VALIKKO

”Pidän tätä aika käsittämättömänä päätöksenä” – OAJ:n Murto ennakoi toisen asteen maksuttomuuden rajaamisesta ”käytännön hässäkkää” oppilaitoksiin

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kummeksuu hallituksen päätöstä rajata oppivelvollisuuslaissa tarkoitettu maksuton oppimateriaali sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta.

– Pidän tätä aika käsittämättömänä päätöksenä, Murto kiteyttää Demokraatille.

Murto sanoo, ettei osaa tarkalleen arvioida, minkälaisia ”käytännön hässäkkää” päätös tulee oppilaitosten arkeen aiheuttamaan. Sitä on kuitenkin luvassa.

– Kyllä se tulee aiheuttamaan aikamoista byrokratiaa ja hallinnollista työtä kouluissa ja oppilaitoksissa, kun se (oikeus maksuttomaan oppimateriaaliin) tällä tavalla kesken katkeaa, hän kuitenkin arvioi.

Jo nyt opettajat ovat OAJ:n eri kyselyissä kertoneet byrokratian ja hallinnollisen työn lisääntymisestä ja sen kuormittavuudesta.

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osasto ylijohtaja Petri Lempinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä arvioi eilen Demokraatille, että päätöksen toteuttamisessa voi olla vaihtelua koulutuksen järjestäjästä riippuen. Tämä tarkoittaisi sitä, että oppilaat saattaisivat olla eriarvoisessa asemassa keskenään riippuen asuinpaikasta.

– Ei ole lainkaan hyvä ratkaisu, että lisätään eriarvoisuutta. En pidä tätä päätöstä ollenkaan järkevänä, Murto kommentoi.

Helsingissä SDP ja vasemmistoliitto ovatkin jo vaatineet, että kaupunki turvaa maksuttoman toisen asteen. SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoman mielestä on hyvä, että Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari on käynnistänyt työn sen selvittämiseksi, miten Helsinki voi kompensoida valtion leikkauksia toisen asteen maksuttomuudesta.

– Hallituksen päätös lakkauttaa maksuttomien oppimateriaalien tarjoaminen 18 vuotta täyttäneille toisen asteen opiskelijoille on järjetön ja lisää eriarvoisuutta, Heinäluoma sanoo tiedotteessa.

– Hallituksen haitallisista uudistuksista on poikettu paikallisesti myös aiemmin, kun Helsinki jätti toteuttamatta varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja kasvattavia ja subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta rajaavia Sipilän hallituksen päätöksiä, vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mia Haglund huomautti tiedotteessa.

MUISTA kehysriihen päätöksistä Katarina Murrolla on päällimmäisenä mielessä iso pettymys ammatilliseen koulutukseen kohdentuvasta 100 miljoonan euron leikkauksesta. Hallitus kohdentaa leikkauksen aikuisiin, jo toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ammatilliseen koulutukseen.

– Se on täysin kestämätöntä tässä tilanteessa, kun tavoitteena on aidosti saada oppimis- ja osaamistasoa ylös. Ja kun tiedetään, että ammatillisessa koulutuksessa on muutenkin haasteita, niin leikkaus on todella kipeä.

Murto toteaa, että päätös on kestämätön myös jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Hän huomauttaa, että harva nuori tekee toiselle asteelle mennessään lopullista päätöstä työurastaan.

– Monilla on nykypäivänä tarve hankkia uusi tutkinto tai jatkokouluttautua. Siitä näkökulmasta – ja varsinkin, kun työmarkkinoilla on niin kova osaajapulakin – leikkauksen isku tulee olemaan todella kova.

Murto nostaa esiin myös sen, että ammatillisen koulutuksen leikkaus voi pahimmillaan tarkoittaa irtisanomista merkittävälle määrälle opettajia.

– Ihmettelen esimerkiksi sitä, että yritystukiin ei tässä tilanteessa koskettu lainkaan. Siellä on käsitykseni mukaan tehotonta tuen kohdistamista ja käyttöä. Ammatillisen koulutuksen leikkauksen johdosta koulutuksen erityissuojelus petti, Murto moittii kehysriihilinjauksia.

