”Performanssit sikseen” – puheenjohtajistoon noussut Teemu Keskisarja lupaa painavampia julkisia esiintymisiä

Teemu Keskisarja puhumassa perussuomalaisten puoluekokouksessa Lahdessa 14. kesäkuuta.

Yllättäen perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajaksi ohi sisäministeri Mari Rantasen valittu Teemu Keskisarja pitää voittoaan sormen heristyksenä puoluejohdolle.

– Nöyristely loppuu. Näytänkö sellaiselta mieheltä, että allekirjoitan jotakin rasismin vastaisia tiedonantoja, Keskisarja kommentoi kysymystä mikä hänen valintansa myötä perussuomalaisissa muuttuu.

Keskisarja voitti Rantasen äänin 494-421 Lahden puoluekokouksessa lauantaina.

Hän tähdensi nöyristelyn olevan eri asia kuin politiikassa välttämätön kompromissien teko. Nöyristelyllä Keskisarja viittasi ”psykologiseen matelemiseen” ja taipumiseen kulttuurisodissa.

HALLITUKSESSA ei Keskisarjan mukaan pidä roikkua mukana katkeraan loppuun saakka.

– Jos me esimerkiksi syksyllä muutaman kuukauden kuluttua hyväksymme EU:n seuraavan oikean, siis ison yhteisvelkapaketin, jolla ei ole mitään tekemistä rajaturvallisuuden kanssa, silloin me olemme vainaat. Silloin kannattaa ennemmin laittaa kivi kaulaan ja hypätä Päijänteeseen kuin jatkaa hallituksessa hymistelyä.

Keskisarja ei kertonut mihin yhteisvelkapakettiin hän mahdollisesti viittaa. Safe-puolustuspaketin hyväksymistä hän kutsui poliittiseksi realiteetiksi.

PERUSSUOMALAISTEN nykyinen EU-linja on Keskisarjan sanoin hakusessa.

– Perussuomalaiset ei ole EU-kriittinen puolue vaan perussuomalaiset on EU-vihamielinen puolue juuriltaan ja nykyiseltä sielunmaisemaltaan.

Euroopan unioni ei Keskisarjan mukaan järkeisty. Tästä syystä Suomen pitää hänen mukaansa luopua yhteisvaluutasta ja myös unionin jäsenyydestä. Keskisarja ei kuitenkaan tunnu kannattavan suoraa EU:sta eroamista vaan luottaa unionin hajoavan. Suomalaisten tulee Keskisarjan mukaan valmistautua tähän käänteeseen valppaasti.

– Imperiumit eivät ole ikuisia. Imperiumit kaatuvat aina. Kukaan ei uskonut vuonna 1916 tsaarin Venäjän kaatuvan. Suomalaiset ja kaikki muutkin länsimaalaiset vakuuttivat vielä 1989, että Neuvostoliitto on ikuinen. Samalla talousviisaat hokevat, että ei EU:sta voi mitenkään erota eikä se ole juridisestikaan mahdollista. Mutta EU sortuu omaan mahdottomuuteensa Suomesta riippumatta ja ehkä paljon nopeammin kuin aavistammekaan.

Millaista viesti tämä oli puoluejohdolle, että sinut valittiin, kun etukäteen pidettiin todennäköisenä, että Mari Rantanen voittaisi?

– Kyllä se oli sormen heristys. Sanoin ennen vaalia, että olen soraääni ja semmoinen minä olen.

Keskisarjan mukaan hänen mielipidettään on varapuheenjohtajana pakko ”ainakin jossain määrin” kuunnella toisin kuin rivikansanedustajana.

– En tiedä onnistuuko se tuossa nelikossa.

Keskisarja aikoo vaatia itseltään jatkossa harvempia mutta painavampia julkisia esiintymisiä.

– Performanssit sikseen. Aikansa kutakin.

Hän myönsi harrastaneensa julkisia performansseja siksi, ettei valtalehtien otsikoihin pääse kovinta asiaa puhumalla.

– Siitä syystä olen hiukan esittänyt puheissani. Politiikan tarkoitus ei saa olla ihmisten viihdyttäminen mutta ei myöskään ihmisten kuoliaaksi pitkästyttäminen, hän sanoi ja viittasi eduskunnan täysistunnon pitkiin keskusteluihin.

