VALIKKO

Paperittomien terveydenhuollosta kiivas keskustelu eduskunnassa – ”Kahvi maistuu kuppilassa”

Helsinki on ilmoittanut, että se aikoo tarjota jatkossakin paperittomille myös välttämättömiksi katsotut terveyspalvelut hallituksen esityksen mukaisten kiireellisten palvelujen ohella.

Hallituksen esitys rajata paperittomien terveydenhoitoa nostatti tunteita eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa, vaikka lainmuutokset käytännön vaikutukset jäisivät eri syistä marginaalisiksi.

Esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia muutettaisiin siten, että hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä ei enää olisi lakisääteistä velvoitetta järjestää kiireellisen hoidon lisäksi välttämättömiksi arvioituja kiireettömiä terveydenhuollon palveluja laittomasti maassa oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille.

Yksilölliseen lääketieteelliseen tarpeen arviointiin perustuva välttämätön kiireetön hoito olisi kuitenkin yhä järjestettävä, jos sen epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta henkilön terveydentilan tai vamman vuoksi, jos epääminen vakavasti vaarantaisi muun henkilön tai väestön terveyden tai alaikäisen huolenpidosta vastaavan henkilön hyvinvoinnin.

Lapset ja raskaana olevat olisivat jatkossakin oikeutettuja myös kiireettömäksi luokiteltuun hoitoon.

SDP:N edustajista sekä Krista Kiuru että Aki Lindén ihmettelivät puheenvuoroissaan esityksen ristiriitaisuutta ja sitä, mikä asiassa oikeastaan muuttuu.

– Välttämätön kiireetön hoito ja kiireellinen hoito ovat potilastyössä lähes aina sama asia. Mahdollinen lakimuutos ei käytännössä juuri vaikuttaisi, lääkäritaustainen Lindén tiivisti.

Osa muun opposition eli vasemmistoliiton ja vihreiden edustajista sen sijaan julisti esityksen olevan muun muassa epäinhimillinen, julma, ruma, ilkeä ja pikkumainen. Veronika Honkasalo (vas.) ihmetteli, miksei hallituspuolueista RKP:tä kiinnosta ”tämäkään ihmisoikeusloukkaus”.

– Kahvi kyllä maistuu kuppilassa, Honkasalo heitti, mikä sai salissa olleen RKP:n Henrik Wickströmin välittömästi ilmoittautumaan.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI Kaisa Juuso (ps.) sanoi polveilevissa puheenvuoroissaan muun muassa, ettei sääntelyllä missään olosuhteissa saa ”kannustaa laittomaan oleskeluun Suomessa”.

– Tavoite on poistaa nämä ihmiset (paperittomat) maasta. Se on luonnollista, ei rasismia tai syrjintää, kuten täällä on väitetty.

Perussuomalaisista myös Miko Bergbom julisti, etteivät paperittomat tarvitsisi muuta ”palvelua” kuin menolipun, mikä sai vihreiden Oras Tynkkysen kommentoimaan esitystä ainoastaan ideologiseksi.

– Tämä esitys ei perustu tietoon, tutkimukseen tai asiantuntemukseen, eikä sillä tule olemaan juuri vaikutuksia. Mutta hyvähän se on, että perussuomalaiset kertovat suoraan, mikä on heidän tavoitteensa: menolippu ja välttämättömän hoidonkin evääminen toisilta ihmisryhmiltä, Tynkkynen sanoi salissa.

Vihreistä Saara Hyrkkö ihmetteli hallituksen edustajien salipuheenvuorojen ”tietämättömyyttä tai tahallista väärinymmärrystä” paperittomien todellisuudesta.

– Kukaan ei ole huvikseen paperiton, eikä tee päätöstä sellaiseksi ryhtyä, tulla Suomeen tai poistua täältä tällaisten esityksen vuoksi. Paperittomuus tekee jokapäiväisestä elämästä vihoviimeisen vaikeaa, turvatonta ja epävarmaa. Se myös altistaa rikollisuuden, ihmiskaupan ja muun hyväksikäytön uhriksi joutumiselle, Hyrkkö sanoi.

