VALIKKO

Piritta Asunmaa: Puhe rahantarpeista ja Ukrainan asemasta hallitsee Nato-huippukokousta

Venäjän uhka luo Natolle monia uusia rahanreikiä, joita ei aiemmin arvattukaan. Esimerkiksi Euroopassa liikenneinfraa pitää uusia, että se kestäisi kaluston ja joukkojensiirron tarpeet, kertoo Suomen Nato-edustaja Piritta Asunmaa.

Suomen pysyvä edustaja Pohjois-Atlantin liitossa on pitkän linjan ammattidiplomaatti Piritta Asunmaa. Hän kertoo Demokraatille, millaisia odotuksia tällä viikolla Washingtonissa järjestettävään Naton huippukokoukseen liittyy.

– Käytännössä kaikissa kokouksissa vuoden 2022 alun jälkeen, ensin Madridissa, sitten Vilnassa ja nyt Washingtonissa on keskitytty ja tullaan keskittymään kahteen asiaan, Asunmaa kertoo.

– Ne ovat Ukrainan tukeminen sekä Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen.

Asunmaan mukaan Washingtonissa tullaan todennäköisesti myös nostamaan esiin keskustelua Ukrainan asemasta Naton mahdollisena jäsenvaltiona.

– Jo Vilnassahan viime vuonna todettiin, että Ukrainasta tulee Naton jäsenvaltio siinä vaiheessa, kun tilanne sen mahdollistaa. Tästähän annettiin Ukrainalle perspektiivi jo Bukarestin vuoden 2008 huippukokouksessa.

On luonnollista, että kaiken tämän rahoittaminen nousee kokouksen asialistalle näkyvästi.

Asunmaan mukaan jo vuoden 2014 Walesin huippukokouksessa Naton jäsenmaat sitoutuivat nostamaan puolustusmenonsa seuraavan kymmenen vuoden aikana vähintään kahteen prosenttiin BKT:sta.

– Kesäkuun tilastojen mukaan nyt jo 23 yhteensä 32 jäsenmaasta täyttää tämän tavoitteen.

Asunmaan mukaan varsinkin Yhdysvaltain vaalivuonna Naton eurooppalaisille
jäsenvaltioille on erityisen tärkeää osoittaa osallistuvansa sovitulla tavalla sotilasliiton kustannusten jakamiseen.

– Donald Trumpin edellinen hallintohan nosti tämän tasapuolisemman taakanjaon vaatimisen erityisen näkyvästi esiin, mutta samaa ovat tehneet muutkin Yhdysvaltain presidentit, hän muistuttaa.

SUOMELLA on liitossa yhä hyvä asema uutena, tervetulleena jäsenmaana. Meidät nähdään edelleen jälkiviisaasti eräänlaisena mallioppilaana siitä, kuinka myös muiden eurooppalaisten Nato-maiden olisi pitänyt toimia.

– Samaan aikaan kun muissa Nato-maissa asevelvollisuudesta ehdittiin luopua ja muun muassa alueellinen puolustus ajettiin alas, Suomessa näitä molempia jatkettiin. Nyt muissa Nato-maissa pidetään suurena viisautena sitä, kuinka Suomessa Venäjää pidettiin koko ajan potentiaalisena uhkana, johon myös varauduttiin.

Toinen syy siihen, miksi Suomen merkitys Natossa korostuu, on yksinkertaisesti se, että Pohjoismaiden Nato-jäsenyyden takia sotilasliiton Venäjän-vastainen raja kaksinkertaistui.

Tästä syystä myös tuore periaatepäätös Naton alueellisen maavoimaesikunnan
sijoittamisesta juuri Suomeen on helppo ymmärtää.

NATO ELÄÄ muutenkin juurilleen palaamisen aikaa. Kylmän sodan alettua järjestö perustettiin nimenomaan patoamaan Neuvostoliiton kasvavaa uhkaa Länsi-Euroopassa.

Sodan jälkeen oli nähty, että Neuvostoliiton Natsi-Saksan diktatuurilta ”vapauttamat” valtiot päätyivätkin pysyvästi Stalinin diktatuurin alle.

Neuvostoliiton romahtamisen ja sen alistamien eurooppalaisten valtioiden vapautumisen jälkeen Natonkin johdossa kuviteltiin, että Venäjästä saataisiin demokratia muiden demokratioiden joukkoon.

