VALIKKO

Poliisihallitus: Yksittäisen poliisin maalittaminen kohdistuu koko poliisiorganisaatioon – Halla-ahosta ja PS:n puoluelehdestä tehtiin tutkintapyyntö

Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen Poliisihallituksen ja Helsingin poliisilaitoksen mediatilaisuudessa Helsingissä 14. maaliskuuta.
  • Kotimaa
  • 24.07.2023
  • 8:46
  • (Päivitetty: 24.07. 17:18)

Poliisihallitus pitää poliiseihin kohdistuvaa maalittamista huolestuttavana ja toivoo, että lainsäädäntöehdotus sen kriminalisoimiseksi etenisi tällä hallituskaudella. Poliisiylitarkastaja Mikko Eränen sanoo, että virallinen juridinen määritelmä ja maalittamisen katsominen rikokseksi helpottaisi ilmiön torjumista ja siihen puuttumista.

-  Nykyisillä kriminalisoinneilla voidaan osin hallita ilmiötä, mutta ongelmana on, että soveltuvat nimikkeet ovat pääosin asianomistajarikoksia, eivätkä sovellu hyvin usean tekijän joukkovoimalla tekemään häirintäkokonaisuuteen, Eränen sanoo STT:lle.

Poliisihallituksen näkemyksen mukaan poliisien maalittaminen on vahingollista kahdesta syystä. Sillä on usein vaikutuksia kohteeksi joutuneen poliisin ja tämän läheisten hyvinvointiin. Varsinaisen kohteen lisäksi maalittamisen katsotaan kohdistuvan koko poliisiorganisaatioon.

-  Työntekijä on taho, jonka kautta maalittaminen kanavoituu koko organisaatioon. Tavoitteena on vaikuttaa yksittäisen virkamiehen toimintaan sekä horjuttaa organisaatiotasolla koko poliisia kohtaan koettua luottamusta, Eränen sanoo.

MAALITTAMISELLA tarkoitetaan sitä, että yksittäinen ihminen omin toimin tai muita mobilisoimalla käynnistää yhteen kohteeseen kohdistuvan järjestäytyneen häirinnän tai kannustaa sellaiseen. Maalittaminen voi olla esimerkiksi suoraa tai epäsuoraa uhkailua tai sitä, että ihmisen yksityiselämästä kaivetaan tietoja, joita levitetään ja vääristellään.

Yhdestä epäillystä maalittamistapauksesta tehtiin viime kesänä tutkintapyyntö Itä-Uudenmaan poliisille. Tutkintapyynnön mukaan eduskunnan puhemieheksi sittemmin noussut Jussi Halla-aho (ps.) ja perussuomalaisten puoluelehti Suomen Uutiset saivat aikaan Helsingin poliisin ylikomisarioon ja poliisiorganisaatioon kohdistuneen maalittamiskampanjan.

Kyse oli Halla-ahon Helsingin kaupunginhallituksessa tekemästä vastaesityksestä, joka käsitteli kultaisen Helsinki-mitalin myöntämistä ylikomisario Jari Taposelle. Halla-aho vastusti ansiomerkin myöntämistä ja väitti Taposen osallistuneen virkatehtävissään ja virkapuvussaan poliittisiin mielenilmauksiin. Puoluelehti teki esityksestä jutun, joka levisi laajalle ja Taposen mukaan johti häneen kohdistuneeseen vihaviestien tulvaan.

”Jättää harkintavaltaa merkityksen osalta”

Poliisilla on vuodesta 2020 ollut toimintamalli maalittamisen torjumiseksi. Lähtökohtana on, että työntekijä ei jää asian kanssa yksin, vaan työnantajan tehtävä on puuttua asiaan.

-  Esimies laittaa prosessin vireille teknisen työkalun kautta, mistä se kanavoituu vastuuhenkilölle, joka arvioi tapausta. Vaihtoehtona on erilaisia suojaustoimia, työsuojelullisia ja työnjohdollisia toimia, tapauskohtaisesti rikosilmoituksen tekeminen, oikeudellinen ja muu tukeminen ynnä muuta, Eränen sanoo.

Taposen tapaus eteni Poliisihallituksen ohjeen mukaisesti poliisilaitoksen oikeusyksikön kautta. Tutkintapyynnössä Itä-Uudenmaan poliisia pyydettiin tutkimaan, ovatko jutun kirjoittaja ja julkaisija sekä Halla-aho syyllistyneet kunnianloukkaukseen. Rikosilmoituksen mukaan väite Taposen osallistumisesta mielenosoituksiin on valheellinen eikä hän ole koskaan osallistunut yhteenkään mielenosoitukseen siviilissä eikä virkapuvussa.