KÄYTÄNNÖSSÄ lakiesitys ei juuri vaikuttaisi siksikään, että kaupungin- ja kunnanvaltuustoilla on edelleen päätösvalta siinä, miten ne järjestävät terveydenhuoltonsa. Helsinki, jonka alueella asuu arviolta 90 prosenttia Suomessa niin ikään arviolta elävästä 3000-4000:sta paperittomasta henkilöstä, on jo ilmoittanut, ettei se tule muuttamaan linjauksiaan asiassa.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ehti vihjailla viestipalvelu X:ssä, että Helsinki rikkoisi päätöksellään lakia. Näin ei ole, vaan juuri lain mukaan hyvinvointialueet ja Helsinki saavat minimitason lisäksi vapaasti tarjota mitä sote-palveluita haluavat.

Seuraavaksi esitys lähtee sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn arvioitavaksi.

AVAINSANAT

Häkkänen kielsi kiinteistökauppoja

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on tehnyt kaksi kielteistä lupapäätöstä EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien ostajien kiinteistöhankintoja koskien, puolustusministeriö tiedotti.

Kielteiset päätökset koskevat mikkeliläistä kiinteistöä, jota on ostamassa Israelin kansalainen, ja Puolustusvoimien harjoitusalueen lähellä Rovaniemellä sijaitsevaa kiinteistöä, jota on ostamassa kiinalaisomisteinen yhtiö.

Länsi-Savon mukaan mikkeliläinen kiinteistö olisi Haukivuorella sijaitseva taukopaikka, joka koostuu huoltoasemasta ja ravintolasta. Kielteisen päätöksen syy ei ole tiedossa.

Puolustusministeriön mukaan hankintojen on arvioitu voivan uhata kansallista turvallisuutta sekä vaikeuttavan maanpuolustuksen järjestämistä. Tästä johtuen lupaa kyseisille hankinnoille ei herunut. Päätös ei ole lainvoimainen.

AVAINSANAT

Viron parlamentti päätti irtautua Ottawan miinasopimuksesta

Riigikogun istuntosali Tallinnassa torstaina 27. kesäkuuta 2019.

Viron parlamentti eli riigikogu on päättänyt irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

Parlamentti hyväksyi irtautumisen mahdollistavan lain tänään.

Yhteensä 101-paikkaisesta riigikogusta 81 edustajaa äänesti sopimuksesta irtautumisen puolesta.

KANSAINVÄLINEN sopimus kieltää jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron. Ottawan sopimus allekirjoitettiin 1997 ja astui voimaan 1999. Viro liittyi siihen vuonna 2004.

Lakiluonnoksen perusteluiden mukaan Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuusympäristö on heikentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun Viro ratifioi sopimuksen.

AVAINSANAT

Kaikkonen: Välikysymys satutti hallitusta – Orpo: ”Osasiko joku teistä sen ennustaa? Ei.”

Eduskunnassa sanailtiin keskiviikkona kiivaasti, kun hallitus vastasi oppositiopuolueiden SDP:n ja keskustan välikysymykseen valtion velkaantumisesta.

Oppositio syytti hallitusta vaalilupausten pettämisestä. Hallituspuolueista luvattiin velaksi elämisen lopettamista, ja hallitus sopi ohjelmassaan velkasuhteen vakauttamista vaalikauden loppuun mennessä.

-  Kaksi vuotta on nyt mennyt, eikä hyvältä näytä. Velkaantuminen jatkuu, eikä loppua näy. Selittelyä kyllä kuulemme, mutta yksi asia on selkeä: lupaukset eivät ole pitäneet, sanoi keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Lupauksista muistutti myös SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen ryhmäpuheenvuorossa.

