VALIKKO

”Palkansaajalle on käännetty selkä” – STTK:n Antti Palolalta tiukkaa kritiikkiä hallitukselle

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ryöpytti hallitusta sen puoliväliriihen päätöksistä keskusjärjestön edustajiston kokouksessa torstaina pitämässään puheessa.

Palolan mukaan puoliväliriihessä tapahtui omituinen rytminvaihdos sen jälkeen, kun kansalaisille oli kaksi vuotta perusteltu työmarkkinauudistuksia, säästöjä, palveluiden leikkauksia ja etuuksien heikennyksiä ehdottoman välttämättöminä velkaantumisen hidastamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi.

– Riihessä hallitus yhtäkkiä linjasi satojen miljoonien eurojen veroalennukset ansiotuloihin suurituloisia painottaen. Yhteisöverotusta hallitus päätti alentaa niin, että valtion talous heikkenee lähes miljardin – tavoite on lapioida yrityksille investointirahaa, Palola summasi.

Palola huomautti, että veronalennukset tehtiin samaan aikaan, kun tiedetään, että Suomen on panostettava tulevina vuosina merkittävästi nykyistä enemmän varoja puolustukseen ja turvallisuuteen.

Palola muistutti hallituksen luvanneen olla ”vahva ja välittävä”.

– Hallitusohjelman uusi nimi voisi olla ”Kokeillaanpa tätä”. Niin omituinen on suunnanmuutos, joka puoliväliriihessä tapahtui.

Palola kritisoi myös hallituksen päätöstä ”vipata valtion eläkerahastosta” miljardi euroa.

– Liikumme todella vaarallisilla vesillä, kun kajotaan eläkerahastoihin, hän sanoi.

– Lisäksi lainan panttina ovat niin sanotut dynaamiset vaikutukset, joilla laina uskotaan aikanaan tulevan kuitatuksi. Dynaamiset vaikutukset, joilla verokevennyksiä usein perustellaan. Voi sanoa, että ne ovat pitkälti tuulen tupia, hän sanoi.

Palola muistutti aiemmista yhteisöveroalennuksista, työnantajan Kela-maksujen poistosta ja kiky-sopimuksen sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentamisesta.

– Ne eivät juurikaan lisänneet yritysten investointeja, vaan niistä säästynyt kohdennettiin osinkoihin. Suurimmat hyötyjät ovat olleet suurituloiset, joilla on eniten osakevarallisuutta.

Ajojahti meitä kohtaan on ollut erittäin ideologinen.

PALOLAN mukaan hallituksen kaksi ensimmäistä vuotta ovat olleet unelmien täyttymys työnantajille, elinkeinoelämälle ja yrittäjille.

– Samalla nykyistä hallitusta voi luonnehtia ay-vihamielisimmäksi mies- ja naismuistiin. Ajojahti meitä kohtaan on ollut erittäin ideologinen ja palkansaajalle on käännetty selkä. Työelämää on heikennetty ja sosiaaliturvaa leikattu nopeasti erittäin heikolla valmistelulla – puhumattakaan uudistusten todellisista vaikutusarvioinneista. Kolmikantainen valmistelu on ollut lähinnä irvokasta näytelmää, hän sanoi.

Palola nosti puheessaan esiin myös hallituksen puoliväliriihessään tekemän päätöksen poistaa ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeus. Palola kuvasi hallituksen näin jatkaneen ”ideologista jahtiaan ay-liikettä kohtaan”.

– Tämä on ollut pitkään oikeiston ja eräiden työnantaja-, yrittäjä- ja elinkeinoelämän järjestöjen tavoite, sillä siellä arvioidaan poiston heikentävän ay-liikettä. STTK:n mielestä ay-jäsenmaksut ovat työntekijälle tulonhankkimismeno. Siksi maksut on edelleen voitava vähentää verotuksessa.

– Kaiken tämän jälkeen en omalta ay-uraltani muista, että suomalaiset työmarkkinat ja sopimusjärjestelmä olisivat milloinkaan olleet niin sekaisin kuin ne tänään ovat, Palola sanoi ja laski ay-uransa pituudeksi 28 vuotta.

