VALIKKO

Peter Franzén: ”Konflikti-sarja tunkeutuu suoraan hybridisodankäynnin ytimeen”

Peter Franzén on Konflkti-sarjan päähenkilö komppanianpäällikkö Rami Ohrankämmen.
  • Televisio
  • 29.11.2024
  • 14:45
  • (Päivitetty: 29.11. 14:53)

Huomenna lauantaina alkavassa Aku Louhimiehen ohjaamassa suursarjassa Konflikti Peter Franzén esittää isänmaallista kapteeni Rami Ohrankämmentä.

MTV3:ssa ja MTV Katsomossa nähtävän, ohjaaja Louhimiehen yhdessä Andrei Alénin sekä Helena Immosen ja Jari Olavi Rantalan kanssa käsikirjoittaman Konflikti-sarjan lähtötilanteessa vieras valta tunkeutuu vihamielisin aikein Suomeen juhannuksen alla Hankoniemellä. Joukko armeijan sotilaita ja Suomen poliittinen johto ajautuvat nopeassa tahdissa hengenvaaralliseen kissa-ja-hiiri-leikkiin, jonka panokset ovat valtavat.

Nykytodellisuudessa elämme erittäin jännitteisessä geopoliittisessa ilmapiirissä, jossa Ukrainan sodan jälkimainingit läikehtivät huolestuttavan lähelle Suomen ja Ruotsin kaltaisten uusien Nato-maiden rantoja. Huomioiden myös Itämerellä tapahtuneet datakaapelivauriot, Konfliktin esittämä kuvitteellinen skenaario on yhtä pelottava kuin se on todentuntuinen.

SUOMEN kansainvälisestikin menestyneimpiin näyttelijöihin lukeutuva näyttelijä-kirjailija Peter Franzén, 53, esittää sarjassa komppanian päällikköä, kapteeni Rami Ohrankämmentä. Sarjan hyytävä ajankohtaisuus veti näyttelijää puoleensa.

– Olemme vanhoja tuttuja ohjaaja Aku Louhimiehen kanssa. Hän soitti minulle ja kysyi mukaan Konfliktiin. Käsikirjoituksen luettuani olin tosi vaikuttunut ja heti valmis hommiin. Olin ällistynyt siitä, miten läheltä Euroopan geopoliittista tilannetta tarina liippasi. Lisäksi Ukrainan sotaan liittyvät jännitteet ovat kaiken aikaa kasvaneet, kun sarjaa on tehty. Nykyään puhutaan paljon hybridisodankäynnistä. Konflikti tunkeutuu suoraan sen ytimeen.

Franzén sanoo olevansa helpottunut siitä, että Konflikti uskaltaa käsitellä poliittisia uhkia juuri sellaisina kun ne ovat.

– Minulle on kunnia olla mukana tällaisessa tuotannossa, jossa uskalletaan ensimmäistä kertaa Suomessa puhua modernin sodankäynnin asioista täysin suoraan. Sarjan juoni on kirjoitettu jo ennen Ukrainan sotaa, joten Konflikti on siinäkin mielessä vähintäänkin profeetallinen.

Franzén allekirjoittaa esittämänsä henkilöhahmon sisäänleivotun isänmaallisuuden.

– Kapteeni Ohrankämmen on kunniallinen mies. Hän ei suostu antamaan tuumaakaan periksi vihamielisten valloittajien edessä. Itsekin uskon, että monet suomalaiset pyrkivät löytämään merkityksellisen tavan olla osa maanpuolustustamme. Meille suomalaisille on henkisesti äärimmäisen tärkeää tietää oma paikkamme vakavan kriisitilanteen sattuessa.

Franzén halusi olla mukana Konfliktissa välittämässä isänmaallisesti myönteistä sanomaa.

– Ehkä tämä on minun tapani tuoda oma korteni kekoon. Lähdin kiljuen mukaan, koska jokaisen jakson käsikirjoitus on koukuttava ja tasavertainen. Pidän sarjan esittämää skenaariota täysin mahdollisena. Lisäksi tykkään ylipäätänsä Akun tavasta työskennellä, kommunikoida ja haastaa näyttelijöitä kuvausten aikana. Aku vaatii paljon, mutta hän antaa samalla näyttelijälle tilaa kasvaa ja kehittyä.

