VALIKKO

Pienestä lapsesta maksettavaa lapsilisää korotettiin 26 eurolla

Alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettavaa lapsilisää on korotettu 26 eurolla kuukaudessa. Korotettua lapsilisää maksetaan ensimmäisen kerran huhtikuun lapsilisässä, Kela kertoo tiedotteessa.

Yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettavan lapsilisän määrä on jatkossa 120,88 euroa. Jos perhe saa lapsilisää useammasta kuin yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta, lapsilisän määrä on toisesta lapsesta 130,84 euroa, kolmannesta 159,79 euroa, neljännestä lapsesta 199,24 euroa ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 218,69 euroa kuukaudessa.

Lapsilisään tehtiin jo alkuvuonna myös muita korotuksia.

AVAINSANAT

Hovioikeus: Räjähteiden ja terrorimateriaalin hankkiminen ei ollut terrorismia

Kankaanpään uusnatsijoukon epäillään kokeilleen räjähdysaineita maastossa. Kuva ei liity tapaukseen.
  • Kotimaa
  • 17.06.2026
  • 15:01
  • (Päivitetty: 17.06. 15:04)

Vaasan hovioikeus on hylännyt kahdelle miehelle nostetut terrorismirikossyytteet Kankaanpään äärioikeistojutussa. Aiemmin samaan ratkaisuun päätyi myös käräjäoikeus.

Akselerationismia kannattaneilla ja satanismista innostuneilla uusnatseilla oli hovioikeuden mukaan kyllä hallussaan räjähteitä ja aseita sekä erilaista terrorismiin liittyvää materiaalia.

Vaikka kaksikko oli harjoitellut räjähteiden ja ammusten valmistamista ja tutustunut aseisiin, asiassa jäi oikeuden mukaan näyttämättä, että he olisivat jo päättäneet tehdä jonkin rikoksen terroristisessa tarkoituksessa.

- (Syytettyjen) radikalisoituminen ja se, että heidän on näytetty ihailleen terrori-iskujen tekijöitä, eivät sellaisenaan osoita heillä olleen terroristista tarkoitusta, hovioikeus toteaa tuomiossaan.

Akselerationismiksi kutsutaan ”rotusotaa” ja yhteiskunnan romahduttamista korostavaa ajattelua.

NOIN KOLMIKYMPPISET miehet saivat hovioikeudelta tuomiot kuitenkin muista rikoksista. Toinen tuomittiin muun muassa törkeästä pahoinpitelystä ja toinen törkeästä kiristyksestä.

Heidän lisäkseen jutussa eripituisiin vankeusrangaistuksiin on tuomittu kolme muuta miestä.

AVAINSANAT

Kotkan kohuttu kaupunginjohtaja irtisanoutui – saa ison erokorvauksen

Sotkamosta lähtöisin oleva Esa Sirviö on pitkäaikainen kunta-alan ammattilainen.
  • Kotimaa
  • 17.06.2026
  • 12:22
  • (Päivitetty: 17.06. 12:23)

Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö on irtisanoutunut virastaan. Sirviö kertoo päätöksen johtuvan siitä, että hän on menettänyt kaupunginhallituksen luottamuksen.

Ratkaisuun päädyttiin kaupunginhallituksen ja Sirviön yhteisten neuvottelujen perusteella. Kaupunginhallitus merkitsi Sirviön irtisanoutumisilmoituksen tiedoksi keskiviikkoaamun kokouksessaan.

- Neljännesvuosisadan kuntajohtamisen kokemuksella ymmärrän, että tilanteessa, jossa on esillä luottamuksen menetys, ei ole montaa vaihtoehtoa. Ensin on katsottava peiliin ja samalla todettava, ettei ole onnistunut kaikissa odotuksissa, Sirviö sanoo Kotkan kaupungin tiedotteessa.

Syksyllä 2025 Sirviö oli kahden kuukauden virkavapaalla tehtävistään. Hän ajoi alkusyksystä autoa humalassa ampuma-ase takapenkillä. Tammikuussa hän sai tuomion törkeästä rattijuopumuksesta ja ampuma-aserikoksesta. Sirviö ei valittanut tuomiosta.