– Voi herrajumala, ei siinä ole mitään järkeä. Jos ei ole mielenkiintoista sanottavaa, niin turpa kiinni.

OMISTA performansseistaan Keskisarja mainitsi ”käänteisen keikaroinnin” vaatetuksellaan.

– Tein vahingossa somehitin, irtokynnet ja silmäripset. Se oli ihan hauska juttu, mutta eivät ihmiset jaksa sitä montaa kertaa. Niitä hittejä ei ole enää luvassa.

VM julkistaa ennustelukunsa: paljon toiveita ja pelkoja ilmassa

Valtiovarainministeriö kertoo tänään, miten se odottaa Suomen talouden kehittyvän lähivuosina. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esittelee talousennusteen, johon sisältyy vuoteen 2029 ulottuva talouden keskipitkän ajan kehitysarvio.

Huhtikuussa julkaistussa edellisessä ennusteessa valtiovarainministeriö ennakoi, että Suomen bruttokansantuote kasvaisi tänä vuonna 1,3 prosenttia sillä olettamuksella, että presidentti Donald Trumpin tullit eivät jää pitkäaikaisiksi. Velkaantumisen ennakoitiin tuolloin jatkuvan niin, että julkinen velka nousee vuonna 2029 lähes 90 prosenttiin bkt:sta.

VALTIONTALOUDEN tarkastusvirasto arvioi viime viikolla, että hallituksen kevään puoliväliriihessä tekemät päätökset heikentävät julkista taloutta entisestään eivätkä riitä tasapainottamaan julkista taloutta.

Suomi on ottamassa tänä vuonna yli 13 miljardia euroa lisää velkaa, mikä on lähes miljardin enemmän kuin aiemmin arvioitiin. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen velkasuhde kasvaa tänä vuonna yli 85 prosenttiin.

Kultaranta-keskustelut käyntiin – pariksi päiväksi puheita turvallisuuspolitiikasta

Vuotuinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskustelutapahtuma Naantalin Kultarannassa alkaa tänään. Kaksipäiväistä tapahtumaa isännöi presidentti Alexander Stubb.

Tänä vuonna keskustelutapahtuman teemaksi on kerrottu ”Muuttuva maailmanjärjestys – vanha ja uusi maailma kohtaavat”. Maanantain tapahtuma alkaa presidentin ja päävieraiden avauskeskustelulla, jota seuraa korkean tason paneeli.

Kultaranta-keskusteluihin on tänä vuonna kutsuttu noin 140 keskustelijaa yhteiskunnan eri aloilta, tiedotti presidentin kanslia toukokuussa.

Osallistujina on kotimaisia ja ulkomaisia poliittisia päättäjiä, tutkijoita sekä hallinnon, elinkeinoelämän, järjestöjen ja median edustajia.

TIISTAINA ohjelma keskittyy Suomen rooliin muuttuvassa maailmassa. Päivän kolme paneelia käsittelevät arvojen ja realismin tasapainoa Suomen ulkopolitiikassa. Kultaranta-keskustelut päättyvät tiistaina iltapäivällä presidentin puheenvuoroon.

Keskustelut järjestetään kahden vuoden tauon jälkeen nimensä mukaisesti tasavallan presidentin kesäasunnolla Kultarannassa.

Puiston ja päärakennuksen peruskorjaus valmistui lokakuussa 2024. Viime vuonna keskustelutapahtuma järjestettiin Presidentinlinnassa Helsingissä.

Saamelaiskäräjälain uudistus on tarpeellinen – lakimuutos olisi historiallinen

Saamelaiskäräjälain uudistamisesta äänestetään eduskunnassa huomenna tiistaina. Asia on edennyt eduskunnan vankan enemmistön turvin.

Perustuslakivaliokunta antoi saamelaiskäräjälain uudistamisesta puoltavan mietinnön 4.6. ja hallituspuolueiden ohella lakia on tukemassa oppositiopuolueista SDP, vihreät ja vasemmistoliitto.

Jos eduskunta lain lopulta hyväksyy, on se aidosti historiallinen ja merkittävä päätös niin koko saamelaisyhteisön kuin myös Suomen valtion ihmisoikeuspolitiikan uskottavuuden näkökulmasta.