-  Edellisen vaalikauden velkakriitikko Orpo olikin tosiasiassa velkaantumisen salarakas. Tällä kaudella tämä kiintymys velkaan on käynyt kaikille ilmi. Ei teitä turhaan tituleerata todelliseksi velkalaivan kippariksi, Räsänen sanoi.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vastasi myöhemmin Räsäsen puheenvuoroon antamalla tälle arvosanoja.

-  Edustaja Räsäselle: retoriikka 10, vakavuus ja uskottavuus 4, Orpo sanoi.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kuittaili oppositiolle antaessaan hallituksen vastauksen välikysymykseen. Hän muun muassa perusteli veronkevennyksiä.

Purra sanoi, että verotuksen keventäminen on politiikkaa ja ennen muuta arvovalinta. Hänen mukaansa verotuksen painopisteen siirtäminen työn ja yrittämisen verotuksesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen on ”oppikirjan suositus”. Lisäksi Purra sanoi, että muun verotuksen täytyy keventyä, sillä työeläkemaksut ovat nousseet koko 2000-luvun.

-  SDP:n talouspolitiikka on aina perustunut ajatukselle siitä, että sinun rahasi eivät ole sinun. Sen sijaan on erikoista, että porvarillinen keskustapuolue on lähtenyt lumoutumaan sosiaalidemokraattien käärmehuilusta. Punamultahallituksen toimet huomioon ottaen on varsin kyseenalaista, miten oppositio kehtaa esittää tällaisen välikysymyksen, Purra sanoi.

ORPO sanoi täysistunnossa, että jo edellisen hallituksen olisi pitänyt olla huolissaan velkaantumisesta. Hän nosti esiin velkaan vaikuttaneina tekijöinä korkotason nousun, Ukrainan tukemisen ja panostukset puolustukseen ja turvallisuuteen.

Orpo sanoi myös tuntuvan siltä, että lisäleikkauksille ei löytyisi salista tukea ja toisaalta korosti, että hallituksen päättämät kasvutoimet alkavat vaikuttaa viiveellä. Lisäksi hän nosti esiin hallituksen vaikean toimintaympäristön.

-  Kuka meistä olisi silloin aikanaan tiennyt pari vuotta sitten, että Ukrainassa käytävä Venäjän sota hankaloituu, pahenee ja talouskasvu viivästyy? Orpo kysyi.

-  Kuka olisi osannut arvata, että Trump aloittaa tämänkaltaisen kauppasodan, jonka hän on aloittanut, joka viivästyttää talouden kasvua? Osasiko joku teistä sen ennustaa? Ei.

Keskustan Kaikkonen oli hallituksen vastaukset kuultuaan sitä mieltä, että välikysymys oli mennyt hallituksen ihon alle.

-  Syyllisiä te löydätte kyllä paljonkin. Muutamia, mitä mainitsitte: vuoden 2007 hallitus, sen jälkeiset hallitukset, pitkä itäraja, Ukrainan sota, suhdannetilanne, edellinen hallitus, fläppitaulu, käärmehuilut, nykyinen oppositio, SDP, keskusta tietenkin, Kaikkonen sanoi.

Kaikkosen mielestä syyllisten listalta puuttui ainoastaan Orpon ja Purran hallitus.

Hallituspuolueista taas ihmeteltiin opposition huolta velkaantumisesta sen jälkeen, kun se on vastustanut aiempia leikkauksia julkisen talouden tasapainottamiseksi. Hallituspuolueista peräänkuulutettiin oppositiolta vaihtoehtoja.

Välikysymyksen tekivät SDP ja keskusta, mutta arvostelijoiden joukkoon liittyivät myös muut oppositioryhmät.

