VALIKKO

Pien- ja mikroyritysten pankkipalvelut pyritään turvaamaan lailla – Finanssiala ja pankit vastustavat

Etenkin yksinyrittäjillä on Suomessa vaikeuksia saada pankkitiliä ja muita pankin peruspalveluja.

Valtiovarainministeriön työryhmä esittää pienyrityksille ja yhdistyksille oikeutta peruspankkipalveluihin. Niiden on havaittu kohtaavan vaikeuksia pankkipalvelujen saatavuudessa.

Yksityishenkilöillä on lain mukaan jo nyt oikeus perustason pankkipalveluihin, kuten tiliin, maksukorttiin, käteisnostoihin, tilisiirtoihin ja pankkitunnuksiin. Nyt tätä oikeutta esitetään laajennettavaksi koskemaan myös esimerkiksi mikro- ja pienyrityksiä, elinkeinonharjoittajia ja yhdistyksiä.

Työryhmä ehdottaa lisäksi lainmuutoksia, jotka turvaisivat pankkipalvelujen yhdenvertaista saatavuutta myös erityisryhmille, esimerkiksi vammaisille ihmisille.

Pankeille ehdotetaan myös velvollisuutta vastata peruspankkipalveluita koskeviin asiakkaiden yhteydenottoihin viimeistään viiden pankkipäivän kuluessa.

FINANSSIALA jätti työryhmän mietintöön eriävän mielipiteensä, johon ryhmässä edustettuina olleet pankit yhtyivät. Siinä todetaan muistion sisältävän puutteita sekä tuovan toimialalle riskejä ja kustannuksia, minkä vuoksi Finanssiala ei voi sitä hyväksyä.

Sen sijaan Suomen Yrittäjät (SY) pitää esitystä merkittävänä parannuksena ja helpotuksena yritystoiminnan aloittamiseksi.

– Esitys vastaa ongelmiin, joita pienet yritykset ovat kohdanneet. Toteutuessaan se poistaisi tilien avaamiseen, palveluiden rajoittamiseen ja tilien perusteettomiin sulkemisiin liittyviä haasteita, sanoo Suomen Yrittäjien johtava ekonomisti Petri Malinen tiedotteessa.

Uudistus mahdollistaa SY:n mukaan jopa tuhansien uusien yritysten syntymisen

Suomen Yrittäjien arvion mukaan aiemmin pankkipalveluita evättiin erityisesti maahanmuuttajataustaisilta yrittäjiltä sekä konkurssin kokeneilta, mutta viime vuosina vaikeudet saada peruspankkipalveluja ovat koskeneet yhä laajempaa osaa kaikista mikro- ja pienyrittäjistä.

– Maahanmuuttajayrittäjät ovat kohdanneet pankkipalveluiden saamisessa pitkiä viiveitä, epäselviä kriteerejä sekä palveluiden rajoittamista tai eväämistä, mikä heikentää heidän mahdollisuuttaan harjoittaa yritystoimintaa ja vaikeuttaa asettumista Suomeen, kommentoi SY:n maahanmuuttajayrittäjyyden asiantuntija Marianne Ruusunhelmi.

EHDOTUKSESSA puututaan niin sanottuun de-risking-ilmiöön, jossa pankit välttävät riskejä rajoittamalla palveluja tai kieltäytymällä avaamasta tilejä pienille yrityksille.

Työryhmä esittää Finanssivalvonnalle laajempia tiedonsaantioikeuksia sekä selkeitä lain tasolla määriteltyjä perusteita sille, milloin perusmaksutilistä voi kieltäytyä tai sen irtisanoa.

– Näin voidaan vähentää merkittävästi pankkien tarpeettoman varovaisista käytännöistä aiheutuneita ongelmia mikro- ja pienyrityksille, Petri Malinen sanoo.

Työryhmä luovutti mietintönsä perjantaina elinkeinoministeri Sakari Puistolle (ps.).

Hallitus linjasi puoliväliriihensä kasvutoimien yhteydessä, että se on sitoutunut turvaamaan pienyritysten ja yhdistysten peruspankkipalveluiden saatavuutta.

- Tarvitsemme yrityksiä luomaan talouskasvua ja työpaikkoja. Yritystoiminta ei saa kaatua vaikeuksiin avata pankkitiliä. Pääsy peruspankkipalveluihin on olennaista myös yksityishenkilöille ja yhdistyksille, jotta arkielämä sujuu, Puisto sanoo tiedotteessa.