Samalla Nato joutui etsimään uutta roolia, ja 1990-luvun lopulla sellaiseksi valikoitui etnisten konfliktien estäminen ja rauhaanpakottaminen. Tätä tehtiin entisen Jugoslavian hajoamissodissa, myöhemmin maailman muissa kriisipesäkkeissä.

– Silloinhan Naton toiminnan painopisteeksi tuli kriisinhallinta, Asunmaa muistelee.

Yhdessä vaiheessa Venäjä oli Natolle läheisempi kumppanimaa kuin Suomi tai Ruotsi.

Hän muistuttaa, miten mielenkiintoista on ajatella, että yhdessä vaiheessa Venäjä oli Natolle läheisempi kumppanimaa kuin Suomi tai Ruotsi.

– Vuonna 1997 tehtiin Nato-Venäjä -peruskirja, jossa määriteltiin kumppanuuden
periaatteet, hän kertoo.

Vielä Naton toiseksi viimeisimmässä strategisessa ohjausasiakirjassa vuodelta 2010 Venäjä määriteltiin ”strategiseksi kumppaniksi”, Asunmaa kertoo.

Osapuolilla oli jopa yhteinen Nato-Venäjä- neuvosto.

– Kun vuonna 2022 Naton Madridin huippukokouksessa Venäjä todettiin Naton
merkittävämmäksi suoraksi uhaksi, oltiin jo kyllä aika kaukana ajoista, jolloin Venäjä oli läheinen kumppani, hän tiivistää.

EUROOPAN oman vastuun kasvattaminen korostuu nyt monilla Naton sektoreilla, jopa asehankinnoissa. Merkittävä osa Naton aseistuksesta tulee perinteisesti Yhdysvalloista.

– Panostaminen omaan puolustusteollisuuteen on ollut jo yli kymmenen vuotta vahvasti Euroopan unionin agendalla, mutta erityisesti Ukrainan sodan takia koko asia on noussut kokonaan uudelle tasolle, Asunmaa kertoo.

Hänen mukaansa eurooppalaisten ammusvarastojen nopeasti tyhjentyessä tuli hyvin selväksi, että jatkossa Natossa ei voida olla vanhaan tapaan riippuvaisia Euroopan ulkopuolelta tulevasta ase- ja ammustuotannosta.

– Nyt keväällähän EU:n komissio julkaisi puolustusteollisen strategian, jossa pyritään vahvistamaan eurooppalaista tuotantoa ja sitä, että yhä suurempi osa EU-maiden puolustushankinnoista tehtäisiin Euroopasta.

Vastaavasti Natossa on nyt tarve kehittää eurooppalaista infrastruktuuria siten, että se vastaa aikaisempaa enemmän myös puolustuksen tarpeisiin.

– Käytännössä meidän on yhä paremmin varauduttava joukkojen ja puolustuskaluston siirtoihin sekä Atlantin yli että Euroopan sisällä. Se todella edellyttää panostamista satamiin, lentokenttiin ja rautateihin, Asunmaa luettelee.

AVAINSANAT

”Perussuomalaisten sotaretki elinkeinoelämäämme vastaan” – Sirpa Pietikäinen huolestui hallituksen ilmastokannasta

Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikänen kertoo olevansa huolestunut Petteri Orpon (kok.) hallituksen kannasta EU:n ilmastotavoitteeseen.

Pietikäinen muistuttaa tiedotteessaan, että Suomen talouden kestokyky riippuu yritysten menestyksestä.

– Suomi on johtava puhtaan teknologian, puhtaan energian ja varastoinnin, vetytalouden sekä fossiilisia korvaavien innovaatioiden tuottaja, josta esimerkkinä metsäteollisuutemme. Näiden tulevaisuus riippuu ilmastolainsäädännön kunnianhimon tasosta ja ennakoitavuudesta, jotta toimialoihin tai yrityksiin voidaan investoida kysynnän varmistuessa. Siksi perussuomalaisten sotaretki elinkeinoelämäämme vastaan onkin hämmästyttävää, Pietikäinen toteaa.