Vihreät korosti ryhmäpuheessaan ylivelkaantumisen haittoihin yhteiskunnalle. Vasemmistoliitto muun muassa viittasi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen arvioon, jonka mukaan hallituksen veronalennukset johtavat voimakkaampaan julkisen talouden sopeuttamistarpeeseen. Hallitus kertoi huhtikuussa merkittävistä kevennyksistä työn ja yritysten verotukseen.

Välikysymys on opposition järein ase, jolla se voi yrittää kaataa hallituksen. Välikysymyskeskustelua seuraa äänestys hallituksen luottamuksesta.

Anni Keski-Heikkilä/STT

AVAINSANAT

”Kiintymys velkaan on käynyt kaikille ilmi” – Joona Räsänen kehotti pääministeriä heräämään

SDP:n Joona Räsänen tähdensi velkaantumista käsittelevässä eduskunnan välikysymyskeskustelussa Petteri Orpon (kok.) hallituksen velkaantuvan enemmän kuin edeltäjänsä.

– Nyt on oikea aika herätä. Näin totesi nykyinen pääministeri Petteri Orpo helmikuussa 2023, kun täällä eduskunnassa edellisen kerran käsiteltiin välikysymystä julkisen talouden velkaantumisesta. Tuolloin Petteri Orpo oli sitä mieltä, että koska Suomi oli luisumassa hallitsemattoman velkaantumisen tielle, tuli silloinen hallitus kaataa, Räsänen aloitti ja eteni seuraavaksi lukuvertailuun.

VUONNA 2023 velkaa esitettiin otettavaksi 10,4 miljardia euroa, kun Orpon hallitus esittää tälle vuodelle yli 13 miljardia uutta velkaa.

– Viime kaudella julkinen velka kasvoi kyllä merkittävästi kriisien seurauksena. Tällä kaudella, Petteri Orpon johdolla, julkinen velka lisääntyy kuitenkin vielä enemmän.

Räsänen huomautti, että vuonna 2023 julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli selvästi alle 80 %. Orpon hallituksen päätöksillä velkasuhde lähestyy 90 %:n velkasuhdetta.

– Eli Petteri Orpoon mielestä edellinen hallitus piti kaataa, vaikka se velkaantui vähemmän kuin hänen johtamansa nykyinen hallitus. Arvoisa pääministeri olisiko nyt oikea aika herätä?

– Edellisen vaalikauden velkakriitikko Orpo olikin tosiasiassa velkaantumisen salarakas. Tällä kaudella tämä kiintymys velkaan on käynyt kaikille ilmi. Ei teitä turhaan tituleerata todelliseksi velkalaivan kippariksi.

RÄSÄSEN mukaan Suomi välttää vain vaivoin joutumisen EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.

– Petteri Orpon johdolla Suomi on viety jo toistamiseen EU:n tarkkailuluokan porstuaan. Toinen jalka on jo kynnyksen yli.

– Tämä hallitus pääsi valtaan lupaamalla lopettaa Suomen velaksi elämisen. Tästä lupauksesta ei ole enää jäljellä kuin hallituksen jättämän velkavuoren valtava varjo.

– Siksi kannatan edustaja Kaikkosen tekemää epäluottamusesitystä, Räsänen totesi puheensa lopuksi.

AVAINSANAT

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen ”varovaisen positiivinen”

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso Helsingissä 28. lokakuuta 2021.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso sanoo STT:lle suhtautuvansa varovaisen positiivisesti perustuslakivaliokunnan mietintöön saamelaiskäräjälaista.

Juuson mukaan valiokunnan lakiesitykseen tekemät muutokset ovat teknisiä.

Saamelaiskäräjien hallitus päättää kannastaan kokouksessaan perjantaina.

Juuso kiittää perustuslakivaliokuntaa asian perusteellisesta käsittelystä ja saamelaiskäräjien asiallisesta kohtelusta.

Korjattu otsikkoon ”puheenjohtajan sijainen” 4.6. kello 15.40. Otsikossa puhuttiin aiemmin virheellisesti ”puheenjohtajasta”.

AVAINSANAT