MYÖNTEISENÄ Murto pitää, että perusopetuksen 200 miljoonan euron panostukset toteutetaan, oppimisen tuki uudistetaan ja valtionosuuksien leikkaukset kunnille kompensoidaan osittain.

Murto on tyytyväinen siihen, etteivät ennen kehysriittä pelätyt uhat laajemmista leikkauksista toteutuneet. Pelkona oli niin korkeakoulujen indeksijäädytykset kuin se, ettei valtionosuuksia olisi kompensoitu lainkaan. Samoin uhkana oli kelpoisuuksiin puuttuminen ja ammatillisen koulutuksen lyhentämistäkin keskusteluissa pyöriteltiin, Murto muistuttaa. Näitä ei nyt OAJ:n onneksi nähty.

– Siltä osin voi olla tyytyväinen.

AVAINSANAT

Presidentti Stubbista julkaistiin virallinen valokuva – muistatko mistä Sauli Niinistön vastaavaa kuvaa arvosteltiin?

Alexander Stubb esiintyy usein kuvauksellisessa miljöössä - tässä hän on Ruotsin-vierailullaan Göteborgissa huhtikuussa.

Tasavallan presidentistä Alexander Stubbista on julkaistu virallinen valokuva, presidentin kanslia kertoo.

Mustavalkoisen kuvan on ottanut persoonallisista henkilökuvistaan tunnettu valokuvaaja Jussi Ratilainen, joka ikuisti myös Stubbin presidentinvaalikampanjaa.

Virallinen tasavallan presidentin muotokuva 2024.

Virallista tasavallan presidentin muotokuvaa on ollut tapana pitää esillä muun muassa valtion laitoksissa, virastoissa, varuskunnissa ja kouluissa. Perinteiseen tapaan kuka tahansa voi ladata kuvan itselleen maksutta kanslian verkkosivuilta.

VUONNA 2012 otettu Sauli Niinistön vastaava potretti herätti valokuvaajapiireissä ihmetystä, koska kuvaa ei ottanut ammattimainen muotokuvaaja vaan kokoomuksen verkkosuunnittelijanakin työskennellyt kuvaaja.

Virallista valokuvaa arvosteltiin myös siitä, että sen varjot oli tehty kuvankäsittelyohjelmalla eikä aidoilla studiovaloilla – ja isoissa suurennoksissa näkyi miten valokuvaajan hahmo heijastui Niinistön silmästä.

Presidentti Sauli Niinistön virallinen muotokuva vuodelta 2012.

 

AVAINSANAT

Orpo puolustaa riihen parjattua päätöstä suojella yritystukia

Pääministeri Petteri Orpo Helsingissä 2. toukokuuta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolustaa STT:lle päätöstä säästää yritystuet suuremmilta leikkauksilta kehysriihessä.

Yritystuet ovat saaneet kritiikkiä taloustieteilijöiltä. Heistä selvä enemmistö on sitä mieltä, että yritystukia pitäisi ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.

ESIMERKIKSI Suomen Ekonomit arvioivat, että arvonlisäverotuksen kiristyksen olisi voinut jättää yhteen prosenttiyksikköön, mikäli yritystukia olisi leikattu noin 300 miljoonalla eurolla.

Orpon mukaan yritystuista on vaikea leikata, sillä ne vaikuttaisivat haitallisesti työllisyyttä lisääviin toimiin.

AVAINSANAT

Elokuva-arvio: “Älä sotke tunteita matematiikkaan” – proffan lauselma kaikuu kuuroille korville

Professorin (Jean-Pierre Daroussin) ja oppilaansa Margueriten (Ella Rumpf) välit rikkoutuvat matemaattiseen virheen vuoksi.
Rolf Bamberg

Marguerite löytää niin tunteet kuin elämänkin syvällä numeroiden hetteikössä vaellettuaan.

Siltä pohjalta, että tahkosin muinoin lukion läpi vitosen tai kutosen matikkanumeroilla kunnes tein päästätodistukseen seiskaan oikeuttavan näennäisen ryhtiliikkeen, en olisi ikinä uskonut voivani ihastua elokuvaan, jonka ydiainesta on korkeampi matematiikka. Goldbachin konjektuuri ei todellakaan ole minulla vieläkään teoriana hallussa, mutta kiehtovana elokuvallisena moottorina siitä voi pitää.

