Perussuomalaisten mukaan vaalitappio ja gallupromahdus on viestintäongelma – ”Emme saa sanomaamme perille kannattajille”

Viimeisimmän gallupmittauksen mukaan perussuomalaiset on menettänyt eniten äänestäjiä katsomoon ja keskustalle. Puolueen kannattajia on siirtynyt myös SDP:lle ja kokoomukselle.

Perussuomalaisten johtajiston mukaan neljän prosentin kannatusromahdus viimeisimmässä gallupissa kertoo ennen kaikkea siitä, että ”viesti ei ole tavoittanut kannattajia oikein”.

Perussuomalaisten kannatus laski Yleisradion tuoreessa kannatusmittauksessa neljä prosenttiyksikköä 11,4 prosenttiin, mikä nosti keskustan perussuomalaisten ohi kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi. Kahden vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa puolueen kannatus oli 20,1 prosenttia.

Oikeusministeri ja puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja Leena Meri kuittasi eduskunnassa medialle, että ”luvut ovat mitkä ovat”.

Tähän asti perussuomalaisten johdon, etenkin puheenjohtaja Riikka Purran, viesti on ollut, ettei mitään puolueen toiminnassa tarvitse muuttaa, virheitä ei ole tehty ja samalla linjalla jatketaan.

Onko tilannekuva ja linja edelleen sama?

– Hallitusohjelma ja talouden kuntoon laittaminen, velkasuhteen taittaminen, veronkevennykset ja muut siihen kuuluvat asiat ovat se linja, jonka mukaan mennään.

Meri kiistää, että ps-ryhmässä olisi yksimielisyyden ja vaikeista asioista sekä erimielisyyksistä vaikenemisen vaade. Epävirallisissa keskusteluissa on puhuttu jopa pelon ilmapiiristä ja siitä, että vain puheenjohtaja Purran mielen mukaiset näkemykset sallitaan.

– Niin kauan, kuin olemme olleet tämä uusi puolue, kaikesta on saanut ja saa puhua. Kun te (toimittajat) niin mielellänne siteeraatte ja haastattelette entistä ja sittemmin Sinisten puheenjohtajaa (Timo Soini) ja hänen kaikenlaisia viisauksiaan, niin voin siinä eduskuntaryhmässä olleena sanoa, että silloin eri mieltä oleminen oli paljon vaikeampaa, Meri kommentoi Demokraatille.

SEKÄ Meri, ryhmänjohtaja Jani Mäkelä että Riikka Purra toistelivat, kuinka viesti puolueen politiikasta ja toimista ei mene kunnolla perille.

– Pitää pohtia, mikä meidän sanomassa on sellaista, että emme saa kannattajia liikkeelle tai muuten viestiä selkeästi perille. Esimerkiksi valtiontalous on niin iso möhkäle, että ihmiset eivät hahmota sitä. Ihmisten on helppo ajatella, että juuri minuun kohdistuva leikkaus on kokonaisuudessa pieni ja se voitaisiin perua – mutta sitten ei lopulta saataisiin leikattua mistään, Meri sanoi.

Kysyttäessä hän arvioi, että juuri nyt eniten palautetta ja kyselyjä tulee ay-maksujen verovähennysoikeuden poistosta ja kiinteistöverosta.

Jani Mäkelän mukaan huono alue- ja kuntavaalitulos heijastuu galluptulokseen, mutta siitä ei kannata lähteä tekemään johtopäätöksiä esimerkiksi hallitusyhteistyön suhteen.

– Aina, kun leikataan, tulee palautetta. Mutta kyllä meidän politiikasta ja saavutuksista viestiminen ulospäin on asia, jota täytyy tehostaa ja parantaa. Viesti ei mene perille, ja silloin vika on viestijässä. Siinä pitää katsoa peiliin.

MYÖS Riikka Purra laittoi gallupromahduksen vaalituloksen ja viestintäongelmien eikä harjoitetun politiikan piikkiin.