Palola muistutti myös, että verovähennysoikeuden poisto on myös isku työehtosopimusten yleissitovuudelle.

AVAINSANAT

Pro päivitti strategiansa myllerrysten keskellä – ”Työntekijäpuolen yhteistyötä pitää kyetä tiivistämään”

Ammattiliitto Pro on päivittänyt tänä keväänä strategiansa kovan tes-kierroksen ja hallituksen työmarkkinauudistusten keskellä. Pron puheenjohtajan Niko Simolan mielestä liiton pitää olla jäsenilleen yhä merkityksellisempi käytännön toimija ja vahva edunvalvoja.

Haastattelun aikaan Simola on juuri lopettanut pitkän päivän Bulevardilla, jossa on soviteltu yliopistojen työriitaa. Ratkaisun syntymistä yliopistojen työehdoista ja palkankorotuksista on vauhditettu jo yhdellä lakolla – toinen uhkaa Turun ja Helsingin yliopistoja 27. toukokuuta.

– Tilanne on haastava. Kysymys on toisaalta palkankorotuksista ja toisaalta opetus- ja tutkimushenkilöstön opetustuntikatoista, joista on ollut pitemmän aikaa kiistaa, Simola kertoo.

Simola on nyt tes-neuvotteluissa ensimmäistä kertaa puheenjohtajan roolissa. Hänet valittiin tehtäväänsä viime marraskuussa. Neuvottelupöydistä on kuitenkin kertynyt jo aiemmin parinkymmenen vuoden kokemus. Millainen tämä tes-kierros on ollut?

– Kun tämä kierros saadaan maaliin, tehdään työmarkkinoilla kokonaisuudessaan todennäköisesti jonkinlaista ennätystä asioissa, missä on oltu sovittelussa. Prosessi on ollut pitkä ja hidas – neuvottelut alkoivat syyskuussa ja edelleen väännetään.

Simola näkee parantamisen varaa puolin ja toisin.

– Meidän pitäisi pystyä samaan aikaan sopimuksia ilman työtaisteluita. Samanaikaisesti kuitenkin pitää huomioida, että olemme hakeneet tälle kierrokselle ostovoimaa parantavia palkkaratkaisuja ja niitä emme olisi ilman työtaisteluita saaneet, Simola summaa.

Suurin osa Pron neuvottelemista työehtosopimuksista on jo saatu maaliin. Jäljellä on vielä yliopistojen lisäksi joitakin yrityskohtaisia sopimuksia. Isommista aloista auki on vielä ict-alan sopimus.

– Voiton puolella siis ollaan jo tässä vaiheessa.

Sopimusyhteiskuntaamme on voimakkaasti kyseenalaistettu

STRATEGIATYÖTÄ Prossa on tehty Niko Simolan mukaan huolellisesti ja jäsenistöä, aktiiveja ja hallintoa osallistaen. Strategiaa ei räjäytetty kokonaan uusiksi, vaan sitä päivitettiin. Uudistettu strategia hyväksyttiin liiton edustajistossa viime viikolla.

Strategiapäivityksestä kertovan tiedotteen liitteenä oli strategiaa kokonaisen sivun verran. Ei kai mitenkään voi olla mahdollista, että jossakin organisaatiossa on taottu ennätyksiä ja onnistuttu luomaan yhden sivun strategia?

Ei sentään, Niko Simola myöntää. Yhden sivun kiteytyksen lisäksi on olemassa laajempi kuvaus strategiasta. Pitkä ei tosin ole sekään, hän kertoo.

– Olemme halunneet tehdä strategiasta kohtuullisen yksinkertaisen, selkeän ja tiiviin. Emme halunneet tehdä massiivista asiakirjaa, jossa on kuvattu koko maailma, toimintaympäristö ja tekeminen, vaan halusimme tiivistää sen siihen, mitä oikeasti tavoittelemme. Aiemmin meillä oli kuusi strategista päämäärää, nyt ne on tiivistetty neljään.

Pro vastaa strategiapäivityksellään asiantuntijakentän tarpeisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Mitkä ovat ne keskeisimmät muutokset, joihin nyt täytyy vastata? Simola nostaa esiin kaksi.