SUOMEN historia saamelaisten kohtelun suhteen on karu ja velvoittaa Suomea toimimaan paremmin. Vielä 1970-luvulla saamelaislapsia pahoinpideltiin koulujen asuntoloissa saamen kielten puhumisen takia, saamelaisille tehtiin kallonmittauksia ja 1930-luvulla Inarin hautausmaalta vietiin saamelaisten pääkalloja rotuopillisiin etnisiin tutkimuksiin. Moni näitä nöyryyttäviä asioita kokenut elää yhä keskuudessamme.

Näinäkin vuosina Suomi on saanut huomautuksia ihmisoikeustoimijoilta, kuten YK:n ihmisoikeuskomitealta saamelaisten oikeuksien loukkaamisen vuoksi.

Saamelaiskäräjälain uudistaminen on tärkeä ensiaskel tilanteen korjaamiseksi. Saamelaiskäräjälain uudistamisella vahvistetaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja tuetaan saamelaisten perustuslaillista oikeutta kehittää ja ylläpitää kieltään ja kulttuuriaan.

Lakimuutos olisi historiallinen ja merkittävä päätös saamelaisyhteisön ja myös Suomen ihmisoikeuspolitiikan uskottavuuden näkökulmasta.

NYKYINEN laki astui voimaan vuonna 1995 ja oli alunperinkin valuvikainen. Vuonna 2011 työnsä aloittanut Kataisen hallitus oli ensimmäinen, joka yritti uudistaa lain. Siitä lähtien jokainen hallitus on yrittänyt samaa.

Asia ei ole ollut SDP:llekään aina helppo. Eduskuntavaalien 2015 alla ensimmäinen yritys uudistaa saamelaiskäräjälaki kaatui.

Pääministeri Sanna Marinin johdolla hallitus yritti uudistaa saamelaiskäräjälain ja antoi hallituksen esityksen loppuvuodesta 2022. Esitys annettiin poikkeuksellisesti riitaisana keskustan vastustaessa. Kuten tunnettua, saamelaiskäräjälain uudistus jumittui lopulta perustuslakivaliokuntaan eduskuntavaalien 2023 alle.

Nyt tilanne on SDP:lle selvempi. Marinin hallituksen esitys asiasta on ollut vahva pohja jatkokäsittelylle. Jyväskylän puoluekokous hyväksyi syyskuussa 2023 puoluekokousaloitteen, jossa SDP otti saamelaiskäräjälain uudistamiseen myönteisen kannan. SDP:n eduskuntaryhmä tukee Orpon hallituksen esitystä.

KUN tästä päästään vihdoin eteenpäin, on aika yhdessä ryhtyä pohtimaan sitä, miten muutoinkin voimme olla rakentamassa yhteiskuntaa, jossa myös saamelaisten oikeudet toteutuvat. Työtä riittää esimerkiksi sen suhteen, että saamelaisten lasten ja nuorten kielen oppimisen mahdollisuuksia voidaan tukea ja että saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen on edellytykset tulevaisuudessakin.

Myös käynnissä olevan tärkeän totuus- ja sovintokomissioprosessin työn tuloksia kannattaa seurata tarkkaan.

AVAINSANAT

Purra: Rahaa käytetään “häpeällisiin hilipatihippan pippaneihin” – vaati sosiaaliturvaa vain Suomen kansalaisille

Perussuomalaisten jatkava puheenjohtaja Riikka Purra pitää linjapuheen puoluekokouksessa Lahdessa 15. kesäkuuta.

Perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran mielestä talouden ongelmissa piilee suurin syy perussuomalaisten huonoon kannatukseen.

Purra sanoi näin linjapuheessaan perussuomalaisten puoluekokouksessa Lahdessa.

Purra nosti myös esiin kysymyksen eurosta. Hän listasi talouden vaikeuksia ja sanoi, että niistäkin selviämiseen olisi auttanut oma valuutta.

– Yksi syy tälle meidän ankeudelle on eurovaluutta ja sillä hyvä, Purra sanoi.

Purran mielestä aihe on lähes tabu Suomessa.

PERUSSUOMALAISET haluavat Purran mukaan vain Suomen kansalaisille tarkoitetun sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelut.

– Koska Suomi ei ole koko maailman sosiaalitoimisto, koulu tai sairaala, piste.

Purra totesi samassa yhteydessä, että myös Petteri Orpon (kok.) hallituksessa käytetään rahaa “häpeällisiin hilipatihippan pippaneihin”.