– Lisäksi vaikea talous- ja työttömyystilanne sekä monet muut ulkoapäin vaikuttavat tekijät on onnistuneesti esitetty hallituksen aiheuttamiksi.

Hän ei halunnut ottaa kantaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) kommentteihin siitä, että jättieläkkeiden veroale mahdollisesti peruttaisiin.

Perussuomalaisilla on puoluekokous kesäkuussa. Puheenjohtaja ei myöntänyt olevansa huolissaan omasta asemastaan, mutta sanoi, että kokouksessa voidaan tehdä ”tarkistuksia linjaan”.

– Meillä on erittäin vahva jäsendemokratia, ja kuka tahansa voi asettua ehdokkaaksi sekä esittää muutoksia poliittiseen linjaan.

Kysely: Kansalaisten luotto tämän hallituksen kykyihin hiipuu yhä

Kansalaisten yleinen luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on heikentynyt, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Hallituspuolueiden kannattajilla usko on kuitenkin pysynyt vahvana.

Tutkimuksessa enemmistö eli 54 prosenttia epäili hallituksen kyvykkyyttä. Hallituksen kyvykkyyttä heikoksi arvioivien osuus lisääntyi kahdeksan prosenttiyksikköä viime vuoden kesäkuusta.

28 prosenttia arvioi hallituksen kyvykkyyden melko hyväksi tai erittäin hyväksi, 16 prosenttia suhtautui asiaan neutraalisti.

TUTKIMUKSEN mukaan ihmisten oma poliittinen asemoituminen heijastuu selvästi arvioihin maan hallituksen pätevyydestä.

Selvä enemmistö eli 64 prosenttia hallituspuolueiden kannattajista arvioi hallituksen kyvyn erittäin tai melko hyväksi. Sen sijaan oppositiopuolueiden kannattajista 78 prosenttia koki hallituksen kyvykkyyden melko huonoksi tai erittäin huonoksi.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian. Tutkimukseen haastateltiin huhtikuussa noin tuhatta täysi-ikäistä suomalaista. Virhemarginaali on suurimmillaan kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lyly suojelu- ja hätätyöesityksestä: Taas uusi yritys heikentää työtaisteluoikeutta

Työriitalain uusi pykälä sisältää mittavan listauksen aloista ja asioista, joita pitäisi suojella. Lauri Lyly pitää toimia ylimitoitettuina ja tarkoituksenhakuisina..

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta päätyi puoltamaan hallituksen esitystä suojelu- ja hätätyön muutoksista. Valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) pitää esitystä ylimitoitettuna, laillisia työtaistelutoimia rajoittavana sekä työnantajan väärinkäytökset mahdollistavana.

Valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) perusteli esitystä selkeyttämisen tarpeella, kansalaisten perusoikeuksien turvaamisella kriisitilanteissa ja kiireellisten, erityisjärjestyksessä säädettävien poikkeuslakien välttämisellä.

Lylyn mukaan tilanteet, joissa suojelutyöstä ei ole työtaistelutilanteissa pystytty sopimaan liittokohtaisesti, ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. Hän kritisoi sitä, ettei hallitus teettänyt edellisen eduskunnan esittämää selvitystä suojelutyön muutostarpeista, vaan meni suoraan laajaan lainsäädäntöön.

– Hallitus loi itse asiasta ongelman ja samalla ylimitoitetun byrokraattisen apparaatin, vaikka norminpurusta niin kovin puhutaan. Keskinäiset erot ovat niin sanotuilla kriittisilläkin aloilla niin suuria, että järkevämpää olisi ollut antaa työmarkkinajärjestöille alakohtainen sopimusmahdollisuus suojelutyön periaatteista, Lyly sanoi eduskunnassa mietinnön julkistamistilaisuudessa.

TUNNETUIMMAT viime vuosikymmenten riitatilanteet ovat molemmat hoitoalalta, vuosilta 2007 ja 2022. Jälkimmäinen, hoitoalalla pakkolakinakin tunnettu potilasturvallisuuslaki oli demareille kiusallinen, koska sen runnoi läpi Sanna Marinin hallitus.