Hän viittaa muun muassa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajan Teemu Keskisarjan ilmoitukseen, jonka mukaan puolue ei aio hallituksessa sitoutua EU:n komission esitykseen vuoden 2040 päästövähennyksistä.

EUROOPAN komissio julkaisi keskiviikkona esityksensä vuoden 2040 ilmastotavoitteesta osana eurooppalaisen ilmastolain uudelleenavausta. Uudelleenavauksessa esitetään 90 prosentin nettokasvihuonekaasupäästötavoitetta vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoteen 1990.

Pietikäinen pitää komission ehdotusta välttämättömänä.

– 90 prosentin kasvihuonekaasupäästötavoite tulisi tieteellisen yhteisön mukaan saavuttaa mielellään vuoteen 2030 mennessä tai viimeistään vuonna 2035. Komission ehdotus onkin siihen nähden hyvin maltillinen, mutta välttämätön EU:n vuoden 2050 ilmastotavoitteen saavuttamiseksi.

EU:n on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuonna 2050.

Euroopan komission ehdotus esittää joustoja ilmastotavoitteen saavuttamiseksi, sillä vuodesta 2036 alkaen ehdotus mahdollistaa 3 prosentin päästöoikeuksien hankkimisen EU:n ulkopuolisista maista. Pietikäisen mukaan joustot ovat ilmastotavoitteiden kannalta ongelmallisia.

– Tähän mennessä päästövähennykset ovat koskeneet vain kansallisia päästöjä, eikä EU:n kolmansiin maihin kohdistuvaa päästökauppaa tulisi ottaa mukaan myöskään vuoden 2040 päästövähennystavoitteisiin. Tämä heikentää EU:n todellisia päästövähennyksiä, jos päästöoikeuksien ostaminen mahdollistetaan EU:n ulkopuolelta. Silloinhan 90 prosentin tavoite ei ole todellisuudessa 90 prosenttia.

– Tämä on myös ilmasto-oikeudenmukaisuuden kannalta ongelmallista, mikäli EU ulkoistaa osan päästövähennystavoitteestaan ja vastuustaan globaalin etelän maihin.

PIETIKÄINEN toivoo muutoksia komission ehdotukseen.

– Ilmastonmuutoksen ja EU:n todellisten päästövähennysten kannalta olisi suotavaa, että joustojen mahdollisuus poistettaisiin ehdotuksen käsittelyn aikana. Pahoin kuitenkin pelkään, että joustojen kasvattamista tullaan ehdottamaan.

Pietikäinen on huolissaan Suomen hallituksen epäselvästä kannasta vuoden 2040 ilmastotavoitteeseen. Hän tähdentää, ettei Suomen kilpailukyky perustu vanhaan fossiiliseen energiaan perustuvaan teknologiaan. Pietikäisen mukaan Suomessa ei ole ”eilisen teollisuutta”, jolla olisi tulevaisuudessa menestymisen mahdollisuuksia.

– Päinvastoin Suomen elinkeinoelämä on investoinut jo merkittävästi puhtaaseen energiaan ja teknologiaan ja ilmastotavoitteista peruuttaminen olisi näiden investointien kannalta kohtalokasta.

Euroopan parlamentti keskustelee ilmastolaista tiistaina 8. heinäkuuta.

AVAINSANAT

Presidentti hyväksyi miinakiellosta irtautumisen

  • Kotimaa
  • 04.07.2025
  • 12:06
  • (Päivitetty: 04.07. 12:22)

Alexander Stubb on tänään presidentin esittelyssä hyväksynyt esityksen, jonka mukaan Suomi irtisanoo jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen.

Stubb sanoi lausunnossaan, että päätös perustuu Suomen puolustuksen tarpeisiin nykyisessä heikentyneessä turvallisuustilanteessa.

-  Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta muutokset edellyttävät, että vahvistamme puolustuskykyämme. Meillä on pitkä raja Venäjän kanssa, joka ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli. Olemme nähneet, kuinka Venäjä käy sotaa tänä päivänä, Stubb sanoo.

Venäjä ei ole liittynyt Ottawan sopimukseen.

Stubb toteaa ymmärtävänsä päätökseen kohdistuvan kritiikin. Irtisanomisesta huolimatta Suomi on edelleen vahvasti sitoutunut kansainväliseen oikeuteen ja kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään, hän sanoo.

