VALIKKO

Petteri Orpo: Näin Venäjä ei voita sotaa Ukrainassa

Petteri Orpo ja Denys Shmyhal.

Kyynelenkevyt sade kasteli maisemaa ja varikset raakkuivat käheästi harmaalla taivaalla, kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) nousi autosta ukrainalaisen murhenäytelmän mutaiselle estradille.

Keskiviikkona Ukrainaan vierailulle tullut Orpo tutustui Kiovassa sijaitsevaan asuinrakennuksen raunioon. Siihen osui 24. huhtikuuta Venäjän ohjusisku, jossa surmansa sai 12 ihmistä ja noin 90 haavoittui.

Ukrainan sisäministeri Ihor Klymenko otti suomalaisvieraan vastaan ja esitteli aluetta. Tämän jälkeen Orpo laski kukkia iskussa kuolleiden muistoksi.

Suomalaistoimittajille pidetyssä tiedotustilaisuudessa Orpo kertoi iskupaikan näkemisen koskettaneen häntä. Pääministerin mukaan mikään ei viittaa siihen, että Ukraina olisi vaipumassa epätoivoon.

-  Minusta täällä ei ole toivottomuutta. Ukrainalaiset pärjäävät sodassa, mutta he tarvitsevat jatkuvan tuen ja avun. Jos pidämme Ukrainan resursoinnista huolen, he pystyvät jatkamaan sotaansa eikä Venäjä pysty sitä voittamaan, Orpo sanoi.

ORPO tapasi keskiviikkona Kiovassa myös Ukrainan pääministerin Denys Shmyhalin, ja pääministerit allekirjoittivat julkilausuman Ukrainan ja Suomen johtaman väestönsuojelukoalition perustamisesta. Hankkeeseen toivotaan myös muita maita.

Orpo kertoi suomalaistoimittajille pidetyssä tiedotustilaisuudessa Kiovassa, että Suomella on väestönsuoja-asioissa korkea asiantuntemus ja tietotaito, joilla tukea Ukrainaa. Ukrainan tavoitteena on rakentaa vuosikymmenen aikana yli 10  000 uutta väestönsuojaa.

ALKUILLASTA pidetyssä yhteisessä lehdistötilaisuudessa Smyhalin kanssa suomalaistoimittajat kysyivät Orpolta Ukrainan tiedustelujohtajan mediakommenteista, joiden mukaan Venäjän Suomen lähelle rakentamat uudet rautatiet ovat valmistautumista hyökkäyssotaan Eurooppaa vastaan.

-  Kun liityimme Natoon, Venäjä kertoi lisäävänsä sotilaallista läsnäoloaan rajoillaan. Ei ole välitöntä vaaraa Suomelle, mutta on ymmärrettävä, että Venäjä on pysyvä uhka. Raja on meidän vastuullamme, sillä se on meidän, EU:n ja Naton raja, Orpo vastasi.

Päivällä Orpo korosti suomalaistoimittajille, että Venäjän painostamiseksi rauhaan tarvitaan sekä Eurooppa että Yhdysvallat.

-  Vain sillä, että Yhdysvallat ja Eurooppa toimivat yhteen suuntaan, saadaan niin kova paine, että sillä on varmasti vaikutusta (Vladimir) Putiniin. Transatlanttinen suhde on äärettömän tärkeä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ehdotti keskiviikkona julkaistussa lausunnossa kolmenvälistä huipputapaamista hänen, Trumpin ja Putinin kesken.

AAMUPÄIVÄLLÄ Orpo vieraili myös Kiovan lähellä sijaitsevassa suomalaisyhtiö Hesburgerin tehtaassa Boryspilissa.

Vuodesta 2015 lähtien Ukrainassa toimineella Hesburgerilla on Kiovan alueella seitsemän ravintolaa. Boryspilin pihvitehdas avattiin maaliskuussa.Tehdasvierailulle päästettiin paikalle vain valokuvaajat, eli toimittajilla ei ollut mahdollisuutta esittää kysymyksiä.

Kiova on ollut Venäjän kiivaiden iskujen kohteena viime aikoina, ja viime viikonloppuna nähtiin sodan toistaiseksi suurimmat droonihyökkäykset pääkaupunkiin. Isäntien turvallisuusolosuhteet ovat vaikeat, ja Orpon keskiviikkoista vierailua salailtiin etukäteen. Vierailun järjestelyjen yhteydessä sovittu julkaisukielto raukesi vasta illalla vierailuohjelman jo päätyttyä.