Hoitoalalla pakkolakinakin tunnettu potilasturvallisuuslaki oli demareille kiusallinen.

Lyly muistutti, että tuolloin oppositiossa olleet kokoomus ja perussuomalaiset pitivät asiasta isoa meteliä ja vaativat lakonalaista suojelutyötä tekeville kaksin- tai jopa kolminkertaista palkkaa.

– Nyt tästä ei puhuttu sanaakaan. Näen, että koko esitys on tyypillinen tälle hallitukselle: on kuunneltu vain työnantajapuolta ja samalla annettu sille mahdollisuus siirtää rajoja, heikentää työtaisteluoikeutta ja työntekijöiden asemaa.

– Taas lisättiin myös epäselvää työoikeuden tulkintatilaa, kun säädökset eivät ole linjassa muun työlainsäädännön kanssa. En ole niin sinisilmäinen, etten näkisi tässä mahdollisuutta työnantajapuolen painostukseen ja väärinkäytöksiin, Lyly tokaisi Demokraatille.

VARAPUHEENJOHTAJA kritisoi myös hätätyökirjauksen lisäämistä esitykseen lainsäädännön arviointineuvoston käsittelyn jälkeen.

– Suojelu- ja hätätyö ovat lähtökohtaisesti eri asioita: jälkimmäistä saa nimensä mukaisesti teettää vain ennalta-arvaamattomien kriisien, kuten suuronnettomuuden tai myrskyjen, takia. Lakko ei ole mikään ennalta-arvaamaton tilanne. Nyt jätettiin takaportti sille, että suojelutyötä voidaan yrittää teettää hätätyönä, Lyly sanoi.

Sosialidemokraattien ohella vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmät jättivät mietintöön yhteisen vastalauseen, jossa ne ehdottavat lakiehdotusten hylkäämistä ja neljää lausumaa.

Myös keskusta jätti mietintöön vastalauseen, jossa ehdotetaan hätätyötä koskevan lakiehdotuksen hylkäämistä.

Kiistelty lakimuutos läpäisi valiokuntakäsittelyn: suurpetojen metsästys helpottuu

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on hyväksynyt metsästyslakiin esitetyt muutokset. Jos lakiesitys hyväksytään aikanaan eduskunnan istunnossa, susia, karhuja ja ilveksiä voitaisiin jatkossa metsästää kannanhoidollisin perustein koko maassa.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula (ps.) kertoo tiedotteessaan pitävänsä välttämättömänä, ettei karhunmetsästykseen tulisi enää keskeytyksiä.

Myös suden ympärivuotinen rauhoitus puretaan nyt, koska Euroopan parlamentti muutti tällä viikolla suden luokitusta. Susikannat ovat kasvaneet Euroopan alueella huomattavasti, eikä eläin ole enää äärimmäisen tiukan suojelun tarpeessa.

Vihreiden Tiina Elo ja vasemmistoliiton Veronika Honkasalo kertoivat jättäneensä vastalauseen valiokunnan mietintöön. He ehdottavat hallituksen esityksen hylkäämistä.

Elo ja Honkasalo sanovat suhtautuvansa erityisen kriittisesti siihen, että maa- ja metsätalousministeriölle ollaan myöntämässä valtuudet suurpetojen suotuisaa suojelutasoa kuvaavan viitearvon määrittelyyn.

METSÄSTYSLAIN laitepykäliinkin on tulossa muutoksia. Droonien eli erilaisten moottoroitujen lennokkien käyttö supikoirien kaltaisten vieraslajien riistanhoidollisessa pyynnissä olisi vastedes sallittua. Metsästyksessä lentolaitteita ei edelleenkään saa käyttää apuvälineinä.

Elo ja Honkasalo vastustivat tätäkin muutosesitystä sillä perusteella, että droonien käyttö voi häiritä lintujen pesintärauhaa.