-  Taposen mukaan väitteet puolueellisuudesta ovat osa laajaa häneen ja poliisiorganisaatioon kohdistuvaa maalittamiskampanjaa. Esitetyn kaltaisilla väitteillä pyritään kyseenalaistamaan Taposen ammattitaito ja puolueettomuus virkamiehenä. Valheelliseen tietoon perustuvan vastaesityksen tekijä on kansanedustaja, jota media ja kansalaiset seuraavat tarkasti, tutkintapyynnössä sanotaan.

ITÄ-UUDENMAAN poliisi katsoi, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta, ja näin esitutkinta jätettiin tekemättä. Tutkinnanjohtajan mukaan väite mielenilmauksiin osallistumisesta ”jättää lukijalle harkintavaltaa lauseen merkityksen osalta”.

Taponen on pyytänyt syyttäjää määräämään tutkinnan tapauksesta.

Taponen työskentelee Helsingin poliisissa ennalta estävässä toiminnossa. Hän on aktiivinen Twitterissä muun muassa rasismiin, tasa-arvoon ja nuorten ongelmiin liittyvissä aiheissa.

Poliisiylitarkastaja Eränen sanoo, että poliisissa maalittaminen kohdistuu usein sellaisiin henkilöihin, joiden kautta voidaan kyseenalaistaa poliisin toimintaa yleisesti. Esimerkiksi päättävissä asemissa työskentelevillä ja sosiaalisessa mediassa olevilla on suurempi riski joutua maalittamisen kohteeksi.

Poliisihallitus, valtakunnansyyttäjänvirasto ja käräjäoikeuksien laamannit totesivat vuonna 2019 oikeusministeriölle tekemässään aloitteessa, että riski joutua maalitetuksi kasvaa työtehtävissä, joissa julkisuus on laajaa ja jotka liittyvät maahanmuuttoon taikka poliittiseen tai ideologiseen toimintaan. Riski on kohonnut myös järjestäytyneisiin rikollisryhmiin tai talousrikoksiin liittyvissä tapauksissa.

Laajalle yleisölle maalittaminen tulee näkyväksi sosiaalisen median mustamaalauskampajoissa. Eräsen mukaan poliisien kohdalla toiminta ei kuitenkaan rajoitu sosiaaliseen mediaan. Yksittäisistä poliiseista saatetaan tehdä toistuvia perättömiä rikosilmoituksia tai kanteluita, joilla mahdollisesti haitataan tai hidastetaan esimerkiksi esitutkinnan toteuttamista.

-  Virkatoimien arvostelu kuuluu oikeusvaltioon – mutta kun kritiikki ei kohdistu enää asiaan, vaan henkilöön ja ylittää selvästi sen, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä, ollaan häirinnän ja maalittamisen puolella.

POLIISIHALLITUKSESSA maalittamiseen herättiin vuonna 2017 Helsingin rautatientorilla pitkään jatkuneen telttamielenosoituksen myötä. Kun poliisi ryhtyi purkamaan mielenosoitusta, kenttäpoliiseja alettiin kuvata ja heistä kaivettiin tietoja, joita vääristeltiin sosiaalisessa mediassa maalittamistarkoituksessa, Eränen kertoo.

Toinen käänteen tehnyt tapahtuma oli tutkinta, jossa Venäjän propagandan levittäjänä tunnettua Johan Bäckmania epäiltiin Yleisradion toimittajana työskennelleen Jessikka Aron vainoamisesta.

-  Jutun tutkinnanjohtajia maalitettiin hyvin voimakkaasti, Eränen sanoo.

Poliisiin kohdistuvan maalittamisen laajuutta on selvitetty viimeksi 2021. Kyselyyn vastasi 842 henkilöä eli runsaat kahdeksan prosenttia poliisin henkilöstöstä. Vastanneista yli kolmannes oli joutunut maalittamisen kohteeksi edeltäneiden kolmen vuoden aikana. Maalittamista kokeneista liki viidennes kertoi harkinneensa alan vaihtoa.

SUURIN osa poliisiin kohdistuneesta maalittamisesta ei johda rikosprosessiin. Kyselyssä ilmi tulleista tapauksista vain 15 prosenttia oli edennyt tutkintaan. Osa ei pidä itseensä kohdistunutta maalittamista merkittävänä, mutta rikosilmoituksen teosta saatetaan pidättäytyä myös siitä syystä, että pelätään tilanteen kärjistyvän.