PUOLUSTUSVOIMAT tarjosi Konfliktiin modernia sotakalustoaan ja tukeaan ennennäkemättömällä mittakaavalla. Puolustusvoimien vuotuiset harjoitukset on leivottu osaksi sarjan dramaattisia tapahtumia. Visuaalisesti näyttävät kohtaukset maalla, merellä ja ilmassa tuovat väistämättä mieleen megatuottaja Jerry Bruckheimerin Hollywood-elokuvat. Myös Peter Franzén pääsi päivittämään omaa sotilaskoulutustaan juuri ennen kuvausten alkua.

– Olen ollut aikaisemmissa tuotannoissa SAS- ja Navy SEAL -erikoisjoukkojen sotilaiden opissa, jopa kuukauden verran. Erikoisjoukoissa oppii todellista selviytymistä, mielen hallintaa, oikeanlaista liikkumista ja aseiden käsittelyä. Oli tärkeää voida päivittää omaa tietotaitoa Puolustusvoimien kautta. Sain samalla seurata Konfliktin nuorten näyttelijöiden saamaa koulutusta, kun harjoittelimme tetsaamista. Huomasin, että vanhat opit ovat edelleen voimassa Puolustusvoimien harjoituksissa. Ehkä siellä otetaan nykyään yksilö vielä aiempaa enemmän huomioon, Franzén pohtii.

Konflikti on jo myyty Baltian maihin, Espanjaan, Puolaan ja Ranskaan. Odotukset kalliin suursarjan menestyksestä ovat ymmärrettävästi korkealla. Peter Franzén itse uskoo sarjan suosioon kansainvälisesti.

– Tietääkseni missään puolella maailmaa ei ole toistaiseksi tuotettu vastaavanlaista sarjaa tai elokuvaa, joka tuo vallitsevan geopoliitikan näin konkreettisesti iholle. Huolimatta tosielämän pessimistisestä uutistulvasta, Konflikti muistuttaa meitä kaikkia asioista, joita tulisi ajatella enemmän. Ennen kaikkea se alleviivaa mielestäni jokaisen kansakunnan kielen, kulttuurin, suvereniteetin ja taistelutahdon ehdotonta tärkeyttä. Oman maan itsemääräämisoikeudella ja puolustustahdolla on toki monenlaiset kasvot. Kaikki niistä eivät ole välttämättä aina aseellisia.

Franzén korostaa, että taistelussa vihollista vastaan tarvitaan jokaisen osa-alueen saumatonta yhteistyötä.

– Varmasti Konflikti tulee herättämään katsojissa monenlaisia, ristiriitaisiakin ajatuksia. Toivottavasti se antaa myös lohtua. Kun tietää, missä seisoo ja millaiseen maanpuolustusjärjestöön kuuluu, se auttaa hälventämään paremmin sisäisiä pelkoja.

AVAINSANAT

Linnan juhlat ja presidentinvaalit kiinnostivat tv:n katsojia

Tutut televisio-ohjelmat pitivät pintansa katsojien suosikkeina myös vuonna 2024.

Viime vuoden katsotuin televisio-ohjelma oli Linnan juhlat. Sitä katsoi Yleltä 2,2 miljoonaa katsojaa, käy ilmi Finnpanelin tuoreesta tutkimuksesta.

Toiseksi eniten televisionkatselijoita kiinnosti viime vuonna tammikuussa lähetetty presidentinvaalien Tulosilta, jota katseli televisiosta 1,4 miljoonaa ihmistä. Helmikuussa lähetetty presidentinvaalien toisen kierroksen Tulosilta keräsi lähes yhtä ison katsojamäärän.

Presidentinvaalit kiinnostivat televisionkatsojia myös muutoin. Esimerkiksi presidenttikilvan voittaneen Alexander Stubbin Presidenttitenttiä katsoi Yleltä 940 000 katsojaa.