Perussuomalaiset ei Purran mukaan hyväksy alisuoriutumisen lisäämistä lakiin irtisanomisen syyksi, koska alisuoriutumista ei voi todeta riidattomasti. Myös työsopimusten perusteettomaan ketjuttamiseen puuttumisesta on hänen mukaansa pidettävä kiinni.

Purra kutsui puheessaan työmarkkinaosapuolet keskustelemaan Suomen talouden ja työllisyyden tilannekuvasta ”maahanmuutto mukaanlukien”.

Täydennetty klo 14.47.

Adlercreutz jatkaa RKP:n puheenjohtajana – ”Kiitos tästä suuresta luottamuksesta”

RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreut puhuu RKP:n puoluekokouksessa Vaasassa 14. kesäkuuta.

Hallituspuolue RKP:n jatkokaudelle valitun puheenjohtajan Anders Adlercreutzin mukaan on ennenaikaista määritellä, minkälaisia mahdollisia uusia toimia puolue olisi valmis toteuttamaan julkisen talouden tasapainottamiseksi.

-  Pitää pystyä reagoimaan hetkessä. Tällä hetkellä olisi oleellista, että saataisiin talouskasvu liikkeelle, hän vastasi toimittajille RKP:n puoluekokouksen yhteydessä.

Tilannetta helpottaisi kauppasodan peruminen ja Ukrainan sodan loppuminen, hän totesi.

-  Kyllä sitä ehkä helpottaisi myös, että me poliitikot pystyisimme edes vähän valamaan uskoa meidän hyviin asioihimme, hän sanoi.

VALTIONTALOUDEN tarkastusviraston (VTV) aiemmin tällä viikolla julkaiseman arvion mukaan hallituksen kevään puoliväliriihen lisätoimet heikentävät julkista taloutta entisestään. VTV:n finanssipolitiikan valvojat pitävät Suomen julkisen talouden jatkuvaa velkaantumista huolestuttavana.

Valvojien mukaan hallituksen ilmoittamat sopeutustoimet eivät riitä tasapainottamaan julkista taloutta.

Hallitus on pyrkinyt kautensa aikana sopeuttamaan taloutta useilla miljardeilla muun muassa veronkiristyksillä ja menoleikkauksilla. Kevään puoliväliriihessä se puolestaan päätti keventää esimerkiksi palkansaajien ja yritysten verotusta.

”Kiitos tästä suuresta luottamuksesta”

Hallituspuolue RKP:n puoluekokous valitsi puheenjohtajiston tänään Vaasassa. Adlercreutzilla ei ollut vastaehdokkaita.

KIRKKONUMMELAINEN Adlercreutz valittiin RKP:n puheenjohtajaksi viime kesänä. Hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 2015.

-  Kiitos tästä suuresta luottamuksesta. Olen vakuuttunut siitä, että RKP:ta tarvitaan tänään enemmän kuin koskaan.

Hän sanoi, että Suomessa tarvitaan puoluetta, joka haluaa rakentaa siltoja eikä rakenna politiikkaansa vastakkainasettelulle.

-  Meillä on vielä kaksi vuotta aikaa seuraaviin vaaleihin. Käyttäkäämme nämä vuodet viisaasti, hän sanoi puolueväelle.

KOKOUKSESSA valittiin puolueelle myös varapuheenjohtajat. Varapuheenjohtajina jatkavat Varsinais-Suomesta Paraisilta kotoisin oleva kansanedustaja Sandra Bergqvist ja Vaasan kaupunginvaltuutettu, sairaanhoitaja Ramieza Mahdi. Bergqvist toimi hallituskauden kaksi ensimmäistä vuotta liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerinä.

Uutena varapuheenjohtajana aloittaa helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, HR-päällikkö Cecilia Ehrnrooth.

Puolueessa on ollut tapana valita puheenjohtajistoon yksi jokaiselta puolueen vahvalta alueelta eli Uudeltamaalta, Helsingistä, Varsinais-Suomesta ja Pohjanmaalta.

RKP järjestää puoluekokouksen joka vuosi.

Puolue sai kevään kuntavaaleissa 4,7 prosenttia ja aluevaaleissa 5 prosenttia äänistä.

RKP:n puoluekokous päättyy tänään.