TYÖRYHMÄN ehdotuksiin pyydetään myös lausuntoja sidosryhmiltä. Lausuntoaika päättyy 8. maaliskuuta.

Puiston kerrotaan tämän jälkeen linjaavan, miten valmistelussa edetään. Valtiovarainministeriön mukaan muutokset on mahdollista toteuttaa vielä tämän hallituskauden aikana.

Juttua muokattu klo 13.37: lisätty SY:n edustajien kommentit.

 

AVAINSANAT

Sofia Virta: Olin Erikoisjoukot-kuvauksissa – halusin testata rajojani

Sofia Virta ei kertonut tiistain tiedotustilaisuudessa, palaako hän vielä ohjelman kuvauksiin.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta kertoo osallistuneensa Erikoisjoukot-tositelevisio-ohjelman kuvauksiin ja olleensa sen takia poissa eduskuntatyöstä viime viikosta alkaen. En kadu osallistumistani, Virta sanoo.

Omien sanojensa mukaan juuri kuvauksista palannut Virta piti eduskunnassa tiistai-iltana tiedotustilaisuuden aiheesta.

Puolue tai Virta eivät ole kertoneet aiemmin lainkaan syitä sille, miksi Virta ei ollut moneen päivään paikalla eduskunnan äänestyksissä, istunnoissa tai presidentin Kultaranta-keskusteluissa.

– Päätös lähteä mukaan oli pitkän harkinnan tulos, tein sen puoli vuotta sitten, ja halusin testata omia rajojani tässä ohjelmaformaatissa, Virta kertoi medialle.

Virta kertoo ilmoittaneensa puolueelle, ettei ota palkkaa poissaoloaikana. Puolue oli hänen mukaansa väärinkäsityksen takia merkinnyt silti poissaolot ”henkilökohtaisiksi”.

Nyttemmin Vihreät on sanonut palauttavansa Virran edustajapalkkion poissaoloajalta.

SOFIA VIRTA uskoo kasvaneensa ihmisenä ja johtajana rankkojen kuvausten aikana, ja menneensä siellä ”epämukavuusalueelle”.

Virta kehui Nelosen Erikoisjoukot-ohjelman muotoa ja kokemuksiaan vuolaasti, mutta sanoo ettei salassapitovelvoitteiden takia voi kommentoida tuotanto- ja kuvaustapahtumia tarkemmin, ennen kuin ohjelma aikanaan esitetään.

Vaitiolosopimuksen tekemistä hän pitää normaalina käytäntönä, vaikka kansanedustajan toimintaa ei saisikaan rajoittaa. Vastaavalla tavalla muutkin reality-tuotantoihin osallistuneet ovat toimineet.

– Tartuin ainutkertaiseen mahdollisuuteen, varmistaen että puolue ja eduskuntaryhmä pystyvät poissaoloni aikana toimimaan, Virta toisti moneen kertaan.

Hän ei näe ongelmaa siinä, ettei puolue kertonut avoimesti, mihin puheenjohtaja oli kadonnut.

– Osallistuminen ohjelmaan oli henkilökohtainen ratkaisuni, Virta korosti.

YLEINEN KRITIIKKI Virran toiminnasta ei hänen mielestään tullut yllätyksenä, mutta hän ei uskonut poissaolosyyn nousevan näin suureksi puheenaiheeksi.

– Ymmärrän niitä ihmisiä jotka ovat pettyneitä osallistumispäätökseeni, Virta sanoo.

Hän korostaa olleensa koko ajan tavoitettavissa tv-tuotantoryhmän kautta, vaikkei hänellä ollutkaan työpuhelinta mukana kuvauksissa.

AVAINSANAT

Trollaus ja pakolaisvakoilu vihdoinkin kuriin? Lakiesitys lähti liikkeelle

Vieraan valtion hyödyntämän informaatiovaikuttamisen ja niin sanotun pakolaisvakoilun kriminalisointi eteni tiistaina lausuntokierrokselle.