EIPÄ ILMEISESTI tiennyt paljon matematiikasta Margueriten teoreema -elokuvan nimiroolin tekevä Ella Rumpfkaan vastatessaan myöntävästi ohjaaja Anna Novionin kutsuun tulla näyttelemään täysin numeroiden pauloihin hurahtaneen opiskelijan pääosa. Perusteellinen valmennus – elokuvan matemaattisena neuvonantajana on toiminut Sorbonnen yliopiston matematiikan professori Ariane Mezard, joka on opettanut myös Novionin elokuvan kuvaamassa huippuopinahjossa, Ècole Normale Supérieuressa – sai kuitenkin Rumpfin sisäistämään, mitä hänen roolihahmonsa oli tekemässä. Todellista metodinäyttelemistä siis.

Marguerite Hoffmanin, häntä ohjaavan professori Laurent Wernerin (Jean-Pierre Daroussin) ja Margueriten kilpailijasta rakastetuksi muuttuvan tai muokkautuvan Lucasin (Julien Frison) rinnalla keskeisessä “sivuosassa” elokuvassa on 1700-luvulla elänyt saksalainen matemaatikko Christian Goldbach, jonka luoman konjektuurin lopputulema on, että “jokainen viittä suurempi alkuluku on kolmen alkuluvun summa”.

Nykypäivän matemaatikot eivät vieläkään ole pystyneet tuota Goldbachin konjektuurina tiedeyhteisössä tunnettua otaksumaa osoittamaan vedenpitäväksi, mutta paljon on yritetty. Elokuvan Margueritekin sen haluaa tehdä. Ja pääsee pitkälle. Ratkaisevalla hetkellä opinnäytetyötä esitellessään hänen todisteluketjuunsa pujahtaa kuitenkin virhe, josta hän vastuuttaa professoriaan. Kun Werner ei virhettä kuittaa, Marguerite jättää ovet paukkuen ENS:n ja on hylkäämässä saman tien koko matematiikan.

Mutta Goldbachin houkutus, numeroiden seireenilaulu, on ylivoimainen vastustettava…

Onni onnettomuudessa on, että tieteellisesti tyrmätyksi tuleminen on Margueritelle käännekohta kasvuksi ihmisenä. Uudessa tilanteessaan hän huomaa, että elämä numeromaailman ulkopuolella on toisenlaista. Iloista, kiihottavaa. Siihen häntä opettaa myös uusi kämppäkaveri Noa, joka tanssinopiskelijana elää enemmän kehonsa ja tunteidensa kuin järjen ja logiikan viemänä.

Goldbachin konjektuurin houkutus saattaa Margueriten kuitenkin myös takaisin numeroiden pariin. Ihan manian rajoille asti: kaaviot täyttävät kohta Margueriten kämpän kaikki seinäpinnat kuin jossain sekoamista kuvaavissa kauhutrillereissä konsanaan.

Matemaattinen intohimo tuo myös Lucasin takaisin Margueriten elämään, nyt jo pehmeämmässä merkityksessä.

NOVIONIN ELOKUVA on sinänsä varsin simppeli kasvukertomus, mutta sen teoreemien, kaavioiden ja matemaattisen logiikan määrittämä tapahtumakehys tuo siihen poikkeuksellisia ulottuvuuksia. Ne imevät vääjäämättä puoleensa, vaikka numerot ja muu matemaatiikan kieli omine merkistöineen ei ihan täpöillä hallussa olisikaan.

Se elokuvasta jää vähän harmittamaan, että päähenkilön elämään aluksi niin niin mekityksellisenä kuuluva profesori Werner hiipuu tarinan kuluissa taka-alalle, miltei näkymättömiin. Hahmossa olisi ainesta enempäänkin.

Välillä Marguerite hyödyntää lahjojaan uhkapelissä.

Koulunsa jättäneen Margueriten heittäytyminen uhkapeliin eli hämäräpuolen tyyppien pelaaman mahjongin maailmaan tarjoaisi tarinaan potentiaalisia trillerielementtejä, mutta sekin jää lopulta aika irralliseksi episodiksi. Marguritehan osoittautuu matemaattisen päättelykykynsä ansiosta pelissä suvereeniksi, ja siten myös uhkaksi aasialaismiesten pyörittämälle pimeälle bisnekselle.