Yllätyskäänne SDP:ssä: kolmas nimi lähdössä apulaispormestarikisaan Helsingissä

Kilpailu kaupunkiympäristön apulaispormestarin pestistä Helsingissä on saamassa yllätyskäänteen. Ehdolle on asettumassa kolmaskin nimi.

Helsingin kaupunginvaltuustoon huhtikuun kuntavaaleissa takaisin noussut Antti Vuorela (sd.) kertoo Demokraatille perjantaina saaneensa pyyntöjä asettua ehdolle ja vastanneensa myönteisesti.

Vuorela kertoo, että hänet on asettamassa ehdolle hänen oma yhdistyksensä Tapanilan Työväenyhdistys ry, mutta asiasta tehdään varsinainen päätös yhdistyksen johtokunnan kokouksessa ensi maanantaina.

Vuorela kertoo päätökseensä lähteä kisaan mukaan vaikuttaneen muun muassa sen, että moni tunnettu SDP:n helsinkiläispoliitikko on kieltäytynyt. Kuntavaalien sosialidemokraattisista ääniharavista Helsingissä muun muassa Eveliina Heinäluoma on kertonut tavoittelevansa muuta tehtävää.

– Minulla on tähän sopiva koulutus, laaja työkokemus liikennealalta ja 30 vuoden kokemus kunnallisesta päätöksenteosta. Tehtävä kiinnostaa ja motivaatiota on, Vuorela sanoo Demokraatille.

Vuorela on koulutukseltaan rakennusalan diplomi-insinööri. Hän on toiminut aiemmin varsinaisena kaupunginvaltuutettuna Helsingissä kymmenen vuoden ajan.

Siviiliammatiltaan Vuorela on kehittämispäällikkönä Helsingin seudun liikenne HSL:ssä.

SDP valitsee ehdokkaansa kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestariksi Helsingin Sosialidemokraatit ry:n ylimääräisessä piirikokouksessa ensi viikon perjantaina.

Pesti on tulossa Helsingin toiseksi suurimmalle puolueelle SDP:lle.

Helsingin demarien puolueosastoilla oli mahdollisuus asettaa apulaispormestarivaaliin ehdokkaita eiliseen saakka.

Vuorelan ehdollinen tai todennäköinen mukaantulo kisaan tämän jälkeen vasta piirikokouksessa on siis jonkinlainen yllätys, mutta sääntöjen mukaan mahdollinen. Muidenkin nimien ehdolle asettaminen on siis vielä avoinna ainakin teoriassa.

TÄHÄN mennessä ehdolle on asetettu kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaari ja kaupunginvaltuutettu Hilkka Ahde. Laisaaren asetti ehdolle Itä-Helsingin sosialidemokraatit ry ja Ahteen Kuljetusalan demarit ry.

Piirikokous on Helsingin Sosialidemokraattien ylin päättävä elin, johon puolueosastot voivat asettaa piirikokousedustajia jäsenmääräänsä vastaavan määrän. Piirikokousedustajia on yhteensä 129.

Huhtikuun kuntavaaleissa Ahde sai Helsingissä 2 535 ääntä, Laisaari 867 ääntä ja Vuorela 752 ääntä. Kolmikko valittiin Helsingin valtuustoon.

Virallisen valinnan apulaispormestarista tekee Helsingin kaupunginvaltuusto.

Ahde ja Laisaari olivat molemmat ehdolla apulaispormestariksi myös kaksi vuotta sitten, kun tuolloin tehtävää hoitanut Nasima Razmyar palasi eduskuntaan. Ahde hävisi tuolloin ratkaisevan äänestyksen Laisaarelle, joka valittiin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestariksi.

AVAINSANAT

Stubb: ”Jos olisin Kremlissä, lukisin tuon julkaisun hyvin tarkkaan”

Presidentti Alexander Stubbin mukaan eilisessä puhelussa Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille otettiin isoja askelia eteenpäin.

JEF-puolustusyhteistyöryhmän johtajat soittivat eilisiltana sekä Trumpille että Ukrainan presidentille Volodymyr Zelenskyille.