Sopimuksen irtisanominen ei myöskään vaikuta Suomen muihin kansainvälisen oikeuden mukaisiin velvoitteisiin.

SUOMI TOIMII presidentin mukaan miinojen kanssa vastuullisesti, eikä niitä käytetä rauhan aikana.

-  Miinat säilytetään varastoissa. Miinat ovat Suomelle puolustuksellisia aseita. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein päämäärä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi, Stubb vakuuttaa.

NYT VIRALLISEKSI tulleen lähtöpäätöksen jälkeen Suomen pitää ilmoittaa Ottawa-irtautumisestaan YK:n turvallisuusneuvostolle ja YK:n pääsihteerille.

Tekoa käsittelevässä asiakirjassa pitää selittää, miksi Suomi päätöksen tekee, ja paperi täytyy fyysisesti viedä YK:lle New Yorkissa.

Kun YK on vastaanottanut asiakirjan, irtautuminen tulee voimaan siitä puolen vuoden kuluttua. Siihen asti Suomen pitää noudattaa sopimuksen ehtoja.

Vasta sen jälkeen Suomi voi ryhtyä käyttämään asevoimillaan miinoja.

AVAINSANAT

”Sinivihreistä oikeistolaisista ei ole enää tietoakaan” – Pinja Perholehto syyttää hallituksen ilmastopolitiikkaa sekavaksi

SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto arvostelee hallituksen ilmastopolitiikkaa sekavuudesta ja päättämättömyydestä.

Perholehto toteaa tiedotteessaan, että ilmasto- ja energiastrategian jatkuva viivästyminen hallituspuolueiden kiistelyn vuoksi paitsi vaarantaa ilmastotavoitteet ja investointiympäristön myös asettaa koko hallituksen toimintakyvyn kyseenalaiseksi.

– Sen sijaan, että eduskunnassa keskusteltaisiin syksyllä siitä, ovatko hallituksen ilmasto- ja luontotoimet riittäviä tai oikeita, joudutaan nyt keskustelemaan siitä, tehdäänkö niitä ylipäätään. Huolestuttavan kuvaavaa on, että ministerit Sari Multala (kok.) ja Lulu Ranne (ps.) käyvät vääntöä ilmastositoumusten ja energia- ja ilmastostrategian valmistelun osalta nyt puhtaasti julkisuuden kautta, Perholehto sanoo tiedotteessaan.

Ministeri Ranteen arvion mukaan hallitus ei saa energia- ja ilmastostrategiaansa lausuntokierrokselle heinäkuun aikana. Luonnoksen piti valmistua jo keväällä – ja alkujaan ministeri Kai Mykkänen (kok.) lupasi sen jo syksyksi 2024.

PERUSSUOMALAISET myös irtautuivat Ranteen suulla EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuoteen 2040 – vain päivä sen jälkeen, kun Suomi ilmoitti siihen sitoutuvansa.

– Vastuullista politiikkaa olisi varmistaa, että Suomessa voidaan jatkossakin hiihtää talvella ja pulahtaa saunan jälkeen puhtaaseen järveen. Kokoomus antaa nyt perussuomalaisten vesittää Suomen ilmasto- ja luontopolitiikan. Sinivihreistä oikeistolaisista ei ole enää tietoakaan. Ilmastotoimien lykkääminen ja peruutukset ovat paitsi lyhytnäköistä politiikkaa myös kansantaloudellisesti lopulta kalliimpaa, Perholehto sanoo.

– Varmin tapa estää uudet investoinnit ja työn syntyminen Suomeen on olla passiivinen änkyrä, vetäytyä jo sovituista ilmastotoimista ja lisätä päästöjä entisestään. Tämä poliittinen nokkapokka käy Suomelle kalliiksi.

AVAINSANAT

Taas alkoi hallitustaipaleen hiekoitus: perussuomalaisissa heräsi ilmastokapina

Perussuomalaiset löysi kannatuskuopan pohjalta vanhan populistisen linjansa. Viimeistään kesäkuun puoluekokouksessa Lahdessa tuli selväksi, että toiseksi suurin hallituspuolue ryhtyy historiasta tutuilla tempuillaan hiekottamaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) latua.

