Poliisi varoittaa huijareista muun muassa Torissa ja Facebookissa – tästä on kyse

Verkossa on liikkeellä huijareita, jotka yrittävät saada uhrin lataamaan puhelimelleen haittaohjelman kauppojen teon yhteydessä. Poliisi varoittaa asiasta tiedotteessaan.

Poliisin tietoon on tullut huijauksia, joiden tekijät ovat hyödyntäneet esimerkiksi Tori.fi:n ja Facebookin Marketplace-myyntialustoja. Ostajaehdokas on pyytänyt myyjää lataamaan tuotteen toimitukseen liittyvän sovelluksen, mutta kyse onkin ollut haittaohjelmasta.

Haittaohjelman avulla huijarit saavat haltuunsa koko puhelimen. Noin kymmenen havaitun tapauksen yhteenlaskettu rikoshyöty yltää jo satoihintuhansiin euroihin.

AVAINSANAT

Suomalainen satelliittiyhtiö ICEYE sai jättirahoituksen valtiolta

ICEYE-yhtiö tuottaa asiakkailleen huipputarkkoja satelliittikuvia eri tarkoituksiin.

Valtion vienninedistäjä Business Finland on antanut suomalaiselle avaruus- ja puolustusteknologiayhtiö ICEYElle runsaan 41 miljoonan euron rahoituksen.

Rahoitus koostuu 5,7 miljoonan euron tutkimus- ja tuotekehitysavustuksesta sekä 35,4 miljoonan euron tuotekehityslainasta.

Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen sanoi tiedotteessa, että kyseessä on poikkeuksellisen suuri rahoituspäätös ja sen myötä ICEYE tekee vastavuoroisesti jätti-investoinnin tuotekehitykseensä Suomessa.

Espoossa pääkonttoriaan pitävä ICEYE käynnistää yli 250 miljoonan euron investointiohjelman. ICEYE:n mukaan ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhtiön globaalia asemaa avaruus- ja puolustusteknologiassa. Yhtiö haluaa laajentaa tuotantoaan ja teknologista kehitystyötään.

Vuonna 2014 perustettu ICEYE omistaa satelliittiparven, joka tuottaa tutkakuvaa maapallosta lähes reaaliajassa.

Yhtiön asiakkaina on valtioita ja kaupallisia toimijoita esimerkiksi puolustus-, turvallisuus- ja vakuutussektorilta. Muun muassa Ukraina on käyttänyt espoolaisyhtiön palveluita sodankäyntinsä apuna.

AVAINSANAT

Taas kaaospäivä lentomatkustajille: 128 torstailentoa peruuntui

Lentoyhtiö Finnair on perunut tänään kaikkiaan 128 lentoa Ilmailualan Unioni IAU:n työtaistelun takia. Finnairin mukaan perumiset vaikuttavat yli 8  000 asiakkaan matkustussuunnitelmiin.

Perutuille lennoille varauksen tehneille matkustajille on tarjottu vaihtoehtoisia lentoja.

IAU on ilmoittanut uusista työnseisauksista lentokenttäpalveluissa myös keskiviikkona 2. heinäkuuta. Työriitaa soviteltiin viimeksi tiistaina, mutta tuloksetta. Sovittelu jatkuu ensi seuraavan kerran maanantaina.

ILMAILUALAN uudesta työehtosopimuksesta on neuvoteltu tammikuusta asti. Keskeinen kiista koskee koronavuosina tekemättä jääneitä palkankorotuksia, jotka IAU haluaa saada korvattua.

Työnantajapuolta edustava Palvelualojen työnantajat Palta katsoo, ettei tällaisesta ole sovittu.

AVAINSANAT

Näin Antti Pelttari puolustautui eduskunnalle: En ole toiminut Supossa lainvastaisesti

Eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari pitää kohtuuttomana, että hän on joutunut näkyvän rikostutkinnan kohteeksi. Näin hän sanoi lausumassaan eduskunnan kansliatoimikunnalle kesäkuun alussa.

-  Koko tässä tutkittavassa kokonaisuudessa olen itse tehnyt yhden kansainväliseen yhteistyöhön liittyvän operatiivisen linjauksen, jonka tekisin myös tänään, hän kirjoitti.