Oikeusministeriön mukaan lakiehdotuksessa rikoslainsäädäntöön lisättäisiin kolme uutta rangaistussäännöstä, joilla säädettäisiin rangaistavaksi vahingollinen informaatiovaikuttaminen, materiaalisen tuen antaminen vakoilurikoksen tekemistä varten sekä niin sanottu pakolaisvakoilu.

Jälkimmäinen ilmiö viittaa tilanteeseen, jossa autoritaarisesti johdettu vieras valtio vakoilee ja painostaa omia Suomessa asuvia kansalaisiaan. Nimestään huolimatta ilmiö voi koskea muitakin kuin pakolaisia – esimerkiksi täällä asuvia painostajamaan opposition edustajia.

Pakolaisvakoilun kriminalisointia on Suomessakin vaadittu jo vuosien ajan. Tähän asti roistovaltiot ovat voineet vaania Suomessa ”omiaan” ilman rangaistuksen pelkoa.

INFORMAATIOVAIKUTTAMISTA koskevan kriminalisoinnin tarkoitus on estää vierasta valtiota käyttämästä suomalaisia tai Suomessa asuvia agentteinaan omiin tiedustelu- tai vaikuttamisoperaatioihinsa.

Lausunnon lakiehdotuksesta voi jättää 18. elokuuta saakka. Lakimuutoksen ehdotetaan tulevan voimaan ensi vuoden alussa.

AVAINSANAT

Seta huolissaan: Näin Rydman-leikkaukset vaikeuttaisivat työtämme

Sateenkaari-ihmisten ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö Setan saamien avustusten pieneneminen tai loppuminen olisi takaisku yhdenvertaisuudelle, järjestö sanoo.

Seta kommentoi tiistaisessa kannanotossaan perussuomalaisen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin linjaamia uusia sote-järjestöjen avustuskriteerejä.

- Epämääräinen viittaus tiettyyn ei-terveydellisperusteiseen tausta- tai identiteettiryhmään herättää huolen siitä, että rahoituksen piiristä halutaan karsia eri vähemmistö- ja marginalisoituja ryhmiä edustavat toimijat, sanoo Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo tiedotteessa.

AVUSTUSLEIKKAUKSET huonontaisivat Setan mukaan jopa eri ihmisryhmien mahdollisuuksia osallistua demokraattiseen päätöksentekoon.

Rydmanin linjausten mukaan jatkoavustusta ei ensi vuonna myönnetä esimerkiksi järjestöille, joiden toiminnalla ei ole selkeää yhteyttä terveyden edistämiseen tai toimintakyvyn rajoitteisiin tai joiden toiminta kohdistuu pääasiassa yhteen tiettyyn ei-terveydellisperusteiseen tausta- tai identiteettiryhmään.

AVAINSANAT

Tässä menee raja: puoluejohtaja ei voi kadota tositelevision kulisseihin

Nelosen Erikoisjoukot-sarjan kouluttajat ovat piiskanneet syyskauden jaksojen esiintyjiä kesäkuun alussa.

Arkadianmäellä on paraikaa outo tilanne: vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on ollut poissa eduskuntatyöstään, mutta puolue ei vieläkään suostu kertomaan missä hän on tai mitä tekee.

Samaan aikaan eduskunnassa on nuijittu ennen kesälomataukoa läpi liuta vihreillekin merkittäviä päätöksiä, ilman puheenjohtajan läsnäoloa. Tällaista käytöstä ei kovin monessa muussa työpaikassa hyväksyttäisi.

Iltalehden ja Ilta-Sanomien mukaan Virta on ollut viime viikolla tositelevisiosarja Erikoisjoukkojen kuvauksissa, mutta tätä puoluejohto ei ole vahvistanut. Viimeksi tiistaina Demokraattikin kysyi vihreiden puoluesihteeriltä asiasta, vastausta saamatta.

Puolue ilmoitti kuitenkin maanantaina, että Virran aiempi ilmoitus poissaolon ”henkilökohtaisista syistä” oli virheellinen, ja vihreät lupasi palauttaa edustajapalkkiot tuolta ajalta.

Televisiotuotantoihin, pitkiin urheilutempauksiin tai vaikka showpainiin osallistuminen ei ole väärin – lähinnä se on makuasia – mutta asian väistely ja salaileminen on vihreiltä iso viestinnällinen ja eettinen virhe.

Nyt nähty katoamisleikki ei ole puoluejohtajalta vastuullista toimintaa.