-  Rikosilmoituksia ei maalittamisen eskalaatiouhan takia aina tehdä. Tästä syystä rikosvastuun toteutuminen on sattumanvaraista, eikä meillä ole juuri oikeuskäytäntöä, Eränen sanoo.

Hänen mukaansa vaikeneminen voi antaa väärän viestin siitä, missä menee kielletyn häirinnän raja.

-  Jos ei puututa, tuleeko sellainen vaikutelma, että se on sallittua. Kun katsotaan viimeaikaista yhteiskunnallista keskustelua, niin aikamoiseksi se on mennyt.

Oikeusministeriö ehdotti viime vuoden syyskuussa arviomuistiossaan tietoverkossa tapahtuvan maalittamisen kriminalisoimista.

Jecaterina Mantsinen/STT

AVAINSANAT

Kuluttaja-asiamies vie Vierumäen urheiluopiston toimet markkinaoikeuteen

Kuluttaja-asiamies vaatii markkinaoikeutta kieltämään Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiötä ja Vierumäki Sportsia tarjoamasta kuluttajille tiettyjä lomapaketteja.

Kuluttaja-asiamies vie Vierumäellä toimivan Suomen Urheiluopiston toimintaa markkinaoikeuteen, kertoi Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV tiedotteessa maanantaina.

Kuluttaja-asiamies vaatii, että markkinaoikeus kieltää Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiötä ja Vierumäki Sportsia tarjoamasta kuluttajille tiettyjä lomapaketteja.

Kiellettäväksi vaaditaan lomapaketit, joissa asiakkaalta peritään maksu etukäteen, kun matkanjärjestäjän maksukyvyttömyyden varalle ei ole asetettu lain edellyttämää maksukyvyttömyysvakuutta. Kiellolle vaaditaan 100  000 euron uhkasakkoa.

OPISTOLLA ja kuluttaja-asiamiehellä on erilaiset näkemykset palveluiden luonteesta. Kuluttaja-asiamies katsoo, että palvelut ovat kuluttajille tarjottavia matkapalveluita. Opisto pitää palveluita koulutuksina, jolloin asiakkaat olisivat asemaltaan opiskelijoita.

Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö ylläpitää opiston toimintaa. Vierumäki Sports vastaa muun muassa myynti-, markkinointi- ja asiakaspalvelutoiminnoista alueella.

AVAINSANAT

Raportti: Valtaosa Suomen uimavesistä erinomaisia tai hyviä – Sisävedet rannikkoa paremmassa kunnossa

Uimaveden laatu määritellään bakteerimääriä seuraamalla.

Suomen yleisten rantojen uimavesistä 93 prosenttia on luokiteltu laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi, kertoo THL tiedotteessa. Tämä on yhden prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisenä seurantakautena.

Tyydyttävään eli alimpaan hyväksyttyyn luokkaan kuului 12 rantaa. Kolmella uimarannalla uimaveden laatu luokiteltiin huonoksi. Tiedot selviävät Euroopan ympäristökeskuksen uimavesiraportista.

Sisämaassa uimavesi luokiteltiin laadultaan useammin erinomaiseksi tai hyväksi kuin rannikolla.

Tulosta selittää tyydyttäväksi luokiteltujen uimavesien kasvanut osuus rannikon uimarannoilla. Tyydyttävään luokkaan kuuluvista uimavesistä kaksi oli sisämaan uimarannalla ja kymmenen rannikon uimarannalla. Kaikki kolme huonoksi luokiteltua uimavettä olivat rannikon uimarannalla.

-  Edelliseen seurantakauteen verrattuna huonojen uimarantojen osuus on ilahduttavasti vähentynyt. Parhaimpiin uimavesiluokkiin kuuluvien uimavesien osuus on vähentynyt ja tyydyttävien osuus kasvanut erityisesti rannikolla, sanoo THL:n erikoissuunnittelija Outi Zacheus tiedotteessa.

Zacheuksen mukaan esimerkiksi uimaveteen päätyneet jätevedet ja eläinten ulosteet voivat huonontaa uimaveden laatua. Hän muistuttaa, että rannikon uimavesiin sovelletaan tiukempia laadun raja-arvoja.

UIMAVEDEN laatu määritellään bakteerimääriä seuraamalla. Sinilevän esiintymistä ei oteta huomioon uimavesiluokan määrittämisessä.

Uimaveden laatua on arvioitu rannoilla, joita on seurattu jo usean kesän ajan.

Neljä uutta uimarantaa jäivät ilman laadun luokkaa, koska veden laatua ei ollut seurattu vielä riittävän pitkään.