– Meidän sopimusyhteiskuntaamme on voimakkaasti kyseenalaistettu ja siihen meidän pitää pystyä osaltamme vastaamaan. Olemme nähneet niin, että suomalaista yhteiskuntaa rakennetaan vahvasti yhdessä ja niin näemme sen jatkossakin.

Jotta yhdessä sopiminen on mahdollista, tarvitaan myös Prolta aktiivista toimintaa.

– Yksi nosto strategiasta on, että työntekijäpuolen yhteistyötä pitää kyetä tiivistämään tulevina vuosina.

Akavalaisen Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto nosti yhteistyön laajemminkin esiin puhuessaan OAJ:n valtuuston kokouksessa tiistaina vientimallilaista.

– Olen edelleen sitä mieltä, että keskeisten työnantaja- ja työntekijäliittojen pitäisi kokoontua yhteiseen neuvottelupöytään keskustelemaan tulevaisuuden työmarkkinamallista ja siitä miten yksityinen ja julkinen sektori voitaisiin ottaa tasapuolisesti huomioon, Murto sanoi.

Simola sanoo, että työntekijöiden liittojen kesken pitäisi pystyä käymään keskustelua laajemminkin sekä tavoitteista että työmarkkinamallista.

– Keskustelua pitää pystyä käymään erilaisista rakenteista, joita meillä on – että mitkä tänä päivänä parhaiten palvelevat meidän jäsenistömme etuja työmarkkinoilla.

Jäsenistön osaamisen kehittäminen on tärkeää, kun työelämä muuttuu.

MUITA strategiassa huomioituja asioita, jotka muuttavat asiantuntijoiden työelämää ja heidän asemaansa, on Simolan mukaan muun muassa tekoälyn ja digitalisaation ripeä kehittyminen.

– Sen vuoksi yksi kärkipisteistämme strategiassa on jäsenistön osaamisen kehittäminen, kun työelämä muuttuu ja tulee uudenlaisia tarpeita osaamiselle.

Työympäristön muita muutoksia on myös monikulttuurisuuden ja -kielisyyden lisääntyminen työpaikoilla. Simolan mukaan Pro haluaa olla osaava, kehittyvä ja monimuotoinen yhteisö. Se tarkoittaa, että myös muualta tulleet työntekijät – joiden järjestäytymisaste on vielä varsin vähäinen – kokevat liiton itselleen tärkeäksi ja houkuttelevaksi.

– Siinä on varmasti meille – ja uskoisin, että kaikille suomalaisille ammattiliitoille – iso työsarka tulevina vuosina, että pystymme myös puhuttelemaan ja palvelemaan monimuotoistuvaa työntekijäkuntaa, mikä Suomessa on ja tuleekin olla jatkossa.

HALLITUS on omilla toimillaan tuonut monia muutoksia työmarkkinakenttään. Niistä kysyttäessä Simola ei kuitenkaan nosta mitään yksittäistä hallituksen päätöstä esiin sellaisena, johon strategiatyössä olisi erityisesti reagoitu. Kyse on Simolan mukaan yksittäisten päätösten sijaan kokonaisuudesta, joka on ”hyvin palkansaajavastainen”.

– Se näkyy meidän strategiassamme siten, että yksi tavoitteemme on parantaa yhteiskunnallista vaikuttavuuttamme ja palkansaajien asemaa niin poliittisessa päätöksenteossa kuin julkisessa keskustelussa. Että nähtäisiin, että suomalaisen yhteiskunnan etu on se, että suomalaiset työntekijät pärjäävät ja voivat hyvin.

Tuoreimmista hallituksen päätöksistä on nostettava esiin ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto, josta hallitus päätti kevään puoliväliriihessään. Mitä ajatuksia se herättää?

– Tämä on ihan puhtaasti ideologinen ratkaisu, minkä maan hallitus on tehnyt. Ei tällä paikattu valtion taloutta, koska samaan aikaan toteutettiin laajat veronalennukset.

Toivottavasti työntekijät näkevät tämän hallituksen ratkaisun taakse.

Verovähennysoikeuden poistaminen on ammattiliitoille toimintaympäristön muutos. Simolan mukaan sitä parhaillaan puntaroidaan, miten se vaikuttaa liittoon ja sen jäsenistöön. Mihinkään äkkinäisiin liikkeisiin tuskin on tarvetta, Simola arvioi.