KOTKAN kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sami Virtasen mukaan hallitus on arvioinut kaupunginjohtajan tehtävän hoitamisen edellytyksiä sekä luottamuksellisen yhteistyösuhteen jatkumista.

- Kokonaisarvion perusteella on päädytty siihen, ettei yhteistyön jatkamiselle ole enää riittäviä edellytyksiä, Virtanen sanoo kaupungin tiedotteessa.

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin ja Sirviön välille laaditun erosopimuksen sekä totesi erokorvauksen maksettavaksi. Erokorvaus on kymmenen kuukauden rahapalkkaa vastaava summa kahden kuukauden irtisanomisajan palkan lisäksi. Kun irtisanomisaika on päättynyt, erokorvauksen suuruus on 148 325,80 euroa.

Sirviöllä ei ole irtisanomisaikana työntekovelvoitetta. Hän on irtisanomisajan vuosilomalla.

AIEMMIN Sirviö (s. 1969)on työskennellyt kunnanjohtajana muun muassa Punkalaitumella, Mouhijärvellä sekä Mänttä-Vilppulassa. Kotkassa hän aloitti vuonna 2017.

Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri.

AVAINSANAT

Syke: Kuivuus jatkuu Suomen järviseuduilla, vaikka sataisikin

Useissa järvissä rantaviivaa näkyy huomattavasti tavallista enemmän. Kuva on Kainuusta.
  • Kotimaa
  • 16.06.2026
  • 12:17
  • (Päivitetty: 16.06. 12:22)

Järvien vedenpinnat ovat yhä selvästi ajankohdan keskiarvojen alapuolella ja pohjaveden pinnat ovat monin paikoin poikkeuksellisen alhaalla, kertoo Suomen ympäristökeskus. Edes rankkasateet eivät täytä vesistöjä nopeasti.

Alkukesän sateista huolimatta kuivuuden vaikutukset näkyvät edelleen eri puolilla maata. Vaikka sateet ovat paikoin kohentaneet tilannetta ja pienentäneet akuuttia kuivuutta, vesistöjen ja pohjavesien palautuminen on hidasta.

Korjautuminen riippuu loppukesän sademääristä.

IHAN HETI tilanteeseen ei kuitenkaan ole luvassa muutosta.

- Kuivuustilanne ei korjaannu nopeasti, vaikka sateita saataisiin lisää. Suurten järvien ja pohjavesien pinnat reagoivat muutoksiin hitaasti. Pinnat myös laskevat tavallisesti läpi kesän, joten kuivuuden vaikutukset voivat näkyä vielä pitkälle syksyyn, sanoo Tulvakeskuksen päällikkö Lauri Ahopelto ympäristökeskuksen tiedotteessa.

Useissa järvissä vedenpinnat ovat edelleen selvästi ajankohdan tavanomaista tasoa alempana tai jopa ennätysalhaalla.

Esimerkiksi Tarjanne on ajankohtaan nähden alempana kuin kertaakaan vuodesta 1865 alkaneen havaintohistoriansa aikana.

Sateet ovat nostaneet vedenpintoja paikoin hieman, mutta pitkä kuiva jakso on jättänyt tilanteen selvästi keskimääräistä heikommaksi.

AVAINSANAT

Kolmella hyvinvointialueella käynnistetään arviointimenettely

  • Kotimaa
  • 16.06.2026
  • 11:29
  • (Päivitetty: 16.06. 12:07)

Valtiovarainministeriö käynnistää arviointimenettelyn Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla taloudellisin perustein.
Ministeriön mukaan päätöksen tarkoituksena on turvata alueiden edellytykset järjestää asukkaidensa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut.

- Arviointimenettelyn käynnistyminen johtuu nimenomaan taloussyistä, ei palvelujen laadusta tai riittämättömyydestä, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa alueen saama valtionrahoitus ei riitä siihen, että he voisivat pitää yllä vanhaa palvelurakennetta.

Myös Kymenlaakson hyvinvointialueen tiedotteessa korostetaan, että arviointimenettely johtuu talouden tasapainottamisesta.

Etelä-Karjalassa menettelyn aloittaminen ei tullut yllätyksenä.