Lausuma tuli julkiseksi keskiviikkona Pelttarin virastapidättämispäätöksen myötä.

Pelttaria epäillään virkarikoksesta ja maanpetosrikoksesta. Epäilty maanpetosrikos on turvallisuussalaisuuden paljastaminen. Käynnissä on poliisin esitutkinta.

Epäilyt liittyvät aikaan, jolloin Pelttari toimi suojelupoliisin (supo) päällikkönä.

TUTKINNAN kohteena oleva Supon operatiivinen toiminta on Pelttarin mielestä ollut perusteltua Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

-  Operatiivinen toiminta on luonteeltaan jokapäiväistä, jopa rutiiniluonteista supon operatiivista työtä, jossa minä en roolini mukaisesti ollut mukana toimijana tai päätöksentekijänä.

-  Rooliini päällikkönä ei myöskään kuulunut tehdä päätöksiä tutkinnan kohteena olevan kaltaisessa kansainvälisessä yhteistyössä.

Pelttari sanoo, että hänelle kerrotun mukaan epäily perustuu pääosin siihen, että hän olisi toiminut säännösten vastaisesti suojelupoliisin kansainvälisessä yhteistyössä.

-  Katson, että en ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuksiani enkä myöskään tehnyt lainvastaisia päätöksiä.

RIKOSEPÄILYN keskeinen sisältö Pelttarin mukaan on se, ettei hän ole puuttunut siihen, että eräät suojelupoliisista eläkkeelle jääneet virkamiehet ovat voineet saada salassa pidettäviä tietoja supon toiminnasta.

(Demokraatti kuvaili toiminnan syitä ja seurauksia tässä toukokuisessa jutussaan.)

Syyttäjälaitos kertoi toukokuussa epäilevänsä, että supon tiedustelutoiminnassa oli käytetty siviilejä niin, että he olivat saaneet tietää salassa pidettävää tietoa ja olivat voineet käsitellä sitä valvomattomasti.

Yhden Supoa auttaneen eläkeläisen tietokoneeseen oli lisäksi tehty tietomurto, jonka seurauksena salaisia tietoja pääsi valumaan ”ulkopuolisille tahoille”. Tarkemmin syyttäjälaitos ei ole yksilöinyt tapahtuneen seurauksia.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan murron takana oli Venäjä, ja eläkeläinen oli auttanut Supoa vastavakoilussa.

Wolt uhmaa KHO:n ennakkopäätöstä: sanoo pitävänsä ruokalähetit yhä yrittäjinä

Ruokalähettiyhtiö Wolt sanoo pitävänsä lähettinsä toistaiseksi itsenäisinä ammatinharjoittajina, vaikka KHO katsoi ennakkopäätöksessään lähettien olevan työntekijöitä. Yhtiö ei halua ennakoida, miten KHO reagoi sen vastarintaan.

Korkein hallinto-oikeus teki toukokuussa linjauksen ruokalähettien oikeudellisesta asemasta Suomessa. Päätöksen mukaan ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät itsenäisiä yrittäjiä.

Wolt ei kuitenkaan aio muuttaa käytäntöjään. Woltin Pohjoismaiden yhteiskuntasuhdejohtaja Olli Koski ja Pohjoismaiden operatiivinen johtaja Joel Järvinen kertoivat keskiviikkona mediatilaisuudessa, etteivät näe KHO:n päätöstä yksiselitteisenä, vaan tilanne on vielä monin osin epäselvä.

KHO:n ennakkopäätöksen mukaan lähetit ovat alisteisessa asemassa yhtiöön, mutta samalla se katsoi, ettei lähettien työhön sovelleta työaikalakia. Tähän liittyy Woltin mukaan isoja tulkinnallisia kysymyksiä, kuten sairausajan palkan määräytyminen, kun kiinteä tuntimäärä puuttuu.

-  Pidemmän päälle tähän tarvitaan lainsäädännöllisiä keinoja ja lainsäädännön uudistamista selkiyttämään uutta kategoriaa: työntekijä ilman työaikaa alustatyössä, Koski sanoo.

