VALIKKO

Pienen ihmisen televisiopuolustaja, toimittaja Hannu Karpo on kuollut

Vuonna 2012 Karpo sai valtion journalistipalkinnon.

Entinen televisiotoimittaja ja tavallisen kansan parissa tehtyjen tv-reportaasien mestari Hannu Karpo on kuollut, Yle kertoo.

Sampo Karpo kertoo isänsä kuolleen tiistaina äkillisen sairauskohtaukseen. Karpo oli sairastellut talven aikana, ja hän ehti kertoa mielipiteensä terveydenhuollon tasosta äskettäin Ylelle tuotetussa dokumenttiohjelmassa.

Hannu Karpo oli syntynyt vuonna 1942.

Karpo alkoi tehdä nuortenohjelmia 1950-luvun lopulla Suomen Televisioon.

Yleisradiossa hän työskenteli vuodet 1961-1981, tehden muun muassa räväköitä ja herättäviä liikenneturvallisuuden valistusohjelmia yhdessä autokouluopettaja Ensio Itkosen kanssa.

Yleen kyllästyttyään Karpo kokeili lehtityötä ja toimi vuodet 1981-1985 Seura-lehden päätoimittajana, loppuajat tosin lähinnä nimellisesti.

Halu palata televisiotyöhön oli voittanut jo hieman aiemmin, kun Karpo oli alkanut tehdä ohjelmia kaupalliselle Mainos-Televisiolle vuonna 1983.

SUURIMPAAN kansansuosioon hän nousi MTV:llä vuosina 1983-2007 esitetystä Karpolla on asiaa – ajankohtaisohjelmasta.

Siinä ruodittiin yhteiskunnallisia epäkohtia sekä seurattiin tavallisten kansalaisten taistelua byrokratian kummajaisia tai ahneita yrityksiä vastaan.

Karpo ei tehnyt puolueettomia uutisia, vaan tarinallisia reportaaseja, joissa hän asettautui vahvasti pienen ihmisen puolelle ja kyseenalaisti päättäjien selityksiä, usein yllätyksellisesti ja kamera käynnissä kohteitaan haastaen.

Hannu Karpo sai urallaan kaksi elokuvataiteen valtionpalkintoa sekä valtion tiedonjulkistamispalkinnon ja valtion journalistipalkinnon. Vuonna 2016 hän sai elämäntyöstään Kultainen Venla -palkinnon.

AVAINSANAT

Näin kansanedustaja kiittää edesmennyttä Martti J. Karia: tärkeä tiedustelun tulkki kansalaisten, poliitikkojen ja sotilaiden välillä

Martti J. Kari menehtyi pitkään sairastamaansa syöpään 30.8.2023. Hänen hautajaisensa olivat Jyväskylässä lauantaina 30.9.
  • Kotimaa
  • 30.09.2023
  • 16:00
  • (Päivitetty: 30.09. 16:29)

Kansanedustaja Mika Kari korostaa muistokirjoituksessaan työelämäprofessori Martti J. Karin roolia ajantasaisten tiedustelulakien luomisessa Suomelle.

Eläköitynyt puolustusvoimien tiedustelueversti, Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden ja strategisen analyysin työelämäprofessori Martti J. Kari (1960-2023) siunattiin tänä lauantaina Jyväskylässä.

Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mika Kari (sd) on kirjoittanut koskettavan muistokirjoituksen kaimansa ja ystävänsä elämäntyöstä.

Kaksikko oli vuosien ajan mukana laatimassa Suomelle tiedustelulakeja, jotka määrittelivät ensimmäistä kertaa rajat sotilas- ja siviiliviranomaisten tiedustelutoiminnalle, yksilönsuojakin huomioiden.

Demokraatti julkaisee ohessa Mika Karin tekstin kokonaisuudessaan.

***

Tiemme Martti J. Karin kanssa kohtasivat ensimmäisellä eduskuntakaudellani 2011-2015.

Tuolloin toimiessani puolustusvaliokunnan jäsenenä käytiin valtioneuvoston ja puolustushallinnon kanssa ensimmäiset vakavat keskustelut tiedustelulainsäädännön laatimisen tarpeesta.

Noihin aikoihin tapasinkin silloisen Puolustusvoimien Viestikoelaitoksen tehtävissä olleita tai muutoin tiedustelutoiminnan parissa toimineita upseereita, joita yhdisti näkemys tarpeesta aikaansaada Suomeen alan lainsäädäntö.

Tästä upseerien joukosta eversti Martti J. Karista, tuttavallisemmin ”Marasta”, tuli yhteistyökumppani, johon poliitikkona saatoin alusta alkaen luottaa.

Tämä luottamus vahvistui entisestään vuosien varrella niin, että pystyimme vaihtamaan ajatuksia hyvin avoimesti ja ymmärtämään toisiamme sotilaan ja poliitikon kielillä meille yhteisen asian, maanpuolustuksen äärellä.

Tapasin Maraa niin virkatehtävissä kuin vapaa-ajalla ja myöhemmin hänen toimiessaan Jyväskylän yliopistossa työelämäprofessorina informaatioteknologian tiedekunnassa.

MARASSA yhdistyi raudanluja ammattitaito, joka pohjautui vahvaan koulutukseen ja jatkuvaan itsensä kehittämiseen.

Tästä yksi ilmenemismuoto oli hänen poikkeuksellisen laaja kielitaitonsa ja kiinnostus erilaisten kulttuurien tutkimiseen.

Tämä kiinnostus osaltaan yhdisti meitä samaan pöytään. Saatoimme toimia toisillemme tulkkeina, kun tiedustelulakeja edistettiin kansallisen turvallisuuden tarpeiden pohjalta ja näkökulmasta poliittisen päätöksenteon tasolle ja laeiksi asti.

SUURELLE yleisölle Mara tuli tunnetuksi varsinaisen sotilasuransa jälkeen Ukrainassa käynnistyneen Venäjän hyökkäyssodan myötä.

Tässäkin hän toimi tulkkina kuvatessaan kansalaisille sodan taustoja asevoimien sekä yhteiskunnan rakenteiden kautta.

Tätä kautta hän sai paitsi laajan ja kiinnostuneen kuulijakunnan, myös arvostetun aseman korkean tason asiantuntijana sektorilla, joka ei luonteestaan johtuen ole yleensä laajasti julkisuudessa.

Asiantuntijuuden lisäksi Maralle oli ominaista osoittaa sellaista luotettavuutta ja ystävyyttä, joka mahdollistaa välillä myös mahdottomalta tuntuvien asioiden toteutumisen, kuten vaikkapa etukäteen kovasti kiisteltyjen tiedustelulakien voimaansaattamisen.

Tiedustelulait saatiin lopulta voimaan vuoden 2019 kesäkuussa – Suomelle kreivin aikaan.

Jään kaipaamaan läheistä yhteistyökumppania ja otan osaa läheisten ja ystävien suruun.

AVAINSANAT