Orpon Kiovan-vierailulla olivat mukana Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) sekä useat suomalaisyritykset.

Lassi Lapintie/STT

AVAINSANAT

Orpo: Ei tämä ollut kokoomuksen operaatio: ”Prosessi on ollut normaali”

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että vaalirahoituksen ilmoitusrajojen nostaminen on eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjaus, eikä siitä saa mitenkään tehtyä kokoomuksen operaatiota.

Perustuslakivaliokunnan kanta oli vasemmistoliittoa lukuun ottamatta yksimielinen eli sillä oli laaja tuki, Orpo huomauttaa STT:lle kokoomuksen puheenjohtajana.

Eduskunta käsittelee tiistaina täysistunnossaan vaalirahoituksen ilmoitusrajojen nostoa. Asia on herättänyt keskustelua, koska se ei kuulunut hallituksen esitykseen eikä esimerkiksi oikeusministeriö nähnyt sille perusteita. Rajojen nostamista ehdotti eduskunnan perustuslakivaliokunta mietinnössään hallituksen esityksestä.

Ehdotuksen mukaan ilmoitusrajoja nostettaisiin eduskunta-, presidentin-, EU- ja aluevaaleissa 2  000 euroon ja kuntavaaleissa 1  100 euroon. Näitä pienempien summien lahjoittajia ei siis tarvitsisi kertoa julkisuuteen. Nykyisin rajat ovat 1 500 euroa ja 800 euroa.

Hallituksen esityksessä ilmoitusrajojen nostamista ei ollut, mutta perustuslakivaliokunta on Orpon mukaan tehnyt normaalia työtään täydentäessään esitystä asiantuntijakuulemisten perusteella.

-  Se on eri asia, mitä mieltä on itse asiasta, mutta prosessi on ollut normaali, Orpo sanoo.

ORPO haluaa kiinnittää huomion siihen, että muutos koskee julkisuuteen tulevien rahojen määrää, ei luovutettavan rahan määrää.

-  Vaalirahatarkastuksessa kaikki on tarkistettavina. Valtiontalouden tarkastusviraston työhön tällä ei ole vaikutusta. Siihen ei tullut muutoksia, kuinka paljon saa antaa rahaa, eikä tämä jätä tarkastusviranomaiselta mitään pimentoon.

Orpon mukaan ilmoitusrajojen nostaminen ei ole ollut mitenkään merkityksellinen tavoite kokoomukselle. Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina, että kokoomus vaati jo kesällä 2024 vaalirahoituksen ilmoitusrajojen tuntuvaa nostamista. Tämä käy lehden mukaan ilmi puolueen oikeusministeriölle tuolloin toimittamasta lausunnosta.

-  Kokoomus on puolueena lausunut oikeusministeriölle, että ilmoitusrajoja tulisi tarkastaa inflaatiokehityksen myötä, Orpo katsoo paperista.

-  En edes ihan rehellisesti sanoen tiennyt tästä, koska tämä ei ole niin iso asia meidän puolueelle.

Orpo sanoo hänelle olevan tärkeintä, että tarkastusviranomainen saa tehdä tehtävänsä. Inflaatiokehitys eli elinkustannusten nousun huomioiminen on hänen mielestään perusteltua.

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA siis perusteli korkeampia ilmoitusrajoja elinkustannusten nousulla. Valiokunta sanoi mietinnössä, että ilmoitusrajojen reaalinen arvo pysyy samana suhteessa vuonna 2009 säädettyihin rajoihin.

-  Silloin, kun nykyinen vaalirahoituslaki on säädetty, ilmoitusrajoja koskevassa perustelulausumassa on nimenomaisesti todettu, että ilmoitusrajojen toimivuutta tulee seurata tutkimuksen keinoin myös rahanarvon muutoksen vuoksi, perustelee valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) STT:lle.

Vestmanin mukaan valiokunnan kuulemisissa nousi asiantuntijalausunnon johdosta esille kysymys, että ilmoitusrajoja olisi syytä inflaation vuoksi tarkistaa.

Myös Vestman huomauttaa, että jatkossakin Valtiontalouden tarkastusvirastolla (VTV) on oikeus valvoa kaikkea vaalirahoitusta.

-  Tätä tarkastusoikeutta VTV on myös käytännössä käyttänyt vaatimalla ehdokkailta kampanjatilin tai tukiryhmän tilin tiliotteen. VTV on tähänkin asti voinut ja voi jatkossakin tarkastaa joka sentin vaalirahoituksesta.