THL raportoi kuntien terveydensuojeluviranomaisten tekemän uimavesivalvonnan tulokset vuosittain Euroopan komissiolle. Maanantaina julkaistu raportti perustuu uimakausien 2021‒2024 seurantaan.

Raporttiin on koottu maakohtaiset yhteenvedot uimaveden laadusta ja yhteensä noin 22  000 eurooppalaisen uimarannan tulokset.

AVAINSANAT

Opiskelijajärjestöt: Suomella ei ole varaa jäädä jälkeen – Kansainvälisten opiskelijoiden syrjiminen lopetettava

Opiskelijajärjestöjen mukaan kansainväliset opiskelijat kohtaavat Suomessa haasteita, jotka vaativat hallitukselta, työnantajilta ja korkeakouluilta koordinoituja toimenpiteitä.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoita edustava Suomen opiskelijakuntien liitto (Samok) ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaativat hallitukselta ja työnantajilta toimia kansainvälisten opiskelijoiden taloudellisen taakan ja työllistymisvaikeuksien helpottamiseksi.

Kansainvälisten opiskelijoiden taloudellisista haasteista on raportoitu kevään aikana useaan otteeseen mediassa. Samok ja SYL kertaavat yhteisestä kannanotossaan, että Suomessa opiskelee yhä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita, ja heidän osuutensa korkeakouluopiskelijoista kasvaa kovaa vauhtia.

Petteri Orpon (kok) hallituksen päätöksellä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta kansainvälisiltä opiskelijoilta aletaan 1. elokuuta 2026 alkaen periä korkeampia koulutuksen kustannukset kattavia lukukausimaksuja.

Tiedotteen mukaan ne voivat nousta tietyillä aloilla jopa 28 000 euroon vuodessa. Lisäksi opiskelijoilla tulee olla 800 euroa käytössä kuukausittain elinkustannusten kattamiseen sekä yksityinen vakuutus opiskellessaan Suomessa.

Kasvavat kustannukset pakottavat opiskelijat työskentelemään opintojen ohessa, mikä ei kuitenkaan ole kestävä, tai aina edes mahdollinen ratkaisu. Opiskeluperustaisella oleskeluluvalla Suomessa oleskeleva henkilö voi työskennellä keskimäärin 30 tuntia viikossa vuoden aikana.

KANNANOTOSSA muistutetaan, että työpaikan löytäminen Suomesta on tällä hetkellä hyvin vaikeaa erityisesti ilman kotimaisten kielten osaamista.

– Suomessa arviolta 75 prosenttia avoimista työpaikoista on piilotyöpaikkoja, mikä tarkoittaa, että niistä ei ilmoiteta julkisesti. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että vieraskielinen nimi johtaa harvempiin työhaastattelukutsuihin, siinä todetaan.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen elinkustannukset ovat myös Euroopan korkeimpien joukossa. Samanaikaisesti opiskelija-asunnoista on huutava pula eri puolilla maata, mikä lisää kansainvälisten opiskelijoiden toimeentulon haasteita.

JÄRJESTÖT muistuttavat myös, että Suomen huoltosuhde heikkenee ja väestö vanhenee.

– Työllistymisen ollessa haastavaa ja elinkustannusten korkeita, vastavalmistuneet kansainväliset opiskelijat ajetaan etsimään työmahdollisuuksia ja parempia elinolosuhteita Suomen ulkopuolelta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lukukausimaksut eivät toimi niin kuin ne oli tarkoitettu – lukukausimaksuja kun perusteltiin kannustimena Suomeen jäämiselle ja työllistymiselle, tiedotteessa sanotaan.

Samokin ja SYLin näkemys on, että kansainväliset opiskelijat kohtaavat Suomessa taloudellisia haasteita, jotka vaativat hallitukselta, työnantajilta ja korkeakouluilta koordinoituja toimenpiteitä.

TIEDOTTEEN mukaan niitä voisivat olla kansainvälisten opiskelijoiden pääsy tutkintoon tähtäävien korkeakouluopintojen suorittamista taloudellisesti tukevien kannustimien piiriin ja tukipalvelujen tarjoaminen valmistumisen jälkeen.

Työnantajien tulisi uudelleenarvioida korkean kotimaisen kielitaidon välttämättömyyttä työnsaannissa ja lisätä anonyymin rekrytoinnin ja positiivisen erityiskohtelun käyttöä.

Lisäksi tulisi luoda kannustimia työnantajien tarjoamille kielikoulutuksille, puuttua aktiivisesti syrjintään työnhaussa ja kehitettää kattava, korkeakoulujen autonomiaa kunnioittava apurahajärjestelmä.