– Keskeinen näkökulmamme nyt on se, että toivottavasti kaikki suomalaiset työntekijät näkevät tämän hallituksen ratkaisun taakse ja ymmärtävät, että on syitä, minkä takia halutaan puuttua järjestäytymiseen. Se ei ole työntekijöiden etu, miksi siihen halutaan puuttua, vaan ammattiliittojen aseman heikentäminen.

Huolettaako yleissitovuuden kohtalo? Simolan mukaan kyllä, vaikka esimerkiksi Prossa on suuri määrä myös ei-yleissitovia sopimuksia, joiden kautta työehtoja laajasti noudatetaan. Simola pitää kuitenkin tärkeänä, että yleissitovuuden säilymisestä huolehditaan.

– Näemme sen niin, että yleissitovuus on myös yritysten etu ja suomalaisen kansantalouden etu, koska silloin yritykset kilpailevat osaamisella ja innovaatioilla eivätkä työvoimakustannuksilla. Silloin yritykset, joissa tuottavuus on parasta, pärjäävät.

ERILAISISSA kyselyissä valtaosa ihmisistä on kertonut, ettei verovähennysoikeuden poisto vaikuta heihin. Suurin osa on pysymässä liittojen jäseninä. On kuitenkin myös koko joukko ihmisiä, jotka harkitsevat luopuvansa liiton jäsenyydestä.

Onko liitoista tullut entistä enemmän tuote, joka ostetaan ja jolta ehkä odotetaan muutakin kuin työehdoista sopimista? Pitääkö liittojen ryhtyä tuotteistamaan itseään enemmän?

– Tänä päivänä ehkä on monipuolistunut se, minkä takia liittoihin kuulutaan. Mutta toisaalta eri tutkimuksissa loppujen lopuksi yleisin liittoon kuulumisen syy on kuitenkin se edunvalvonta. Siis se perusasia, minkä takia liitot ovat olemassa. Siihen liittyy asioita, joita kukaan yksittäinen työntekijä ei pysty itselleen neuvottelemaan, Simola sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi, että Pron kaikilla sopimusaloilla alkaa jo olla yhdenvertaiset palkalliset perhevapaat. Yksittäinen työntekijä tuskin pystyisi neuvottelemaan itselleen 32 päivän mittaista palkallista isyysvapaata.

– Mutta varmasti osittain on tätä tuoteajatteluakin ja liitot ovat ehkä itsekin osittain sitä siihen suuntaan vieneet. Luulen kuitenkin, että meidän pitää tässäkin yhteydessä pystyä korostamaan liittojen keskeistä perustehtävää ja sen merkityksellisyyttä, Simola sanoo.

– Se ei myöskään onnistu pelkästään tuotetta myymällä, koska toiminnassamme me tarvitsemme edunvalvontaamme keskeisesti myös meidän jäsenemme mukaan. Kun esimerkiksi joudutaan toteuttamaan työtaistelutoimia, niin siihen tarvitsemme jäsenet mukaan. Siinä mielessä se ei ole tuote, vaan se on kokonaisvaltaisempi asia – se liiton jäsenyys.

AVAINSANAT

IAU ilmoitti taas työtaistelutoimista

Ilmailualan Unioni IAU on antanut uuden lentoliikenteen palveluja koskevan työtaisteluilmoituksen, Valtakunnansovittelijan toimisto kertoo viestipalvelu X:ssä.

Työtaistelutoimista on ilmoitettu perjantaille 30. toukokuuta ja maanantaille 2. kesäkuuta.

Työtaistelulla IAU pyrkii vauhdittamaan neuvotteluja lentoliikenteen palvelujen työehtosopimuksesta. Neuvottelut Palvelualojen työnantajat Paltan kanssa ovat jatkuneet tammikuulta asti.

Valtakunnansovittelijan toimisto sanoo jatkavansa työriidan sovittelua ensi viikolla myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

AVAINSANAT

Työmarkkinajärjestöt erimielisiä palkka-avoimuusdirektiivistä: SAK ja STTK pitävät toimia riittämättöminä, EK:n mukaan ne ”vaarantavat tes-järjestelmän”

EU-valtioiden on saatettava direktiivin edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään kesäkuussa 2026.