Linnan juhlien ja presidentinvaalien jälkeen kolmanneksi eniten suomalaisia televisionkatsojia kiinnosti urheilu. Suurimman katsojamäärän, runsaat 1,3 miljoonaa, keräsi MTV3:n lähettämä jääkiekon MM-kisojen puolivälieräottelu Ruotsi-Suomi. Lähes saman katsojalukeman keräsi Ylen näyttämä Pariisin olympialaisten keihäänheiton loppukilpailu. Aivan urheilun hännillä keikkuu Euroviisuja edeltävä Uuden musiikin kilpailu, jota katsoi niin ikään noin 1,3 miljoonaa ihmistä.

Perinteikäs Ylen lähettämä joulurauhan julistus keräsi puolestaan lähes 1,2 miljoonaa katsojaa. Lähes samaan katsojalukemaan ylsi Euroviisut.

SUOMALAISTEN suosikkiohjelmat toistuvat Finnpanelin mukaan lähes samoina vuodesta toiseen. Vaikka nuoret katsovat televisiota vanhoja ikäpolvia enemmän, katsovat he kuitenkin lähes samoja ohjelmia kuin vanhemmatkin katsojat.

Finnpanelin mukaan keskimääräinen suomalainen televisionkatsoja viettää ruudun äärellä päivittäin lähes 3,5 tuntia. Suurimman osan ajasta, noin 2,5 tuntia, suomalaiset katsovat tv-kanavia. Noin tunti kuluu esimerkiksi suoratoistopalveluiden tai pelaamisen parissa. Määrät ovat pysyneet samana toissavuodesta.

Viime vuonna suomalaiset katsoivat eniten Ylen TV1:tä, jonka osuus oli noin neljäsosa television äärellä vietetystä ajasta. Toiseksi eniten suomalaiset katsoivat MTV3:a, jonka osuus oli noin viidesosa katseluajasta.

Finnpanelin mukaan Suomessa on 4,6 miljoonaa televisiota. Televisio on 2,6 miljoonalla kotitaloudella.

Finnpanel on tutkimusyritys, joka mittaa Suomessa television katselua ja radion kuuntelua.

AVAINSANAT

Heikki Silvennoinen on kuollut

  • Elokuva
  • 18.12.2024
  • 12:34
  • (Päivitetty: 18.12. 13:02)

Huumorisarja Kummelista tunnettu näyttelijä-muusikko Heikki Silvennoinen on kuollut 70-vuotiaana, kertoo Ilta-Sanomat. Asia vahvistetaan Ilta-Sanomille Silvennoisen lähipiiristä.

Suurelle yleisölle Silvennoinen tuli tutuksi television suositusta sketsisarjasta Kummeli, joka alkoi TV2:ssa vuonna 1991. Lisäksi hänet tunnettiin taitavana blueskitaristina.

Hän aloitti levytysuransa jo vuonna 1976 progeyhtye Tabula Rasan riveissä ja vaikutti muun muassa yhtyeissä Q. Stone ja SF-Blues. Silvennoinen teki myös useita soololevyjä. Hänen suurin hittinsä on Kummelin Matti Näsä -hahmon Jumankauta juu nääs päivää -huumorikappale.

Silvennoinen joutui muutama vuosi sitten sydänleikkaukseen. Tällöin hänellä diagnosoitiin erittäin harvinainen veritauti. Hän kertoi taudistaan keväällä ilmestyneessä Tommi Saarelan kirjoittamassa elämäkertateoksessa Heikki Silvennoinen – nousut ja laskut.

Silvennoiselle myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 2024. Hän oli syntynyt Säämingissä 27. huhtikuuta 1954.

AVAINSANAT

Oscar-palkittu brittinäyttelijä Maggie Smith on kuollut

Kuvassa Maggie Smith seuranaan näyttelijä Dustin Hoffman.
  • Elokuva
  • 27.09.2024
  • 17:19
  • (Päivitetty: 27.09. 17:33)

Brittinäyttelijä Maggie Smith on kuollut 89-vuotiaana.