Yrityksen edustajat kertovat, että hankkeet asian selvittämiseksi ovat lähteneet käyntiin.

-  Tässä on paljon avoimia kysymyksiä, ja se vaatii vuoropuhelua sekä viranomaisten että lähettien kanssa. Edusti heitä sitten PAM tai jokin muu taho, mutta halutaan tietää myös lähettien näkemykset siihen, kuinka järjestää alustatyö työsuhteessa, Koski kertoo.

YHTIÖN MUKAAN sen tavoitteena on luoda jatkossa läheteille kaksijakoinen malli. Lähetit olisivat joko itsenäisiä yrittäjiä tai uusia alustatyösuhdemallin työsuhteisia, jolloin heillä olisi sekä työnantajan määrittelemiä suoritusvaatimuksia että enemmän sääntöjä, kuten kielto käyttää sijaisia.

Molemmille maksettaisiin tehtäväkohtaisesti, ja kokonaisansiot olisivat molemmissa suunnilleen samat.

Työsuhteiset työntekijät ansaitsisivat noin 65 prosenttia nykyisestä tehtäväkohtaisesta palkkiosta verojen, eläkkeen, lomakorvausten ja vakuutusten jälkeen, jotka Wolt hoitaisi. Itsenäiset lähettikumppanit saisivat edelleen 100 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkkiosta ja hoitaisivat kulut itse, kuten nykyäänkin.

Yhtiön muista toimintamaista vain Saksassa kaikki lähetit ovat työsuhteisia. Suomessa yrittäjyys jatkuu toistaiseksi.

Woltin edustajat eivät halua ottaa kantaa mahdollisiin juridisiin riskeihin, joita KHO:n päätöksen tulkinnasta voi koitua.

10  000:n alustalla toimivan ja osittain aktiivisen lähetin siirtäminen työsuhteeseen ei onnistu käden käänteessä. Tilanne olisi Olli Kosken mukaan katastrofaalinen myös monille ravintoloille, jos palvelu suljettaisiin tai lähettien määrä yllättäen romahtaisi.

-  Nyt on pakko jatkaa näin, Koski sanoo.

Viikkotasolla aktiivisia lähettejä on tällä hetkellä noin 6  000, Joel Järvinen kertoo. Tuhansia halukkaita olisi yhtiön mukaan tulossa mukaan, mutta tällä hetkellä Wolt ei aio merkittävästi kasvattaa lähettien määrää.

-  Voi olla yksittäisiä kaupunkeja, missä nähdään, että lähettimäärä ei vastaa kuluttajakysyntää, Järvinen sanoo.

Teksti: STT / Laur Forsén

OP-ryhmä varoittaa: Pääjohtajaamme käytetään apuna huijauksissa

Oikea Timo Ritakallio (kuvassa) lähestyy aniharvoin suoraan pankin riviasiakkaita "hyvillä sijoitustarjouksilla".

OP-ryhmä varoittaa pääjohtajansa Timo Ritakallion nimissä tehdyistä somehuijauksista. Pankkialalla hyvin tunnetusta Ritakalliosta on tehty valeprofiili, jonka avulla pyritään kalastelemaan käyttäjiltä henkilötietoja.

Osuuspankkiväki on tehnyt huijauspostauksista ilmoituksen viranomaisille ja pyytänyt Facebookin ja Instagramin emoyhtiö Metaa poistamaan ne.

Pankkiryhmän petosasiantuntija Maija Ahonen kehottaa sosiaalisen median käyttäjiä ja OP:n asiakkaita suhtautumaan epäilyttävään sisältöön varauksella.

Tyypillisissä verkkohuijauksissa valeprofiilit suosittelevat sijoituspalvelua ja lupailevat suuria tuottoja. Sijoitusneuvojana esiintyvä huijari voi soittaa asiakkaalle.

Yhteydenotosta voi seurata sijoitushuijaus, jossa asiakkaalle näyttää syntyvän hyviä tuottoja, minkä jälkeen häntä houkutellaan tekemään lisäsijoituksia. Todellisuudessa rahat päätyvät suoraan rikollisille.