Tässä hämmentävän paljon Krista Kososen oloinen Ella Rumpf sai Margueriten roolista tämän vuoden Felix-jaossa Vuoden tulokkaan palkinnon, ja ymmärrän kyllä miksi. Omaan numeromaailmaansa uponneen nuoren naisen silmien avautuminen toisenlaiselle elämälle tulee Margueriten teoreemasssa kuvatuksi väkevästi mutta herkästi.

AVAINSANAT

Vornanen menettää vaikutusvaltaa – saa käyttöönsä ryhmäkansliarahat

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ja puoluesihteeri Harri Vuorenpää tiedostustilaisuudessa eduskunnassa 2. toukokuuta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erotettu kansanedustaja Timo Vornanen menettää roppakaupalla vaikutusvaltaa, kun hän perustaa oman eduskuntaryhmän.

Yhden hengen eduskuntaryhmällä ei ole kovin suurta vaikutusta, ennen kaikkea siksi, että perussuomalaiset vaihtavat Vornasen tilalle jonkun toisen niissä valiokunnissa, joiden jäsen hän on. Näin arvioi Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä STT:lle.

Valiokunnissa tehdään merkittävä osa kansanedustajan työstä, ja paikat jaetaan parlamentaaristen voimasuhteiden nojalla.

-  Keskeiset työskentelytavat muuttuvat hyvin vaikeaksi siinä kohtaa, kun on yksinään yhden hengen eduskuntaryhmän edustaja. Nähtäväksi jää, millaisia valiokuntapaikkoja Vornanen saa vai saako ollenkaan, Jokisipilä sanoo.

EDUSKUNNAN apulaispääsihteerin Timo Tuovisen mukaan valiokunnat asetetaan vaalikaudeksi kerrallaan. Jokainen eduskuntaryhmä saa paikkoja kokonsa mukaan.

-  Eduskuntaryhmästä erottaminen ei vaikuta valiokuntapaikkaan välittömästi mitenkään. Ellei edustaja itse pyydä eroa valiokunnan jäsenyydestä, hän jatkaa valiokunnassa entiseen tapaan, Tuovinen sanoo STT:lle.

Puolue saattaa kuitenkin haluta potkia ryhmästä erotetun kansanedustajan pois valiokuntapaikalta tai -paikoilta ja nimetä tilalle toisen edustajan. Jos kansanedustaja ei suostu luopumaan vapaaehtoisesti paikastaan tai paikoistaan, valiokunta voidaan hajottaa ja asettaa uudelleen. Näin tapahtui viime vaalikaudella, kun perussuomalaisista pois potkittu Ano Turtiainen ei suostunut eroamaan puolustusvaliokunnan varajäsenen paikalta.

TORSTAINA eduskuntaryhmästä erotettu Vornanen on ainakin vielä jäsenenä muun muassa eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa ja tiedusteluvalvontavaliokunnassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi torstaina, että valiokuntapaikat kuuluvat eduskuntaryhmälle ja sääntöjen mukaan edustaja, joka eroaa tai tulee erotetuksi ryhmästä, on niistä velvollinen luopumaan. Tämä keskustelu käydään Mäkelän mukaan kuitenkin myöhemmin.

Vaikka Vornanen potkittaisiin ulos nykyisiltä valiokuntapaikoiltaan, hän ei välttämättä jää kokonaan ilman valiokuntapaikkaa. Tuovisen mukaan lähtökohtana on, että kansanedustaja on jonkin valiokunnan jäsen. Käytännössä isommat eduskuntaryhmät ovat osoittaneet myös yhden hengen ryhmille valiokuntapaikan, vaikka suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tarkasteltuna sellaista ei heruisikaan.

-  Ei yhden hengen ryhmälle varmasti sitä kaikkein halutuinta valiokuntapaikkaa osoiteta, Tuovinen sanoo.

Esimerkiksi Turtiainen oli viime vaalikauden lopulla liikenne- ja viestintävaliokunnan varajäsen.