VALIOKUNNASSA muutosta vastusti vain vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho. Muiden puolueiden edustajat hyväksyivät esityksen.

Perustuslakivaliokunnassa ovat edustettuina lähes kaikki eduskuntapuolueet lukuun ottamatta kristillisdemokraatteja ja Liike Nytiä.

Yrttiaho jätti mietintöön vastalauseen, jossa hän kannatti rajojen pitämistä ennallaan hallituksen alkuperäisen esityksen mukaisesti.

-  Vaalirahoituksen avoimuutta tulisi parantaa nykyisestä, ei heikentää, Yrttiaho kirjoitti vastalauseessaan.

Maanantaina vastustamaan heräsi myös vihreät, vaikka perustuslakivaliokunnassa Fatim Diarra (vihr.) vielä hyväksyi mietinnön. Vihreät lähetti maanantai-iltana tiedotteen sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat oli aiempina päivinä kirjoittanut aiheesta ja puolueen toiminnasta.

Tiedotteen mukaan puolue tulee esittämään käsittelyn pohjaksi hallituksen alkuperäistä esitystä. Puolueen mielestä ilmoitusrajaa pitäisi pikemminkin laskea läpinäkyvyyden lisäämiseksi.

RAJOJEN nostamiselle ei nähnyt perusteita myöskään oikeusministeriö, jolta perustuslakivaliokunta pyysi lausuntoa asiasta.

Oikeusministeriö vetosi lausunnossaan siihen, että vaalirahoituslain tarkoituksena on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua.

-  Lain tarkoitus huomioiden rajojen nostamista ei voida pitää lain hengen eikä vaalirahoituslainsäädännön aikaisemman kehityksen mukaisena, vaan muutoksen myötä mentäisiin asiassa taaksepäin, oikeusministeriö lausui.

Ministeriö myös huomautti, että muutos olisi täysin vastoin Valtiontalouden tarkastusviraston kantaa. Virasto on aiemmin esittänyt, että ilmoitusrajaa pitäisi laskea tai se pitäisi poistaa kokonaan oikeushenkilöiltä.

-  Oikeusministeriö katsoo, että rajan perustaminen elinkustannusten nousuun olisi osin edellä esitetyn mukaisesti epäloogista lain tavoitteeseen ja aikaisempaan kehityskulkuun.

Anni Keski-Heikkilä, Sanna Nikula/STT

AVAINSANAT

Eduskunta keskusteli miinasopimuksesta – oppositio syytti hallitusta vaalitempusta

SDP:n Mika Kari puhuu eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 3. kesäkuuta.

Eduskunta kävi tiistaina keskustelua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumisesta. Hallitus sai oppositiolta kritiikkiä tavasta, jolla se toi esityksensä julkisuuteen.

– Jonkin verran joudun antamaan kritiikkiä tästä prosessista, Ottawasta irtautumista kannattava vihreiden Atte Harjanne sanoi.

Hallitus ilmoitti esittävänsä sopimuksesta irtautumista tiedotustilaisuudessaan aivan alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestyksen alla.

– Vähän niin kuin temppuna rikkoen parlamentaarista perinnettä, joka tässä talossa näin vakaviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin on. Siinä suosittelen peiliin katsomista hallitukselle, Harjanne jatkoi.

KRITIIKKIÄ jatkoi niin ikään hallituksen esitystä kannattava SDP:n Mika Kari.

– Samalla pienen risukimpunkin toimitan hallitukselle. Kuten tässä edustaja Harjanne aikaisemmin totesi, olisi ollut asianmukaista, että eduskunnan normaalin päiväjärjestyksen mukaan olisi näistä asioista eduskuntaa tiedotettu eikä tiedotustilaisuudella ennen kuntavaaleja, Kari sanoi.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei opposition kritiikkiä täysin allekirjoittanut.

– Miten prosessi on kulkenut. Täältä kuului kritiikkiä. Kannan tästä vastuun. Mutta eduskuntaa on tiedotettu ennen jopa kuin valtiojohto teki päätökset puolustushallinon suosituksesta, Häkkänen puolustautui.

Häkkäsen totesi, että eduskuntaryhmille ja puoluejohtajille järjestettiin info, jonka aiheena oli se, tehdäänkö asiasta eduskunnan päätettäväksi lakiesitys.