VIHREIDEN SUUKAPULAAN voi olla syynä se, että monet televisiotuotannot vaativat osallistujia sitoutumaan tiukkoihin vaitiolomääräyksiin jopa kuvausten aikaisesta olinpaikasta.

Kansanedustajaa ei saa estää hoitamasta edustajantoimeaan.

On hyvin vaikea ymmärtää, miksi kansanedustajan ja puoluejohtajan pitäisi tällaisiin katoamismääräyksiin suostua. Televisio-ohjelmat haluavat poliitikkoja mukaan niin kiihkeästi, että sopimusdetaljeista varmasti pystyy neuvottelemaan.

Itse asiassa kansanedustajalla on kaikkea ulkopuolista sanelua vastaan tukenaan kova juridinen suoja.

Perustuslain 29. pykälä kertoo hyvin tarkasti, miten kansanedustaja on velvollinen noudattamaan oikeutta, totuutta ja perustuslakia, ”eivätkä häntä sido muut määräykset”. Pykälä 30 antaa vielä enemmän tukea: sen mukaan kansanedustajaa ei saa estää hoitamasta edustajantoimeaan.

Mitkään television pitkät realitytuotannot eivät siis lähtökohtaisesti saisi kaapata kansanedustajia kokonaan eristyksiin.

ON YMMÄRRETTÄVÄÄ, että poliitikoilla kasvaa halu maksimoida julkisuuttaan nyt kun vaaleihin on alle vuosi aikaa.

Television kautta se onnistuu yhä helpommin kuin pelkällä vaalikentillä kiertämisellä, ja siksi takavuosien Speden Speleistä lähtien poliitikkoja on telkkariviihteessä nähty.

Nykyinen urheiluministeri Mika Poutala (kd) oli kansanedustaja-aikanaan viime keväänä Erikoisjoukossa, samoin Pinja Perholehto (sd) viime kesänä. Kansanedustaja Ville Kaunisto (kok) teki saman syksyllä 2024.

Viime syksynä Miapetra Kumpula-Natri (sd) oli useita päiviä poissa eduskunnasta Suuri Seikkailu -kuvausten takia – joskaan ei oman kertomansa mukaan livennyt tärkeistä äänestyksistä.

Kansanedustajat ovat kaikonneet Amazing Raceenkin, mutta useimpien sarjojen kuvaukset on pystytty hoitamaan eduskunnan pitkien lomakausien aikana.

OSALLISTUMISKIELTOJA kansanedustajat eivät vastedeskään tarvitse, kunhan kantavat vastuunsa perustelemattomista poissaoloistaan.

Mitä korkeampi poliittinen vaikuttaja on kyseessä, sitä enemmän häneltä voi odottaa harkintakykyä ja omien töiden tärkeysjärjestyksen ymmärtämistä.

Juttua muokattu klo 19:30 lisäämällä tieto Virran tiedotustilaisuudesta:

Sofia Virta piti tiistai-iltana tiedotustilaisuuden, missä hän myönsi Erikoisjoukot-huhut oikeiksi, ja kertoi että päätös ohjelmaan osallistumisesta oli hänen henkilökohtainen valintansa.

AVAINSANAT

Heinäluoma digisyrjäytymisestä: Erikoista, että kokoomuksesta pyydetään hallitusta apuun – ”SDP varoitti jo lain käsittelyn yhteydessä”

Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.) ihmettelee kokoomuksen ristiriitaista toimintaa ikääntyneiden digisyrjäytymistä koskevassa keskustelussa.

Heinäluoma nostaa tikunnokkaan kansanedustaja Mia Laihon (kok.) hallitukselle viime viikolla jättämän kirjallisen kysymyksen ikääntyneiden digisyrjäytymisestä ja vaihtoehtoisten asiontitapojen turvaamisesta. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat sunnuntaina.

– On erikoista, että kokoomuksen kansanedustaja kysyy nyt hallitukselta ratkaisuja ongelmaan, josta SDP varoitti jo lain käsittelyn yhteydessä, Heinäluoma sanoo tiedotteessa.

Hallitus vei muutama kuukausi sitten läpi lain, jonka tarkoituksena on lisätä Suomi.fi-viestien käyttöä ja siirtää viranomaisviestintää yhä vahvemmin digitaalisiin kanaviin. SDP:n mielestä esityksessä ei huomioitu riittävästi kansalaisten erilaisia valmiuksia käyttää sähköisiä palveluja, ja hallintovaliokunnassa puolue jätti lakiesitykseen vastalauseensa.