Heinäkuun hiljaisuudessa syyksi kelpasi kokoomuslaisen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan kommentti, jonka mukaan Suomi tukee Euroopan komission esitystä tulevaisuuden päästövähennystavoitteeksi.

Ei tue eikä tule tukemaan, mikäli Suomen eli hallituksen kanta on perussuomalaisista kiinni, ilmoitti perussuomalaisten uusi 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja Ylellä. Keskisarjan näkemys sai nopeasti tukea myös hallituksen sisältä, kun liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) arvosteli Multalaa itsenäisestä kannanmuodostuksesta. Hallitus ei Ranteen mukaan ollut komission esityksestä keskustellut.

Aivan näin asia mennyt, koska hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli Suomen ennakkovaikuttamiskantaa päästövähennystavoitteeseen jo keväällä. Näkemys oli käytännössä komission esityksen mukainen.

KOMISSION esitys päästövähennystavoitteeksi tähtää vuoteen 2040. Siihen mennessä EU:n jäsenmaiden tulisi esityksen mukaan vähentää päästöistään 90 prosenttia.

Luku kuulostaa isolta, mutta on emeritusprofessori Markku Ollikaisen mukaan linjassa Suomen voimassa olevan ilmastolain kanssa, johon perussuomalaiset ovat Orpon hallitusohjelmassa sitoutuneet. Jos lakia noudatetaan, Suomen päästövähennyksiin ei vaadita ylimääräisiä tiukennuksia.

Kun ministeri Multala sanoo Suomen tukevan komission esitystä, hän siis nojaa hallitusohjelman kirjauksiin.

Miksi perussuomalaiset sitten huutavat? Koska he ovat jo pidempään pyrkineet vesittämään ilmastolakia, jonka mukaan Suomen tulisi olla vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali. PS pyrkii leimaamaan ilmastopolitiikan epärealistiseksi, ihmisten elämää hankaloittavaksi huuhaaksi. Samalla asialla on länsimaissa moni muukin.

PS pyrkii leimaamaan ilmastopolitiikan epärealistiseksi, ihmisten elämää hankaloittavaksi huuhaaksi.

Linjan nykyinen pääarkkitehti on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Euroopan unionissa tämä ilmastodenialismia lähestyvä linja saa kannatusta erityisesti laitaoikeistoa edustavilta puolueilta.

ORPON hallituksessa ilmastolain tavoitteita puolustaa voimakkaimmin RKP, joka oli lakia viime kaudella hyväksymässä. Myös pääministeri Orpo itse on useaan kertaan muistuttanut tavoitteiden olevan hallitusohjelman mukaisia ja voimassa. Onhan ilmastoministerin salkkukin kokoomuksella.

Perussuomalaisten puoluekokous osoitti henkilövalinnoillaan haluavansa poliittista muutosta. Siksi Keskisarja on 1. varapuheenjohtaja ja jyrkästä maahanmuuttolinjastaan tuttu Simo Grönroos 3. varapuheenjohtaja.

Näin 1. varapuheenjohtaja Keskisarja on kirjoittanut Sarastus-lehdessä ilmastopolitiikan tavoitteista:

”Suomen osuus ihmiskunnan CO2-päästöistä on promille, siis tuhannesosa. Mitä mieltä sinä olet, parahin lukija? Tapahtuuko 99,9 prosentin täyskäännös? Uskotko siihen mielikuvateollisuuden tuotteeseen, että Suomen ilmastoponnistuksilla on globaali merkitys, ja että esikuvana me käännytämme hiilituhruiset EU-valtiot, Yhdysvallat, Kiinan ja kehitysmaat, arabit ja Venäjän… vaikka ne vuonna 2025 eivät osoita pikkiriikkisintäkään hinkua fossiilisten polttoaineiden hylkäykseen.”

Aivan. Tosin professori Markku Ollikaisen mukaan EU on yksi Kiinan viime aikoina kohentuneen ilmastopolitiikan keskeisistä kirittäjistä.

Suomi on EU:n jäsenvaltio ja Keskisarja Suomen hallituksessa valtaa käyttävän puolueen 1. varapuheenjohtaja.

Ajatus fossiilitalouteen jäämisestä on vaarallista, menneisyyden romantisoimisella ryyditettyä ja dieselin katkuista humppaa, jota muun muassa itänaapurin Vladimir suosii levylautasellaan.