– Korkeakoulujen on myös vahvistettava työelämäpalvelujaan ja varmistettava eettisesti toimiva opiskelijarekrytointi. Kansainvälisille hakijoille on tarjottava realistinen kuva opiskelusta ja elämisestä Suomessa, tiedotteessa painotetaan.

 

AVAINSANAT

Avustuspetosepäily Karjalan kielen seurassa johti syytteisiin

  • Kotimaa
  • 23.06.2025
  • 13:50
  • (Päivitetty: 23.06. 16:29)

Syyttäjä on nostanut kahta ihmistä vastaan syytteet Karjalan kielen seuraan liittyvistä rikosepäilyistä. Konkurssiin ajautuneen seuran epäillään käyttäneen valtion avustuksia väärin.

Toimintansa lopettaneen yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaa ja entistä sihteeriä vastaan on nostettu syytteet törkeästä avustuspetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta, kertoo Syyttäjälaitos.

Karjalan kielen asemaa parantamaan perustetun yhdistyksen viimeisenä puheenjohtajana toimi Suomen ortodoksisen kirkon entinen arkkipiispa Leo eli Leo Makkonen.

Hän on aiemmin kommentoinut kirkon Aamun koitto -lehdelle, että Karjalan kielen seuran toiminta ei ole liittynyt kirkon toimintaan, vaan kyseessä on ollut arkkipiispa Leon osalta hänen vapaa-aikaansa kuuluva asia.

Epäilyt ovat koskeneet opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien erityisavustusten saantiin, määrään ja käyttöön liittyviä väärinkäytöksiä sekä avustusten kirjanpidolliseen käsittelyyn liittyviä epäselvyyksiä.

Yhdistys ajautui konkurssiin vuonna 2020.

SYYTTÄJÄN mielestä Karjalan kielen seuran puheenjohtaja ja entinen sihteeri ovat käytännössä viime kädessä tienneet ja vastanneet yhdistyksen talousasioista.

Molemmat ovat Syyttäjälaitoksen mukaan kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.

Epäiltyinä on kuultu muitakin henkilöitä, jotka olivat yhdistyksen hallituksen jäseniä vuosina 2017-2020. Heidän osaltaan syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen riittävän näytön puuttumisen vuoksi.

Syytteen saanut yhdistyksen sihteeri jätti sihteerin tehtävänsä vuonna 2019.

Syyttäjälaitoksen tiedotteessa ei kerrota, miten suurista rahasummista rikosepäilyissä on kyse. Tutkintaa johtanut rikoskomisario kertoi viime syksynä Ylelle, että maaliskuun 2017 ja syyskuun 2020 välisenä aikana Karjalan kielen seura sai avustuksia kaikkiaan noin 565  000 euroa.

Tapaus käsitellään aikanaan Itä-Suomen käräjäoikeudessa. Yhdistys perustettiin Joensuussa vuonna 1995.

Entinen arkkipiispa Leo ei maanantai-iltapäivään mennessä vastannut STT:n yhteydenottopyyntöön. Poliisitutkinnan aikana hän on sanonut muun muassa Ylelle, että ei halua kommentoida tutkintaa millään tavoin.

AVAINSANAT

Näin juhannusviikonloppu työllisti ensihoitoa ja poliisia – hätäilmoituksia tehtiin kuitenkin hieman viime vuotta vähemmän

  • Kotimaa
  • 23.06.2025
  • 9:51
  • (Päivitetty: 23.06. 10:08)

Hätäkeskuslaitos vastaanotti juhannusaaton ja sunnuntain välisenä aikana lähes 25 000 hätäilmoitusta, kertoo Hätäkeskuslaitos. Ilmoituksista noin puolet välitettiin tehtäväksi viranomaisille.

Juhannusviikonloppu aiheutti eniten tehtäviä ensihoidolle ja poliisille. Työtä aiheuttivat muun muassa kaatumiset ja muut sairastumiset, häiriökäyttäytyminen, rintakivut ja hengitysvaikeudet.

Kesän juhlat ovat Hätäkeskuslaitoksen mukaan perinteisesti kiireistä aikaa hätänumerossa. Juhannuksena ne näkyvät ruuhkahuippuina, jolloin hätäpuheluita tulee runsaasti samaan aikaan.

Hätäilmoituksia tehtiin hieman viime vuotta vähemmän. Viime vuonna ilmoituksia tehtiin juhannuksena hieman yli 28 000.

AVAINSANAT