Jo 1950-luvulla näyttelijäuransa aluksi teatterissa ja myöhemmin elokuvissa aloittaneen Smithin kuolemasta kertoivat hänen poikansa Chris Larkin ja Toby Stephens.

Niin ikään näyttelijäuralle lähteneet Smithin lapset kertoivat BBC:n mukaan, että hän kuoli perjantaina lontoolaissairaalassa läheistensä ympäröimänä.

Smith tunnettiin muun muassa rooleistaan Harry Potter -elokuvissa ja Downton Abbey -sarjassa. Harry Potter -elokuvissa Smith näytteli Tylypahkan opettajaa Minerva McGarmiwaa. Vuonna 2010 alkaneessa ja suursuosioon nousseessa Downton Abbey -pukudraamasarjassa Smith näytteli leskikreivitär Violet Crawleyä.

Smith voitti urallaan kaksi Oscar-palkintoa. Hänet palkittiin parhaasta naispääosasta vuoden 1969 elokuvasta Miss Jean Brodien parhaat vuodet ja parhaasta naissivuosasta elokuvasta Viikonloppu Kaliforniassa vuodelta 1978.

Yhteensä hän sai uransa aikana kuusi Oscar-ehdokkuutta.

Kuningatar Elisabeth löi Smithin ritariksi vuonna 1989.

Uutista päivitetty klo 17.33

AVAINSANAT

Yle leikkaa johtoryhmäänsä ja vähentää yksiköitään – muutosneuvotteluista päätetään syksyllä

Yleisradio kertoo vähentävänsä väkeä johtoryhmästään ja uudistavansa organisaationsa. Myös päällikköporrasta karsitaan.

Yleisradio kertoi tiistaina henkilökunnalleen ja tiedotteessa aloittavansa organisaatiouudistuksen, jolla muun muassa johtajien määrää ja yksiköitä vähennetään.

Uutis- ja ajankohtaistoiminnan uudeksi vastaavaksi päätoimittajaksi valitun Panu Pokkisen koko entinen yksikkö, urheilu- ja tapahtumatuotanto lopetetaan. Urheiluohjelmien tekeminen siirretään syksyllä osaksi Pokkisen vetämää ajankohtaistoimintaa.

Samalla yksikössä ollut päätoimittajan pesti jätetään täyttämättä, joten vastedes Ylessä on enää kolme vastaavaa päätoimittajaa.

NYKYISESTÄ Ylen johtoryhmästä poistuu kaksi ihmistä. Luovat sisällöt ja media -yksikön johtaja ja vastaava toimittaja Ville Vilén on Yleisradion mukaan itse halunnut erota johtoryhmän jäsenyydestä muun muassa terveyssyihin vedoten. Hän jää silti taloon johtamaan Radion Sinfoniaorkesterin toimintaa.

Myös yhtiön lakiasiain johtaja siirtyy pois johtoryhmästä.

Organisaatiomuutoksen kaikista henkilöstövaikutuksista Yle sanoo kertovansa myöhemmin syksyllä. Tehtävien ja vakanssien karsiminen voi Ylen mukaan johtaa aikanaan muutosneuvotteluihin.

Uudistustyötä johtaa yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Yleisradion rahoitusratkaisuja pohtivan parlamentaarisen työryhmän työ on edelleen kesken, eivätkä eduskuntapuolueet ole päässeet siitä kaikille kelpaavaan kompromissiratkaisuun.

AVAINSANAT

Ylen hallintoneuvosto koolle sepitekohun vuoksi – puheenjohtaja Wallinheimo: ”Haluamme katsoa, että kaikki toimii journalististen ohjeiden mukaan”

Aamulehden entisen toimittajaan Matti Kuuselaan liittyvä sepitekohu paisuu. Helsingin Sanomat kertoi tänään, että Ylen hallintoneuvoston työvaliokunta kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen huomenna.

Aamulehdessä työskennellyt Kuusela on kertonut käyttäneensä fiktiota joissakin jutuissaan. Aamulehdessä ennen vastaavana päätoimittajana työskennellyt nykyinen Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen on puolestaan arvostellut Aamu­lehden päätöstä poistaa palkitun toimittajan juttuja.