AVAINSANAT

Tukeeko hallitus EU-ilmastotavoitteita vai ei – näin vastaa Sari Multala

Hallituksen sisäiset kiistat ilmastoasioista nousivat torstaina esiin, kun liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) arvosteli julkisesti kokoomuksen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalaa.

Multala sanoi keskiviikkona, että Suomi tukee EU-komission ehdottamaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040. Ranteen mukaan Multala ei olisi saanut kertoa julkisesti Suomen kantaa, koska siitä ei ole hänen mielestään vielä päätetty hallituksessa.

EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja EU:n ilmastotavoitteisiin maaliskuussa 2024. Ranteen näkemys on, että aiemmin muodostettu kanta perustui ”vanhoihin kuvioihin” ja olosuhteet ovat siitä muuttuneet. Hänen mukaansa uudesta kannasta ei ole vielä neuvoteltu.

-  Eli ministeri Multala ei voi ilmoittaa julkisesti, että on olemassa joku kanta, Ranne sanoi STT:n haastattelussa.

Ranteen mukaan perussuomalaiset ei seiso Multalan esittämän kannan takana.

-  Emme ole kuittaamassa tässä tilanteessa minkäänlaisia uusia kiristyksiä. Suomen täytyy pitää tiukasti kiinni hallitusohjelmakirjauksesta siinä, että me emme voi aiheuttaa energia- ja ilmastopoliittisilla linjauksilla lisäkustannuksia Suomelle.

YMPÄRISTÖMINISTERI kiistää Ranteen kritiikin. Multalan mukaan Suomen ennakkovaikuttamiskannat on normaalin poliittisen prosessin mukaisesti viety EU-ministerivaliokunnan kautta eduskuntaan.

-  Suomen hallitus on sama Suomen hallitus, mikä tässä on ollut, ja nämä kannat on otettu tämän hallituksen aikana, Sari Multala sanoi STT:lle.

Kokoomusministeri ei ymmärrä, mihin Ranne viittaa olosuhteiden muuttumisella. Hänen mukaansa olisi erikoista, jos Suomi muuttaisi kantaansa sen jälkeen, kun se on saanut EU:n esitykseen sen, mitä on siihen ennakkovaikuttamisessa ajanutkin.

-  Maana meidän pitää olla johdonmukaisia, kun vaikutamme Euroopan unionin asioihin. Ja tietysti se luo meille uskottavuutta ja vaikuttavuutta. Olisi erikoista, jos nyt yhtäkkiä muuttaisimme mieltämme, Multala sanoi.

Seuraavaksi hallitus ottaa kantaa komission yksityiskohtaisempaan esitykseen normaalin kannanmuodostusprosessin mukaan.

LULU RANNE piti myös epätodennäköisenä, että hallitus saisi energia- ja ilmastostrategian lausuntokierrokselle heinäkuun aikana. Luonnoksen oli tarkoitus valmistua tällä viikolla.

-  Tilanne ei näytä kauhean hyvältä, Ranne kommentoi neuvottelujen aikatauluja.

Ranteen mukaan neuvotteluissa hiertää useampikin asia. Erimielisyyttä on muun muassa energia- ja ilmastotoimien taloudellisesta puolesta.

Multala ei tiedä, mikä luonnoksessa on perussuomalaisten mielestä ongelma.

Vastuuministeri Multalan mukaan myös strategian valmistelu on sujunut normaalin poliittisen prosessin mukaan ministerityöryhmässä, jossa kaikki hallituspuolueet ovat edustettuina.

Multala ei tiedä, mikä luonnoksessa on perussuomalaisten mielestä ongelma.

-  En ole heiltä vielä saanut ehdotuksia, että mitä muutoksia he haluavat tähän. Odotan saavani nyt toivottavasti lähiaikoina.

Ministerin mukaan strategiapaperi on edelleen tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle lähiaikoina.

-  Kaikki toimet, mitä siellä on, on yhdessä sovittu ministerityöryhmässä.

Ranteen mielestä strategiassa eivät näy tarpeeksi esimerkiksi hallitusohjelman kirjaukset siitä, että energia- ja ilmastopolitiikka ei saa nostaa sähkön hintoja.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki

AVAINSANAT