Sosiaali- ja terveysministeriön esitysluonnos palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanoksi on julkaistu tänään perjantaina. Työmarkkinajärjestöjen näkemykset siitä jakautuvat, tosin kaikki löysivät esityksestä moitittavaa.

SAK on jättänyt luonnoksesta täydentävän mielipiteen yhdessä Akavan kanssa.

– SAK nostaa esille, että minimitäytäntöönpanosta johtuen esimerkiksi palkkaraportointivelvoite ollaan erittelemässä tasa-arvolakiin erilliseksi velvollisuudeksi, joka on irrallaan nykyisestä kansallisesta palkkakartoituksesta. Tämä tekee sääntelyn epäselkeäksi ja riskinä on, että jatkossa yhä useampi työnantaja laiminlyö jo voimassa olevaa palkkakartoitusvelvoitetta, SAK:n juristi Katariina Sahlberg arvioi tiedotteessa.

Myös STTK jätti hallituksen esitykseen eriävän mielipiteen.

– Uudistus ei esitetyillä muutoksilla edistä sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa niin tehokkaasti kuin olisi tarpeen ja mahdollista, STTK:n juristi Ville Kirvesniemi sanoo tiedotteessa.

Kirvesniemen mukaan esityksessä on hyvää se, että jatkossa samanarvoinen työ määriteltäisiin tasa-arvolaissa. Huonoa on, että vain osa määritelmästä säädettäisiin laissa ja loput kuvattaisiin lain perusteluissa.

– Direktiivin tehokas täytäntöönpano edellyttää saman ja samanarvoisen työn määrittelemistä kokonaisuudessaan tasa-arvolaissa, Kirvesniemi sanoo.

STTK pitää myös laiminlyönneistä määrättyjä sanktioita tehottomina. Pääasiallinen seuraamus uusien velvoitteiden laiminlyönnistä olisi uhkasakko. Työnantajalle se voitaisiin määrätä vasta, kun tasa-arvovaltuutettu on saattanut asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle, joka voi määrätä kyseisen seuraamuksen.

– Uhkasakon määrääminen olisi yksittäisen työntekijän ja -hakijan kannalta niin monimutkainen ja pitkä prosessi, että se voi muodostua oikeusturvan esteeksi. Uhkasakon varoittava vaikutus jäisi käytännössä olemattomaksi. Seuraamukset eivät ole tehokkaita, jos niiden toteutuminen edellyttää vuosien byrokratiaa, Kirvesniemi kommentoi.

TYÖNANTAJAPUOLEN järjestöistä EK tulkitsee direktiivin ”vaarantavan suomalaisen tes-järjestelmän”.

– Useissa yrityksissä noudatetaan eri henkilöstöryhmiin eri työehtosopimuksia. Työn vaativuuden mittaaminen eri työehtosopimusten välillä on käytännössä mahdotonta. Lisäksi mietinnössä on muun muassa palkka-arviointia koskevia nykyisten velvoitteiden kanssa päällekkäisiä ehdotuksia, jotka lisäisivät merkittävästi hallinnollista taakkaa, EK:n johtaja Ilkka Oksala kommentoi tiedotteessa.

Suomen Yrittäjien kanta on, että esitys ei ole ilman ”lukuisia ja huomattavia” muutoksia toteuttamiskelpoinen eikä vastaa hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan direktiivi pannaan Suomessa täytäntöön minimitasolla.

– Mietintöä olisi nyt mahdollista tulkita siten, että se velvoittaisi työnantajaa soveltamaan samaa palkkausjärjestelmää kaikkiin työntekijöihin riippumatta esimerkiksi työtehtävästä tai työntekijään sovellettavasta työehtosopimuksesta, sanoo SY:n johtaja Atte Rytkönen-Sandberg tiedotteessa.

SY:n mukaan työnantaja olisi viime kädessä vastuussa laissa säädetyn velvoitteen noudattamisesta voimatta luottaa siihen, että työehtosopimuksen mukainen järjestelmä täyttää lain vaatimukset.