Eduskuntaryhmästä erottaminen ja oman ryhmän perustaminen ei vaikuta mitenkään Vornasen oikeuksiin ja velvollisuuksiin kansanedustajana. Esimerkiksi kansanedustajien laaja puheoikeus koskee yhtä lailla yhden hengen eduskuntaryhmiä kuin muitakin, joten puheenvuoroja Vornanen pääsee edelleen pitämään täysistuntokeskusteluissa. Puhemiehistön asia sitten on, kuinka hänelle puheenvuoroja myönnetään, Jokisipilä sanoo.

EROTTAMINEN eduskuntaryhmästä ei vaikuta myöskään Vornasen palkkioon millään tavalla. Hän kuittaa jatkossakin kansanedustajana 7  137 euroa kuussa, minkä lisäksi hänellä on oikeus esimerkiksi kulukorvauksiin.

Yhden eikä kahden hengen eduskuntaryhmien puheenjohtajille ei makseta lisäpalkkiota, joten Vornanen jää tästä paitsi. Sen sijaan hänen yhden hengen ryhmälleen maksetaan niin sanottua ryhmäkansliarahaa. Sen suuruus on 1  977 euroa kuukaudessa. Rahaa maksetaan välttämättömän henkilöstön palkkaamista sekä muita ryhmän toiminnasta aiheutuvia menoja varten.

Jokisipilä katsoo, että Vornasen yhteistyömahdollisuudet eri suuntiin eivät tulevina vuosina näytä lupaavilta

-  Vaikka rikossyytteet ja mahdolliset tuomiot vielä puuttuvat, niin jo se, että kansanedustaja on ollut tällaisessa asiassa julkisuudessa, eristää hänet varmasti eduskunnassa, Jokisipilä sanoo.

VORNANEN on ainakin vielä perussuomalaisten jäsen. Mahdollinen puolueesta erottaminen on erillinen prosessinsa. Siitä päättää tarvittaessa perussuomalaisten puoluehallitus. Perussuomalaisista ei ole kerrottu, milloin puoluehallitus on koolla.

Mahdollinen erottaminen puolueesta ei sekään vaikuttaisi edustajantoimen hoitamiseen.

-  Tietyllä tavalla tässä eduskuntatyössä se eduskuntaryhmä on varmasti se merkityksellisempi viiteryhmä, Tuovinen toteaa.

Perustuslain mukaan kansanedustaja voidaan eduskunnan päätöksellä erottaa, jos hän saa lainvoimaisen vankeustuomion rikoksesta. Ehdollinen tuomio riittää, mutta pelkkä syyte tai sakkotuomio ei.

KANSANEDUSTAJA voi myös itse hakea eroa eduskunnasta. Eduskunta voi sen myöntää hyväksyttävästä syystä.

Vornanen oli osallisena ampumavälikohtauksessa ravintolan edustalla Helsingissä viime viikon torstain ja perjantain välisenä yönä. Hänen epäillään uhanneen aseella kahta ihmistä ja ampuneen sen jälkeen maahan. Poliisilta saadun tiedon mukaan Vornanen on kokenut tulleensa uhatuksi ennen aseen käyttöä. Poliisi ei ole vahvistanut epäillyn henkilöllisyyttä, vaan puhunut vain 54-vuotiaasta miehestä.

Vornanen sanoi torstaina tiedotteessa, ettei hänen eduskunnasta eroamiselleen tai erottamiselleen ei ole olemassa nyt juridista perustetta. Vornanen sanoi aikovansa pyytää itse eroa, mikäli perusteet tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen jälkeen ilmenevät.

Vornanen on ensimmäisen kauden kansanedustaja Savo-Karjalan vaalipiiristä ja siviiliammatiltaan poliisi. Hän ilmoitti heti torstaisen erottamisuutisen jälkeen aikovansa perustaa oman eduskuntaryhmän.

Sanna Nikula, Mia Peltola/STT

AVAINSANAT

Suomen valtiojohto keskusteli Venäjältä tulevasta gps-häirinnästä

Presidentti Alexander Stubb ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (tp-utva) keskustelivat tänään Venäjältä tulevasta gps-häirinnästä.

Valtioneuvoston tiedotteen mukaan Suomi jatkaa läheistä yhteydenpitoa asiasta Nato-liittolaisten ja EU-kumppanien kanssa.

Tp-utva keskusteli myös Puolustusvoimien osallistumisesta kansainväliseen harjoitustoimintaan.

AVAINSANAT