Stubbin ja Norjan pääministerin Jonas Gahr Stören aloitteesta soitetussa puhelussa käsiteltiin tulitauon eri elementtejä sekä Trumpin ja Zelenskyin puhelua, kertoi Stubb medialle perjantaina aamupäivällä Oslossa, kun JEF-ryhmän huippukokouksen toinen päivä oli alkamassa.

Keskustelu Trumpin kanssa kesti Stubbin mukaan 15-20 minuuttia. Stubbin mukaan hän ja Störe ajattelivat, että yhteydenotto olisi hyödyllinen Trumpin ja Zelenskyin puhelun vuoksi.

Presidentti Trump ilmaisi Zelenskyin kanssa käymänsä puhelinkeskustelun jälkeen tukensa tälle vaatimalla Truth Social -viestipalvelussaan kuukauden mittaista ehdotonta tulitaukoa Venäjän ja Ukrainan välille.

Trumpin mukaan molempien maiden tulisi kunnioittaa tulitaukoa ja sen rikkomisesta rangaistaisiin määräämällä uusia pakotteita. Tulitauon päämääränä tulisi Trumpin mukaan olla kestävä rauha.

Stubb piti huomionarvoisena, että Trump ilmaisi Yhdysvaltojen olevan sitoutunut rauhanprosessiin, vaati 30 päivän mittaista tulitaukoa ja uhkasi pakotteilla, jos sitä ei noudateta.

-  Jos olisin Kremlissä, lukisin tuon julkaisun hyvin tarkkaan, Stubb sanoi.

Norjan pääministeri Störe kuvaili Trumpin kanssa käytyä puhelua erittäin hyödylliseksi. Stören mukaan Trump on sitoutunut edistämään rauhaa Ukrainaan.

Störe arvioi, että on olemassa yhteisymmärrys siitä, että ensin tarvitaan ehdoton tulitauko, jota valvotaan ja kunnioitetaan.

Stubb kertoi puheluista aiemmin viestipalvelu X:ssä.

Alexander Stubb ja Jonas Gahr Störe. LEHTIKUVA / LISE ASERUD

ZELENSKYI kertoi myöhään torstaina viestipalvelu X:ssä, että puhelinkeskustelu Trumpin kanssa sujui hyvin. Presidentit puhuivat puhelimessa myöhään torstaina Suomen aikaa.

Zelenskyin mukaan he keskustelivat muun muassa tulitauosta sekä maiden välisestä mineraalisopimuksesta, jonka Ukrainan parlamentti hyväksyi torstaina.

-  Kerroin hänelle (Trumpille), että Ukraina on valmis 30 päivän tulitaukoon, joka voisi alkaa jopa tänään. Odotamme Venäjän tukevan tätä ehdotusta, Zelenskyi kirjoittaa.

Hän sanoo myös kertoneensa Trumpille, että Ukraina on valmis neuvotteluihin Venäjän kanssa ”missä tahansa muodossa”.

-  Mutta sitä varten Venäjän on osoitettava aikeidensa vakavuus lopettaa sota, alkaen ehdottomasta tulitauosta.

Venäjä väitti torstaina noudattavansa Ukrainassa itse julistamaansa kolmipäiväistä tulitaukoa, mutta Ukrainan mukaan hyökkäykset jatkuivat.

TRUMP aloitti helmikuussa neuvottelut Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Ukrainan sodan lopettamiseksi, jonka hän oli luvannut lopettaa 24 tunnin kuluessa toisen kautensa alkamisesta.

Trump on kuitenkin osoittanut kasvavaa kärsimättömyyttä, ensin Zelenskyiä ja viime aikoina Putinia kohtaan taistelujen yhä jatkuessa.

Yhdysvallat on viime viikkoina toistuvasti uhannut, että se luopuu välittäjän roolistaan, jos edistystä ei pian tapahdu.

Susanna Bono, Simu Perälä, Maiju Ylipiessa/STT

AVAINSANAT