Helsingin Sanomat on uutisoinut myös lähteisiinsä nojaten, että Yleisradion sisällä on esitetty voimakasta kritiikkiä Jokista kohtaan tämän puolustelevista lausunnoista hänen entisen Aamulehden alaisensa Kuuselan sepitetapauksessa.

Demokraatin tavoittama Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) vahvistaa, että työvaliokunta on kutsuttu kokoukseen keskiviikkoaamupäivästä.

Etäyhteyksin pidettävään kokoukseen osallistuvat Wallinheimo ja seitsemän muuta kansanedustajajäsentä sekä Ylen vastaavat toimittajat.

Miksi poliitikot puuttuvat tähän?

– Tietenkin kun tällaista keskustelua yhteiskunnassa käydään, halutaan, että Ylessä toimitaan journalististen ohjeiden mukaan ja toimittajalla on tietenkin aina velvollisuus pyrkiä totuuteen. Varmistetaan, että asiat ovat kunnossa.

Päätoimittaja Jouko Jokisen lausuntoihin Wallinheimo ei ole perehtynyt eikä hän lähde niihin ottamaan kantaa.

– Nyt on niin paljon kaikkea ilmassa, että huomenna saavat sitten sanoa, missä mennään.

Miten näet sen, että Jokinen on puolustanut Kuuselaa?

– En ole niin tarkkaan perehtynyt, mitä kaikkea on sanottu. En osaa kommentoida. Huomenna meillä on sitten tästä parempi kuva, että kuka on sanonut ja mitä ja missä ja milloin.

Onko nyt jotenkin epäselvää se, miten Yle journalistisesti toimisi?

– Senhän takia me nyt tässä sitten huomenna kokoonnutaan, että katsotaan, että asiat ovat ”by the book” (sääntöjen mukaan).

Kuuluuko sen katsominen hallintoneuvostolle, että asiat ovat ”by the book” ja miltä se mahtaa ulospäin näyttää?

– Hallintoneuvoston tehtävähän on enemmän tai vähemmän huolehtia ja valvoa sitä, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi. Sehän on meidän ykköstehtävämme ja tämä on toteutunut. Nyt vain, kun tässä on yhteiskunnallista keskustelua, haluamme katsoa, että kaikki nyt toimii siellä journalististen ohjeiden mukaan.

Wallinheimo toteaa, että journalististen ohjeiden noudattaminen kuuluu keskeisesti julkisen palvelun ohjelmatoiminnan suorittamiseen.

Epäiletkö, että kaikki ei näin toimisi?

– En epäile missään nimessä.

Miksi kokous sitten tarvitaan?

– Selvyyden vuoksi. Kyllä minä uskon, että päätoimittajallakin on tarvetta selvittää asiaa, kun tässä nyt on ollut erilaisia tulkintoja ja puheita siellä sun täällä. Se on ihan hyvä, että hekin kirkastavat meille linjaa. En näe tässä kovasti dramatiikkaa.

Eli tässä nyt hallintoneuvosto ei esimerkiksi halua puuttua millään tavalla päätoimittajan asemaan?

– Ei tietenkään eikä se kuulu meille.

Olivatko kaikki työvaliokunnan jäsenet sitä mieltä, että tämmöinen kokous tarvitaan?

– Läheteltiin viestejä keskenämme. Kyllä siellä oli ihmisillä selkeä halu myös kuulla, että missä mennään.

Voiko olla vähän kiusallista Ylelle, että poliitikot nyt tarkastavat, että meneekö kaikki by the book?

– Ei minun mielestäni. En usko, että heillä on muuta sanottavaa kuin että kaikki menee by the book.

Juttua muokattu kello 17.45: Lisätty linkki ja vaihdettu sana jutussaan muotoon ”joissakin jutuissaan” seuraavassa virkkeessä: Aamulehdessä työskennellyt Kuusela on kertonut käyttäneensä fiktiota joissakin jutuissaan.

AVAINSANAT