykselle, ei yksittäiselle metsästäjälle. Summa maksetaan Ruokavirastoon lähetetyn ASF-tutkimusnäytteen perusteella Ruokaviraston maksaman näytepalkkion lisäksi.

Avustusta ei makseta Ruokaviraston määrittelemällä tartuntavyöhykkeellä pyydetyistä villisioista eikä seuroille, jotka harjoittavat villisikojen kaupallista metsästystä.

Afrikkalaista sikaruttoa todettiin Suomessa ensimmäistä kertaa heinäkuun lopulla luonnonvaraisissa villisioissa. Ruokavirasto on määritellyt tautitapausten perusteella tartuntavyöhykkeen, jolla muun muassa kaikki metsästäminen on kiellettyä.

Tiedonsaanti onnettomuuksista muuttuu – ja hidastuu kansalaisille

Pelastustoimen tapa tiedottaa onnettomuuksista muuttuu tiistaina. Media ei saa enää automaattisesti tietoa pelastustoimen hälytystehtävistä, vaan tiedottaminen jää selvästi aiempaa enemmän yksittäisten pelastuslaitosten ja pelastusviranomaisten harkintaan.

Tähän asti media on saanut Peto-media-järjestelmän kautta automaattisesti ensitietoja keskisuurista ja suurista pelastustoimen hälytystehtävistä. Tieto on lähtenyt pian hälytyksen jälkeen ilman, että pelastusviranomaisen on tarvinnut erikseen laatia tiedotetta.

Jatkossa tieto hälytyksestä tulee ilmi vasta, kun pelastusviranomainen päättää tiedottaa tehtävästä ja vie tiedot järjestelmään. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että tieto esimerkiksi lähialueen tulipalosta tai muusta onnettomuudesta tulee aiempaa myöhemmin. Kaikista tehtävistä, joista aiemmin lähti automaattinen ensitiedote, ei välttämättä enää tiedoteta.

Pelastuslaitokset arvioivat jatkossa tapauskohtaisesti tiedottamisen tarpeen. Merkittävistä ja vaaraa aiheuttavista tilanteista tiedotetaan edelleen.

Myös julkaistavien tietojen sisältö muuttuu. Jatkossa onnettomuuspaikoista ei ole tarkoitus kertoa yhtä tarkkoja paikkatietoja kuin aiemmin. Tähän asti onnettomuuspaikan osoitteesta on yleensä kerrottu paikkakunnan lisäksi kadun tai tien nimi. Myöskään tehtävälle lähetettyjen pelastusyksiköiden määrää ei kerrota entiseen tapaan.

Muutoksia on perusteltu muun muassa yksityisyyden suojalla ja muuttuneella turvallisuusympäristöllä.

AUTOMAATTISET ensitiedotteet loppuvat ennen kuin uusi valtakunnallinen mediapalvelu tulee pelastusviranomaisten käyttöön, eikä siinä enää jaeta automaattista tietoa kuten ennen. Uuden järjestelmän on määrä tulla käyttöön myöhemmin syksyllä.

Siirtymävaiheessa pelastuslaitokset voivat edelleen julkaista itse laatimiaan tiedotteita nykyisen Peto-median kautta. Keskeinen ero entiseen on, ettei pelkkä hälytystehtävä enää synnytä automaattisesti ensitiedotetta.

Päätoimittajien yhdistys on vedonnut sisäministeriöön, jotta nykyisten ensitiedotteiden julkaisemista jatkettaisiin uuden järjestelmän käyttöönottoon asti. Yhdistys on varoittanut, että tiedonsaannin heikkeneminen voi jättää enemmän tilaa sosiaalisessa mediassa leviäville huhuille ja väärälle tiedolle.

SUOMEN TIETOTOIMISTO on pyrkinyt turvaamaan hälytystietojen saamisen myös muutoksen jälkeen.

STT pyysi pelastustoimen hälytystietoja jatkossakin reaaliaikaisesti tai viipymättä vastaavassa laajuudessa kuin tietoja on tähän asti saatu Peto-median kautta. STT pyysi myös mahdollisuutta saada tiedot datamuodossa.

Tietopyyntö siirrettiin sisäministeriöstä hyvinvointialueiden käsiteltäväksi, sillä hälytystiedot kuuluvat niiden rekisterinpitoon.

Muun muassa Helsingin pelastuslaitos hylkäsi STT:n pyynnön reaaliaikaisen tai automaattisen hälytystietovirran järjestämisestä. Vastaavia kielteisiä päätöksiä on tehty myös muualla.

Muutos ei vaikuta vaaratiedotteisiin. Jos onnettomuudesta aiheutuu väestölle vaaraa, viranomaiset varoittavat siitä jatkossakin.

Tavallisten onnettomuuksien kohdalla ensimmäisen julkisen tiedon saaminen riippuu kuitenkin tiistaista lähtien aiempaa enemmän siitä, milloin ja mistä pelastusviranomaiset päättävät tiedottaa.