– Eihän valtiojohto tehnyt päätöstä salassa, vaan tässähän tehtiin päätös lakiesityksen valmistelusta, Häkkänen sanoi ja jatkoi eduskunnan seuraavaksi päättävän sopimuksesta irtautumisesta.

EDUSKUNNAN puolustusvaliokunnassa tiedonkulku puolustusministeriön ja eduskunnan välillä koettiin vaikeaksi.

– Puolustusvaliokunnalle luvattiin matkan varrella tästä asiasta informaatiota, mutta viime kädessä seurasimme tiedotustilaisuutta kukin omien medioiden kautta, Mika Kari kommentoi Ylelle hallituksen vaalien alla järjestämää infoa.

Miinasopimuksesta irtautumiselle esitettiin eduskuntakeskustelussa perusteluiksi muun muassa Ukrainan sodan opit, kansainvälinen poliittinen tilanne ja Suomeen kohdistuvat sotilaalliset uhat. Mika Kari viittasi jalkaväen massamaiseen käyttöön Ukrainassa, Venäjän taktiikkaan, joka tuli tutuksi jo toisessa maailman sodassa. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kutsui Venäjän taktiikkaa hiuksianostattavaksi ja ihmishengistä piittaamattomaksi.

Ministeri Häkkänen sanoi jalkaväkimiinojen olevan halpoja ja huoltovarmoja. Miinoitteet myös sopivat Häkkäsen mukaan Suomen maasto-olosuhteisiin jopa paremmin kuin Ukrainaan.

HARJANNE huomautti, ettei Ottawan sopimuksesta voi sen ehtojen mukaan irtautua aseellisen konfliktin aikana.

– Pidän vastuullisena, että keskustelu käydään nyt, kun se voidaan sopimuksen puitteissa ja sääntöjen mukaan käydä ja päätös tehdä.

– Merkittävästä ja globaalisti menestyksekkäästä aserajoitussopimuksesta irtaantuminen ei ole varsinaisesti ilon tai juhlan aihe mutta valitettavasti tässä ajassa Suomelta perusteltu ratkaisu, Harjanne sanoi.

LINDTMANIN mukaan SDP katsoo asiaa ennenkaikkea Suomen ja suomalaisten turvallisuuden näkökulmasta.

– Samaan aikaan on tärkeää, että Suomi jatkaa ja ehkä tämän jälkeen myös vahvistaa tukeaan humanitääriselle työlle miinojen haittojen ehkäisemiseksi, raivaamiseksi, Lindtman sanoi.

Täysistunnon lähetekeskustelusta hallituksen lakiesitys etenee ulkoasianvaliokunnan käsiteltäväksi. Ottawan sopimuksesta irtautumisesta äänestetään tällä tietoa juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Eduskuntaryhmistä eniten sopimuksesta irtautumista vastustetaan vasemmistoliitossa ja vihreissä. Päätöksen tekemiseen riittää yksinkertainen enemmistö.

AVAINSANAT

SDP:n ryhmä tukee rajalain jatkamista – tämä kuusikko sai luvan äänestää toisin

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoo, että demariryhmä tukee edelleen rajalain jatkamista.

Tuppuraisen mukaan turvallisuustilanne ei ole muuttunut viime kesästä ainakaan paremmaksi.

SDP:n ryhmä oli koolla iltapäivällä.

– Ryhmä tukee tätä lainsäädäntöä. Meillä oli kuusi kansanedustajaa, jotka hakivat ryhmäsääntöjen mukaisesti lupaa käyttäytyä äänestyksessä toisin ja tämän luvan ryhmä myönsi näille kuudelle kansanedustajalle.

Viime kesänä SDP:stä lakia vastaan äänesti kuusi edustajaa: Elisa Gebhard, Timo Harakka, Krista Kiuru, Johan Kvarnström, Matias Mäkynen ja Nasima Razmyar.

Nimet ovat nyt samat.

– Ryhmässä käytiin asiasta vilkas keskustelu ja selkeää on, ettei ryhmässä haluttu muodostaa minkäänlaista pysyvää käytäntöä tällaisten erillislupien myöntämisestä vaan päinvastoin nähtiin, että tämä oli hyvin kertaluonteinen, poikkeuksellinen päätös nyt tässä kohdassa rajaturvallisuuslain jatkosta päätettäessä, Tuppurainen kommentoi medialle eduskunnassa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi, että asetelma on sama kuin viime kerralla vuosi sitten. Hänen mukaansa puolueessa katsotaan laajasti, että Suomen rajojen turvallisuus on tärkeää kaikissa oloissa.