– Samanaikaisesti työnantajalla ei ole mahdollisuutta kehittää omaa järjestelmää, joka poikkeaisi työehtosopimuksen palkkausmallista ja palkkatasoista.

EK, Kuntatyönantajat, SY ja Kirkon työmarkkinalaitos jättivät mietintöön yhteisen eriävän mielipiteen.

PALKKA-AVOIMUUTTA koskeva EU-direktiivi tuli voimaan kesäkuussa 2023. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 7. päivänä kesäkuuta 2026. Esitys on ministeriön mukaan tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2025.

Direktiivin tarkoituksena on vahvistaa samapalkkaisuusperiaatteen toteutumista sukupuolten välillä lisäämällä palkka-avoimuutta ja tähän liittyviä täytäntöönpanomekanismeja. Samapalkkaisuusperiaatteella tarkoitetaan sitä, että samoista sekä myös samanarvoisista töistä pitää saada samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta.

Yksi sukupuolten palkkaerojen kaventamista hidastava tekijä on läpinäkyvyyden puute palkkauksessa. Direktiivin yhtenä nimenomaisena tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja täten edistää tasa-arvoa.

Suomen työmarkkinat ovat yhdet Euroopan sukupuolittuneimmista, ja esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestön ILOn asiantuntijakomitea on kiinnittänyt huomiota sukupuolten palkkaeron hitaaseen kaventumiseen Suomessa.

Jatkossa työntekijöillä on esimerkiksi oltava helposti saatavilla tieto siitä, mitä kriteerejä käytetään palkkoja, palkkatasoja ja työntekijöiden palkkakehitystä määriteltäessä. Viimeisin koskee kuitenkin vain työpaikkoja, joiden palveluksessa on vähintään 50 työntekijää, koska Orpon hallitus päätti toimeenpanna direktiivin vain minimitasolla.

 

AVAINSANAT

Finnair peruu reittilentoja, palkkakiista ja lakot jatkuvat

Ilmailualan Unioni IAU järjestää perjantaina työtaistelun, joka tulee vaikuttamaan lentoliikenteeseen. Finnair on ilmoittanut peruvansa lakon takia noin 60 lentoa.

Peruutusten arvioidaan yhtiön mukaan vaikuttavan noin 6  000 lentomatkustajaan.

Työtaistelulla IAU pyrkii vauhdittamaan neuvotteluja Palvelualojen työnantajat Paltan kanssa lentoliikenteen palvelujen työehtosopimuksesta.

Neuvottelut ovat jatkuneet tammikuulta asti, mutta toistaiseksi valmista ei ole tullut. Työriitaa soviteltiin viimeksi tiistaina, mutta sovittelija Nina Pärssinen totesi tuolloin, että sovintoehdotukselle ei ollut edellytyksiä.

Ellei sopua synny sitä ennen, uhkaa seuraava lakko jo maanantaina.

IAU järjesti lakon myös viime viikolla. Finnair perui tuolloin noin sata lentoa työnseisausten vuoksi.

AVAINSANAT

Verkot eivät pimene – Digitan työntekijöille työehtosopu

Ammattiliitto Pro ja Palvelualojen työnantajat Palta ovat päässeet neuvottelutulokseen verkkoyhtiö Digitaa koskevassa työriidassa. Alaa uhannut lakko voi nyt peruuntua.

Asiasta kertoi valtakunnansovittelijan toimisto torstaina.

Neuvottelutulosta käsitellään seuraavaksi liittojen hallinnoissa. Jos osapuolet hyväksyvät ratkaisun, peruuntuu Pron lakko, joka olisi ollut 26.-29. toukokuuta. Ammattiliiton mukaan yhteiskunnalle kriittiset toiminnot olisi rajattu lakon ulkopuolelle.

Lakon piirissä olevissa työtehtävissä työskentelee noin 70 ihmistä, kerrottiin Prosta aiemmin. Työehtosopimuksesta ehdittiin neuvotella jo helmikuusta lähtien.

Digita ylläpitää tietoverkkoja ja vastaa muun muassa tv- ja radioverkoista sekä viranomaisten viestintäkanavista.

AVAINSANAT