Heinäluoman mukaan vaikuttaa siltä, ettei vastikään säädetyn Suomi.fi-palvelun laajennettu käyttö ole kaikille kovin yksinkertaista, eivätkä monet ihmiset ymmärrä järjestelmää.

– Siksi vaihtoehtoiset asiointitavat on turvattava aidosti eikä hakea säästöjä ikäihmisten kustannuksella.

KANSANEDUSTAJA Pia Viitanen (sd.) jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen aiheesta jo huhtikuussa. Viitasen mukaan hallitus ei ole vieläkään esittänyt kokonaisratkaisua ongelmaan.

– Suomalainen yhteiskunta on tietoisesti ja nopeasti digitalisoitu. Siksi myös julkisella vallalla on vastuu huolehtia siitä, ettei kukaan jää kehityksen jalkoihin. Tarvitaan kansallinen ohjelma, jossa asetetaan selkeät tavoitteet, vastuut ja keinot digitaalisen eriarvoisuuden vähentämiseksi. Jokaiselle ihmiselle on taattava mahdollisuus hoitaa asioitaan myös muutoin, kuin digitaalisesti, Viitanen sanoo tiedotteessa.

Viitasen mukaan tilannetta pahentaa se, että hallituksen mittavat leikkaukset ovat kohdistuneet myös järjestöihin, jotka tarjoavat digitukea kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille.

– On ristiriitaista vaatia kansalaisilta yhä enemmän digiosaamista ja samalla leikata niiltä toimijoilta, jotka auttavat ihmisiä oppimaan uusia taitoja ja käyttämään palveluja turvallisesti. Digituki on monelle välttämätön edellytys itsenäiselle asioinnille, Viitanen huomauttaa.

Nyt on arvioitava, suojaako nykyinen lainsäädäntö riittävästi niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat apua sähköisessä asioinnissa.

Viitanen huomauttaa, että heikot digitaidot altistavat huijauksille, tietojenkalastelulle ja erilaisille väärinkäytöksillä. Hänen mukaansa olisi tärkeää varmistaa, että digitukea on saatavilla kaikkialla Suomessa.

– Jokaiseen kuntaan on järjestettävä helposti saavutettavaa digitukea. Kansalaisten mahdollisuus saada apua ei saa riippua asuinpaikasta tai paikallisten järjestöjen taloudellisesta tilanteesta, Viitanen alleviivaa.
Viitanen vaatii myös selvittämään kiireellisesti lainsäädännön muutostarpeet tilanteissa, joissa henkilö asioi toisen avustamana tai toisen puolesta.

– Nyt on arvioitava, suojaako nykyinen lainsäädäntö riittävästi niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat apua sähköisessä asioinnissa. On myös voitava varmistaa, ettei kukaan siirry tahtomattaan sähköisen viranomaispostin piiriin tai menetä oikeusturvaansa siksi, ettei ymmärrä järjestelmän toimintaa, Viitanen muistuttaa.

VIITANEN muistuttaa, että yli 75-vuotiaista suomalaisista viidenneksellä ei ole älypuhelinta lainkaan. Myös 65-74-vuotiaiden joukossa merkittävä osa jää digitaalisten palveluiden ulkopuolelle. Viitasen mukaan digitalisaatio ei saa muodostua esteeksi kansalaisten oikeuksien toteutumiselle. Samalla linjalla on Heinäluoma.

– Kaikki eivät käytä älypuhelimia, eivätkä kaikki koskaan tule käyttämään sähköisiä palveluja itsenäisesti. Hyvinvointivaltiossa palvelujen saaminen ei saa riippua siitä, osaako käyttää sovellusta tai tunnistautua verkossa, Heinäluoma sanoo.

Heinäluoman digipalveluiden rinnalla on säilytettävä saavutettavat puhelinpalvelut, asiointipisteet ja muut vaihtoehtoiset palvelukanavat.

– Hallitus ei voi samaan aikaan rakentaa säästöjä digitalisaation varaan ja ihmetellä niiden vaikutuksia kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin, hän toteaa.

AVAINSANAT