Määräaikaisena poikkeuslakina säädetty rajaturvallisuuslaki hyväksyttiin eduskunnassa viime heinäkuussa. Nyt eduskunta käsittelee lain voimassaolon jatkamista vuoden 2026 loppuun saakka.

Myös lain jatkoaika vaatii eduskunnassa ensin 5/6:n enemmistön ja sen jälkeen vielä 2/3 enemmistön.

AVAINSANAT

Minja Koskela kutsuu Orpoa ”hampurilaismannekiiniksi” ja puhuu kokoomuksen ”vaalirahasumuroinnista”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kritisoi perustuslakivaliokunnan enemmistön esittämää vaalirahoituksen ilmoitusrajojen nostamista, joka hänen mukaansa heikentäisi vaalirahoituksen avoimuutta.

Vasemmistoliitto vastustaa muutosta.

– Nyt on tullut ilmi, että vaalirahoituksen pimittäminen on ollut kokoomuksen oma tavoite. Toisin kuin julkisuudessa on esitetty, yksikään asiantuntija ei ole sitä esittänyt. Kokoomuksen vaalirahasumurointi herättää kysymyksen mitä halutaan salata, Koskela lataa tiedotteessaan.

Koskela pitää kestämättömänä sitä, että jatkossa jopa lähes 2 000 euron arvoisen lahjoituksen voisi tehdä nimettömänä.

– Samaan aikaan pääministeri Orpo toimii hampurilaismannekiinina Hesburgerille, jonka perustaja on rahoittanut merkittävillä summilla hänen eduskuntavaalikampanjaansa, Koskela viittaa Orpon vierailuun Ukrainassa.

Koskelan mukaan vaalirahoituksen avoimuutta pitäisi lisätä merkittävästi ja myös kampanjoiden enimmäisbudjeteille asettaa katto.

– Yhdysvallat toimii varoittavana esimerkkinä siitä, mitä tapahtuu, kun Elon Muskin kaltaiset miljardöörit kahmivat poliittista valtaa itselleen.

AVAINSANAT

SDP nousi yrittäjäkyselyssä – perussuomalaiset putosi

SDP on kohentanut kannatustaan yrittäjien keskuudessa, kertoo tuore Yrittäjägallup. Ylivoimaisesti suosituin on kuitenkin kokoomus.

Yrittäjistä 39 prosenttia kertoo äänestävänsä kokoomusta, jos eduskuntavaalit olisivat nyt. Kannatus on noussut maaliskuusta kolme prosenttiyksikköä. Kokoomus on etenkin suurten yritysten mieleen.

Keskusta on noussut toiseksi suosituimmaksi yrittäjäpuolueeksi 11 prosentin kannatuksella. Perussuomalaisten yrittäjäkannatus putosi maaliskuusta kolme prosenttiyksikköä ja on nyt 10 prosenttia.

– Kokoomuksen kannatuksen nousu kertoo siitä, että puoliväliriihen päätökset olivat kokoomusta tukevien yrittäjien mieleen. Perussuomalaisten kannatuksen kehitys taas viestii siitä, että heidän yrittäjäkannattajillaan on ollut enemmän sulattelemista, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tiedotteessa.

SDP:n yrittäjäkannatus on puolestaan vahvistunut ja on nyt kahdeksan prosenttia.

Yksinyrittäjien keskuudessa kokoomus on suosituin 29 prosentilla. Perussuomalaiset ja SDP ovat tasoissa toisena 12 prosentin kannatuksella.

YRITTÄJISTÄ hallituksen toimintaan 42 prosenttia on tyytyväisiä ja 48 prosenttia tyytymättömiä.

– Yrittäjien tyytyväisyys hallitukseen on laskenut tasaisesti mutta hitaasti. Kevään aikana isoin muutos on tyytyväisyyden kasvu oppositioon. Se on silti selvästi alhaisempaa kuin tyytyväisyys hallitusta kohtaan, Pentikäinen sanoo.

Pääministeri Petteri Orpon toimintaan on tyytyväisiä 43 prosenttia ja valtiovarainministeri Riikka Purran toimintaan 42 prosenttia yrittäjistä. Tyytymättömiä on hieman enemmän kuin tyytyväisiä.

AVAINSANAT