- Tätä me olemme jo osanneet odottaa, koska emme pysty rahoituksen valuvian vuoksi lakisääteisessä määräajassa kattamaan syntyneitä alijäämiä. Päätös ei siis ole meille yllätys ja odotamme avoimin mielin yhteistyötä arviointiryhmän kanssa, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen sanoo tiedotteessa.

ARVIOINTIMENETTELYÄ varten ministeriö asettaa arviointiryhmät, joihin nimetään jäsenet hyvinvointialueelta, valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja sisäministeriöstä. Puheenjohtajaksi valtiovarainministeriö kertoo nimeävänsä alueesta ja ministeriöistä riippumattoman ihmisen.

Arviointiryhmä tekee ehdotukset hyvinvointialueen talouden tervehdyttämiseksi sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen järjestämisen edellytysten turvaamiseksi tarvittavista toimista.

Arviointiryhmät nimetään elokuussa ja ne aloittavat työnsä syyskuun aikana. Tavoitteena on, että arviointiryhmien työ saadaan päätökseen ensi kesän alussa.

Arviointimenettely rajoittaa hyvinvointialueen omaa päätösvaltaa.

- Rajoitusten tarkoituksena on estää alueen taloudellisen tilanteen heikentyminen arviointiryhmän työn aikana ja varmistaa, että arviointiryhmän toimenpide-ehdotuksia noudatetaan koko toimenpideohjelman ajan, ministeriön tiedotteessa sanotaan.

Arviointiryhmän tulee ottaa työssään kantaa aluejakoselvityksen käynnistämiseen. Jos alue ei näytä selviävän tehtävistään, se voidaan yhdistää muihin alueisiin.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 12.06.

AVAINSANAT

Raportti: Suomalaiset suhtautuvat uutisiin valikoivammin – maksuhalukkuus sidoksissa poliittiseen kiinnostukseen

Suomalaisten suhde uutisiin on muuttunut, selviää Uutismedia verkossa 2026 -raportista. Ihmiset eivät ole hylänneet uutisia, mutta suhtautuvat niihin aiempaa valikoivammin.

Monet haluavat myös vähemmän uutisia, mutta vastaavasti enemmän itselleen merkityksellistä ja omaan arkeen liittyvää sisältöä.

Tekoäly ei ole raportin mukaan ainakaan vielä korvannut perinteisiä uutislähteitä, vaan täydentänyt niitä.

SUOMALAISTEN luottamus uutisiin on edelleen kansainvälisesti poikkeuksellisen korkealla tasolla, vaikka kehityksen suunta on laskeva. Tuoreimmassa mittauksessa 63 prosenttia suomalaisista ilmoitti luottavansa useimpiin uutisiin.

Suomen edelle yltävät vain Nigeria ja Kenia, mutta maiden aineistot eivät ole yhtä laajasti väestöä edustavia.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaisten luottamus uutisiin on noin kymmenen prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla. Suomalaisten uutisluottamusta voidaan siis laskusta huolimatta pitää edelleen poikkeuksellisen vahvana. Koronapandemian aikana nähty nousu luottamuksessa on taittunut, ja luottamus on palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolle.

VERKKOUUTISISTA maksavien osalta esiin nousee kaksi kiinnostavaa ryhmää: laitaoikeistolaiset, joiden maksuhalukkuus on noussut voimakkaasti, sekä poliittisesti päättämättömät, joiden maksuhalukkuus on vastaavasti joukon matalin.

Poliittisen kannan puuttuminen näyttää olevan indikaattori yleisestä yhteiskunnallisesta vieraantumisesta.

Laitaoikeistoon liittyvä muutos saattaa selittyä osaltaan myös kyselyn päivittymisellä. Vuoden takaisessa kyselyssä maksun saajiksi ehdotettiin vain perinteisiä journalistisia organisaatioita tai journalisteja. Uudessa mittauksessa tarjottiin myös vaihtoehtoa ”yksittäinen journalisti, kommentaattori tai uutisiin keskittyvä sosiaalisen median sisällöntuottaja”.

Lähes neljännes (24 prosenttia) laitaoikeistoa äänestävistä kertoi maksaneensa tällaisesta sisällöstä.

AVAINSANAT